Rakentaminen

Transkriptio

1 Rakentaminen Rakennusalan suhdanneryhmä Valtivarainministeriön julkaisu 36/2017 Talusnäkymät

2 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN Rakentamisessa krkeasuhdanne Valmistuvien uusien asuntjen määrä kasvaa kk ensi vuden Timitilarakentaminen kiihtyy 2018 lppupulella Infrarakentamisen kasvu hidastuu 2017, ennallaan Rakennustiminta arvnlisäys, 2010= ** ** Lähde: Tilastkeskus, ** Ennustehaarukka: Raksu ( )

3 Sisällys Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät... 3 Susitukset... 4 Talnrakentaminen... 5 Alueellinen kehitys... 7 Krjausrakentaminen... 8 Maa- ja vesirakentaminen... 9 Rakennustutetellisuus Hinnat ja kustannukset Työvima Liite 1: Kuviliite syyskuu Liite 2: Teema: rakentamisen kulutus Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sntag, pj. Jhanna Alatal/Samuli Rikama Paula Paavilainen Matti Hlpainen Kimm Huvinen Heikki Jämsä Armi Liinamaa Matti Mannnen Eer Nippala Pekka Pajakkala Sami Pakarinen Mikk Smersalmi Jukka Ker Elina Selinheim Ari Hum Juni Parkknen Tmmi Laanti Juha Vartia Hannu Viertla Hanna Perälä Mark Rantala, siht. Valtivarainministeriö Työ- ja elinkeinministeriö Tilastkeskus Kuntaliitt Asumisen rahitus- ja kehittämiskeskus, ARA INFRA ry Valtivarainministeriö Suunnittelu- ja knsultintiyritykset SKOL ry TAMK Frecn Oy Rakennustellisuus RT ry RAKLI ry Sumen Kiinteistöliitt ry Valtivarainministeriö Liikennevirast KOVA ry Ympäristöministeriö Elinkeinelämän keskusliitt, EK Sumen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtivarainministeriö

4 3 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Maailmantaludessa n siirrytty npeasti nusukauteen, myönteiset merkit vat vahvistuneet ja näkyvät nyt myös tilastissa. Kasvu n npeinta kehittyvissä taluksissa, lähempänä viiden prsentin vusikasvua. Eurpan talustilanne n vahvistunut tasaisesti ja kasvuennusteet liikkuvat kahden ja pulen prsentin tuntumassa. Yhdysvallissa sijittajien usk verkevennyksiin sekä elvytykseen n heikentynyt ja ennusteet sittavat nyt aiempaa vaatimattmampaa kasvua. Kiinan kasvuennusteita n sen sijaan nstettu. Maailman taluden riskien pl. gepliittiset erimielisyydet nähdään khdistuvan nyt ennen muuta keskipitkälle ajalle. Riskeistä merkittävimmät vat brexit, prtektinismi ja Kiinan velkaantuminen. Sumen taluskasvu n vauhdittunut npeasti ja näkymät kuluvalle ja seuraavalle vudelle vat hyvät jhtuen erityisesti viennin piristymisestä. Sumen taludessa ja rakentamisessa n hyvä suhdannetilanne. Alkuvusipuliskn aikana rakentaminen n kasvanut laaja-alaisesti ja vimakkaasti. Kuluttajien rli nusee ja sijittajien rli laskee uusien vapaarahitteisten mistusasuntjen markkinilla. Erityisesti kerrstalrakentaminen n vilkasta. Tutannllinen rakentaminen n suhdanneherkkää ja se yleensä kiihtyy nususuhdanteessa, vaikkakin rakennustyypeittäin vaihtelu vi lla suurta. Julkisen sektrin rakennushankkeet vat lleet viime vusina merkittävässä rlissa. Nyt niiden dtetaan vähenevän. Rakennusalan suhdanneryhmän (Raksun) ennusteen mukaan asuntrakentaminen nstaa edelleen uudistalnrakentamisen määrää ja pitää sitä yllä ensi vuden jälkipulisklle. Muu kuin asuinrakentaminen hidastuu vähitellen, kunnes tellisuusrakentaminen vimistuu uudelleen ja nstaa lppuvunna 2018 alituksia ja vlyymia. Vuden 2018 lppupulella alituksia vivat nstaa j uudet metsätellisuuden suurhankkeet. Kuluva vusi n vimakkaan rakentamisen aikaa. Rakentamisen määrä kasvi vuden 2017 ensimmäisellä vusipulisklla 9 % edellisvuden vastaavasta ajasta. Vuden 2018 rakentamisen tutannn kasvu näyttää maltillisemmalta. Raksu arvii kk rakentamisen tutannn kasvavan v prsentin ja v prsentin välillä. Tammi-kesäkuussa 2017 n alitettu yli asunnn rakentaminen. Raksun ennuste kk vuden asuntalituksille n n asunta. Ensi vunna arviidaan asuntalituksia levan muutama tuhat kuluvaa vutta vähemmän. Jnkinlaista hidastumista n näköpirissä, kun myönnettyjen rakennuslupakuutiiden määrä n kääntynyt laskuun huhti-kesäkuussa vudentakaiseen verrattuna. Tähän vaikuttaa erityisesti tellisuusrakentamisen lupien väheneminen. Sen sijaan asuntlupien kehitys n llut edelleen varsin myönteistä, etenkin kerrstalrakentamisessa lupakehitys n llut ripeää. Talusarvissa n tänä vunna varauduttu nin ARA-vukra-asuntn ja nin takauslainitettuun asuntn. Ensi vuden esityksessä ARA-asuntjen määrä jatkaa kuluvan vuden taslla. Krjaaminen kasvaa edelleen, kska rakennuskannan ikärakenne edellyttää krvausinvestinteja. Krjausrakentamisen arviidaan kasvavan 2 % tänä ja ensi vunna. Maa- ja vesirakentaminen n kasvanut vimakkaasti kahden vuden ajan, mutta nyt kasvu vaikuttaisi hidastuvan 1-2 prsenttiin. Vunna 2018 kasvun ennakidaan jäävän nllaan. Rakentaminen n vilkasta Sumen kasvuseuduilla. Kk maassa tilanne ei le yhtä hyvä. Uutena tulkkaana pääkaupunkiseudun ja Tampereen lisänä n Lunais-Sumi, jssa taluskasvu n viriämässä varsin vimakkaana. Työviman saatavuus tietyille seuduille n haaste. Inflaati n pysytellyt edelleen hitaana. Inflaatin kiihtyminen alkuvunna li seurausta lähes yksinmaan öljyn hinnan muutksista. Vilkas rakennustutant n näkynyt varsin vähän rakennuskustannusindeksissä, jnka vusimuuts li 0,3 % elkuussa Jidenkin tutantpansten, esimerkiksi teräsrakenteiden ja betnielementtien hinnat vat kuitenkin nusseet ja näkyvät näitä panksia runsaasti käyttävien rakennushankkeiden kknaiskustannusten nusuna. Pääkaupunkiseudun tarjushintaindeksin vusinusuvauhti li heinäkuussa rakennustyypistä riippuen 8-10 prsenttia. Työnantajan ssiaaliturvamaksujen alentaminen n auttanut kknaisuuden kurissa pysymisessä. Rakennusalan työllisyyskehitys n llut varsin myönteistä j khta pulentista vuden ajan. Lppuvuden aikana hyvän työllisyyden kasvun dtetaan kuitenkin hidastuvan.

5 4 Susitukset 1. Sumi elää nusukautta ja ehkä jnkin ajan kuluttua krkeasuhdannetta. Asuntrakentaminen n kasvanut vimakkaasti painttuen Helsingin seudulle. Rakennuskustannuskehitys n kknaisuutena pysynyt maltillisena tähän asti, mutta rakentamisen parantunut suhdanne n kuitenkin näkynyt betnielementtien timituksissa ja hinnissa. Valtin tukemassa ARA-tutannssa n syytä kiinnittää humita hankkeiden hintakehitykseen. 2. Rakennusala n tulevillakin vusikymmenillä hyvin merkittävä timiala, jnka saamistarpeen turvaaminen n tärkeää kk Sumen kansantaluden kannalta. Rakennusalan alituspaikkihin tarvitaan maltillista lisäystä, petuksen laadun n vastattava tulevaisuuden saamistarpeita ja erityisesti infra-alan saamistarpeet tulee humiida paremmin krkea-asteella. Ulkmaalaiset piskelijat tulee situttaa Sumen työmarkkinille j piskeluvaiheessa. Muunt- ja täydennyskulutusta n edistettävä, jtta alalle saadaan lisää krkeakulutettua työvimaa. Alan vetvimaisuutta n lisättävä, jtta rakennusalan kulutukseen riittää mtivituneita hakijita jatkssakin. Kulutuksen alueellista sijittumista n tarkasteltava nykyistä tarkemmin, jtta kulutus tapahtuu enenevässä määrin siellä missä rakentaminenkin tapahtuu. Näin helptetaan myös työviman liikkuvuutta tulevaisuudessa. Matematiikan petusta n parannettava ja pitkänmatematiikan lukijiden määrä tulee saada kasvavalle uralle. 3. Asuntja tarvitaan lisää kasvukeskuksissa ja lennaisinta tarjnnan syntymisen kannalta n kaavitus ja tnttitarjnta. MAL-spimuksien kaavitus- ja tnttitarjntatavitteiden tteutuminen täysimääräisenä n tärkeää. Rakentajien ja rakennuttajien kiinnstusta alueiden kaavitusmääriin, täydennys- ja lisärakentamiseen sekä käyttötarkituksen muutksiin tulisi hyödyntää, jtta saataisiin aikaan mahdllisimman tiivistä rakentamista. Halutuimmista sijainneista llaan valmiita maksamaan enemmän ja niille kannattaisi tteuttaa mahdllisimman paljn neliöitä pinta-alaa khden. Lisäksi timintamalleja edellä mainittujen timien edistämiseksi tulee helpttaa ja yhtenäistää uusien investintien mahdllistamiseksi. Myös yksityisten tahjen kaavitustiveita kannattaa kuunnella, jtta tntteja saadaan lisää sekä vapaa-rahitteiseen että ARA-rakentamiseen. 4. Kerrstaljen rakentaminen n nussut erittäin krkealle taslle. Sutuisa talustilanne, luttamus tulevaisuuteen ja hyvät rahitusehdt vat saaneet stajat liikkeelle. Sen seurauksena määrät näyttäisivät nusseen ei-kasvavilla ja pienemmillä paikkakunnilla asuntjen pitkäaikaiseen tarpeeseen nähden humattavan krkealle taslle. Kuluttajien kannalta asiassa n paljn myönteistä, kun tarjnnan kasvaessa hinnat ja vukrat pysyvät kurissa. Rakentajille vi syntyä riskejä, kun nyt alitetut hankkeet valmistuvat ja tarjnta kasvaa vimakkaasti vielä ainakin pulitista vutta. Myyntiriskit kasvavat ja rakentamisen heilahdus alaspäin n mnin paikin raju. Sekä rakentajien että sijittajien tulee tehdä markkinatilanteen tarkkaa seurantaa sekä harkintaa uusien hankkeiden käynnistämisessä. 5. Uusien vapaarahitteisten asuntyhtiöiden aiempaan nähden suuret yhtiölainat (enintään 70 % asunnn hinnasta) aiheuttavat riskejä sakkaille. Alhaiset myyntihinnat (vähintään 30 % asunnn hinnasta) hukuttelevat stajia, eikä stajien lainanhitkykyä tarkisteta kaupissa, jissa staja ei tarvitse pankkilainaa. Kska yhtiölainasta vastaavat kaikki yhtiön sakkaat, maksuvaikeuksiin ajautuvien lainasuudet saattavat kaatua muiden sakkaiden maksettaviksi vukrakysynnän npeasti heikentyessä tai asuntjen hintjen laskiessa. Riskit vat suuret pienemmillä paikkakunnilla, jilla asuntja rakennetaan paljn tarpeeseen nähden. Riskit n kartitettava ja saatava hallintaan esimerkiksi pienentämällä yhtiölainan maksimisuutta. 6. Krktukijärjestelmä n uudistettava. Vanha, kknaan tisenlaiseen taludelliseen ympäristöön kehitetty tutanttukijärjestelmä ei enää timi tehkkaasti ja vaikuttavasti. Se merkitsee jatkuvasti kasvavaa takauskantaa valtille samalla kun yhtiöt painiskelevat takapaintteisen lainajärjestelmän ngelmien kanssa. 7. Hyödykemarkkiniden sääntelyn yksinkertaistamista tulee jatkaa. Tätä vat neuvneet Sumelle EU Kmissi, IMF ja OECD mnena vunna. Maankäyttö- ja rakennuslaki n rakentamisen markkinilla keskeinen sääntelyinstrumentti, siksi sen uudistuksessa lisi kiinnitettävä humi myös lain yksinkertaistamiseen ja selkeyttämiseen.

6 5 Talnrakentaminen Rakentaminen ml. maa ja vesirakentaminen kasvi tureimman syyskuussa julkaistun kansantaluden tilinpidn mukaan vuden 2017 ensimmäisellä vusipulisklla 9 %. Myös talnrakennusinvestinnit kasvivat suunnilleen samaa vauhtia. Muun talnrakentamisen investinnit kasvivat hieman asuntrakentamista vimakkaammin alkuvunna. Tistaiseksi muussa talnrakentamisessa kuin asuntrakentamisessa uudistutannn vlyymi n kasvanut npeammin. Asunttutannn alitusten enemmyys tulee kuitenkin ajan myötä nstamaan sen veturiksi vlyymikasvussa. Asuinrakentamisen uudistutannn määrä kasvi alkuvunna (tammi-kesäkuu) reilut 9 % viime vuden vastaavaan ajankhtaan verrattuna ja muun kuin asuntjen talnrakentamisen melkein 13 %. Asuntalituksia n kertynyt kappalemäärissä mitattuna pulen vuden aikana j nin kappaletta. Rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana lppuvunna Rakennuskuutiiden kehitys n aiempia nususuhdanteita vaatimattmampaa, kska asuntrakentaminen n kaikkein npeimmin kasvava sa ja kun samaan aikaan rakennetaan aiempaa keskimäärin pienempiä asuntja. Kaikkien rakennustyyppien yhteenlaskettujen lupakuutiiden vusisumma näyttää kääntyneen alaspäin ja levan lähellä 40 miljnaa kuutita. Rakentamisen suhdannetilannetta kuvaavat indikaattrit sittavat jnkin verran keskimääräistä vahvempaa suhdannetta. Tilauskirjjen arviidaan kuitenkin levan nrmaalia huemmat. Henkilöstön määrän dtetaan kasvavan hieman. Taluskasvu n nyt aiempaa laaja-alaisempaa ja parhaimmat suhdanteet vaikuttaisivat levan nyt palveluissa ja vähittäiskaupassa. Rakentamisen myynnin määrä (hintjen vaikutus pistettu) kasvi huhti-kesäkuussa alkuvutta hitaammin, mutta kuitenkin edelleen hyvää vauhtia. Liikevaihttilastn mukaan talnrakentamisen myynti kasvi huhtikesäkuussa 6,5 prsenttia. Palkkasumma kasvaa edelleen npeasti rakentamisessa, llen yli seitsemän prsentin kasvussa tuk-heinäkuussa edellisvuteen verrattuna. Taludellisen tilanteen yleinen kheneminen n näkynyt knkurssien vähenemisenä. Rakennusalan knkurssit eivät le kuitenkaan vähentyneet enää niin palja kuin muilla timialilla keskimäärin. Uusimman tilastn mukaan knkurssiin jutuneiden rakennusalan yritysten määrä väheni reilut 2 % tammi-heinäkuussa edellisvuteen verrattuna. Sen sijaan knkurssiin jutuneiden yritysten henkilöstön määrä kasvi yli seitsemällä prsentilla. Raksu-ryhmä arvii uudisrakentamisen kasvavan tänä vunna vielä reippaasti, 6-8 prsentilla viime vudesta. Viime vuden lppupulella alitetut hankkeet ylläpitävät vlyymia kk tämän vuden. Timitilarakentamisessa hankeajat vat pidempiä ja ne vaikuttavat vielä ensi vunnakin. Suuressa sassa viime vunna alitettuja hankkeita vat kalleimmat vaiheet vielä edessä ja ne nstavat sitä kautta vlyymikehitystä. Asunttutant jatkuu edelleen vimakkaana, mutta muu talnrakentaminen vähenee. Vunna 2017 dtetaan muun kuin asuinrakentamisen alitusten vähenevän, kska suurten hankkeiden alituksia n viime vutta vähemmän. Raksu-ryhmän arvin mukaan rakentamisen kknaistutannn kasvu n tänä vunna 3-6 prsentin haarukassa. Rakentamisen kehitysnäkymät vat sutuisat, sillä taluskasvun vahvistuminen merkitsee kysynnän kasvua pidemmällä ajalla. Merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taludellisen kehitykseen, jhn vivat vaikuttaa pliittinen turbulenssi mm. gepliittiset riskit, mutta myös prtektinismi, sekä Kiinan taluskasvun hidastuminen. Raksu arvii rakentamisen kasvun hidastuvan selvästi vunna Arvi ensivuden tutannn haarukasta n 0 3 %. Ensi vuden pulivälin jälkeen muu kuin asuinrakentaminen alkaa vauhdittua uudelleen taluden kasvun myötä ja erityisesti, js jku suunnitelluista suurhankkeista (Hanhikiven ydinvimala tai metsätellisuuden bijalstamt Kupin, Kemiin ja Kemijärvelle) käynnistyy. Asuntrakentaminen Työllisyyden paraneminen ja suhdanteiden vahvistuminen n rhkaissut kuluttajia kysymään enemmän uusia asuntja. Myös matala krktas, asuntlainjen hyvä saatavuus ja pitkät laina-ajat lisäävät asuntrakentamista. Asuntsijittajat vat jatkaneet stjaan. Asuntsijittajat vivat vähentää kysyntäänsä, kun uusia vapaarahitteisia vukra-asuntja valmistuu humattavasti edellisvusia enemmän. Matalassa inflaati- ja krkmaailmassa asuntsijitusten tutt n suhteellisen hyvä, mikä vi hukutella päämia pysymään asunnissa. Ulkmaiset sijittajat vat tulleet parin viime vuden aikana Sumen vukra-

7 6 asuntmarkkinille. Vukra-asuntjen tarjnnan kasvaessa vukrapyynnöt vivat myös laskea. Vukraasuntjen lisäys n tervetullutta helpttamaan pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asunttilannetta. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna kerrstalasuntjen rakentaminen n kasvanut eniten. Myös viime ja edellisvunna alitettiin paljn kerrstalasuntja. Kuluvan vuden kesäkuun lppuun mennessä n alitettu nin uuden kerrstalasunnn rakentaminen. Luku n paljn suurempi kuin yhtenäkään vunna luvulla, jllin alitettiin vusittain keskimäärin nin kerrstalasunnn rakentaminen. Myös asuntkannan rakenne muuttuu melk npeasti. Pientaljen suhteellinen suus vähenee ja kerrstaljen kasvaa. Vuden 2017 aikana alitettavien vapaarahitteisten vukra-asuntjen määräksi n arviitu nin kappaletta. ARA-vukra-asuntja n varauduttu alittamaan kuluvana vunna eli nin 14 prsenttia vutta 2016 enemmän. Tähän lukuun sisältyvät myös tavallisten vukra-asuntjen lisäksi erityisryhmien asunnt sekä asumisikeusasunnt. Takauslainitettuja asuntkhteita visi lähteä liikkeelle kappaletta. Vuden 2017 alkavaa ARA-tutanta li kesäkuun lpulla asunta, mikä n 250 asunta (+7 %) enemmän kuin viime vunna samaan aikaan. Asunnista 48 % sijittuu pääkaupunkiseudulle. Varauksissa n 50 prsentin kasvu edellisvuteen verrattuna. Myös vudelle 2018 n ehdtettu ARA-asunnn rakentamista. Perusteluna n khtuuhintaisten asuntjen tarve erityisesti kasvukeskusseuduilla. Alkuvunna n alitettu yhteensä nin pientaln ja rivitalasunnn rakentaminen. Näistä lähes kaksi klmassaa n pientalja. Pientaljen rakentaminen n kiihtynyt varsin hitaasti ja alitukset vat lleet kuluvana vunna vain nin 300 kappaletta suuremmat kuin viime vunna. Pientaltellisuus PTT ry:n barmetrin mukaan tilauskannat vat pysyneet vuden tisella neljänneksellä suurin piirtein ennallaan vudentakaiseen verrattuna. Pientaljen kysynnän dtetaan kasvavan maltillisesti, kska kaupungistuminen, makti-ikälukkien supistuminen ja suurten ikälukkien lupuminen maktitalista ikääntymisen takia painavat vahvasti tiseen suuntaan. Raksu-ryhmän arvin mukaan kuluvana vunna alitetaan nin asunnn rakentaminen. Asuntjen krjausrakentaminen jatkuu arvilta nin 2 prsentin kasvussa. Krjaamista vaativa asuntkanta n edelleen massiivinen ja 1980-luvun suurista rakennusmääristä jhtuen. Myös matala krk ja lainjen hyvä saatavuus vat keskeisiä tekijöitä remnteista päätettäessä. Krjausten puute ja tuleminen ajankhtaiseksi lähivusina näkyvät yhä selkeämmin vanhjen asuntjen hinnissa, kun uusia asuntja n yhä enemmän tarjlla. Uusien asuntlainjen nstt vat lleet melk vakaalla nin 2 prsentin kasvu-uralla j useamman kuukauden ajan. Asuntlainjen krt vat jatkaneet laskussa vuden 2017 alkuvuden aikana. Uusien nstettujen asuntlainjen keskikrk li reilun prsentin lukkaa. Kuluttajien nstamien uusien asuntlainjen määrän hidas kasvu selittyy sin uusien vapaarahitteisten asuntjen suurilla yhtiölainilla. Asuntyhteisöjen lainan tt kasvi kesäkuussa 2017 lähes 11 prsenttia edellisvudesta. Maaliskuussa 2017 kasvuvauhti li yli 20 prsenttia. Timitiljen rakentaminen Timitiljen uudistutant n kasvanut vimakkaasti ja alituskuutiiden vusisumma n nussut vielä kuluvan vuden I-neljänneksellä, mutta kääntyi laskuun II-neljänneksellä, Timitiljen alitusten arviidaan vähenevän tänä vunna. Viime vunna käynnistettiin useita suuria kauppakeskus-, sairaala- ym. hankkeita, eikä kuluvana vunna niitä le tulssa vastaavaa määrää. Erilaisten timitiljen ja laitsten lupakehitys vaihtelee paljn kuukausittain ja suuretkin pikkeamat lupamäärissä vat nrmaaleja. Alkuvuden aikana lupakehitys n laskenut tellisuusrakennuksissa ja varastissa, samin petusrakennuksissa. Myös hitalan rakennusten viimeisimmät tiedt vat aiempaa matalampia ja maatalusrakentamisen luvat näyttävät selvästi viime vutta heikmmilta. EK:n investintitiedustelu kesältä 2017 li rakennusinvestintien kannalta heikhk. Sen mukaan tellisuuden rakennusinvestinnit laskisivat tänä vunna nin 9 %. Kne- ja laiteinvestintien arviitiin kasvavan yli 20 %. Ensi vunna erityisesti tellisuusrakentaminen vi vauhdittua uudelleen mm. suunniteltujen suurten havusellutehdas- ja ydinvimalahankkeiden mahdllisesti käynnistyessä.

8 7 Varastrakentamisen rakennuslupakuutit vat edelleen krkealla taslla, mutta kasvu n tasaantunut selvästi ja viimeisimmät kuukaudet sittavat alaspäin. Keskeinen hanke n vuden 2016 lpulla alitettu kaupan keskusvarast Järvenpäässä. Helsingin seudulla käynnistettiin useita muitakin suuria varasthankkeita. Julkisen palvelurakentamisen lupien vusisumma n edelleen erittäin krkealla taslla, mutta laskusuunnassa. Ryhmässä petus- ja hitalan rakennusten alitukset nusivat viime vunna vimakkaasti, mutta vat kääntyneet laskuun alkuvunna. Kulut ja sairaalat vat yksikköhinnaltaan kalliita ja niiden vaikutus ylläpitää pitkään rakentamisen vlyymia. Suurten j alitettujen liikerakennushankkeiden (esim. Kalastaman Redi, Pasilan Tripla ja Ratinan kauppakeskus) rakentaminen jatkuu lähivudet, asti ja sin sitä pidemmällekin. Uusien liikerakennusten alitukset vat lleet laskusuunnassa, mutta lupakehitys ja hanketiedt viittaavat alitusten kasvuun lppuvunna. Vimaan tulleet kaupan suuryksiköiden säätelyä kskevat kevennykset lisäävät tdennäköisesti vähitellen kaupan laajennusinvestinteja. Timistjen rakentamisen alitukset alkivat vauhdittua viime vunna ja kasvu jatkuu kuluvana vunna. Vanhaa timisttilaa n runsaasti tyhjillään. Kysyntä khdentuu uusiin tilihin vanhjen ja epäkuranttien pysyessä tyhjillään. Tilankäytön tehstaminen ja etätyön lisääntyminen mahdllistavat timitilakustannusten karsimisen. Kysyntä khdistuu tilatehkkaisiin, ympäristövaikutuksiltaan tehkkaisiin, usein sertifiituihin ja hyvät liikenneyhteydet maaviin tilihin. Raksu-ryhmä arvii timitilarakentamisen uudistutannn vlyymin kasvavan tänä vunna vielä melk hyvin, vaikka taustalla n viime vuden reipas kasvu. Timitiljen krjausrakentaminen lisääntyy, kun suhdannetilanne n parantunut. Vunna 2018 uudistutannn kasvu npeutuu uudelleen, js suunniteltujen uusien suurhankkeiden rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaisesti. Näiden hankkeiden päätökset riippuvat kuitenkin niin niiden rahitusmahdllisuuksista kuin ympäristölupaprsessien ja muiden päätösten valmistumisesta. Alueellinen kehitys Alueellista kehitystä n tarkasteltu neljästä näkökulmasta, uudistalnrakentamisen lupa- ja alituskehityksestä, seutukunnittaisista asunnnstaikmuksista, väestömuutksista ja RT:n jäsenrakennusliikkeiden asunttutantaikmuksista. Tarkastelu painttuu keskeisiin seutukuntiin, maakuntiin ja kaupunkeihin. Lähteinä vat Frecn Oy:n alueelliset analyysit, Tilastkeskuksen tilastt sekä RT:n kyselyt. Kerrstaljen ja julkisten rakennusten rakentamisen vilkastuminen li vunna 2016 tyypillinen ilmiö eri seutukunnissa ympäri Sumea. Liiketiljen sekä timist- ja tellisuusrakennusten rakentaminen n alueilla melk hiljaista muutamaa seutukuntaa ja muutamaa suurten khteiden tumaa pikkeusta lukuun ttamatta. Rakennuslupien ja alitusten määrä pääkaupunkiseudulla n pysynyt krkealla taslla j vuden 2015 alusta. Rakentaminen n vilkasta kaikissa rakennustyypeissä. Asuntalituksia li vunna 2016 nin kpl ja vusitasn alitusmäärä nusi asunnn taslle vuden 2017 pulivälissä. Tampereen seutukunnassa rakentamisen määrä nusi vimakkaasti Vunna 2016 uusien hankkeiden alitukset vähenivät ja suunta n jatkunut Asuntrakentaminen n kuitenkin krkealla, yli 3000 asunnn vusitaslla. Turun seutukunnassa uudistalnrakentamisen määrä n nussut vimakkaasti vuden 2015 matalalta taslta. Kasvu n llut vimakasta kerrstaljen sekä liike- ja julkisten rakennusten ryhmissä. Jyväskylän seutukunnassa rakennetaan myös hyvin vilkkaasti asuntja sekä liike- ja julkisia rakennuksia. Määrät vat kaksinkertaistuneet parin vuden aikana. Kupin seutukunnassa alitusmäärä n vimakkaasti vähentynyt kesän 2016 jälkeen lukuun ttamatta asuntrakentamista, jssa määrät vat krkealla. Oulun seutukunnassa asuinrakennusten alitusmäärä kääntyi kasvuun viime vuden pulivälissä ja kerrstalasuntjen kappalemäärä n nin klminkertaistunut. Rakennuslupien määrä n kuitenkin hieman vähentynyt kuluvana vunna. Liike- ja julkinen rakentaminen n pysynyt ennallaan viime vusina. Kerrstalalitusten määrä kasvi vunna 2016 Sumessa vimakkaasti (+18 %), mutta pääkaupunkiseudulla alitukset (n kpl) vähenivät. Kerrstalrakentaminen vauhdittui pääkaupunkiseudulla reippaasti vunna 2015 ja lähes säilytti tasnsa 2016, mutta viime vunna rakentaminen vimistui lukuisissa muissa kasvu- ja kaupunkikeskuksissa. Kuluvana vunna kerrstalrakentaminen n vauhdittunut erityisesti suurissa kasvukeskuksissa. Vunna 2017 myönnetyistä asuntjen rakennusluvista % n myönnetty neljän seutukunnan alueelle. Suuruusjärjestyksessä nämä vat Helsingin (n. 45 %), Tampereen (n.9 %), Turun (n.8 %), ja Oulun (vajaa 7 %) seutukunnat.

9 8 Kuluttajien asunnnstaikmuksista saadaan tiet suuralueittain sana Tilastkeskuksen kuluttajabarmetria. Aikmukset 12 kuukautta eteenpäin vat kk maata ajatellen edelleen melk matalalla, mutta kääntyneet kasvuun lppukeväällä Aikmukset pääkaupunkiseudulla vat jatkuvasti krkeammalla kuin kk maassa. Hieman nusua n tapahtunut lkakuun 2016 jälkeen ja myönteinen kehitys n kiihtynyt kesällä Muualla Etelä-Sumessa aikmukset vat lähes kk maan taslla, mutta nusseet kesällä kk maata npeammin. Länsi-Sumessa aikmukset alkivat nusta viime vunna, mutta kasvu vunna 2017 n llut hieman kk maata hitaampaa. Itä-Sumessa aikmukset livat viime vunna histriaan nähden matalalla, mutta vakaat. Kuluvan vuden alussa aikmukset vat lleet nusussa, mutta kääntyneet kesällä laskusuuntaisiksi. Phjis-Sumessa aikmukset vat selvästi alle kk maan keskiarvn, mutta suunta kääntyi selkeään nusuun vuden 2017 alussa. Väestönmuutsten ennakktietjen mukaan suurimpien kaupunkien väestönkasvu n hieman kiihtynyt tammiheinäkuussa 2017 edellisvuden vastaavista lukemista. Pääkaupunkiseudun väestö kasvi vunna 2016 n henkilöllä ja tammi-heinäkuussa 2017 n.8100 ( ) henkilöllä. Seuraavaksi npeimmin kasvavat seutukunnat vunna 2016 livat Tampereen, henkilöä, Oulun, 2 160, Turun, ja Jyväskylän, henkilöä. Viime vusina väestönkasvu n painttunut seutukuntien keskuskaupunkeihin. Kehyskuntienkin kasvu n jatkunut, mutta hidastunut. RT:n jäsenet kattavan kesäkuun 2017 asunttutantkyselyn mukaan vapaarahitteisten kerrs- ja rivitaljen suunniteltu alitusmäärä n nussut tammikuun kyselystä n asunnlla taslle asunta. Kk kasvu khdistuu perustajaurakituihin asuntihin. Vapaarahitteisten vukra-asuntjen määrä n kyselyn mukaan hieman vähenemässä edellisvudesta. Helsingin seutukunnan alueelle suunniteltujen alitusten suus kk maasta n suunnilleen samalla taslla kuin tammikuun kyselyssä. Alitusaikmukset livat helmikuun kyselyn mukaan kasvaneet eniten Oulun, Jyväskylän ja Kupin seutukunnissa. Alitusaikmukset kasvivat vimakkaasti myös suurimpien kasvukeskusten ulkpulella. Tampereen seutukunnassa aikmukset pienenivät tammikuusta, mutta seutukunta n selvästi tiseksi vilkkain Helsingin jälkeen. Asuntkauppa kävi kevään aikana hyvin, sillä vimakkaasti kasvaneista alitusmääristä hulimatta valmiiden myymättömien asuntjen määrä väheni llen tukkuussa 850 kappaletta. Rakentaminen painttuu suurimpiin kasvukeskuksiin. Turun seutukunnan rakentaminen n vilkastunut npeasti viime aikina. Painttuminen khdistuu paitsi asuntihin, myös liike- ja julkisten rakennushankkeiden sekä krjausrakentamisen ja infra- ja jukkliikennehankkeiden rakentamiseen. Kerrstaljen rakentaminen vilkastui viime vunna kautta maan ja vilkastuminen jatkuu kuluvana vunna. Mnilla seuduilla kerrstalrakentaminen n mninkertaistunut parin vuden takaisesta ja nussut mnien eri tekijöiden aiheuttamana kestämättömän krkealle taslle. Krjausrakentaminen Krjausrakentamisen arv vunna 2016 li Frecnin ennakktiedn mukaan 12,6 mrd. eura, kasvua edellisvudesta li vajaa 2 %. Uudistalnrakentamisen arv nusi vunna 2016 vimakkaan kasvun ansista hieman krjausrakentamista suuremmaksi (12,9 mrd. eura). Vunna 2017 krjausrakentamisen kasvun ennakidaan levan myös vajaan 2 prsentin lukkaa. Krjausrakentamisen tarpeet kasvavat ja 1980 luvun vilkkaan rakentamiskauden rakennuskannan tullessa rakenteellisia - ja järjestelmäkrjauksia vaativaan ikään. Tureessa Tilastkeskuksen asuntyhtiöiden vuden 2016 talustilastn mukaan talyhtiöt käyttivät viime vunna ensi kertaa enemmän rahaa 1980-luvulla rakennettujen taljen kuin 1970-luvulla rakennettujen taljen krjaukseen. LVIS-järjestelmät, piharakenteet, julkisivut, katt, parvekkeet, ikkunat vat kasvavia krjausrakentamisen khteita. Asuinrakennuksissa krjaamisen kasvu n vimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuksissa. Krjausten yhteydessä nstetaan myös varustetasa ja muita minaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tällaisia vat muun muassa energiatehkkuuden parantaminen, veden säästö, esteettömyys ja parvekkeiden lasitus. Asunnn mistajien tekemiä sisäpintjen uusimisia ja esimerkiksi keittiöremntteja tehdään useammin ja esimerkiksi 1970-luvun rakennuksissa niitä n saatettu tehdä j useita. Kerrstalasuntkannan painttuminen suuriin kasvukeskuksiin näkyy krjausrakentamisen vastaavana painttumisena. Tärkeä tekijä n myös asuntjen kysyntä, hinnat ja hintjen nusu näillä alueilla, mikä tekee taludelliseksi muuta maata laajempien krjausten tekemisen. Vunna 2017 ktitalusvähennys n ennallaan 2400 eurssa per henkilö. Vuden 2018 budjettiesityksessä ktitalusvähennys pysyy vuden 2017 taslla.

10 9 Asuntkrjausten kknaisarv li Frecnin arviiden mukaan 7,7 mrd. eura vunna Asuinrakennusten krjausrakentamisen vlyymin ennakidaan kasvavan maltillisesti, nin 2 prsenttia vunna Kerrstalkrjaukset vat suurin ryhmä, kun mukaan tetaan sekä talyhtiöiden että asukkaiden itse tekemät tai teettämät krjaukset. Kuluttajabarmetrin mukaan kuluttajien aikmukset asuntjen peruskrjauksiin vat vähentyneet hieman vuden 2017 tammi-elkuussa. Pienimutisempien asuntkrjausten aikmukset vat pysyneet ennallaan. Asunnn krjausaikmuksia n lähes jka klmannella kuluttajalla. Kiinteistöliitn kevään 2017 krjausrakentamisbarmetrin perusteella talyhtiöiden krjausrakentaminen ei le kasvussa vusina 2017 ja Krjauksia sen sijaan suunnittelee nin jka tinen talyhtiö. Kerrstalissa remntidaan nyt eniten putkistja, märkätilja, piharakenteita ja julkisivuja. Ensi vunna krjausrakentamisen dtetaan vähenevän pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa klmeen vuteen. Vunna 2017 n edelleen kasvua. Urakkatarjuksia talyhtiöt kertvat saaneensa vähintään yhtä hyvin kuin viime vunna. Ajankhtaisella yleisellä talustilanteella ei le barmetrin mukaan vaikutusta krjaushankkeiden ja ylläpittimenpiteiden tteutumiseen. Asuntyhteisölainjen krt vat Sumen Pankin mukaan edelleen hieman pienentyneet. Keväällä 2015 keskikrk li 1,50 prsenttia, keväällä ,25 %. Keväällä 2017 ja lppukesällä 2017 krk n llut 1,05 prsenttia. Pankit arviivat hulellisesti, minkä verran antavat lainaa talyhtiön krjauksiin. Asia rajittaa lainamääriä paikkakunnilla, jilla asuntjen arvt eivät le kasvussa. Timitilakrjausten arv li vunna 2016 Frecnin arvin mukaan nin 4,9 mrd. eura. Sekä vudelle 2017 että vudelle 2018 ennakidaan nin 1½ prsentin vusikasvua. Heikn talustilanteen takia muiden kuin asuinrakennusten krjausrakentaminen ei viime vusina le llut asuinrakennusten tapaan kasvusuuntaista. Taluden ja työllisyyden heikk kasvu n pitänyt sekä timitiljen kysynnän että timitiljen krjaukset matalalla taslla. Tilankäytön tehstamisen seurauksena tilakysyntä pysyy pienenä ja suuntautuu tehkkaan tilankäytön ja hyvien liikenneyhteyksien khteisiin. Keskustan timisttilja muutetaan asunniksi ja tyhjillään levien timistrakennusten uusikäyttö n laaja ngelma. Timitiljen krjauksiin vaikuttaa myös kiinteistökauppjen määrä. Timitiljen kiinteistökauppamarkkinat livat hyvin vilkkaat vunna Pääkaupunkiseudun hella myös muissa kaupungeissa n nähty lievää tuttvaatimusten laskua, mikä saltaan kuvastaa sijittajien kiinnstuksen vimistumista. Sumen kiinteistömarkkinat vat tutttasltaan vetvimaiset verrattuna Phjismaihin ja Länsi-Eurpan maihin ja ulkmaisten sijittajien kiinnstus Sumea khtaan n jatkunut. Alueellisesti kiinnstus khdistuu suurimmalta salta kasvukeskuksiin, mutta entistä mnipulisemmin erilaisiin kiinteistötyyppeihin sekä kiinteistösijitusinstrumentteihin. Edellytyksenä sijittajakiinnstuksen jatkumiselle n timiva ja ennakitava kiinteistösijitusmarkkina. Viime aikjen jatkuvat kiinteistövern nstt sekä kiinteistövern khdistuvat timenpiteet näyttäytyvät kasvavana riskinä sijittajalle. Krjausrakentamiseen liittyvissä phdinnissa tulee yhä useammin esille purkamisvaihteht niin asunnissa kuin timitilissa; nk tilille kysyntää, stajia tai vukralaisia, mitkä vat hintanäkymät ja minkä laajuinen krjaaminen n taludellisesti järkevää. Alueellinen eriytyminen n tapahtumassa vastaavasti kuin uudisrakentamisessa. Npeasti kasvavilla paikkakunnilla krjaamiseen kannattaa panstaa aivan eri lailla kuin vähenevän väestökehityksen alueilla. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen investinnit kasvivat uusimpien tilinpidn tietjen mukaan vuden 2017 ensimmäisellä pulisklla 3,5 prsenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihta ja myyntiä kuvaavat indikaattrit vat laskeneet viime vudesta selvästi. Myynti li huhti-kesäkuussa lähes neljä prsenttia laskussa. Suuret aluerakennuskhteet sekä vimakas uudistalnrakentaminen lisäävät aluetöiden rakentamista. Vunna 2017 alkanut Tampereen raititie sekä pääkaupunkiseudulla 2018 alitettava Raide-Jkeri vat suuria kasvukeskusten infrahankkeita. Myös infrarakentamisessa markkinat keskittyvät kaupunkiseuduille. Alkuvunna näkynyt öljyn hinnan nusun vaikutus n laantunut vähitellen ja maanrakentamisen kustannusten nusu n hidastunut selvästi. Päällysteiden hintjen nusuvauhti n hidastunut alkuvuden 20 prsentin nususta nyt reilun kuuden prsentin nusuun. Maa- ja vesirakentamisen kasvua tukevat kuluvana vunna krkealle taslle nusevat energiasektrin investinnit. Infrarakentamiseen kuuluvat myös talnrakentamisen aluetyöt sekä kaivsten avaukset. Käynnissä

11 10 levia isja aluerakennushankkeita vat esimerkiksi Kalasatama ja Pasilan aseman seutu Helsingissä. Vastaavia pienempiä hankkeita n vireillä useita. Maa- ja vesirakentamisen kasvu ennustetaan jäävän 1-2 %:iin vunna Vudelle 2018 ennakidaan kasvun jäävän nllaan. Vunna 2018 käynnistyy tai n esitetty käynnistyväksi seuraavat hankkeet: Oulun meriväylä, Uudenkaupungin radan sähköistys, Vt 12 Tillla-Keltti, Hailudn kiinteä yhteys, Kkklan meriväylä, Kehä I Laajalahden khta, Länsimetrn jatkn liityntäliikennejärjestelyt ja Vusaaren meriväylä. Aiemmin käynnistyneistä hankkeista merkittävimpiä vat Savnlinnan syväväylän siirtäminen, Pasila-Riihimäki radan kapasiteetin nst, Phjanmaan rata, Lahden eteläinen kehätie sekä Vt 7 Hamina-Vaalimaa - mttritiehanke. Lisäksi pääkaupunkiseudulla jatkuu Länsimetrn jatkeen rakentaminen ja käynnistyy Raide- Jkeri. Hankkeita n lisäksi käynnistymässä mm. energiahultverkssa ja vesihullssa. Krjausvelkarahista sekä kehittämisrahituksesta khdennetaan perusväylänpitn vunna 2018 yhteensä nin 300 milj. eura. Tämä pitää valtin infrapanstukset kknaisuudessaan suhteellisen ennallaan, mutta tteutuskhteiden lukumärän lisääntyminen ja keskikn pieneneminen lisää suunnittelu- ja tarjuslaskentakapasiteetin tarvetta. Ainakaan tistaiseksi lisärahitus ei le vähentänyt tarjushalukkuutta eikä nstanut tarjushintja. Krjausvelkarahituksen ansista väylien krjausvelan kasvu n saatu pysäytettyä. mutta jtta tilanne pysyisi jatkssakin ennallaan, tarvitaan tulevina vusina perusväylänpitn lisärahitusta. Phjis-Phjanmaan infrarakentamisen suhdannetta nstaa Fennviman vimalaitstyömaa siihen liittyvine rakennushankkeineen. Muista suurista käynnissä levista hankkeista vidaan mainita Espn jäteveden puhdistam ja Tampereen seudun keskuspuhdistam. Vireillä n myös muita vesihulln isja hankkeita. Julkisen sektrin taluden tila n edelleen erittäin hun ja maakuntauudistuksen vaikutukset saattavat näkyä tulevina vusina infrarakentamisessa. Rakennustutetellisuus Rakentamisen vahva nususuhdanne näkyy nyt j selvästi parempana kehityksenä tutetellisuuden pulella. Rakennustutetellisuudessa kasvu jatkui vuden 2017 ensimmäisellä vusipulisklla. Rakennusmateriaalin menekki-indeksi li alkuvuden aikana seitsemän prsenttia krkeammalla taslla vudentakaiseen verrattuna. Runkaineiden menekki kasvi vastaavana aikana 13 % ja bitumikatteiden kuusi prsenttia. Tiilten timitukset lisääntyivät seitsemän prsenttia ja eristeet vastaavasti kasvivat neljä prsenttia edellisvudesta. Betnitellisuudessa valmisbetnin tutant kasvi seitsemän prsenttia ja betnielementtien valmistusmäärät kasvivat yhteensä 10 %. Paalujen tutantmäärät lisääntyivät niin ikään 10 % edellisvudesta. Etenkin asuntrakentamisen painttuessa hyvin paljn pieniin kerrstalasuntihin heijastuu kysyntä myös tutetellisuuteen. Pienten asuntjen runsas rakentaminen heijastuu kasvavana kysyntänä seinä- ja laattaelementteihin, kun taas esimerkiksi julkisivumateriaalien menekki ei vastaavalla tavalla kasva. Tutetellisuuden heikka menestystä viime vusien aikana selittää suurelta sin myös maktitalrakentamisen alamäki, jihin rakennustutteita menee kerrstalja enemmän. Näin llen tutetellisuuden suhdanne n tuteryhmittäin tarkasteltuna varsin erilainen. Rakennustutetellisuuden suhdannetilanne jatkui EK:n Suhdannebarmetrin mukaan heinä-elkuussa vahvana. Suhdanteiden dtetaan yhä khavan lppuvutta khden mentäessä. Rakennustutetellisuuden yrityksillä tilauskanta n vahvistunut selvästi yli nrmaalin ja tutant kasvaa nyt ripeästi. Sekä alan kannattavuuden että henkilöstön määrän ennakidaan kehittyvän myönteisesti. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannukset nusivat vunna 2016 puli prsenttia, kuten li myös vunna Viime vusina kustannukset vat nusseet hitaammin kuin keskimäärin 2000-luvulla. Kustannusten nusuvauhti n kuluvan vuden aikana hidastunut entisestään. Tämän vuden tammi-heinäkuussa rakennuskustannukset khsivat 0,3 % edellisen vuden vastaavaan aikaan verrattuna. Myös heinäkuussa kustannusten nusu li 0,3 %. Viime

12 11 vunna rakennuskustannusindeksin alaeristä npeimmin khsivat työpankset (1,1 %) ja työkustannukset (0,9 %). Materiaalikustannuksien nusuvauhti jäi 0,3 % ja muut kustannukset laskivat hieman (-0,3 %). Alkuvunna tammi-heinäkuun välisenä aikana materiaalikustannuksien kasvivat reilun prsentin verran vutta aiemmasta. Muut panskustannukset kasvivat 0,6 %, kun työnpanksien kustannukset jäivät 0,8 % alhaisemmiksi kuin vunna 2016 vastaavana ajanjaksna. Maanrakennuskustannusindeksin vuden 2016 alusta alkanut pudtus kääntyi vuden 2016 syksynä kasvuun. Kk viime vusi li vielä 1,5 % laskussa mutta kuluva vuden 2017 tammi-heinäkuun kustannustas n llut 2,8 % vutta aiempaan krkeammalla taslla. Alkuvudesta suurinta kasvua n llut päällysteissä (15,5 %) jskin kasvu pieneni heinäkuussa 6 prsenttiin, kun taas phjarakenteissa kustannukset livat lievässä kasvussa (1,1 %). Myös betnirakenteissa kasvu li keskimääräistä npeampaa (2,9 %). Kasvua esiintyi alkuvudesta kaikissa maanrakennusindeksin saindekseissä. Ylläpidn kustannusnusu n heinäkuuhun mennessä supistunut 0,6 prsentin taslle verrattuina viime vuteen. Pääkaupunkiseudun talnrakentamisen tarjushintaindeksin kasvu n kiihtynyt viime vudesta. Tammiheinäkuussa kasvua li 7,9 % vutta aiemmasta, heinäkuu li yli 10 % krkeampi kuin vunna Asuntpulella kasvu li kknaisindeksiä hieman npeampaa tammi-heinäkuun kasvun llessa 8 %, timitilarakentaminen li pulestaan hieman hitaampaa mutta yltäen silti alkuvudesta 7,6 % kasvuun. Pääkaupunkiseudulla nrmaalien ARA-vukra- ja asumisikeushankkeiden keskimääräiset hinnat vat 2017/1-8 lleet eura asuinneliöltä. Hankkeiden keskimääräiset rakennuskustannukset vat lleet 3,5 % krkeammat kuin vunna Muissa kasvukeskuksissa keskimääräinen rakennuskustannus li keskimäärin eura neliöltä ja kustannukset livat 5,3 % edellisvutta krkeammat. Vanhjen kerrstalasuntjen nimellishinnat nusivat viime vunna kk maassa 1,5 %, pääkaupunkiseudulla 2,6 % ja muualla Sumessa 0,2 %. Kuluvan vuden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana nimellishinnat vat edelleen kasvaneet edellisvudesta 1,7 % kk maan taslla mutta kasvu n keskittynyt pääkaupunkiseudulle (3,2 %). Muun maan hinnat livat alkuvudesta hienisessa laskussa (-0,1 %). Vuden tisella neljänneksellä vanhjen kerrstalasuntjen keskineliöhinta pääkaupunkiseudulla li ja kk maassa Vunna 2016 uusien kerrs- ja rivitalasuntjen hinnat laskivat kk maassa 0,4 %. Vuden vaihteessa hinnissa tapahtui selvä käänne, hintjen nustessa ensimmäisellä neljänneksellä 5,4 % ja tisella 4,5 % vutta aiemmasta. Hintjen khaminen keskittyi pääkaupunkiseudulle, llen tammi-kesäkuussa 9,2 prsentin vusikasvussa mutta myös muu Sumi saavutti 2,6 prsentin vastaavan kasvun. Kuluvan vuden uuden kerrstalasunnn keskimääräinen velatn keskineliöhinta kk maassa li ja pääkaupunkiseudulla Viime vunna vapaarahitteisten vukra-asuntjen vukrat khsivat kk maassa 2,4 %. Pääkaupunkiseudulla vapaarahitteisten asuntjen vukrat nusivat 2,5 % ja muualla Sumessa 2,5 %. Vukrien nusu n jatkunut kuluvan vuden alussa hyvin sama suuntaisena kuin edellisvusi. Tämän vuden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä vapaarahitteisten asuntjen vukrat khsivat 2,4 % kk maassa. Kehitys li samankaltaista sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa. Omaktitaltnttien nimelliset hinnat laskivat hieman kk maassa (-0,3 %) vuden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana edellisvuteen verrattuna. Kehitys pikkesi pääkaupunkiseudulla muusta Sumesta. Samana ajankhtana pääkaupunkiseudulla hinnat nusivat 3,7 %, kun taas muualla Sumessa hinnat livat 1,6 prsentin laskussa. Työvima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastkeskuksen työvimatutkimuksen mukaan - li vuden 2017 tisella neljänneksellä keskimäärin henkeä. Talnrakentamisessa li tullin työllistä, maa- ja vesirakentamisessa , erikistuneessa rakennustiminnassa työllistä. Rakennusalan työllisten määrä li henkilöä suurempi kuin vuden 2016 tisella neljänneksellä. Työllisten määrä kasvi muilla rakentamisen timialilla paitsi erikistuneessa rakennustiminnassa. Vuden 2017 tisella neljänneksellä kk rakennusalalla tehtyjen työtuntien määrä laski pari prsenttia vuden 2016 vastaavaan ajanjaksn verrattuna. Etenkin erikistuneessa rakennustiminnassa tehdyt työtunnit laskivat vutta aiemmasta (8 %). Talrakentamisessa vusikasvua li tisella neljänneksellä prsentin verran. Maa- ja

13 12 vesirakentamisessa tehdyissä työtunneissa li humattavaa kasvua (20 %). On humattavaa, että pienten tsten takia tuntien tai työntekijämäärien kirjautumisessa eri sektreille vi lla tilapäistä harhaa. Avimien työpaikkjen määrä li rakennusalalla 2017 tisella neljänneksellä kappaletta, mikä n työpaikkaa enemmän kuin vutta aiemmin. Tilastkeskuksen haastatteluun perustuvan työvimatutkimuksen mukaan rakennusalan keskimääräinen työttömyysaste li kuluvan vuden tisella neljänneksellä 8 %, kun vutta aiemmin työttömyysaste li 9,8 %. Rakentamisen työllisten lukumäärän arviidaan pysyvän tänä vunna ja ensi vunna hyvällä taslla. Ammattitaitisen työviman saatavuus n jillakin alueilla sittautunut haasteelliseksi. Vuden 2017 tisella neljänneksellä rakentamisen timialalla ansitas li 0,6 % krkeampi kuin vutta aiemmin. Keskimäärin timialilla ansitas ei kasvanut. Pidemmässä vudesta 2010 alkavassa tarkastelussa, rakentamisen ansitaskehitys n jäänyt hieman kaikkien timialjen yhteenlasketusta kasvusta. Sari Sntag Neuvtteleva virkamies VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telefaksi

14 13 Liite 1: Kuviliite syyskuu Kk talnrakennustutant 12 kk:n liukuva summa, milj. m myönnetyt luvat alitetut valmiit Lähde: Tilastkeskus Asuinrakennukset 12 kk:n liukuva summa, milj. m Tellisuusrakennukset 12 kk:n liukuva summa, milj. m myönnetyt luvat alitetut valmiit Lähde: Tilastkeskus Varastrakennukset 12 kk:n liukuva summa, milj. m myönnetyt luvat alitetut valmiit Lähde: Tilastkeskus Timistrakennukset 12 kk:n liukuva summa, milj. m Liikerakennukset 12 kk:n liukuva summa, milj. m myönnetyt luvat alitetut valmiit Lähde: Tilastkeskus Julkiset palvelurakennukset 12 kk:n liukuva summa, milj. m myönnetyt luvat alitetut valmiit Lähde: Tilastkeskus myönnetyt luvat alitetut valmiit Lähde: Tilastkeskus

15 14 Asuntjen hinnat neljännesvusittain 1980 = Asuntjen nimellishinnat deflatituna ansitasindeksillä Asuntjen nimellishinnat deflatituna kuluttajahintaindeksillä Lähde: Tilastkeskus Asuntjen reaalihinnat ja asuntinvestinnit neljännesvusittain 1990 = Asunt-investinnit² Asuntjen reaalihinnat¹ Lähde: Tilastkeskus 1) Kk maan vanhjen kerrstaljen hinnat, deflatituna kuluttajahintaindeksillä 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarv

16 Asunthinnat, urakkatarjushinnat, tnttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (kk maa) 1995 = Kiinteistöjen hintaindeksi, tntit, pääkaupunkiseutu Asunthinnat (pääkaupunkiseutu) Talnrakentamisen tarjushintaindeksi (pääkaupunkiseutu) Rakennuskustannusindeksi (kk maa); kknaiskustannukset Lähde: Tilastkeskus, Rapal 120 Rakentamisen työlliset 1000 henkeä Erikistunut rakennustiminta Talnrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Lähde: Tilastkeskus (TOL 2008) 60 Rakentamisen luttamusindikaattri kausitasitettu Lähde: EK, Eurpan kmissi (Business and Cnsumer Survey)

17 Rakennuskustannukset alaerittäin vusimuuts, % Kaikki Työ Materiaali Muut Lähde: Tilastkeskus Maarakennuskustannusindeksi vusimuuts, %, indeksi 2005= Kknaisindeksi Päällysteet Betnirakenteet Kunnssapit Lähde: Tilastkeskus, VM

18 17

19 18 Liite 2: Teema: rakentamisen kulutus Tekijät: Eer Nippala, Tin Aalt, Sami Pakarinen, Sari Sntag, Mark Rantala Rakentamisen kulutus Rakennusalan suhdanneryhmän kulutusta käsittelevässä teemaraprtissa ludaan ensin lyhyt katsaus järjestelmätaslta alan kulutukseen sekä arviidaan viimeaikaisten muutsten vaikutuksia. Tämän jälkeen tarkastellaan muutamia erityiskysymyksiä, jtka vat keskeisessä rlissa alan timintaedellytysten kannalta. Lppuun n listattu teemaan liittyvät susitukset. Kulutusjärjestelmä: alituspaikat ja valmistuneet rakennusalalla Rakennusala työllistää Sumessa nin henkilöä. Heistä palkansaajia n (timihenkilöt ja työntekijät ). Rakennusalan krkeakulutuksen kannalta merkittävä timiala n myös suunnittelu- ja knsultintiala, jka työllistää yhteensä nin henkilöä, jista neljännes n surittanut arkkitehtuurin ja rakentamisen kulutusalan krkeakulututkinnn. Kknaisuudessaan kiinteistö- ja rakennusalan piirissä työskentelee yli puli miljna henkeä. Osaajatarvetta tarkasteltaessa tulee humiida useita asiita, jtka vaikuttavat kknaiskuvaan esimerkkeinä mainittakn alituspaikat ja valmistuneet vusittain, alan kehitys, pistumat ja uudet liiketiminnat, jtka vivat lisätä tai vähentää kysyntää saajista. Tisen asteen ammatillinen kulutus Rakennusalan työmaatehtäviin kuluttaudutaan usein menemällä peruskulun jälkeen piskelemaan jkin rakennusalan perustutkinnista. Tutkinnt vat rakennusalan perustutkint, taltekniikan perustutkint ja pintakäsittelyn perustutkint. Nämä tutkinnt sisältävät useita eri saamisalja (ks. liite), jista piskelija valitsee itselleen mieluisimman syventäen siten maa saamistaan. Selvästi susituimmat saamisalat vat lleet talnrakennuksen saamisala ja putkiasennuksen saamisala. Tämä n haaste pienemmille alille, kuten maarakennukselle. Kuvissa 1 n esitetty rakennusalan tisen asteen perustutkintihin hakeutuneiden piskelijiden sekä valmistuneiden määrät vusina Alalle tulevien piskelijiden määrät kääntyivät livaan nusuun vunna Valmistuneiden jukssa tämä kasvu näkyy vasta viiveellä. Kuvista 1 n havaittavissa myös rakennusalan haaste kskien nuriskulutuksen suurta keskeyttämismäärää sekä laskeneita hakijamääriä, varsinkin rakennusalan perustutkinnn khdalla. Alaa pitäisi pystyä markkinimaan paremmin kululaisten suuntaan ja krstaa myös ammattipintjen jatk-pintkelpisuutta. Rakennusalan Vetvima ry tekee työtä alan kiinnstuksen lisäämiseksi, jnka phjalta alan tunnettuutta peruskulussa pyritään kasvattamaan. Alan yritykset vat lleet aika ajin tyytymättömiä piskelijiden saamiseen tai työelämävalmiuksiin.

20 19 Kuvi 1. Rakennusalan perustutkintihin tulleet uudet piskelijat ja valmistuneet. Lähde: OPH Vipunen. Ammatillisen kulutuksen refrmi tulee vaikuttamaan kulutuksenjärjestäjien rahitukseen ja n pidettävä hulta, että kalliimpiinkin kulutuksiin, kuten maarakennuskneen kuljettajan kulutukseen riittää tulevaisuudessa järjestäjiä. Kska suurin sa ammatillisten tisen asteen harjittelupaikista n rakennusalalla pk-yrityksissä ja kska kulutuskrvausta ei lla maksamassa, n refrmin tavitteiden tteuttamisen varmistamiseksi työpaikkahjaajakulutus järjestettävä mahdllisimman helpksi ja vaivattmaksi yrityksille. Näin varmistetaan harjittelupaikkjen saatavuus ja varsinkin ppimisessa tarvittava hjaus. Ammattikrkeakulut Sumessa timii 26 ammattikrkeakulua ja niistä 16 tarjaa rakennusalan kulutusta. Ammattikrkeakuluissa li rakennusmestarin, rakennusarkkitehdin ja insinöörin alituspaikkja 2102 vunna Luvut sisältävät myös ylempään ammattikrkeakulututkintn jhtavien kulutushjelmien alituspaikat. Ensisijaisia hakijita näihin paikkihin li Kuvissa 2 n havainnllistettu AMK-tasn paikan vastaanttaneiden ja valmistuneiden määrien kehitystä. Kulutusmäärät vat kasvaneet tasaisesti vudesta 2004 aina vuteen 2009 asti, jnka jälkeen kehitys n llut tasaisempaa. Kuvista havaitaan hyvin myös, että valmistuneiden rakennusmestareiden määrät kasvivat ensi kertaa vasta vunna 2010 kun nin vusikymmenen alasajettuna llut mestarikulutus lpetti valmistuvien mestareiden tuln työmarkkinille. Sittemmin määrät vat kasvaneet vajaaseen 300 henkilöön vudessa, mutta ne eivät auta huutavaan saajapulaan tällä hetkellä. Erityisesti kkeneista mestareista n krnista pulaa eläköitymisen ja alhaisten

21 20 kulutusmäärien vuksi. Osaajakapeikka entisestään kärjistää piristynyt suhdannetilanne vudesta 2015 alkaen. Kuvi 2. Rakennusalan ammattikrkeakulutukseen hakeutuneet ja valmistuneet vusina Lähde: OPH Vipunen. Eniten alituspaikkja n tarjlla Insinööri (AMK), rakennustekniikka, yhdyskuntatekniikka - tutkintnimikkeeseen jhtaviin kulutushjelmiin. Tiseksi eniten alituspaikkja n rakennusmestarien kulutukseen ja klmanneksi eniten maanmittaustekniikkaan erikistuvien insinöörien kulutukseen. Näistä rakennusmestarit työllistävät useimmiten rakennustutannn ja työmaatehtäviin, kun taas rakennusinsinööreistä ja -arkkitehdeistä suurempi suus työskentelee suunnittelutehtävien parissa. Vusittain arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattikrkeakulututkinnn surittaa keskimäärin 1400 henkilöä ( keskiarv; SKOL/Santeri Naumanen). Ylemmän ammattikrkeakulututkinnn vastaavasti surittaa nin 240 henkilöä. Ammattikrkeakulujen hulenaiheena n muun muassa rakentamisen kulutusalan kulutushjelmissa nin 60 % läpäisyaste viimeisten seitsemän vuden seurantajakslla, jta parantamalla vitaisiin vaikuttaa humattavasti työviman riittävyyteen tulevaisuudessa. Opintjen pitkittyminen ja keskeyttäneiden suuri määrä tulee kääntää parempaan suuntaan. Rakennusala ei kuitenkaan le yksin näiden haasteiden kanssa, vaan vastaavia lukemia esiintyy muillakin kulutusalilla sekä ylipistkulutuksen piirissä. Tinen hulenaihe n llut ammattikrkeakulujen säästöjen takia tteutettu lähipetusresurssien n. 25 prsentin supistaminen ajanjakslla.

22 21 Ammattikrkeakuluissa lpetettiin rakennusarkkitehtien ja rakennusalan työnjhdn kulutukset 1990-luvulla. Vunna 2014 rakennusarkkitehtien kulutus käynnistettiin uudelleen ja tänä vunna 125 alituspaikkaan hakijita li kaikkiaan 1440 ja ensisijaisia hakijita lähes 400. On arviitu, että seuraavan vusikymmenen aikana lähes kaikki työelämässä levat rakennusarkkitehdit jäävät eläkkeelle, jten uusille saajille n lemassa suuri tarve. Kulutusjärjestelmiä uudistaessa tulee kuitenkin humiida lemassa leva lainsäädäntö, kska esimerkiksi rakennusarkkitehti (AMK) ja arkkitehti vivat saada maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän pätevyyden vaativaan suunnittelutehtävään, vasta kun vaadittava työkkemus n täynnä. Pikkeuksellisen vaativaan suunnittelulukkaan vaaditaan työkkemuksen lisäksi ylempi krkeakulututkint. Ylipistt Arkkitehtuurin ja rakentamisen kulutusalan ylempään krkeakulututkintn jhtavaa kulutusta järjestetään Sumessa Aalt-ylipistssa, Tampereen teknillisessä ylipistssa ja tulevaisuudessa Oulun ylipistssa. Ylipistissa n arkkitehtuurin ja rakentamisen 572 alituspaikkaa ja niihin li 1325 ensisijaista hakijaa vunna Edellä esitetyt luvut sisältävät Aalt ylipistn Kne- ja rakennustekniikka hakukhteen, jssa alituspaikkja vunna 2016 li 150. Osa näissä alituspaikissa alittaneista surittaa rakennustekniikan tutkinnn. Määrällisesti eniten arkkitehtuurin ja rakentamisen alituspaikkja li diplmi-insinööripiskelijille ja tiseksi eniten arkkitehtuurin piskelijille. Vähiten alituspaikkja li maisema-arkkitehtuuriin, jnka kulutus n hakukhteena vain Aalt-ylipistssa. Rakennusalan diplmi-insinöörejä ja arkkitehteja valmistuu vusittain keskimäärin 320 (vusien keskiarv). Alkuvudesta 2017 OKM anti asetuksen, jnka myötä Oulun ylipist sai ikeuden kuluttaa rakennusalan diplmi-insinöörejä. Varsinainen kulutus alkaa vunna Oulun ylipistlla li vielä vuteen 2001 asti rakennusalan kulutusvastuu ja viime vusina alaa n vinut piskella knetekniikan kulutushjelman sisällä. Kulutuksen erityisteemat rakennusalalla Osaajapula krkeakulutetuista Opetusministeriön ehdtuksessa tutkinttavitteista 2020-luvulle VATT n arviinut alittajamäärien kasvutarpeeksi arkkitehtuurissa ja rakentamisessa 53 % nykyisestä. Raprtin knnut työryhmä n kuitenkin pienentänyt merkittävästi VATTin esittämiä lukuja, kska työryhmä n katsnut kasvuarviiden levan liian krkeita. Tdellisuudessa rakennusala n raprtin julkaisun jälkeen kasvanut vielä VATTinkin esittämää arvita humattavasti npeammin, jten työryhmän arviimat alittajamäärät rakennusalalle vat selvästi alimititettuja ainakin lyhyellä aikavälillä. Suunnittelu- ja knsultintialalla saajapulan arviidaan kasvavan kknaisuudessaan jpa 9000 henkilöön vusina Energia- ja LVI-tekniikan ylipistkulutus käy esimerkkinä tietyltä pintalalta, jssa tilanne n erityisen hulestuttava. Ainetta petetaan Aalt-ylipistssa ja Tampereen Teknillisessä ylipistssa, ja alituspaikkamäärät vat liian pienet varsinkin, kun tulevaisuudessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset pätevyysvaatimukset jhtavat siihen, että rakennusten energiatekniikan diplmi-insinöörejä tarvitaan jatkssa nykyistä merkittävästi enemmän. Psitiivisena kehityksenä vidaan nähdä Tampereen Ammattikrkeakulun päätös alittaa taltekniikan ylemmän AMK-kulutus uutena kulutushjelmana, jhn vi hakea syksyn 2017 yhteishaussa.

23 22 Vastaavasti ammattikrkeakuluista valmistuu rakennusmestareita nin 250 vusittain ja jista infraalan rakennusmestareita vain , vaikka suuremmalle määrälle lisi myös ttajia, erityisesti infrasektrilla. Alituspaikkihin tarvitaan maltillinen lisäys, mutta lisätarve n kuitenkin niin mittava, että sen paikkaamiseksi tarvitaan lukuisia keinja. Esimerkiksi Sumessa tutkinnn surittavat ulkmaalaiset piskelijat tulee situttaa nykyistä paremmin sumalaisiin työpaikkihin j piskeluvaiheessa. Aikaisempaa suurempi suus työvimasta tulisi saada muuntkulutusten kautta, jsta tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Lunnllisesti tulee myös humiida elinikäinen ppiminen sekä työviman khtaant-ngelmien ratkaiseminen. Matemaattisten ja teknisten aljen vetvimatyötä tulisi tehstaa j yläasteella, jtta pitkän matematiikan lukijita saataisiin lisää. Täydennys- ja muuntkulutusta tarvitaan Työelämän tarpeisiin ei tule riittävästi tekijöitä ilman täydennys- ja muuntkulutusta. Täydennyskulutusta annetaan mm. erikistumiskulutuksena. Kulutukset n tarkitettu työelämässä j leville, jtka haluavat syventää saamistaan ja kehittää itseään. Useat ammattikrkeakulut järjestävät rakennusalalle myös maksullista täydennyskulutusta, esimerkiksi rakennusalan jhttehtäviin. Muuntkulutuksessa piskelija n j surittanut krkeakulututkinnn, mutta ei le työllistynyt malta alaltaan. Muuntkulutuksen sisältö suunnitellaan yhteistyössä yritysten kanssa. Opetus sisältää sekä teriapintja että palkallista harjittelua. Kulutus antaa riittävät valmiudet timia k. alan työnjhttehtävissä. Uusimpien teknlgiiden, kuten tietmallinnuksen, petusta n tteutettu ppispimuskulutuksen avulla ylipistissa ja ammattikrkeakuluissa. J alalla timivien ammattilaisten täydennyskulutuksen ja ammattitaidn kehittämisen tulee lla jatkuvaa timintaa rakennusalalla. Timialan tulee panstaa uusien teknlgiiden ketterään piltintiin ja laajaan täydennyskulutukseen. Lisäksi muiden aljen ammattilaisten muuntkulutus rakennus- ja kiinteistöalan tarpeisiin tulee saattaa jatkuvaksi timinnaksi. Kuten edellä esitettiin, esimerkiksi suunnittelu- ja knsultintialalla n is tarve rakennusalan krkeakulutetuista ja siten tarve esimerkiksi täydennys- ja muuntkulutukselle n ilmeinen. Uusia kulutuksia räätälöidessä n humiitava lainsäädännölliset reunaehdt, jtta kulutus sisältää riittävästi pintja vaatimuksiin nähden. Laajemmin tarkasteltuna myös kiinteistöpalveluissa ja isännöinnin pulella saamisen kehittäminen ja työviman saatavuus vat j nyt ainakin jnkinasteinen pullnkaula. Haasteet ja mahdllisuudet kasvavat niissä myös tulevina vusina.

24 23 Susitukset Rakennusala n tulevillakin vusikymmenillä kasvuala, jnka saamistarpeen turvaaminen n tärkeää kk Sumen kansantaluden kannalta. Rakennusalan alituspaikkihin tarvitaan maltillista lisäystä. Ulkmaalaiset piskelijat tulee situttaa Sumen työmarkkinille j piskeluvaiheessa. Muuntkulutusta n edistettävä, jtta alalle saadaan lisää krkeakulutettua työvimaa. Alan vetvimaisuutta n lisättävä, jtta rakennusalan kulutukseen riittää mtivituneita hakijita jatkssakin. Kulutuksen alueellista sijittumista n tarkasteltava nykyistä tarkemmin, jtta kulutus tapahtuu enenevässä määrin siellä missä rakentaminenkin tapahtuu. Näin helptetaan myös työviman liikkuvuutta tulevaisuudessa. Ammatillisen tisen asteen pettajien saamistasa nstettava Opintplkuja ammatilliselta tiselta asteelta krkea-asteelle selkeytettävä Maarakennusalan saamistarpeet humiitava paremmin myös krkea-asteella Matematiikan petusta n parannettava ja pitkänmatematiikan lukijiden määrä tulee saada kasvavalle uralle. Liitetaulukk: Rakennusalan perustutkint Rakennusalan perustutkinnt Taltekniikan perustutkint Pintakäsittelyn perustutkint Kivialan saamisala Kmpetensmrådet husbyggnad Maarakennuksen saamisala Maarakennuskneenkuljetuksen saamisala Talnrakennuksen saamisala Eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen saamisala Ilmanvaihtasennuksen saamisala Kmpetensmrådet islering ch mntering av byggnadsplåt Kmpetensmrådet rörmntering Kylmäasennuksen saamisala LVI-asennuksen saamisala Putkiasennuksen saamisala Talnrakennuksen saamisala Rakennusten pintakäsittelyjen saamisala