Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa Eero Nippala

Transkriptio

1 Suurten infrahankkeiden vaikutus koko infrarakentamisen resurssikysyntään Suomessa Eero Nippala Kesäkuu 23 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE

2 Alkusanat VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tampereella teki selvityksen suurten infrahankkeiden ajoittumisesta ja osuudesta suhteessa koko infrarakentamiseen Suomessa. Selvityksen tilasi Tiehallinto. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi Seppo Toivonen. VTT Rakennus- ja Yhdyskuntatekniikassa projektipäällikkönä toimi erikoistutkija Eero Nippala. Selvitys tehtiin kahdessa osassa. Maaliskuussa 23 lähetettiin 15 hankkeelle tiedustelu usean työlajin rakentamismääristä vuosina Tämän kyselyn perusteella tehtiin raportin luonnos. Tulosten perusteella tehtiin sillanrakentamisesta tarkentava kyselykierros touko kesäkuulla 23. Tässä raportissa on esitetty sekä maaliskuun että touko-kesäkuun kyselyn tulokset yhdistettynä. Eero Nippala Tampereella VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

3 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 2 SISÄLLYSLUETTELO INFRARAKENTAMISEN MARKKINATILANNE SUHTEESSA SUURIIN HANKKEISIIN SUURTEN HANKKEIDEN ERÄIDEN TYÖLAJIEN MÄÄRÄ JA AJOITTUMINEN SUURTEN HANKKEIDEN AIKATAULU ALUEELLISESTI JA KOKO MAAN KANNALTA KOKO MAAN RAKENTAMISEN TILANNE HANKEAJOITUS JA ALUEELLINEN TILANNE TAMPEREEN LÄNTINEN OHIKULKU VAIHE I VT 4 JYVÄSKYLÄ - KIRRI VT 5 VARKAUS - JOROINEN VT 8 RAISIO-MARJAMÄKI VT 4 LAHTI - HEINOLA VUOSAARI SATAMA + LIIKENNEYHTEYDET LIITE 1. ALUEELLISET TALONRAKENTAMISEN MÄÄRÄT LIITE 2 15 SUUREN KOHTEEN ERI SILTATYYPPIEN MARKKINA, MILJ EUR LIITE 3 TUNNELIRAKENTAMINEN VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

4 1. Infrarakentamisen markkinatilanne suhteessa suuriin hankkeisiin 5 tiehankkeen, oikoradan ja Vuosaaren sataman ajoittuminen koko Suomen inframarkkinassa milj. euroa oikorata Vuosaari kokonaisuus Tre läntinen Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 5 Varkaus - Joroinen Vt 8 Raisio Vt 4 Lahti - Heinola Talojen pohjatyöt Tiehallinto yhteensä Kunnallistekniikka Ratahallinnon työt muu infrarakentaminen Kuva 1. 5 uuden tiehankkeen, oikoradan ja Vuosaari kokonaisuuden karkea ajallinen ja rakennuskustannusten suhde toisiinsa nähden. Suomen maa- ja vesirakentamisen arvo on VTT:n arvion mukaan noin 3,5 mrd euroa. Tällöin mukaan on laskettu sekä investointiluonteiset uudisrakennushankkeet että infran kunnossapito- ja hoito. Oheiseen kuvaan on pyritty ottamaan mukaan vain rakentamisen arvo ja esim. Tiehallinnon rahoituksesta on jätetty pois hallinto, suunnittelu, maalunastukset ja jälkirahoitushankkeiden maksut. Kuvasta 1 nähdään joulukuussa 22 päätettyjen 5 uuden tiehankkeen suuruus rahassa mitattuna ja verrattuna esim. oikoradan ja Vuosaaren satamakokonaisuuden arvoihin. Valtakunnan tasolla niiden merkitys on rajallinen ja eniten niillä on merkitystä paikallisesti. Luvussa 2 on tarkasteltu 15 ison hankkeen merkitystä tiettyjen työlajien osalta. Luvussa 3 on lyhyesti tarkasteltu, onko jollain alueella jotenkin poikkeuksellinen rakentamistilanne. Käynnistyessään yhtaikaa kaikki 5 uutta tiehanketta kasvattavat koko maan maa- ja vesirakentamisen markkinaa noin 2 %. Tietoliikenneyhteyksien rakentamisen, kunnallisteknisten investointien sekä talonrakentamisen pohjatöiden supistuessa niillä on positiivinen vaikutus paikallisesti, koska ne ovat tasaamassa alueellisesti supistuvaa rakennusmarkkinaa. Sen sijaan tiettyjen maarakentamisen erikoistöiden kuten sillanrakentamisen, kalkkistabiloinnin ja murskauksen suhteen hankkeitten käynnistymistä on syytä ketjuttaa. (ks luku 2) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

5 Maakunnan inframarkkinan ja paikallisen suuren hankkeen koko vuositasolla mrd. eur,7,6 maakunnan inframarkkina suuri kohde,5,4,3,2,1, Vuosaari satama Vt 8 Raisio Tre läntien ohikulku Vt 4 Lahti- Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 5 Varkaus- Joroinen Kuva 2. Maakunnan infrarakentamisen kokonaisarvo vuositasolla keskimäärin sekä paikallisen suuren hankkeen kokovertailu. Maakuntina ovat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Uusimaa, Pohjois- Savo ja Päijät-Häme. Varsinais- Suomessa Vt 8 Raision hankkeen merkitys on pienin tarkastelluista hankkeista eli noin 4 % koko maakunnan infrarakentamisesta. Varkaus- Joroinen hankkeen merkitys suhteessa Pohjois-Savon markkinaan on 4,5 %, Vt 4 Jyväskylä - Kirri osuus on 7 %, Tampereen läntisen ohikulkutien osuus 8 %, Vt 4 Lahti-Heinolan osuus 12 % ja Vuosaaren sataman osuus Uudenmaan infrarakennusmarkkinasta on 15 % vuositasolla. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

6 2. Suurten hankkeiden eräiden työlajien määrä ja ajoittuminen Tässä luvussa tarkastellaan seuraavien hankkeiden : Kehä III Lentoasemantie-Tikkurila, Kerava-Lahti oikorata, Vt1 (E18) Lohja-Lohjanharju Vt 1 (E18) Muurla-Lohja, Vt.4 Haaransilta-Kiviniemi, Vt 4 Jyväskylä - Kirri, Vt 5 Joroinen-Varkaus, Vt 6 Koskenkylä - Kouvola, Vt 8 Raisio-Marjamäki, Vt 9 Korpilahti - Muurame Vt 9 Orivesi - Jämsä, Tampereen läntinen kehätie I vaihe, Vuoli-projekti, Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet (tie+rata) ja Vuosaaren sataman ja Vt 4 Lahti - Heinola seuraavien työlajien: sillanrakentamisen (kpl) + euroina tunneli- ja kalliolouhinnan, murskauksen, kalkkistabilointitöiden, paalutustöiden ja päällystystöiden määrää ja ajoittumista ko. hankkeen projektipäällikön maaliskuun 23 kolmannen viikon tietämyksen mukaan. Sillanrakentamisen eurot kysyttiin erillisellä kyselyllä kesäkuun alussa 23.. Sillanrakentaminen Suomessa on ollut 198-luvulla kpl vuosittain. 199-luvun alussa rakentamisen määrä väheni nousten uudelleen 199-luvun lopulla. Sillanrakentamista on teräsbetoni hallinnut materiaalina ja myös tarkastelluissa suurissa hankkeissa sama linja jatkuu. Terässiltoja rakennetaan näissä hankkeissa erittäin vähän. Ryhmä muut sillat tarkoittaa lähinnä puusiltoja. Suurten hankkeiden sillanrakentaminen painottuu korostetusti kahteen ensimmäiseen vuoteen. Varsinkin vuonna 23 tehdään seuraavissa neljässä hankkeessa : Kehä III (25 kpl), Oikorata (34 kpl), Vt 6 Koskenkylä- Kouvola (2 kpl), Vt 9 Orivesi-Jämsä (16 kpl). Yhteensä 95 siltaa eli suurin osa vuoden 23 silloista. Sillanrakentamisen normaalitasosta 15 suuren hankkeen määrä yltää yli 5-7 %:iin vuonna 23. Vuonna 24 Koskenkylä-Kouvolan sillat ovat valmiit, mutta samalla Tampereen läntinen ohikulun ja Vt 5:n siltatyöt alkavat ja volyymi säilyy edelleen korkealla yli 1 sillan vuosivauhdissa. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

7 suuren kohteen sillanrakentaminen silta-kpl Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja Kuva 3. Suurten hankkeitten sillanrakentamisen määrä ja ajoittuminen siltatyypeittäin(lähde: projektipäällikkökysely kesäkuu 23, VTT) (HUOM! aikaisempi maaliskuun kyselyn tulos poikkesi tästä uudesta kyselystä, koska aikaisemmassa kyselyssä ei ollut mukana kaikkia siltoja) Tässä tuloksessa on mukana vesistösillat, risteyssillat, kevyen liikenteen sillat, alikulut ja putkisillat sekä ratasillat suuren kohteen siltamarkkinat milj. eur Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja Kuva suuren hankkeen sillanrakentamisen arvo (lähde: projektipäällikkökysely kesäkuu 23, VTT) Liitteessä eri siltatyyppien markkina. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

8 Suurten hankkeitten louhintatyöt ajoittuvat tasaisesti kaikille tarkastellulle kuudelle vuodelle. Tunnelilouhinta ajoituu vuosille Tunneli- ja kalliolouhintaa 1 m3ktr Tunnelilouhinta m3ktr Kallioleikkaus m3ktr Kuva 5. Suuren hankkeitten louhintatöiden määrä ja ajoittuminen. (lähde: projektipäällikkökysely maaliskuu 23, VTT) Tunnelirakentamisen suhdanteet Skandinaviassa sekä 15 suuren kohteen kyselyn tulokset tunnelirakentamisen osalta on esitetty liitteessä 3. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

9 Suurten hankkeitten murskaus painottuu voimakkaasti kalliomurskaukseen. Kerava-Lahti oikorata hallitsee murskausmääriä valtavalla yli 2 miljoonan tonnin murskausmäärällä. Myös Orivesi - Jämsä ja Vt Koskenkylä - Kouvola ovat merkittäviä murskaajia, mutta niiden murskaus loppuu jo vuoteen 23 kun oikoradan murskaaminen jatkuu vielä 24 merkittävänä. Suurten hankkeitten osuus koko Suomen kallio/soramurskauksesta on vuonna 23 arviolta alle 1 % suuruusluokkaa. 5 Murskaus - 1 tonnia Kalliomursketta Soramursketta Kuva 6. Suurten hankkeitten kallio- ja soramurskauksen ajoitus ja määrä.)lähde:projektipäällikkökysely maaliskuu 23, VTT) Kerava-Lahti oikoradan murskausurakat hallitsevat vuosien 23 ja 24 kalliomurskauksen määrää Suomessa. Kalliomurske 1 tn Vt 1 Lohja -Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren satam tie + rata Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla - Lohjanharju Kuva 7. Suurten hankkeitten kalliomurskauksen määrä ja ajoittuminen hankkeittain. (lähde: projektipäällikkökysely, maaliskuu 23, VTT) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

10 Suurten hankkeitten lyöntipaalutustyöt ajoittuvat myös lähes kaikki tarkasteluajanjakson kahdelle ensimmäiselle vuodelle. Lähes kaikki paalutustyöt tehdään vuonna 23 vain kolmessa hankkeessa eli Kehä III Tikkurilassa, oikoradalla ja Vt 6 Kouvolassa. Yksistään oikorata käsittää yli 35 km paalutusta vuonna 23. Vuonna 24 Vuosaaren sataman liikennehankkeet Lahti-Kerava oikoradan kanssa ovat merkittävät lyöntipaalutuskohteet Suomessa. Paalutusmäärä säilyy vielä 24 lähes yli 35 km:ssä km Lyöntipaalutustyöt Kuva 8. Suurten hankkeitten lyöntipaalutustöiden ajoitus ja määrä )lähde: projhektipäällikkökysely maaliskuu 23, VTT) Lyöntipaalutus -km Vt1 Muurla-Lohjanharju Vt 4 Jyväskylä-Kirri Vt 4 Lahti-Heinola Vuosaaren sataman tie+rata Vuosaaren satama Kerava-Lahti oikorata Tampereen läntinen kehätie I vaihe Vt 9 Orivesi-Jämsä Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 6 Koskenkylä-Kouvola KehäIII Lentoasemantie-Tikkurila Vt 8 Raisio-Marjamäki Vt 5 Joroinen-Varkaus Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt1 Lohja-Lohjanharju Kuva 9. Suurten hankkeitten lyöntipaalutuksen määrä ja ajoittuminen hankkeittain (lähde: projektipäällikkökysely, maaliskuu 23, VTT) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

11 Suurten hankkeitten kalkkistabilointityöt painottuvat kahteen hankkeeseen eli oikorataan ja Vt 6 Kouvolaan. Kehä III:lla ja Vt 8:lla stabiloidaan suhteessa em. kahteen hankkeeseen verrattuna vähemmän. Pelkästään oikoradan osuus on 53 prosenttia kaikista suurista tarkastelluista hankkeista vuonna 23. Kalkkistabilointi- km Vt1 Muurla-Lohjanharju Vt 4 Jyväskylä-Kirri Vt 4 Lahti-Heinola Vuosaaren sataman tie+rata Vuosaaren satama Kerava-Lahti oikorata Tampereen läntinen kehätie I vaihe Vt 9 Orivesi-Jämsä Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 6 Koskenkylä-Kouvola KehäIII Lentoasemantie-Tikkurila Vt 8 Raisio-Marjamäki Vt 5 Joroinen-Varkaus Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt1 Lohja-Lohjanharju Kuva 1. Suurten hankkeitten kalkkistabilointitöiden määrä ja ajoittuminen hankkeittain. (lähde: projektipäällikkökysely, maalsikuu 23, VTT) Suurten hankkeitten maaleikkaus-pengerrystöitä kertyy tasaisesti kaikille kuudelle tarkasteluvuodelle. Koko maarakennusalalla käytetään maa-aineksia arviolta 15 milj. tonnia joten suurten hankkeitten noin 15 milj tonnin määrä on 1 prosentin luokkaa kaikesta maarakentamisesta Suomessa Maaleikkaus- 1 m Kuva 11. Suurten hankkeitten maaleikkausten määrä ja ajoittuminen. (lähde: projektipääöllikkökysely, maaliskuu 23, VTT) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

12 Vt 4, kehä III ja Vt 9 Orivesi ovat vuoden 23 suurimmat päällystyskohteet 15 suuren kohteen joukossa. Tarkastelukauden päällystystyöt painottuvat kolmeen ensimmäiseen vuoteen siitä syystä,että kaikki tiehankkeet lähtevät käyntiin heti ja noin 2..3 vuoden kuluttua hankkeiden käynnistymisestä ovat tiet valmiit päällystettäviksi. Vuoden 25 suurimmat päällystyshankkeet ovat Vt 1 Lohja- Lohjanharju, Vt 5 Joroinen- Varkaus ja Tampereen läntinen ohikulku I-osa. Mikäli mukaan otettaisiin Tampereen läntisen ohikulun vaihe II, niin vuoden 28 päällystysmäärä kohoaisi yli 1 miljoonan neliön. 3 Päällystystyöt- 1 m Kuva 12 Suurten hankkeitten päällystystöiden määrä ja ajoittuminen. (lähde: projektipäällikkökysely, maaliskuu 23, VTT) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

13 3. Suurten hankkeiden aikataulu alueellisesti ja koko maan kannalta Koko maan rakentamisen tilanne 15 Korjausrakentaminen 1 Maa- ja vesirakentaminen Muu uudistalonrakentaminen 5 Asuntojen uudisrakentaminen Kuva 13. Rakentamisen volyymikehitys Suomessa 199 = 1. Talojen korjausrakentaminen on kasvanut Suomessa 199-luvun alusta lähtien. Tilanne ei ole kuitenkaan ylikuumentunut, koska talojen korjausrakentaminen on kehittynyt pitkällä aikavälillä erittäin maltillisesti. Muu talonrakentaminen (liike-, toimisto-, julkinen- ja teollisuusrakentaminen) kasvoi 199-laman jälkeen lähinnä kasvukeskuksissa ja vuodesta 2 lähtien se on supistunut. Erityisesti pääkaupunkiseudun toimistorakentaminen on vähentynyt. Myös asuntorakentaminen on vähentynyt vuoden 2 huipputasolta. Maa- ja vesirakentaminen on kasvanut laman jälkeen tasaisesti lukuun ottamatta vuosien 2-21 pientä notkahdusta. Vuosille ennakoidaan tasaisen kasvun jatkuvan. Tietoliikenne-, energia- ja kunnallistekniikan investoinnit uhkaavat supistua mm. sähkönhinnan ja myrskytuhojen vaikuttaessa energiayhtiöiden tilanteeseen. Tietoliikenneyhtiöiden investoinnit ovat myös supistuneet Suomessa. Kuntien talous on ollut vielä 21, 22 hyvä vanhojen yhteisöverotuottojen takia. Vuonna 23 tilanne heikkenee ja supistaa kunnallistekniikan investointeja. Esim. Helsingin kaupunki supistaa investointeja. Tämä antaa resursseja pääkaupunkiseudulla käynnistyville isoille hankkeille. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

14 Hankeajoitus ja alueellinen tilanne Hankkeitten ajoituksessa on otettava huomioon: - paikallinen rakentamisen suhdannetilanne ja - koko maan tasolla tiettyjen resurssien (työlajien) kysyntätilanne. Esimerkiksi seuraavissa tekstikappaleissa on esitetty usean hankkeen osalta että paikallinen rakentamisen suhdannetilanne ei ole esteenä hankkeen käynnistämiselle välittömästi. Tällaisia ovat Tampereen läntisen ohikulkutien I vaihe, Vt 4 Jyväskylä-Kirri, Vt 5 Varkaus-Joroinen sekä Vt 8 Raisio-Marjamäki hankkeet. Alueellinen rakentamistilanne puoltaa em. hankkeitten pikaista käynnistämistä. Vt 4 Lahti-Heinola hankkeen käynnistämisen aikataulu on sovitettava Kerava-Lahti oikoradan kanssa. Riippumatta em. hankkeitten paikallisesta rakentamisen suhdannetilanteesta, muutamien resurssien kysyntätilanne on vuosina 23 ja 24 kriittinen. Sillanrakentamisessa, kalliomurskauksessa, tunnelilouhinnassa ja kalkkistabiloinnissa on voimakas kysyntäpiikki vuonna 23. Kysyntä jatkuu voimakkaana sillanrakentamisen, murskauksen ja tunnelilouhinnan osalta vuonna 24. Sillanrakentamisessa kysyntäpiikin vuonna 23 aiheuttavat 4 hanketta: Kerava-Lahti oikorata, Vt 6 Koskenkylä-Kouvola, Vt 9 Orivesi- Jämsä ja Kehä III lentoasemantie-tikkurila. Vuonna 23 siltoja rakennetaan Kerava-Lahti oikoradan lisäksi runsaasti Vt 5 Varkaus - Joroinen, Tampereen läntisella ohikulkutiellä, Kehä III lentoasemantie-tikkurila, Vt 4 Lahti -Heinola välillä sekä Vt 1 Lohja-Lohjanharju välillä. Vuonna 25 sillanrakentamiskysyntä tasaantuu ko hankkeitten osalta. Tunnelilouhinnassa kysyntäpiikki ajoittuu Vuoli-projektin ja E18 tunnelihankkeiden takia vuosille (24-26?). Koska myös Ruotsissa ja Norjassa on samanaikaisesti tunnelilouhintaa runsaasti. aiheutuu Pohjoismaisella tasolla pulaa tunnelilouhijoista.. Murskauksessa ja erityisesti kalliomurskauksessa suurin kysyntä ajoittuu vuosille 23 ja 24. Kysynnän aiheuttavat vuonna 23 oikorata, Vt 9 Orivesi- Jämsä ja 6 Koskenkylä- Kouvola. Murskaus jatkuu vilkkaana 24 lähinnä oikoradan ansiosta. Lyöntipaalutuksessa suurin kysyntä ajoittuu myös vuosille 23 ja 24. Suuria paalutusmääriä on vain oikoradalla ja Vuosaaren satamaradalla. Kalkkistabiloinnissa suurin kysyntäpiikki ajoittuu vuoteen 23 kahden hankkeen takia; Oikoradan ja Vt 6 Koskenkylä - Kouvola. Kaikissa em. kriittisiksi havaituissa työlajeissa on harkittava yhden tai useamman hankkeen siirtämistä tässä raportissa esitetystä ajankohdasta. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

15 3.1 Tampereen läntinen ohikulku vaihe I Pirkanmaalla rakentamisen suhdannetilanne alkoi heiketä vuonna 22 eli vuotta muuta maata myöhemmin. Varsinkin Tampereella rakentaminen, erityisesti asuinkerrostalojen tuotanto on supistumassa. Myös teollisuusrakentaminen on kääntynyt laskuun. Tampereen kehyskunnissa rakentaminen on vielä 23 vilkasta, mutta 24 arvioidaan rakentamisen hieman supistuvan. Ratahankkeista Pirkanmaalla on käynnissä vielä Orivesi- Jyväskylä. Tiehankkeista on Orivesi-Muurame vielä 23 käynnissä. Tämän jälkeen Pirkanmaalla ei ole ainuttakaan suurta hanketta, joten läntinen ohikulkutie on perusteltu hanke paikallisesti. 3.2 Vt 4 Jyväskylä - Kirri Keski-Suomessa rakentamisen suhdannetilanne alkoi heiketä 2 syksyllä. Syksyllä 22 tilanne kuitenkin alkoi parantua hieman. Ratahankkeista Keski- Suomessa on käynnissä Pirkanmaan kanssa yhteinen Orivesi-Jyväskylä hanke, joka jatkuu vielä. Keski-Suomessa ei ole käynnissä yhtään suurta tiehanketta. Vt 9 Survontien liittymä on ainoa merkittävä hanke (9 milj eur). Jyväskylä - Kirri moottoritie sopii hyvin alueen rakentamistilanteeseen. 3.3 Vt 5 Varkaus - Joroinen Savo-Karjalan tiepiirissä Varkauden seudulla ei ole käynnissä isoja rakennuskohteita. Talonrakentaminen on Etelä-Savossa jäänyt 199-luvun laman jälkeen noin 3 % alemmalle tasolle verrattuna 198-lukuun Ratahallinnolla on välillä Kouvola -Pieksämäki käynnissä vuoteen 24 käynnissä oleva radan perusparannus. Koko hankkeen kustannusarvio on 14 milj. euroa. Työt ovat kuitenkin ko. hankkeessa ensi vuonna loppusuoralla. Myös Vt 5 hanke on paikallisesti tärkeä ja sopii hyvin rakentamisen paikallisen suhdannetilanteeseen. 3.4 Vt 8 Raisio-Marjamäki Varsinais-Suomessa on saatu valmiiksi pitkään rakenteilla ollut Helsinki- Turku rata. Nyt nopeat pendolinot kulkevat radalla. Tiehankkeista Varsinaus-Suomessa on käynnissä suurista tiehankkeista Paimio-Muurla vielä ensi vuoteen. Käynnissä on Turun ja Helsingin välissä Lohja-Lohjanharju iso tiehanke. Myös Varsinais- Suomessa talonrakentamisen alamäki alkoi 2 ja on jatkunut sen jälkeen. Syksyllä 22 rakentaminen kasvoi lievästi. Myöskään Varsinais-Suomessa ei ole estettä käynnistää rakentamisen alueellisen suhdannetilanteen takia Vt 8 Raision tiehanketta. 3.5 Vt 4 Lahti - Heinola Päijät-Hämeessä ei ole käynnissä yhtään suurta tiehanketta, joten Vt 4 Lahti - Heinola hankkeen käynnistymiselle ei ole tiepuolella estettä. Sen sijaan Ratahallinnon Kerava-Lahti oikorata aiheuttaa maarakentamiselle voimakasta resurssien kysyntää ja on aiheuttamassa pullonkauloja joidenkin resurssien saatavuudelle tällä alueella. Sillanrakentamisessa, louhinnassa ja murskauksessa on voimakas kysyntäpiikki vuonna 23 joka jatkuu vuodelle 24. Varsinkin raudoitustöitä tehdään paljon 23 ja 24, sillä sillanrakentaminen ja paaluhattujen teko vaati betoniraudotteita paljon. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

16 Suunnitelmien mukaan Lahti - Heinola rakentaminen alkaisi 24, joten kysyntä menee päällekkäin oikoradan kysyntäpiikin kanssa. Muutamassa työlajissa (sillanrakentaminen, lyöntipaalutus, paaluhatut) onkin harkittava Lahti-Heinolan hankkeen käynnistämisajankohta sekä alueellisesta että työlajeittaisesta näkökulmasta. 3.6 Vuosaari satama + liikenneyhteydet Koko rakentamisen suhdannetilanne Uudellamaalla on myönteinen Vuoli hankkeen kannalta. Suurin rakentamissektori, uudistalonrakentaminen, vähenee selvästi. Pääkaupunkiseudun kuntien rakennusinvestointien väheneminen tukee myös Vuoli hankkeen käynnistämistä. Myös Vuoli -hankkeessa käytetään resursseja, joille vuosina 23 ja 24 on kysyntäpiikki koko maan tasolla (ks työlajeittaiset ja hankeittaiset kuvat tässä raportissa). Uudenmaan ja Itä-uudenmaan rakentamisen arvo vuonna 22 oli arviolta 6,7 mrd. eur. - uudistalonrakentaminen ,2 mrd eur - talojen korjausrakentaminen.... 2,2 mrd eur - maa- ja vesirakentaminen ,3 mrd eur Yhteensä ,7 mrd eur eli Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien osuus koko Suomen rakentamisen arvosta on arviolta noin 35 %. Osuus on kasvanut 199-luvulla verrattuna aikaisempaan. Uudellamaalla uudistalonrakentaminen on supistunut vuodesta 2 lähtien, Rakentaminen on vähentynyt erityisesti toimistorakentamisessa. Asuinkerrostalorakentaminen sen sijaan on säilynyt korkealla tasolla koko 199- luvun. Samoin julkisten rakennusten rakentaminen on kasvanut 199-luvun lopulla ja 2-luvun alussa. Talojen korjausrakentaminen on kasvanut tasaisesti 198-luvulta lähtien 199-luvun alun notkahdusta lukuunottamatta. Talonrakentamisessa suurimmat kohteet pääkaupunkiseudulla ovat : - Kamppi linja-autoasema + kauppoja + toimistoja + asuntoja ( milj eur 22-25) - Leppävaara, liikekeskus Sello 1 milj eur Prisma, Espoo 2 milj eur 23 - (ajankohta?) - Stockmanin laajennus 9 milj eur (ajankohta?) - kauppakeskus Jumbon laajennus Vantaalla 8 milj eur (ajankohta?) - Malmin kauppakeskus Ydinvoimala 25 - Mikäli kaikki suunnitellut kohteet lähtevät liikkeelle kasvaa liikerakentaminen Uudellamaalla jo vuonna 23. Tämä on kuitenkin epävarmaa. Maa- ja vesirakentamisessa Uudellamaalla on käynnissä tai suunnitteilla hankkeita. - Muurla-Lohjanharju ( milj eur, osa: Lohja-Lohjanharju 6 milj eur -25) - Kehä III kentoasemantie-tikkurila (22-24, 6 milj eur) - Pasilanväylä-Hakamäentie (8 milj eur, alkaa?) - Tikkurila-Kerava 4.raide ( 4 milj. eur 22-24) - Kerava-Lahti oikorata ( 33 milj eur 22-26) - Vuosaaren satama ja liikenneyhteydet ( 21 milj eur 22-26) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

17 - Vuosaaren satama (26 milj eur 22-28) - Vuosaaren satama liikenneyhteydet ( 3 milj eur 22-26). VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

18 Liite 1. Alueelliset talonrakentamisen määrät Milj.m³ 2, Uusimaa Kaikki rakennukset 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, JATKUVA VUOSIARVO Lähde:Tilastokeskus Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 Uudenmaan maakunnan uudistalonrakentamisen määrä Milj.m³ 7, Varsinais-Suomi Kaikki rakennukset 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Lähde:Tilastokeskus JATKUVA VUOSIARVO Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

19 Milj.m³ 3, Päijät-Häme Kaikki rakennukset 2,5 2, 1,5 1,,5, Lähde:Tilastokeskus JATKUVA VUOSIARVO Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 Milj.m³ Pirkanmaa Kaikki rakennukset 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Milj.m³ Etelä-Savo Kaikki rakennukset 2,5 2, 1,5 1,,5, Lähde:Tilastokeskus JATKUVA VUOSIARVO Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 Lähde:Tilastokeskus JATKUVA VUOSIARVO Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

20 Milj.m³ 4, Keski-Suomi Kaikki rakennukset 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Lähde:Tilastokeskus JATKUVA VUOSIARVO Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 Milj.m³ 4, Pohjois-Savo Kaikki rakennukset 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Lähde:Tilastokeskus JATKUVA VUOSIARVO Luvat Aloitetut Valmistuneet Tampere 3 /3 VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

21 Liite 2 15 suuren kohteen eri siltatyyppien markkina, milj eur suuren kohteen vesistösillat milj. eur Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja 15 suuren kohteen vesistösillat (Orivesi - Jämsä puuttuu) 15 suuren kohteen risteyssillat milj. eur Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja 15 suuren kohteen risteyssillat (Orivesi - Jämsä puuttuu) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

22 15 suuren kohteen kevyen liikenteen sillat milj. eur Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja 15 suuren kohteen kevyen liikenteen sillat (Orivesi - Jämsä puuttuu) (Huom sama skaala kaikissa liitteen 2 kuvissa! suuren kohteen alikulut ja putki sillat milj. eur Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja 15 suuten kohteen alikulut ja putkisillat (Orivesi - Jämsä puuttuu) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

23 suuren kohteen ratasillat milj. eur Vt 1 Lohja-Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren sataman liikenneyht. Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla-Lohja 15 suuren kohteen ratasillat (kaikki ratasillat) Orivesi - Jämsä sillat puuttuvat VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

24 Liite 3 Tunnelirakentaminen 1,6 KALLIOSUUNNITTELU OY ROCKPLAN LTD TUNNELIRAKENTAMISEN SUHDANTEET SKANDINAVIASSA KYSYNTÄ/TARJONTA 1 = TASAPAINOSSA 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Suomi Ruotsi Norja AIKA Lähde: Rockplan Referaatti Rockplan tunnelirakentamisen suhdanneselvitys Tehtyjen markkinatilanneselvitysten perusteella Suomen tunnelirakentamisen suhdanteet kuumenevat vuoden 24 aikana, Ruotsissa ylikuumeneminen ajoittuu vuodelle 23 ja Norjan suhdannetilanne on melko vakaa. Tunnelirakentaminen Suomessa on tällä hetkellä (alkuvuosi 23) vähäistä vain n. kolme tunneliryhmää on sidottuina meneillään oleviin hankkeisiin. Kalustoa on runsaasti käyttämättömänä ja henkilökuntaa lomautettuna tai muissa tehtävissä. Tunnelirakentamisen suhdanteet muuttuvat kuitenkin nouseviksi jo 23 aikana, kuumenevat vuoden 24 lopulla ja kääntyvät lievään laskuun 25 vuoden lopulla. Vuoli-projektin ja E18- tietunnelihankeiden ajoittuessaan käynnistymisen osalta pääosin samalle ajanjaksolle 24 ne aiheuttavat kysynnän kasvun suomalaisten yritysten suomessa toimivien tunnelilouhintaryhmätarjonnan ylitse. Tunnelilouhintaresurssien lisätarve voi nousta jopa 6 tunneliryhmää Suomen kokonaistarjonnan yli. 15 suuren hankkeen tunnelilouhinta 1 m3ktr Vt 1 Lohja -Lohjanharju Vt 4 Haaransilta-Kiviniemi Vt 5 Joroinen- Varkaus VUOLI E Vt 8 Raisio Kehä III lentoasemantie-tikkurila Vt 6 Koskennkylä - Kouvola Vt 9 Korpilahti-Muurame Vt 9 Orivesi- Jämsä Tampereen läntinen ohikulku Kerava-Lahti oikorata Vuosaaren satama Vuosaaren satam tie + rata Vt 4 Lahti - Heinola Vt 4 Jyväskylä - Kirri Vt 1 Muurla - Lohjanharju Kuva. VUOLI-projektin ja E18 moottoritien tunnelihankkeiden ajoitusarvio.. (lähde: 15 suuren hankkeen projektipäällikkökysely, maaliskuussa 23, VTT) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere