Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Transkriptio

1 Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite

2 Väkiluvut MAAKUNNASSA YHTEENSÄ ASUKASTA n väkiluku 48,8 % koko maakunnan väestöstä Asukasta vuonna (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne)

3 Väkiluvun kehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Muutos vuoteen 2016: henkilöä + 7,8% Muutos vuoteen 2016: henkilöä + 2,5 % Muutos vuoteen 2016: henkilöä + 6,1 % Vuosi 2016 Ennuste vuodelle 2020 Ennuste vuodelle 2030 Ennuste vuodelle 2040 (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste. *Väestöennusteet on laadittu vuonna 2015.)

4 Väkiluvun muutos (%) vuodesta 2016 vuosiin 2020, 2030 ja ,0 20,0 Vuosi 2020 Vuosi 2030 Vuosi ,0 Muutos (%) 0,0-10,0-20,0-30,0 (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

5 Väestön kasvu tapahtuu erityisesti vuotiaissa ja 85 vuotta täyttäneissä vuosina vuotiaat 7-15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 85- Vuosi Yht Ennuste vuodelle Yht % +12% Ennuste vuodelle Yht % +60% Ennuste vuodelle Yht % +173% Henkilöä (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

6 Väestön jakautuminen kolmeen ikäryhmään kunnittain vuonna 2016 (% väestöstä) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lapset ja nuoret (0-17-v.) Nuoret ja työikäiset (18-64-v.) Ikäihmiset (65 v. täyttäneet) (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennusteet)

7 Väestöntiheys (asukkaita / km 2 ) vuonna KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 2331)

8 Taajama-aste vuonna KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA (Lähde: Tilastokeskus 2017, Taajama-aste alueittain. Taajama on asutus- ja rakennustihentymä. Taajamaksi määrittelyn edellytyksenä on riittävän tiheä rakennuskanta, rakennusten kerrosalamäärä ja vähintään 200 asukasta. Taajama-aste on t aajamissa asuvien osuus kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. )

9 Väestöllinen huoltosuhde v (kuinka monta huollettavaa eli alle 15 v. lasta ja 65+ v. vanhusta on sataa työikäistä kohti) KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne)

10 Koulutustasomittain 2015 (perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti: esim. luku 361 = 3,6 vuotta) KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 180)

11 Työttömien osuus (%) työvoimasta keskimäärin vuonna KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA KESKI-SUOMI 8,5 9,6 9,9 13,2 13,1 13,4 10,4 10,7 10,8 10,9 11,2 11,3 11,3 11,4 11,5 11,6 11,8 12,1 12,1 12,2 12,4 12,8 12,8 12,9 13,1 13,1 13,5 (Lähde: TEM 2017, Työnvälitystilasto. Vuosikeskiarvo, joka on laskettu kuukausitietojen perusteella.) 14,7 15,4 15,3 Pohjois-Pohjanmaan työttömät työnhakijat n ,5 16,6 16, ,3 17,5 11

12 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta vuonna KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA KESKI-SUOMI 9,5 9,9 10,6 15, ,4 14,4 14,7 15,5 15, ,1 16,9 17,4 17,4 17,5 17,5 17,6 17,9 18,2 18,5 18,9 19,7 21,4 20,8 20,9 21,1 22,5 22,6 22,9 23,3 23,7 24 Pohjois-Pohjanmaan nuorisotyöttömät n ,7 26,4 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 189.) 12

13 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista vuonna KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA KESKI-SUOMI 2,9 3,1 3,2 3,6 3, ,1 4,2 4,5 4,5 4,5 4,8 4,8 4,8 4, ,1 5,2 5,3 5,3 5,5 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3071) 6,2 6,1 6,1 6,5 6,8 Pohjois-Pohjanmaan vaikeasti työllistyvät n ,1 7,1 7,2 7,3 7,7 7,9 8,2 13

14 Kunnan yleinen pienituloisuusaste* vuonna KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI 7,9 8,6 9,7 10,3 12,7 13,4 13,8 14, ,6 11,4 12,1 12,7 13,3 13, ,3 14,5 15,1 15,3 15,4 15,6 15,6 15,6 15,7 15, ,5 16,7 17,6 17,6 18,4 18,8 18,8 18,9 * Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECDskaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. 21,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3099.)

15 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista vuonna KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO 1,8 3,3 3,6 3,9 4 4,5 4,6 4,6 5,1 5,1 5,2 5,9 5,5 5,5 5,7 5,8 5,9 5,9 6,4 6,3 6,4 6,6 6,7 6,8 6,9 7,3 7,2 7,2 7,7 7,7 7,7 7,6 7,6 Pohjois-Pohjanmaan toimeentulotukea saaneet henkilöt n ,5 9 9 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 493)

16 Kansantauti-indeksi 2016 (vakioitu) KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO Lähde: Kela, Terveyspuntari 2017.

17 THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu), vuosi KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 243)

18 Sote-huollon tarvekerroin ,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 1 0,98 0,99 1,04 1,04 1,13 0,87 0,92 0,94 0,97 1,03 1,03 1,04 1,07 1,08 1,08 1,12 1,12 1,13 1,15 1,15 1,16 1,17 1,17 1,17 1,18 1,19 1,20 1,21 1,22 1,25 1,26 1,30 1,31 1,34 1,37 Lähde: THL, CHESS Linkki. Laskeminen perustuu vuon ym. (2013) tutkimukseen, jossa kuntatasolla saatavista tiedoista etsittiin sellaiset tekijät, jotka selittivät parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja. Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Sosioekonominen asema: Toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei parisuhteessa olevien, alimman koulutustason sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien lukumäärä. Sairastavuus: Kelan erityiskorvaavuuden piirien kuuluvien lääkeaineiden saajien lukumäärä

19 1. Lapset ja perheet

20 Lapsiperheet, % perheistä vuonna KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 179)

21 Sijoituspaikkana perhe tai laitos, % kaikista sijoitetuista 0-17-vuotiaista vuonna KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO 49,2 23,3 Sijoituspaikkana perhe Sijoituspaikkana laitos (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattorit 418 ja 419) 21

22 2. Nuoret aikuiset ja työikäiset

23 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna KOKO MAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI 3,7 4,4 4,5 5,2 5,2 5,4 5,6 5,6 5,7 5,8 6,2 6,1 6,5 6,8 6,9 6, ,1 7,2 7,3 7,5 7,6 7,6 7,7 8,3 8,4 8,5 8,6 8,9 9,1 9,7 9,8 10,1 Pohjois-Pohjanmaan koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat n ,2 12,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3219)

24 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista vuonna ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 KOKO MAA PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO 5,0 5,8 6,0 6,2 6,2 6,3 6,4 6,7 6,8 7,4 7,5 7,7 8,1 9,0 8,8 8,9 9,0 9,0 9,4 9,5 9,7 9,8 10,0 10,5 10,7 10,8 11,0 11,4 11,4 11,6 Pohjois-Pohjanmaan työkyvyttömyyseläkettä saavat n ,2 13,4 14,5 14,6 14,8 14,8 (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 2424)

25 3. Ikäihmiset

26 Pohjois-Pohjanmaan maakunta: Vanhuspalvelujen rakenne, % 75 vuotta täyttäneistä 6 5,6 5,6 4,8 4,1 3,9 3,8 3,5 3 2,6 2,1 3,9 4,5 4,6 5,3 6,5 6,8 6,8 6,4 6,9 6,8 7,4 90,1 89,8 89,7 89,8 89,3 89,2 89,4 89, ,5 90,4 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 2-3 %) Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus %) Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus 6-7 %) ,4 6,1 15,2 15, ,7 15,4 14,9 15,6 14,9 14,9 13,9 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (suositus %) 0 6 6,2 6,8 6,7 6,6 6,4 6,6 6,5 6,3 6, Lähde: Sotkanet

27 Muistisairaiden henkilöiden lukumäärän muutos vuodesta 2015 vuoteen 2030 (%) (Lähde: Laskettu yhteistyössä Maarit Lampelan (Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi) ja Mirja Hynnisen (Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi) kanssa. Luvut perustuvat muistisairauksien esiintyvyyteen väestössä

28 4. Välitön avun tarve

29

30 Call Center -terveysneuvontapuhelut vuoden aikana keskimäärin Oulaskankaan ja n seudun yhteispäivystyksissä yhteensä vuosina Puhelua / 1000 asukasta 471 (Lähde: Mawell Care *Pohjois-Pohjanmaan luvut sisältävät myös ne puhelut, joiden soittajan kotikunta ei ole tiedossa tai joiden soittaja on ollut ulkopaikkakuntalainen.)

31 5. Avohoito ja vastaanotto

32 Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit lääkärillä ja muulla kuin lääkärillä vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki muut kuin lääkärikäynnit (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 1552, 1553)

33 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA (Lähde: THL, Sotkanet 2017, 1561, 1562) Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit

34 6. Sairaala- ja vuodeosastohoito.

35 Perusterveydenhuollon sairaansijat, v % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille

36 Sairaalahoidon hoitopäivien suhteelliset osuudet ikäryhmittäin vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI Sairaalahoidon hoitopäivät 0-17-vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät vuotiailla Sairaalahoidon hoitopäivät 85 vuotta täyttäneillä (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattorit Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon sisältyvät myös synnytykset.

37 7. Mielenterveys ja päihde

38 THL:n ikävakioitu mielenterveysindeksi (ikävakioitu) KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO (THL, Sotkanet 2017, Terveytemme.fi)

39 Psykiatrien lukumäärän kehitysennuste OYS:n erityisvastuualueella v kunnallisen sektorin psykiatrivaje oli 47% Lähde: Tertsunen 2012.

40 8. Vammaispalvelut

41 Vammaisten asumis- ja laitospalvelujen asiakkaiden osuudet , kunnan kustantamat palvelut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA KESKI-SUOMI POHJOIS-SAVO PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMI Vammaisten laitospalveluissa asiakkaita , kunnan kustantamat palvelut ( ) Vammaisten asumispalvelut, joissa on henkilökunta läsnä myös yöllä, asiakkaita , kunnan kustantamat palvelut ( ) Vammaisten asumispalvelut, joissa henkilökunta ei ole läsnä yöllä, asiakkaita , kunnan kustantamat palvelut ( ) Vammaisten perhehoidossa asiakkaita , kunnan kustantamat palvelut (2006 alkaen) Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat yhteensä (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3383, 3397, 3404, 3467, 2861)

42 Vammaisten työ- ja päivätoiminnan piirissä asiakkaita , kunnan kustantamat palvelut / asukasta KOKO MAA VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA POHJOIS-SAVO KESKI-SUOMI Kehitysvammaisille on tarjolla päivätoimintoja, mutta ne ovat varsin työkeskusmallisia. Niitä tulee uudistaa ja kehittää monimuotoisemmiksi avopalveluiksi (Lähde: THL, Sotkanet 2017, indikaattori 3418)

43 9. Toimintakyky ja kuntoutus

44 Toimintakyvyn ja kuntoutuksen nykytilaanalyysistä Kuntoutukseen ja toimintakykyyn liittyvä tietopohja on vaikeasti saatavissa, hajanainen ja monelta osin puutteellinen palvelukokonaisuuden laajuuteen nähden. Tähän tietopakettiin ei valittu indikaattoreita, koska käytettävissä olevat indikaattorit kuvaavat yksittäisiä asioita eivätkä kuntoutusta laajempana kokonaisuutena. Iso osa indikaattoreista, joita toimintakyvyn ja kuntoutuksen palvelukokonaisuudessa tarvitaan, löytyy esim. ikäryhmittäisistä tai muista kohderyhmiä koskevista luokitteluista. Lisäksi tarvittaisiin: Tietoa/dataa/indikaattoreita, jotka kuvaisivat toimintakykyä ja erityisesti sen muutosta eri kohderyhmillä. Toimintakyvyn laajan ymmärryksen (ICF) mukaisia indikaattoreita, joita toki toimintakykymittareilla on luotu. Ne eivät kuitenkaan ole Sotkanetin indikaattorilistoilla, vaikka ICF-piireissä niistä puhutaan jatkuvasti ja yritetään saada niitä yhdenmukaiseen käyttöön. Ongelmallista niissä on se, että ne eivät ole väestöllisiä mittareita tai indikaattoreita, vaan pääasiassa yksilölliseen toimintakykyyn ja sen kokemukseen liittyviä.