KIVIAINESKULUTUSENNUSTE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVIAINESKULUTUSENNUSTE"

Transkriptio

1 KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten käyttöä koskeva kulutusennuste. Ympäristöministeriön toimeksiannosta Keski-Suomen liitto selvitti luvun alussa sora- ja hiekkavarojen käyttöä laajalla kyselyllä. Nämä tulokset ovat julkaisematta. Osana Poski-projektia laadittiin kiviaineksen kulutusennuste Keski-Suomen liiton omana työnä. Kiviaines jaoteltiin selvitystyössä laadullisesti hiekka-, sora- ja kallioainekseksi. Kiviaineksen kulutusmäärät selvitettiin kulutussektoreittain. Mukaan laskettiin seuraavat kulutussektorit: - yleiset tiet - yksityiset tiet - metsäautotiet - rautatiet - kunnat - talonrakennus - kiinteistöjen hoito - salaojitus - kasvualustat - suuret erillisprojektit Kulutusennusteen tekemistä varten lähetettiin syksyllä 2007 sähköpostikysely kulutussektoreiden kiviaineshankinnoista vastaaville henkilöille. Lisäksi lähtökohtatietona käytettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen maa-aineksenottorekisteristä (MOTTO) saatuja ottomäärätietoja vuosilta 2005 ja Kulutusennusteen osalta tavoitevuosi oli Tarkasteluajanjaksoina olivat vuodet , sekä Ennusteet kuvaavat kunkin ajanjakson keskimääräistä vuosikulutusta. Kulutusmäärät laskettiin sekä tilavuuksina (kiintokuutiometri, k-m 3 ) että painoina (tonni, tn). Oletuspainoina käytettiin hiekalle ja soralle 2,0 tn/k-m³ ja kalliokiviainekselle 2,8 tn/k-m³. Yleiset ja yksityiset tiet Yleisten teiden ja valtionavustuskelpoisten yksityisteiden kiviaineksen tarve saatiin Keski-Suomen tiepiiriltä. Yleisten teiden kunnossapitoon (ml. kelirikkokorjaukset ja liukkauden torjunta) kuluu kiviainesta keskimäärin k-m³/v. Tällä hetkellä (v. 2008) kiviaineksen kulutus jakautuu laadullisesti seuraavassa suhteessa: kallio 70 %, sora 25 % ja hiekka 5 %. Tulevaisuudessa kallioaineksen käytön arvioidaan kasvavan siten, että vuosina kallion osuus on jo 90 % kokonaismäärästä. Valtionavustusta saavien yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen käytetään kiviainesta noin 25 k-m³/km. Vuositasolla kiviainesta kuluu noin k-m³. Laadullisesti kiviaines jakautuu kallion ja soran kesken 50 % - 50 %. Yksityisteiden osalta kallioainesta tullaan tulevaisuudessa

2 käyttämään nykyistä enemmän. Vuosina kallioaineksen osuus olisi arvioiden mukaan 70 % ja soran 30 %. Metsäautotiet Keski-Suomen metsäkeskuksen mukaan maakunnassa rakennetaan vuosittain uutta metsätietä noin 30 km ja parannetaan vanhaa tietä noin 170 km. Kiviainesta käytetään keskimäärin noin 200 k-m³/km. Käytettävä kiviaines on pääasiassa kallio- ja moreenimursketta (suhteessa 70 % kalliomursketta, 30 % moreenia). Vuositasolla kalliomurskeen tarve metsäteiden rakentamisessa on noin k-m³. Rautatiet Rautateiden kiviaineskulutusta kysyttiin Ratahallintokeskuksen (RHK) valtuuttamalta alueisännöitsijältä. Vuoteen 2030 saakka ratojen kunnossapidon tarpeisiin kuluu kalliokiviainesta noin k-m³ ( tn) ja soraa noin k-m³ ( tn). Yhteensä rautateiden kunnossapitoon menee kiviainesta noin k-m³ ( tn) tavoitevuoteen 2030 saakka. Vuositasolla keskimäärin noin k-m³. Laadullisesti kulutus jakautuu kallion ja soran kesken suhteessa 65 % - 35 %. Kunnat Kuntien tulevaisuuden kiviainestarvetta selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kuntien kiviaineshuollosta vastaaville henkilöille. Kyselyyn vastasi 11 kuntaa 28 kunnasta. Saatujen vastausten perusteella on karkeasti arvioitu myös niiden kuntien kulutusmäärät (asukaslukuun suhteutettuna), jotka eivät kyselyyn vastanneet. Keski-Suomessa kunnat käyttävät kiviainesta yhteensä noin k-m³ vuodessa. Vastausten mukaan kiviaines jakautuu laadullisesti seuraavasti: kallio 35 %, sora 20 % ja hiekka 45 %. Kuntien kiviaineskulutukseen on laskettu mukaan katujen ja kunnan ylläpitämien teiden rakentaminen ja kunnossapito, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkkojen rakentaminen sekä erilliset tasoitus- ja täyttötyöt (puistojen, urheilu- ja leikkikenttien rakentaminen ja hoito). Talonrakennus Talonrakennuksen kiviaineskulutus on laskettu keskisuomalaisilta betoni- ja elementtialan yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Kysely lähetettiin seitsemälle alan yritykselle, joista neljä vastasi kyselyyn. Talonrakennukseen kuluu vuositasolla keskimäärin k-m 3 kalliokiviainesta, k-m 3 soraa ja k-m 3 hiekkaa. Talonrakennuksen kiviaineskulutuksessa on huomioitu lisäksi pientalojen perustuksiin menevä kiviaines. Yhden pientalon rakentamiseen (perustukset, pihatiet yms. ympäristötäytöt) kuluu kiviainesta keskimäärin noin 200 k-m³. Tilastokeskuksen tietojen mukaan, Keski-Suomessa aloitettujen pientalorakennusten (sis. laajennukset) määrä on ollut vuosittain noin 900 kpl vuosina

3 Kiinteistöjen hoito Kiinteistöjen hoidossa käytettävien kiviainesten määrän arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen seutukaavaliiton (1985) laskentamenetelmiä, joiden mukaisesti maatilakiinteistöjen on laskettu kuluttavan kiviainesta 8 k-m³/maatila/v ja muiden kiinteistöjen 2,5 k-m³/kiinteistö/v. Muut kiinteistöt sisältävät kerrostalot, erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, liike- ja toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, palvelurakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Laadullisesti kiinteistöjen hoidon kiviaineskulutuksen arvioidaan jakautuvan seuraavassa suhteessa: hiekkaa 43 %, soraa 31 % ja kallioainesta 26 %. Arvio perustuu Kanta-Hämeen seutukaavaliiton ja Ympäristöministeriön ohjeisiin. Laadullisen jakautumisen on oletettu pysyvän myös tulevaisuudessa samanlaisena. Maatilojen osalta on odotettavissa edelleen tilojen määrän vähenemistä. Keski-Suomen TEkeskuksen mukaan tilojen lukumäärä laskee noin 100 tilalla vuodessa. Tilakokojen kasvusta huolimatta maatilojen kiviaineskulutuksen arvioidaan hieman laskevan tulevaisuudessa. Vuoden 2006 maatilojen lukumäärällä (3 682) laskettuna kiviaineskulutus olisi yhteensä noin k- m³/v. Muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus arvioitiin Tilastokeskuksen rakennustietokannan perusteella. Keski-Suomessa rakennuskanta (rakennusten lukumäärällä mitattuna) on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin 1,2 % vuodessa. Vuoden 2006 rakennuskantatiedoilla laskettuna muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus olisi noin k-m³ vuodessa. Salaojitus Suomen Salaojakeskus Oy:n mukaan Keski-Suomessa salaojitetaan nykyisin ha vuosittain. Laadultaan salaojituksissa käytettävä kiviaines on pääosin salaojasoraa. Hehtaarilla on keskimäärin 670 m salaojaa ja soraa tarvitaan noin 7 k-m³ sataa metriä kohti. Näin ollen soraa kuluu noin 50 k- m³/ha. Vuositasolla salaojitukseen käytettävä kiviainesmäärä on yhteensä noin k-m³ ( tn). Kiviaineskulutusennusteessa ojitusmäärien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä ennusteessa voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukien kehittymistä tulevaisuudessa. Kasvualustat Kasvualustojen osalta kiviaineskulutusta kysyttiin Vapo Oy:ltä. Keski-Suomessa Vapo Oy käyttää kasvualustatuotantoon vuosittain hiekkaa noin k-m³ ( tn). Kasvualustojen myynti on koko ajan kasvanut, joten kiviaineksen käyttökin on lisääntynyt. Rakentamisen volyymit vaikuttavat merkittävästi tulevien vuosien kehitykseen. VTT:n tekemän selvityksen mukaan ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, tuotannon yli kaksinkertaistuessa. Suurinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Suuret erillisprojektit Raideliikenteen suurista erillisprojekteista rataosan Äänekoski-Haapajärvi päällysrakenteen uusiminen on suunniteltu alkavaksi ennen vuotta Jyväskylä Orivesi-rataosan välityskyvyn

4 parantaminen (kaksoisraide) on suunniteltu alkavaksi vuoden 2015 jälkeen. RHK:n alueisännöitsijältä saatujen laskelmien mukaan Äänekoski-Haapajärvi rataosan päällysrakenteen uusimiseen kuluu sepeliä ja soraa yhteensä tonnia ( k-m³). Äänekoski-Haapajärviradan perusparannus on ennusteessa ajoitettu ajanjaksolle Radan kunnostus käynnistynee vuonna 2011 ja rakentamisen kestoksi on arvioitu neljä vuotta. Jyväskylä Orivesirataosan kaksoisraiteen toteuttamiseen menisi Keski-Suomen alueelta kiviainesta yhteensä 2,8 milj. tonnia (1,3 milj. k-m³). Kaksoisraiteen rakentaminen on ajoitettu ennusteessa ajanjaksolle ja rakentamisen on arvioitu kestävän viisi vuotta. Keski-Suomen tiepiirin arvioiden mukaan maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarve on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ ulottuen vuoteen Hankkeiden ajoittumista tarkasteluajanjaksoille sekä tarkempia kulutusmääriä on kuitenkin vaikea arvioida. Lähitulevaisuudessa kuntien haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen kuluu kiviainesta. Viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee uusia vuoteen 2014 mennessä, mikäli jätevesien käsittely ei täytä ns. haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Keski-Suomessa on noin kiinteistöä, joihin jätevesijärjestelmä olisi uudistettava. Suurin osa kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistuksista toteutetaan ns. maapuhdistamoina. Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeessa on arvioitu, että vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin kpl uusisi järjestelmän tavoitevuoteen mennessä. Yhteen maasuodattamoon kuluu kiviainesta noin 65 k-m³ (kallioainesta ja soraa noin 30 %, hiekkaa 70 %). Kesämökeillä järjestelmien uusiminen toteutetaan pääosin yksinkertaisina maahan imeytyksinä, joten niitä ei ole otettu huomioon tässä kulutusennusteessa. Yhteenveto kiviaineskulutuksesta v (kulutus keskimäärin vuodessa) AJANJAKSO AJANJAKSO AJANJAKSO SEKTORI HIEKKA SORA MURSK ATTU MATERI AALI HIEKKA SORA MURSK ATTU MATERI AALI HIEKKA SORA MURSK ATTU MATERI AALI Yleiset tiet Yksityiset tiet 1) Metsäautotiet Rautatiet Kunnat Talonrakennus Kiinteistöt Salaojitus Kasvualustat Erillisprojektit YHTEENSÄ (k-m³)

5 KAIKKI YHT (k-m³) K-M³ / ASUKAS 2) 6.8 (17 tn) 6.8 (17 tn) 7.5 (19 tn) 1) valtionavustuskelpoiset, 2) väestöennuste huomioitu

6 Keski-Suomen kiviainesten tarve

7 Kiviaineskulutusennusteen mukaan Keski-Suomessa tullaan käyttämään kiviaineksia ajanjaksolla arviolta 5,5 milj. k-m 3. Tästä on kalliokiviaineksen osuus 2,2 milj. k-m 3, soran osuus on 2,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 1,3 milj. k-m 3. Ajanjaksolla kiviainesten kokonaiskulutus tulee olemaan 18,7 milj. k-m 3, josta kalliokiviaineksen osuus on 8,0 milj. k-m 3, soran osuus 6,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 4,7 milj. k-m 3. Ajanjaksolla vastaavat luvut ovat 20,6 milj. k-m 3, 8,8 milj. k-m 3, 7,5 milj. k-m 3 ja 4,3 milj. k-m 3. Keski-Suomen arvioitu kiviaineskulutus on 44,8 milj. k-m 3 vuosina Tämä jakaantuu eri lajikkeiden osalta seuraavasti: kalliokiviainesta 19,0 milj. k-m 3, soraa 15,5 milj. k-m 3 ja hiekkaa 10,3 milj. k-m 3. Kulutus asukasta kohden näyttäisi lisääntyvän ajanjakson loppua kohden. Soran ja hiekan suhde kalliokiviainekseen näyttää ennusteen mukaan olevan suhteessa 61 % -39 % ajanjaksolla ja suhteessa 57 % -43 % ajanjaksoilla ja Koska erillisprojektien tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, se aiheuttanee muutoksia ajanjaksojen kulutusmääriin. Lisäksi on huomioitava tiepiirin arvio maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarpeesta, joka on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ vuoteen 2030 mennessä. Siten kokonaiskulutus olisi vuosina 51,7 milj. k-m

KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008

KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE. Hanna Kunttu. Keski-Suomen liitto 2008 KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto 2008 Sisällys Johdanto... 3 Yleiset ja yksityiset tiet... 3 Metsäautotiet... 4 Rautatiet... 4 Kunnat... 5 Talonrakennus... 5 Kiinteistöjen

Lisätiedot

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200

2 Tekpa / Maan osto 150 150 200 200 2 Kiinteä omaisuus yhteensä 150 150 200 200 INVESTOINNIT 115 13. INVESTOINNIT Menot Inv:n Luvut 1000 eurona laatu Kohteen nimi 2014 2015 2016 2017 1 Keskusvirasto/Teollisuuskylän osakepääoma 0 100 0 0 1 Keskusvirasto/Terveysasema osakepääoma 0 0

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti

Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa - hankkeen loppuraportti Annika Vehviläinen (toim.), Elli Moilanen, Jouko Saastamoinen, Raimo Rajamäki, Arto Hyvönen, Akseli

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI Martti Kärkkäinen Kehitys-, Tuotanto- ja Hankintajohtaja Diplomi-insinööri Lohja Rudus Oy 1 KIVIAINESTEN KÄYTTÖ SUOMESSA 1999-2004 (SYKE / SML) 120

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, elokuu Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa Elokuussa 2009 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonalle kuutiometrille, mikä on runsaan neljänneksen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA

TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke Yksityistien vuosittainen kunnossapito Vuosittainen kunnossapito on tieosakkaiden avaintehtävä. Kunnossapitotöiden

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen (rummut, avo-ojat, salaojat) Rumpu M 315 L= 8 m. Rumpu M315 L=10 m

Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen (rummut, avo-ojat, salaojat) Rumpu M 315 L= 8 m. Rumpu M315 L=10 m 1(5) Liite Koukkuniemen alueen katujen ja vesihuollon rakentamisen urakkatarjoukseen. YKSIKKÖHINTALUETTELO, TÄYTETÄÄN KAIKKI KOHDAT Kokonaishintaurakkaan sisältymättömien töiden varalta ilmoitetaan seuraavat

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Pernoon tilusjärjestely

Pernoon tilusjärjestely 1 Pernoon tilusjärjestely Tiedotuskokous 15.12.2016 Kalle Konttinen 2 Kokouksen sisältö Alkumuodollisuudet ja tiedottaminen Hankkeen aikaisemmat vaiheet Tilusjärjestelyn tarveselvitys Rahoituspäätös Tilusjärjestelyn

Lisätiedot

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita

Teitä, katuja, piha-alueita, parkkipaikkoja, satama-alueita, terminaaleja, lentokenttiä, jätehuoltoalueita NCC ROADS SUOMESSA Tuotteet ja palvelut Ydinliiketoimintaamme ovat kiviainesliiketoiminta, asfaltintuotanto, päällystysurakointi sekä tienhoito. Maa- ja vesirakentaminen tukee muita liiketoimintojamme.

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

INVESTOINTIOHJELMA 2016

INVESTOINTIOHJELMA 2016 INVESTOINTIOHJELMA 2016 Valtuuston 30.11.2015 hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa on teknisen lautakunnan toimialueen alle hyväksytty seuraavat investointihankkeet. Investointimääräraha maankäyttö

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI

KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI JOHDANTO 3 LÄHTÖKOHDAT 5 MAA-AINESLUPATILANNE 5 KIVIAINESKULUTUSENNUSTE 9 YHTEENVETO 10 POHJAVEDEN KULUTUSENNUSTE 12 TUTKIMUSKOHTEET 14 SORA- JA HIEKKA-ALUEET 14 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLTOTAKSA 1.1.2015 ALKAEN 1 Käyttömaksut Vedenhankinnasta ja viemäröinnistä peritään vesimäärään perustuvaa käyttömaksua. Vesimäärä mitataan HSY:n asentamalla ja omistamalla vesimittarilla.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet

Haja-asutuksen jätevedet Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,

Lisätiedot

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11. PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.2016 Hallituksen pyrkimyksenä on nostaa Suomi kiertotalouden mallimaaksi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 66. KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 133 JA 141 SEKÄ KATU- JA LIIKENNEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, Vaajakoskentie 101 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut/kaavoitus

Lisätiedot

Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille.

Teknisen hallinnon tehtävänä on teknisten kuntapalvelujen tuottaminen kuntalaisille. 50 TEKNISET PALVELUT Teknisten palvelujen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen työ- ja elinympäristö. Teknisten palvelujen vastuualueet ovat teknisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä Ennen omakotitalon paikka valittiin sen mu kaan, missä pohjatöiden tekeminen oli mahdollisimman helppoa. Nykyisin rakennuspaikan valintaa ohjaavat kaavamääräykset, tontin sijainti ja hinta. OMAKOTITALON

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot