Talousarvioesitys Tiehallinto

Transkriptio

1 24. Tiehallinto S e l v i t y s o s a : Tiehallinto turvaa toimivat matka- ja kuljetusketjut ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista maanteistä osana liikennejärjestelmää. Maantieverkon pituus on km ja sen arvo on 14,9 mrd. euroa. Liikennepolitiikan tavoitteeksi on asetettu Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn edistäminen liikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Tiehallinnon tehtävänä on tukea tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä sekä pitää päätieverkon ohella huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Perustienpidon määrärahasta toteutettavia pieniä, alueiden kilpailukykyä tukevia sekä työmatkaliikenteen sujuvuutta parantavia investointeja toteutetaan vain hyvin rajoitetusti. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja tiepiirin väliseen sopimukseen ja sitä koskeva rahoitus euroa sisältäen arvonlisäveron on sisäasiainministeriön pääluokan momentilla Kainuun kehittämisraha. Tiehallinnolle asetettavat tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan tieverkon. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseudulla. Uusina hankkeina ehdotetaan 131,0 milj. euron sopimusvaltuutta vt 6 Lappeenranta Imatra toteuttamiseen, 86,3 milj. euron sopimusvaltuutta mt 101 (Kehä I) Turunväylä Vallikallio toteuttamiseen, 75 milj. euron sopimusvaltuutta vt 4 Lusi Vaajakoski toteuttamiseen, 48 milj. euron sopimusvaltuutta kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti toteuttamiseen, 59 milj. euron sopimusvaltuutta vt 14 Savonlinnan keskusta toteuttamiseen ja 58 milj. euron sopimusvaltuutta vt 4 Kemin kohta ja sillat toteuttamiseen. Perustienpidon määräraha on 572,0 milj. euroa, jonka Tiehallinto kohdentaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 194,9 milj. euroa, jolla voidaan säilyttää nykyinen laatu ja palvelutaso. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä välttävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 222,0 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto siltoja lukuun ottamatta säilyy pääosin nykytasolla. Merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttaa merkittävää lisärahoitustarvetta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään. Perustienpidon alueellisiin investointeihin on kohdennettu 15,6 milj. euroa. Perustienpidon investoinnit ovat pienehköjä alueellisia liikenneturvallisuusinvestointeja. Teemapaketteihin on kohdennettu 38,6 milj. euroa. Käynnissä oleviin teemapaketteihin sisältyy kohteita, jotka on priorisoitu yhtenäisin kriteerein. Satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittämisen teemapakeettiin sisältyy Vaalimaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen rakentaminen. Uusina teemapaketteina aloitetaan joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä sekä liikenteen hallinta -teema. Liikenneturvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Tienpidon toimien lisäksi muun muassa laajennetaan automaattista nopeuden valvontaa 300 tiekilometrin osuudella. Vuoden 2007 lopussa valvontakameroin varustettuja teitä on yli kilometriä. Tiehallinto luopuu rakennettujen kiinteistöjen hallinnasta. Siirrettävistä noin 250 kiinteistöstä loput 100 kiinteistöä luovutetaan Senaatti-kiinteistölle vuosina Tiehallinto parantaa oman toiminnan tuottavuutta ja kehittää hankintamenettelykeinoin väylänpidon markkinoita siten, että maarakennusalan tuottavuus paranee, kilpailu markkinoilla toimii ja Tiehallinnon tuottavuus paranee. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Tiehallinnolle vuodelle 2007 seuraavat pääluokkaperusteluja tukevat toiminnalliset tulostavoitteet, jotka on esitetty taulukossa vahvennettuna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Tulostavoite/ tunnusluku 2005 toteutuma 2006 ennuste 2007 ennuste/tavoite 2011 ennuste TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Turvataan toimivat matka- ja kuljetusketjut Maanteiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite, tie- ja katuverkko (mrd. hlökm) 69, Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) Päällyst. tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Huonojen ja erittäin huon. kevyen liik. väylien määrä (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,67 3,6 3,7 3,6 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 3,05 2,7 3,0 3,0 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,39 3,4 3,4 3,4 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) Parannetaan liikenneturvallisuutta Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite Vähenemä perustienpidon toimin Vähenemä kehittämisinvestoinnein Vähennetään ympäristöhaittoja Pohjavesiriskit (km) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Parannetaan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta Kunnossapidon yksikkömenot (euroa/km) Hallintomenot (milj. euroa) 67 69,5 69,3 65,5 Työn tuottavuuden kasvu vuodessa (%) 3, Kokonaistuottavuuden kasvu keskim. vuodessa TTSkaudella 2 Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM -arvioinnin tulos ( ) Työtyytyväisyys (1 5) 3,4 3,4 3,4 3,4 Henkilöstömäärä (htv) Tienpidon tulot ja menot (milj. euroa) 1) 2005 toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys Perustienpito (21) 581,0 586,2 572,0 Tulot 19,8 13,7 7,4 Maksullisen toiminnan tulot 2,9 2,4 2,4 Muut tulot 16,9 11,3 5,0 1) Tiehallinnolla on käytettävissään myös sisäasiainministeriön pääluokan momentti Kainuun kehittämisraha, jonka määrärahat käytetään Kainuun maakunnan tienpitoon. Vuosina 2005 ja 2006 määräraha on ollut euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Menot 600,8 599,9 579,4 Hoito ja käyttö 187,9 190,0 194,9 Liikenteen hallinta 11,5 13,5 14,0 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 233,4 220,0 222,0 Alueelliset investoinnit 2) 29,6 36,5 15,6 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit 3) 34,4 38,8 38,6 Suunnittelu 20,8 15,0 15,0 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4,2 5,5 4,0 Hallinto 76,7 78,4 73,1 Maksullisen toiminnan menot 2,3 2,2 2,2 Kehittämisinvestoinnit (76, 78, 79) 142,8 107,7 149,8 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (76) 27,8 24,4 30,8 Eräät tiehankkeet (78) 86,3 62,2 97,8 Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (79) 28,7 21,1 21,2 Luvun nettomenot 723,8 694,0 721,8 Luvun bruttomenot 743,6 707,6 729,2 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää maanteiden perustienpidosta ja maanteiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa Iniön ja Hiittisten yhteysalusliikenteen muuttamisesta maantielaissa tarkoitetuksi lauttaalusliikenteeksi, mistä euroa on siirtoa momentilta ja euroa yhteysalusmaksujen poistumisesta aiheutuvaa määrärahan lisäystä. Palvelutaso säilyy vuoden 2006 tasolla. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Määrärahaa on tarkoitus käyttää Vaalimaan rajanylityspaikan liikennejärjestelyjen rakentamiseen 3 milj. euroa vuonna 2007 ja 7,3 milj. euroa vuonna Hankkeen lähtökohtana on kahden aseman toimintamalli, jossa nykyinen asema ja siihen liittyvät ajoväylät jäävät henkilöliikenteen käyttöön ja tavaraliikenteelle rakennetaan uusi asemarakennus ja siihen liittyvät ajoväylät ja tarkastusalueet. Hankkeessa ovat mukana Tullilaitos, Rajavartiolaitos sekä Tiehallinto, joka rakennuttaa vt 7 parantamisena alueen liikennejärjestelyt. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 esitys 2) Perustienpidon alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät annettujen kehysten raameissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. 3) Vuonna 2007 toteutetaan seuraavia teemoja: satamien ja terminaalien tieyhteyksien parantaminen, pääteiden liikenneturvallisuus ja kasvavien alueiden kehityksen tukeminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Hanke-erittely Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista vt 6 Lappeenranta Imatra, mt 101 (Kehä I) Turunväylä Vallikallio, vt 4 Lusi Vaajakoski, kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti, vt 14 Savonlinnan keskusta ja vt 4 Kemin kohta ja sillat aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksia hankkeen vt 6 Lappeenranta Imatra toteuttamiseksi enintään 131,0 milj. euron määrästä, hankkeen mt 101 (Kehä I) Turunväylä Vallikallio toteuttamiseksi enintään 86,3 milj. euron määrästä, hankkeen vt 4 Lusi Vaajakoski toteuttamiseksi enintään 75,0 milj. euron määrästä, hankkeen kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti toteuttamiseksi enintään 48,0 milj. euron määrästä, hankkeen vt 14 Savonlinnan keskusta toteuttamiseksi enintään 59,0 milj. euron määrästä ja hankkeen vt 4 Kemin kohta ja sillat toteuttamiseksi enintään 58,0 milj. euron määrästä. S e l v i t y s o s a : Valmis Sopimus- Arvioitu Määräraha Rahoitustarve liiken- valtuus käyttö v myöhemmin teelle milj. milj. milj. milj. Keskeneräiset tiehankkeet E 18 Lohja Lohjanharju ,9 57,4 1,5 - Vt 4 Lahti Heinola ,0 40,6 0,4 - Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys ,5 13,0 0,6 0,9 Mt 100 Hakamäentie, Helsinki ,0 15,4 33,0 51,6 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 2. rakennusvaihe ,0 2,0 25,0 30,0 Vt 20 Hintta Korvenkylä, Oulu , ,7 Vt 2 Vihti Pori ,0 5,0 20,0 20,0 Uudet tiehankkeet Vt 6 Lappeenranta Imatra ,0-5,0 126,0 Mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallikallio ,3-3,0 83,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Vt 4 Lusi Vaajakoski ,0-4,3 70,7 Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti ,0-2,0 46,0 Vt 14 Savonlinnan keskusta ,0-2,0 57,0 Vt 4 Kemin kohta ja sillat ,0-1,0 57,0 Tiehankkeet yhteensä 799,4 133,4 97,8 568,2 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2008 noin 253,7 milj. euroa, vuonna 2009 noin 225,5 milj. euroa ja vuonna 2010 noin 87,0 milj. euroa ja vuonna 2011 noin 2 milj. euroa. Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: Vt 6 Lappeenranta Imatra. Valtatie 6 on Suomen tärkeimpiä pääväyliä ja itäliikenteen kansainvälisenä yhteytenä merkittävä. Alueella on maan tärkein puuteollisuuden keskittymä. Valtatie 6 toimii alueen kuljetusten sekä kaupunkiseutujen välisten työ- ja asiointimatkojen pääväylänä. Pääosin 2-kaistaisen valtatien liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on 13,5 %. Vuosittain tieosuudella tapahtuu noin 11 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 2,5 ihmistä. Hanke käsittää nykyisen valtatien parantamisen nelikaistaiseksi noin 44 km matkalle, 15 uutta tai nykyisiä paranneltavia eritasoliittymiä, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tiejärjestelyjen parannustoimia sekä meluntorjuntatoimenpiteitä noin 20 km ja pohjaveden suojauksia noin 13 km matkalle. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 1,6. Mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio. Kehä I on pääkaupunkiseudun merkittävin kehämäinen yhteys ja samalla Suomen vilkkaimmin liikennöity tie. Leppävaaran kohdalla kulkee ajoneuvoa/vrk ja kehää risteävällä Turunväylällä (vt 1) ajoneuvoa/vrk. Leppävaara on merkittävä joukkoliikenteen solmukohta. Kehä I:llä Turunväylän pohjoispuolella liikenne ruuhkautuu arkisin usean tunnin ajaksi aamu- ja iltapäivisin valo-ohjattujen liittymien takia. Turun moottoritien sekä kaikkien kehän valo-ohjattujen liittymien liikenneturvallisuus on huono. Vuosittain tapahtuu noin neljä henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta. Suuresta liikenteestä aiheutuu merkittävä meluhaitta tiheään rakennetulla alueella. Hanke käsittää Kehä I:n parantamisen ja kolmansien kaistojen lisäämisen Turunväylältä Helsingin kaupungin rajalle noin 3,3 km matkalta sekä Turunväylän parantamisen ja kolmansien kaistojen lisäämisen Kauniaisten liittymän ja Helsingin rajan välillä noin 4 km matkalta, Kehä I:n tunneloinnin 500 metrin matkalle Turuntien pohjoispuolella, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tiejärjestelyjen parannustoimia sekä meluntorjuntatoimenpiteitä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 5,7. Espoon kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen 33,7 milj. eurolla (ilman alv), mikä on 39 % kustannuksista (ilman alv). Vastaavat tuloarviot tuloutetaan momentille Vt 4 Lusi Vaajakoski. Tiejakson pituus on noin 110 km. Keskimääräinen vuorokausiliikenne osuudella on ajoneuvoa/vrk. Kesäkaudella liikenne on vilkkaimmillaan yli ajoneuvoa/vrk. Liikenteen ennustetaan kasvavan noin 45 % vuoteen 2030 mennessä. Tie on kaksikaistainen moniongelmainen valtatiejakso. Tiejaksolla tapahtui vuosina noin 20 henkilövahinko-onnettomuutta/vuosi, joissa kuoli 2 3 ja loukkaantui noin 25 henkilöä vuosittain. Hankkeella parannetaan kapea, mäkinen ja mutkainen valtatie Heinolan pohjoispuolelta Jyväskylään. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 1,7. Kt 51 Kirkkonummi Kivenlahti. Kantatie 51 on pääväylä Helsingistä länteen Karjaalle ja edelleen valtatien 25 kautta Hankoon. Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä se on pääkaupunkiseudun vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tieyhteys. Kirkkonummella kantatie on kunnan alueen tärkein päätie. Helsingissä ja Espoossa kantatie on moottoritie (Länsiväylä), mutta Kirkkonummen puolella pääosin levein pientarein varustettu yksiajoratainen sekaliikennetie. Kirkkonummen ja Kivenlahden välillä kantatien liikennemäärä on Kehä III:n länsipuolella yli ajoneuvoa/vrk ja itäpuolella noin ajoneuvoa/vrk. Liikenne ruuhkautuu arkisin usean tunnin ajaksi aamu- ja iltapäivisin ja liittymistä on erittäin vaikea päästä tielle. Maankäyttö pahentaa tilannetta edelleen. Vuosittain tapahtuu noin 5,5 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 0,4 ihmistä. Hanke käsittää kantatie 51:n parantamisen moottoritieksi noin 10 kilometrin matkalta, uusia tai nykyisiä parantavia eritasoliittymiä sekä melusuojauksia noin 3 km. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K) on 3,8. Vt 14 Savonlinnan keskusta. Parannettava osuus Savonlinnan keskustan kohdalla välillä Laitaatsalmi Miekkoniemi on 5,6 km pitkä. Pääväylien liikennemäärät ovat ajoneuvoa/vrk. Vuodelle 2020 ennustetut liikennemäärät ovat ajoneuvoa/vrk. Liikenneturvallisuus on erittäin huono. Osuudella tapahtuu keskimäärin 15 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 josta pääosassa (2/3) kevyt liikenne on mukana. Liikennekuolemien tiheys on 5-kertainen ja henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys 10-kertainen maan vilkkaiden pääteiden keskiarvoon verrattuna. Hanke sisältää tie-, rata- ja vesiväyläjärjestelyjä. Hankkeen tiejärjestelyjen hyötykustannussuhde (H/K) on 4,5. Vt 14 Kemin kohta ja sillat. Valtatie 4 on Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys, joka välittää suurimman osan Lappiin ja Pohjois-Ruotsiin sekä Norjaan suuntautuvasta liikenteestä. Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TENtieverkkoon. Kemin kohdalla valtatie 4 toimii myös tärkeänä Kemi Tornio -kaupunkiseudun liikenteen välittäjänä ja pääväylänä. Liikennemäärä valtatie 4:llä on ajoneuvoa/vrk. Nykyisellä moottoriliikennetiellä on merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Vuosittain tapahtuu noin 2,5 henkilövahinko-onnettomuutta. Hanke käsittää valtatie 4:n parantamisen moottoritieksi välillä Kemijoki Kemin ohikulku Marostenmäki yhteensä 18 km matkalta, sisältäen Isohaaran ja Vähähaaran sillat, uusia tai nykyisiä paranneltavia eritasoliittymiä, uuden sisääntuloyhteyden Kemin keskustaan sekä melusuojauksia noin 10 km. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/ K) on 2,2. Vt 5 Lusi Mikkeli perusparannukseen valmistaudutaan siten, että hanke on toteuttamiskelpoinen vuodesta talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahasta saa maksaa palkkausmenoja enintään yhden henkilötyövuoden verran. S e l v i t y s o s a : Hanke-erittely Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v myöhemmin TIEHANKKEET liikenteelle milj. milj. milj. milj. Jälkirahoitushanke Vt 4 Järvenpää Lahti ,3 122,7 20,6 109,0 Elinkaarirahoitushanke E 18 Muurla Lohja ,0 5,0 0,6 694,4 Yhteensä 952,3 127,7 21,2 803,4 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2008 noin 24,0 milj. euroa, vuonna 2009 noin 56,8 milj. euroa, vuonna 2010 noin 61,6 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina noin 661,0 milj. euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6