Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä, Ysiväylä osana valtakunnan tieverkkoa

Transkriptio

1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä, Ysiväylä osana valtakunnan tieverkkoa Hyvät kuulijat, Kiitokset kutsusta saapua puhumaan tänne ysiväyläseminaariin. Jokainen meistä on jostain kotoisin, ja on aina mukavaa puhua omalle asuinalueelle tärkeästä väylästä. Ysiväylä on luonnollisesti minulle tuttu tie. Suomen on pidettävä huolta kilpailukyvystään. Meillä on luonnostaan pitkät etäisyydet monille tärkeille markkina-alueille Euroopassa ja muualla maailmassa, eivätkä etäisyydet ole vähäisiä kotimaan rajojen sisälläkään. Elintärkeiden yhteyksien kehittäminen on siis osaltaan kansainvälisestä kilpailukyvystämme huolehtimista. Mielestäni logistiikka kokonaisuutena tulee nousemaan vastaavaan asemaan kilpailukyvyn kannalta kuin osaaminen ja tuotekehitys ovat tällä hetkellä. Nostamme logistiikkateeman myös Euroopan agendalle, kun toimimme loppuvuoden EU:n puheenjohtajana. Viime aikoina on varsinkin budjetin teon yhteydessä kovasti keskusteltu liikenneväyläinvestointien riittävästä tasosta. Samalla on nostettu esiin toinenkin ongelma: rahoituksen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys tai oikeastaan siis näiden puute. Liikenneväylien rahoitusta ministeriön toimeksiannosta pohtineen Vuorian työryhmän määräaika on juuri päättymässä ja odotan kiinnostuneena ryhmän esityksiä. On täysin selvää, että pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta on lisättävä liikennejärjestelmämme kehittämisessä. Infraministerityöryhmän mietintö oli ensimmäinen vakava yritys kehittää liikennepolitiikkaa tähän suuntaan. Kalvo 1: Väyläohjelman tilanne Oheisesta kalvosta näkyy, miten infraministerityöryhmän esitys on edistynyt. Hankkeet ovat edistyneet kelvollista tahtia. Viime elokuun budjettiriihen ratkaisut olivat siinä mielessä merkityksellisiä, että silloin päätettiin yhteensä kymmenen hankkeen aloittamisesta vuosina 2006 ja Vastaavanlaisia päätöksiä tulisi tehdä jatkossakin ja katsoa mielellään kaksi tai useampikin vuosi eteenpäin. Hyvästä kehityksestä huolimatta toteutumattomia hankkeita on vielä jäljellä. Olen tyytyväinen hallituksen infralinjauksiin kehysriihessä. Hallitus päätti viime tiistaina kehysriihessä esityksestäni, että uusia liikenneinvestointeja on tarkoitus aloittaa jo päätettyjen lisäksi vuonna Liikenneväyläpolitiikan ministerityöryhmän esitys muodostaa edelleen lähtökohdan uusia hankkeita valittaessa. Uudet investoinnit rahoitetaan mm. valtionomaisuuden myyntituloista. Investointien rahoittamista myyntituloista helpottaa hallituksen päätös, että aikaisemmin sovitun 10 %:n sijasta 20 % myyntituloista voidaan käyttää investointeihin. Tarkemmat päätökset tehdään budjettiriihessä.

2 2 Kalvo 2: Päätettyjen isojen investointien menot Toistaiseksi Vanhasen hallitus on päättänyt käynnistää 12 uutta hanketta, joiden arvo on noin 830 miljoonaan euroa. Hallituskausien keskiarvo on noin miljardi euroa. Emme ole olleet siten mitenkään tuhlailevia, päinvastoin. Hyvät kuulijat, Liikenneväylät ovat olennainen osa liikennejärjestelmäämme. Meidän kannattaa investoida teihin, rautateihin, meriväyliin ja lentokenttiin. Nämä investoinnit eivät ole kuluja, joita voisi käsitellä yhtä aikaa käyttökulujen kanssa, vaan todellisia investointeja, jotka tuovat kansantalouteen aikaa myöten rahat takaisin korkojen kanssa. Meidän kannattaa myös pitää tätä kansallisomaisuuttamme kunnossa, liikenneverkkoja ei saa päästä rapistumaan. On kuitenkin syytä muistaa, että liikennejärjestelmä ja liikennepolitiikka sisältävät myös muita asioita kuin infrastruktuurin. Liikennettä onkin katsottava kokonaisuutena, kaikki liikennemuodot ja väylät ja niiden päällä kulkevat palvelut käsittävänä järjestelmänä, jonka tavoitteena on tyydyttää kansalaisten ja elinkeinoelämän yhteystarpeet. Liikkumisen rytmi on aivan toinen kuin pari vuosikymmentä sitten, autoistuminen on muuttanut koko yhteiskuntaa ja päästötavoitteet koskettavat varmuudella jatkossa myös liikennettä. Tässä mielessä olenkin antanut liikennepoliittiselle osastollemme tehtäväksi laatia ehdotus pitkän tähtäimen liikennejärjestelmän tavoitetilasta ja siihen vaadittavasta liikennepolitiikasta ja toimenpidekokonaisuuksista. Liikenne työ on alkanut keskeisten kysymysten ja haasteiden pohdinnalla. Ensi viikolla työryhmä hakee vuorovaikutusta alueellisilla seminaareilla laatimansa ideapaperin pohjalta. Uskon, että esitykset tulevat herättämään tarpeellista keskustelua liikennepolitiikan suunnasta. Itse aion ottaa kantaa työryhmän ajatuksiin vasta sidosryhmäkeskustelujen jälkeen syksyllä. Näyttää kuitenkin selvältä, että liikennepolitiikassa on tehtävä valintoja, jotta taloudellisuuden ja kestävän kehityksen reunaehdoilla voidaan turvata yhtäältä riittävät peruspalvelut koko maassa ja toisaalta sujuvat ja turvalliset yhteydet vilkkaan kysynnän alueilla. Uusi vuoden vaihteessa voimaan tullut maantielaki tuo uuden ajatuksen liikennejärjestelmäämme: runkotiet. Vastaava termi on tulossa myös ratapuolelle lähikuukausina eduskunnan käsittelyyn tulevassa ratalaissa. Runkotiet yhdistävät pääkaupunkiseudun ja valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut, pääkaupunkiseudun ja valtakunnan osat sekä useimmat suurista kaupunkiseuduista toisiinsa. Runkotiet palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Runkotieverkko parantaa yhteyksiä Suomen pisimmillä ja toiminnallisesti tärkeimmillä suunnilla. Runkoteillä on ensisijassa palvelutaso- ja turvallisuustavoitteet, ei tiettyä teknisen standardin tavoitetta. Ratkaisut voivat vaihdella moottoriteistä ohitus- ja leveäkaistateihin tai painottua vain liittyvän tiestön ja maankäytön järjestelyihin. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja alle 80 km/h nopeusrajoitusta tarvitaan vain yhteysvälien päätepisteissä, kaupunkiseuduille sisään ajettaessa. On huomattava, että runkoverkosta tehtävä päätös ei itsessään merkitse vielä yhtään rahaa tai kehittämishanketta. Se on kuitenkin tietty viesti siitä, että väylää tullaan mainittujen tavoitteiden mukaan kehittämään. Samassa yhteydessä on myös huomattava, että runkoverkkopäätös ei merkitse sitä, etteikö sen ulkopuolelle jäävää väyläverkkoa kehitettäisi. Tähän seikkaan on liittynyt paljon huolta ja epävarmuutta. Suomi on laaja maa, emmekä voi kehittää vain joitain osia ja jättää loppuja alueita oman onnensa nojaan. Parhaillaan ollaan tekemässä vaikutusarvioita työryhmän viime kesänä tekemästä esityksestä maaliikenteen runkoverkoista. Ysitie Turusta, Tampereen ja Jyväskylän kautta Kuopioon on yksi maamme tärkeimmistä poikittaisväylistä. Se yhdistää teollistuneita maakuntia toisiinsa ja on viennin kannalta merkittävä. Ysitien

3 varrella on neljä suurta yliopistokaupunkia ja myös matkailullisesti sillä on painoarvoa. Työryhmän esityksen mukaan ysitie olisi osa runkoverkkoa Turusta Jyväskylään. Vaikka nyt ollaankin ysitieseminaarissa on hyvä reunahuomautuksena todeta, että ysitiekorridoorin rata on kokonaisuudessaan runkorataa. Runkoverkosta ei ole vielä päätöstä vaan se tehdään loppusyksystä. 3 Kalvo 3: Ysitiellä tehdyt toimenpiteet On tärkeää pitää huolta poikittaisväylien kunnosta ja laadusta. Vaikka yhteydet maakunnista pääkaupunkiseudulle ovat varmasti monesti ensi sijaisia, tarvitaan myös sujuvaa poikittaisliikennettä sisämaan keskusten välillä. Valtatie yhdeksän lähestulkoon halkaisee Suomen lounais-koillinen suunnassa. Oheisesta kalvosta näkyy, miten ysitietä on viime vuosien varrella kehitetty. Hankkeita on ollut paljon mm. Orivesi-Jämsä välin parantaminen ja Lieto-Aura leveäkaistatie joitakin mainitakseni. Ysitiellä on tehty myös paljon muitakin pienempiä toimenpiteitä mm. liittymien ja yhteysteiden osalta. Valtatien yhdeksän kehittäminen jatkuu myös tämän hallituksen aikana. Uusia kehittämishankkeita on ysitielle tulossa teemahankkeiden muodossa. Parhaillaan on aloitettu Lehmussuon eritasoliittymän rakentaminen Urjalassa ja Tarastejärven eritasoliittymä Kangasalla. Pienempi, mutta myöskin tärkeä hanke on Hankasalmella tehtävä uusi kevyenliikenteen väylä. Lisäksi tiepiirin perustienpidon investointirahoista on rahoitettu Jämsän ja Korpilahden välille rakennettava keskikaiteella varustettu ohituskaista. Näiden hankkeiden myötä paitsi sujuvuus myös liikenneturvallisuus paranee ysitiellä. Ensi viikolla, keskiviikkona Tampereella ja torstaina Kuopiossa esitellään vaikutusarvioinnin alustavia tuloksia ja kysellään alueiden kommentteja vaikutusarvioinnista. Kesän jälkeen, kun käytettävissäni on arvioinnin lopulliset tulokset tehdään päätös runkoverkkojen laajuudesta. Hyvät kuulijat, Nyt on juuri oikea aika keskustelulle ja mielipiteiden esittämiselle. Tulen seuraamaan Liikenne 2030 ja runkoväylistä käytävää, toivottavasti vilkasta keskustelua. Tämän kevään mielipiteiden vaihto tulee antamaan hyvät eväät näistä asioista tehtäville päätöksille.

4 9-TIESEMINAARI

5 Päätettyjen Väyläohjelman tilanne Valtuus Valmis Aloitusvuosi (milj. ) liik E18 Muurla - Lohja X 2. Tornion meriväylä X 3. Hakamäentie X 4. Raahen meriväylä X Tampereen länt.kehätie, 2. vaihe X Vt 20 Kuusamontie, Oulu (rah.järj X Ilmalan ratapiha X 5. Rataosa Seinäjoki - Oulu, 1. vai X 6. Vt 2 Vihti - Pori X 7. Vt 6 Lappeenranta - Imatra X 8. Vt 4 Kemin kohta ja sillat Rataosa Lahti - Luumäki X 10. Kehä I Turunväylä - Vallikallio X Keski-Pasila X 11. Rataosa Tampere - Seinäjoki Kt 51 Kirkkonummi - Kivenlahti Vt 5 Lusi - Mikkeli Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Vt 4 Lusi - Vaajakoski Vt 14 Savonlinnan keskusta 50

6 400 isojen investointien menot Hallituskausi 300 Milj Valmistuneet hankkeet Käynnissä olevat ja budjettiriihessä päätetyt hankkeet (v alkavat) Vanhasen hallitus on toistaiseksi päättänyt noin 830 milj. arvosta isoja investointeja (hallituskausien keskiarvo noin 1 mrd. )

7 Valtatien 9 (E63) yhteysvälin Turku Kuopio kehittäminen Merkittävimmät rakennushankkeet Rakennettu / parannettu luvuilla 1980-luvulla 1990-luvulla 2000-luvulla Moottoriliikennetie Lieto Aura v Jyväskylän sisääntulotie ja Rantaväylä vv Orivesi Muurame v.2003 Tampereen itäinen ohikulkutie v Turku Vt 9 Tampere Kuopio Jyväskylä Vt 5, 4-kaistatie v Vt 5, 4-kaistatie v Vt 3, moottoritie, Kulju- Tampere v. 1966, Iittala-Kulju v Lähde: Tierekisteri