YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA

Transkriptio

1 YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA Lokakuu 2015

2 SISÄLTÖ Kuvioissa 4-13: Rakennusteollisuus RT ry:n ja :n näkemykset suhdanteista Kuvioissa 14 25: MANK ry:lle valmistellun suhdannekatsauksen tiivistelmä (E. Nippala, T. Vainio) Kuvioissa 26 38: VM:n RAKSU-ryhmän yhteenveto suhdanteista. Kuvioissa on aiheeseen liittyviä lisäkuvia.

3 YHTEENVETO INFRA-ALAN SUHDANTEISTA (HUOM: VM:n ennustetta pidetään liian optimistisena) RAKENNUSTEOLLISUUS RT ry: Ennuste vuodelle 2016 on kasvua välillä 0% - +1% Sisältää talonrakennuksen pohjatyöt E. Nippala, T. Vainio (MANK-suhdanne): Vuonna 2015 koko infrarakentaminen supistuu arviolta yhden prosentin. Vuonna 2016 infrarakentamisen määrä säilyy vähintään vuoden 2015 tasolla. Toteutuessaan hallitusohjelmaan kirjattu lisäpanostus väyläverkoston korjausvelan vähentämiseksi nostaisi infrarakentamisen volyymin 2 prosentin kasvuun. VM (RAKSU-ryhmä): Maa- ja vesirakentamisen tuotannon arvioidaan kasvavan vuonna %. Infrarakentaminen lähtee talonrakentamisen kasvun mukana vähitellen nousuun.

4 SUHDANNETIEDOT: RAKENNUSTEOLLISUUS RT ry (Ekonomisti Sami Pakarinen)/ INFRA RY Heikki Jämsä / Paavo Syrjö

5

6 RT:N LOKAKUUN SUHDANNEKATSAUS - Infrarakentaminen Infrarakentamisen tilanne on jokseenkin epävarma talvea kohti mentäessä. Useat isot projektit ovat päättymässä eikä näköpiirissä ole uusia suuria hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen. Valtiovarainministeriö totesi syksyn taloudellisessa katsauksessaan, että riittämätön infrastruktuuri ja asuntotuotanto voivat nousta taloudellisen kehityksen esteeksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. - Valtion panostus kaupunkialueiden joukkoliikenneinvestointeihin loisi mahdollisuuksia hallittuun kasvuun ja houkuttaisi monin verroin yksityisiä investointeja muun muassa asuntorakentamiseen

7 RAKENNUSTEOLLISUUS RT ry RT:n suhdanne-ennuste (lokakuu 2015) on esitetty seuraavalla sivulla (RT:n ekonomisti Sami Pakarinen). Huomioitavaa: Luku pitää sisällään vain perinteisen mvr:n eli talonrakennuksen pohjatyöt eivät ole mukana (infratuotannon arvo 6,1 mrd.euroa 2014). Jos otetaan mukaan pohjatyöt, niin ennuste vuodelle 2016 on kasvua välillä 0%- +1%. Pohjatöiden osuus on noin 25 % infran 8 mrd. kokonaispotista. Asuntojen uudisrakentaminen kasvaa vuonna 2016.

8 RT:n ennuste, lokakuu 2015 (MVR: Luvuissa ei ole mukana talonrakennuksen pohjatöitä)

9 INFRA BAROMETRI ( ja Rakennusteollisuus RT ry) Barometriin vastanneiden :n jäsenyritysten liikevaihto 2014 yli 2 mrd.euroa (puolet jäsenkunnan liikevaihdosta) Infrarakentamisen suhdannebarometri ennakoi infrarakentaminen lisääntyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Näkymät ovat kasvusuuntaiset etenkin lähikuukausina ja alan yrityksissä arvioidaan markkinoiden kehittyvän myönteisesti myös alkutalvesta. Ensi vuoden osalta epävarmuus on kuitenkin vielä suurta.

10

11

12

13 VALTION BUDJETTI: LIIKENTEEN RAHOITUS (sisältää korjausvelkarahaa 600 M jaolla 2016: 100M, 2017: 250M 2018: 250M /Sami Pakarinen, RT)

14 SUHDANNETIEDOT: Eero Nippala ja Terttu Vainio MANK-julkaisu Heikki Jämsä / Paavo Syrjö

15 INFRAKENTAMISEN SUHDANNEJULKAISU Eero Nippala, Terttu Vainio ( ) Raportin osoite (tiedosto Infrasuhdanne ): Infratuotannon arvo 8 mrd. euroa 2014, sisältää talonrakennuksen pohjatyöt).

16 Vuonna 2015 koko infrarakentaminen supistuu arviolta yhden prosentin. Vuonna 2016 infrarakentamisen määrä säilyy vähintään vuoden 2015 tasolla. Toteutuessaan hallitusohjelmaan kirjattu lisäpanostus väyläverkoston korjausvelan vähentämiseksi nostaisi infrarakentamisen volyymin 2 prosentin kasvuun.

17

18 VALTION BUDJETTI Vuoden 2015 puolella alkaneita hankkeita ovat: Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet, Vt8 Pyhäjoen ydinvoimalan liikenneyhteydet, Vt 3 Tampere Vaasa Laihian kohta, 1 vaihe, Vt 22 Oulu Kajaani Vartius, Riihimäen kolmioraide, Helsinki Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe, Pännäinen Pietarsaari, sähköistys ja Savonlinnan syväväylän siirtäminen. Vuoden 2016 budjettiin on kirjattu uutena hankkeena: Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. Aiemmin toteutettuja elinkaarihankkeita rahoitetaan vuonna 2016 noin 106 miljoonalla eurolla.

19 KUNTIEN INVESTOINNIT Kuntien investoinnit ovat olleet korkealla tasolla useita vuosia. Yksi syy tähän on ollut kasvukeskusten väestönkasvu. Sen takia monissa kaupungeissa on panostettu uusien alueiden esirakentamiseen ja olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Tämä on velkaannuttanut kuntia ja usea kunta tasapainottaa talouttaan.

20 Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeet ovat nostaneet Vantaan ja Espoon infrainvestointeja. Espoossa Länsimetron jatko pitää investoinnit korkealla myös jatkossa. Tampereella investointien taso säilyy korkealla rantaväylän takia. Oulussa ja Turussa infrainvestointien määrä on ollut maltillisempaa.

21 YKSITYINEN SEKTORI Vuonna 2015 energia- ja teollisuussektorit ovat investoineet vilkkaasti. Suuria hankkeita ovat olleet mm.: Äänekosken biotuotetehdas, UPM:n Kymin sellutehdas, teollisen tuulivoiman hankkeet, LNG terminaalit ja Fennovoiman tontin esirakentaminen. Kaivosinvestoinnit ovat pysähdyksissä. Yara ilmoitti peruvansa Soklin käynnistämisen Talvivaaran laajennushanke ja Hannukaisen kaivoshanke eivät etene.

22 URAKOINTI Tilausten turvaaman työkannan pituus oli kesällä 2015 laskenut 4,4 kuukauteen, noin kuukautta lyhyemmäksi kuin kahtena edellisenä vuonna. Urakoitsijoiden toiminnan kannattavuus ja kapasiteetti suhteessa kysyntään ovat pysyneet ennallaan. Yritysten resurssien käyttöaste on ollut kesäkausina yleensä lähes 90 prosenttia. Kesällä 2015 käyttöaste oli prosenttia.

23 Tilauskannan pituus (kk) II neljännes, isot infraurakoitsijat 12,0 kk 10,0 8,0 6,0 4,0 10,7 7,1 8,0 6,8 5,6 - Ennen vuotta 2008 kesäkauden tilauskanta oli keskimäärin 7 kk jälkeen kesäkauden tilauskanta on ollut n. 4,5 kk => Tilauskannan muutos kk 4,6 4,3 4,1 5,7 5,6 4,4 2,0 3,0 0, Lähde: EK / II vuosineljännes

24 URAKOITSIJAT

25

26 SUHDANNETIEDOT: RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ (RAKSU) / VALTIONVARAINMINISTERIÖ Heikki Jämsä / Paavo Syrjö

27 HUOMIOITAVAA (Jämsä/Syrjö) RAKSUN arvio pohjautuu pitkälti Tilastokeskuksen tilastotietoon. :n mielestä Tilastokeskuksen tiedot antavat liian positiivisen kuvan alan tulevista suhdanteista peilattuna infra-alan yrityksistä saatuun palautteeseen. selvittää erikseen Tilastokeskusken kanssa tilastoihin liittyviä epävarmuustekijöitä infra-alan kannalta.

28 VALTIOVARANMINISTERIÖ Raportti löytyy osoitteesta: /Raksuraportti+syksy pdf/90814e7b-fff4-4df3-910ab525555fb76b

29 SUHDANNETILANNE JA LYHYEN AIKAVÄLIN NÄKYMÄT (1/3) Rakentamisen kokonaismäärä on supistunut kolme vuotta yhtäjaksoisesti, mutta nyt rakennusalan suhdannetilanne on kohenemassa. Alan liikevaihto- ja palkkasummatietojen mukaan alkuvuosi on mennyt jo hyvin. Parhaiten on mennyt maa- ja vesirakentamisessa, mutta myös muillakin rakentamisen sektoreilla liikevaihdon määrä on kehittynyt hyvin. Vaikuttaa siltä, että viimeisimpien luottamusindikaattoreiden nousun pohjalla on jo toteutunutta kysynnän lisäystä.

30 SUHDANNETILANNE JA LYHYEN AIKAVÄLIN NÄKYMÄT (2/3) Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen kokonaismäärän kuitenkin pysyvän vielä tänä vuonna nollatasolla. Ennustehaarukka muutoksista v on -½ +½ %. Uudistalonrakentaminen on siirtymässä rakentamisen veturiksi. Alkuvuoden kehitys on ollut myönteistä ja uusia suuria hankkeita on käynnistetty ja käynnistetään lisää loppuvuoden aikana. Infrarakentamisen näkymät ovat vuoden 2015 osalta hieman parantuneet, kun kustannukset ovat alentuneet öljyn hinnan voimakkaan laskun takia.

31 SUHDANNETILANNE JA LYHYEN AIKAVÄLIN NÄKYMÄT (3/3) Ensi vuonna rakentamisen kasvu on laajaalaisempaa. Uudisrakentamisen tämän vuoden aloitukset ovat silloin kalleimmassa vaiheessaan, jolloin ne lisäävät volyymikasvua voimakkaammin. Ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon kasvun nousevan prosenttiin v. 2016, jolloin rakentaminen alkaa vauhdittaa koko kansantalouden ja kokonaistyöllisyyden kehitystä.

32 MAA- JA VESIRAKENTAMINEN Maa- ja vesirakentamisen tuotannon määrän muutos on pysytellyt kahtena viime vuonna keskimäärin nollatasolla. Sen sijaan kansantalouden maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat tilinpidon mukaan kasvaneet vastaavalla ajalla keskimäärin 3 %. Kolmen vuoden aikaperiodilla tarkastellut tuotanto ja kysyntä eli investoinnit ovat molemmat olleet lähellä nolla kasvua.

33 Maa- ja vesirakentamisessa alkuvuoden liikevaihtotiedot ovat olleet erittäin hyviä. Myynti on kasvanut tammi- kesäkuussa keskimäärin 16 %. Hinnat ovat laskeneet noin 3 % vastaavalla ajalla. Osalle yrittäjistä hintojen lasku voi olla ongelma, mutta myös kustannukset tulevat alenemaan, kun öljyn hinta on puolittunut viime syksystä.

34 Ennustetta on tarkistettu myynnin hyvän kehityksen takia tälle vuodelle ylöspäin. Maa- ja vesirakentamisen tuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1-2 %. Infrarakentaminen, johon kuuluvat myös talonrakentamisen aluetyöt sekä kaivosten avaukset, lähtee talonrakentamisen kasvun mukana vähitellen nousuun, vaikkakin kaivospuoli pitää sitä vielä alhaalla

35 Julkisen sektorin tila on edelleen erittäin huono ja sen vaikutukset infrarakentamiseen voivat erityisesti kuntapuolella yllättää tulevina vuosina. Vuodelle 2016 on tulossa 100 milj. euron lisärahoitus valtion väyläverkon korjausvelan vähentämiseen.

36 Paljon hankkeita on vireillä, usealle hankkeelle on myönnetty lisärahoitusta ja hankkeita on myös aikaistettu. Hankkeita on käynnistymässä mm. energiahuoltoverkossa, vesihuollossa, rataverkossa, metrossa, lentokentillä. Öljyn hinta on pudonnut merkittävästi ja arvioiden mukaan se pysyy pitkään vuodentakaista selvästi matalammalla. Hinta on liikkunut joulukuun 2014 jälkeen 50 ja 70 dollarin välillä, oltuaan matalimmalla tammikuussa 2015 vuoden sisällä ja on nyt lähellä 50 dollaria tynnyriltä. Yritysten tarjoushinnat ovat olleet tilaajaa suosivalla tasolla, hankkeiden kustannusennusteet ovat alittaneet kustannusarvioita reilustikin. Infrayritysten tarjoushalukkuus on ollut erityisesti suuremmissa hankkeissa hyvä.

37 Vuonna 2016 alkaa vähemmän uusia hankkeita kuin edellisenä. Toisaalta usean edellisenä vuotena alkaneen hankkeen rakentaminen alkaa voimallisemmin juurikin vuoden 2016 aikana; tällaisia ovat mm.: Rauman meriväylä, Savonlinnan syväväylän siirto sekä Pasila-Riihimäki kapasiteetin nosto. Lisäksi pääkaupunkiseudulla vauhtiin pääsee Länsimetron jatkeen rakentaminen.

38 Vuonna 2016 uutena hankkeena on talousarvioehdotuksen mukaan alkamassa Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen. Pohjois- Pohjanmaan infrarakentamisen suhdannetta nostaa Fennovoiman voimalaitostyömaa kaikkine liittyvine rakennushankkeineen. Yaran tekemä päätös jättää Soklin kaivos avaamatta, johtaa myös liikenneyhteyksiin suunnitellun hankkeen peruuntumiseen. Kaivospäätös huonontaa infrarakentamisen suhdannetilannetta itäisessä Lapissa. Suurista käynnissä olevista hankkeista on todettava Pohjanmaan rata ja Hamina-Vaalimaa - moottoritiehanke.

39 TAUSTAKALVOJA Heikki Jämsä / Paavo Syrjö

40 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,4 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 6,1 mrd. Kunnossapito 1,7 mrd. Investoinnit 4,4 mrd. Teollisuuden ja rakentamisen tuotos mrd. Rakentaminen 19% Metalli 33% Asuinrakennukset 4,7 mrd. Muut rakennukset 6,0 mrd. Uudisrakentaminen 10,7 mrd. Muut 14% Lähde: Forecon Oy, Tilastokeskus Elintarvike 8% Metsä 12% Kemia 15% Rakennusteollisuus RT ry 40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) /hp Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM.

51