Kaavaselostus, ehdotusvaihe L42 SAAJOS 11. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA

Transkriptio

1 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus AO 0..0 Kaavaselostus, ehdotusvaihe L SAAJOS. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ TONTTIJAON MUUTOS OSAAN KORTTELIA

2 YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus PL, 00 Lohja p. 0 0 (vaihde) Käyntiosoite: Kaupungintalo Monola Karstuntie 000 LOHJA Sähöposti: ymparistotoimi(a)lohja etunimi.suunimi(a)lohja Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen, puh. 0 Kaavoituspäälliö Leena Iso-Maru, puh. 0 0 Toimistosihteeri Tuula Lintuniemi, puh Harjoittelija Jaana Kinnunen, puh. 0 0 YHTEYDENOTOT JA PALAUTE: Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen aritehti SAFA anitta.ojanen@lohja.fi p. 0-

3 SISÄLLYSLUETTELO 0 PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja taroitus Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Suunnitteluvaiheiden äsittely ja päätöset Osallistuminen ja vuorovaiutus LÄHTÖKOHDAT Kts Osa Suunnittelun lähtöohdat ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kts Osa Tavoitteet VALMISTELUVAIHEEN ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET Kts Osa Valmisteluvaihe VALMISTELUVAIHEESTA SAATU PALAUTE JA TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Kts Osa Valmisteluvaiheesta saatu palaute EHDOTUSVAIHEEN ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET Kts Osa Ehdotusvaihe LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 0 PERUSTIEDOT PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT L, Saajos,. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia. Asemaaavan muutosella muodostuu. aupunginosan Kesilohja ortteli ja liienne-, erityis- ja atualuetta seä orttelin tontit -. Kaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Kesilohjalla valtatie :n (Lohjanharjuntie) eteläpuolella, Puistoadun ja rautatien välisellä alueella. Alueelle on hyvät liienneyhteydet ja se on hyvin saavutettavissa, aupungin esustaan on alueelta mataa noin ilometri. Kaava-alueeseen uuluu ysityisomistusessa oleva ortteli (Saajos) ja Puistoadulta Vienolan aupunginosan suuntaan johtava radan alittava aupungin omistusessa oleva epävirallinen atualue ja orttelin viereinen suojaviheralue. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS L, Saajos,. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia. Kaavoitusen yhteydessä on tavoitteena laatia sitova tonttijao osaan orttelia. Päätavoitteena on tutia orttelin tontin raennusoieuden asvattamisen ja muuttamisen mahdollisuudet ohtuuhintaiseen asuinraentamiseen pienvuora- ja senioriasumiseen. Kaavaan on otettu tenisistä syistä muaan myös tontti, osa oo ortteli on voimassaolevassa asemaaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi, jolla saa olla asuntoja vain iinteistön hoitohenilöuntaa varten. Kaavassa arvioidaan myös orttelin viereisen suojaviheralueen seä epävirallisen atualueen osittainen muutos virallisesti valtion rautatien alittavasi adusi ja nimeäminen. SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloitus- ja valmisteluvaihe L, Saajos, asemaaavan muutos sisältyy aupunisuunnittelulautaunnan 0..0 hyväsymään ja..0 hyväsymään päivitettyyn aavoitusohjelmaan vuosille 0-0 seä aupunisuunnittelulautaunnan hyväsymään aavoitusohjelmaan vuosille 0-0. Asemaaavan muutos on äynnistynyt maaomistajan aloitteesta. Asemaaavan hyväsyy aupunginvaltuusto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ilmoitettu..0 tiedosi aupunisuunnittelulautaunnalle, jona päätösellä aava on uulutettu vireille OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavaprosessiin osallistuminen ja vuorovaiutus on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemaaavan tavoitteita on äsitelty taremmin aavaselostusen osassa Tavoitteet ja osassa Valmisteluvaiheesta saatu palaute, jossa on esitetty myös tavoitteiden tarentuminen.

5 0 PERUSTIEDOT Metriä Ote opasartasta suunnittelualueen rajausella (..0,..0.KLi)

6

7 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus AO / JK..0, päivitetty..0,..0, 0..0 Suunnittelun lähtöohdat L SAAJOS. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ TONTTIJAON MUUTOS OSAAN KORTTELIA

8 YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan aupuni Ympäristötoimi/ Kaavoitus PL, 00 Lohja p. 0 0 (vaihde) Käyntiosoite: Kaupungintalo Monola Karstuntie 000 LOHJA Sähöposti: ymparistotoimi(a)lohja etunimi.suunimi(a)lohja Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen, puh. 0 Kaavoituspäälliö Leena Iso-Maru, puh. 0 0 Toimistosihteeri Tuula Lintuniemi, puh Harjoittelija Jaana Kinnunen, puh. 0 0 YHTEYDENOTOT JA PALAUTE: Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen aritehti SAFA anitta.ojanen@lohja.fi p. 0-

9 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleisuvaus Luonnonympäristö Raennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Valtaunnalliset aluidenäyttötavoitteet Maauntaaava Lohjan maanäytön raennemalli Taajamaosayleisaava Asemaaava Raennusjärjestys Pohjaartta Tonttijao Raennusiellot Kaava-alueen muut suunnitelmat Selvityset

10 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Kaava-alue sijaitsee Kesilohjalla valtatie :n (Lohjanharjuntie) eteläpuolella, Puistoadun ja rautatien välisellä alueella. Alueelle on hyvät liienneyhteydet ja se on hyvin saavutettavissa, aupungin esustaan on alueelta mataa noin ilometri. Korttelin eteläosa, tontti, on pääosin raentumaton ja metsittynyt. Pohjoisosassa, tontilla, on Saajosen toimistoraennus ja teollisuus- ja varastoraennuset ja -hallit, joille on ajoyhteys Puistoadulta. Puistoadun toisella puolella on Pysäinpuisto seä Kesilohjan pientaloaluetta. Korttelin aaoispuolella on rautatiealue. Alueeseen uuluu myös Puistoadulta Vienolan aupunginosan suuntaan johtava radan alittava epävirallinen atualue ja orttelin viereinen suojaviheralue. Suunnittelualueen oo on noin hehtaaria. Ote opasartasta suunnittelualueen rajausella (..0,..0 KLi)

11 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA LUONNONYMPÄRISTÖ Pinnanmuodostus, maisemaraenne Korttelialueen maa on tasaista. Matalin ohta sijoittuu orttelin pohjoisosaan,0 mmpy ja orein ohta eteläosaan 0, mmpy (metriä merenpinnan yläpuolella). Saajosen alue sijoittuu maisemassa pientalovaltaiseen raennettuun ympäristöön ja raentamattomiin puistoalueisiin. Maisemaan vahvasti vaiuttavana elementtinä on alueen halaiseva rautatieosuus. Radan alittava atu on matalimmillaan noin +.0. Katu on jyrähö. Maaperä ja raennettavuus Maaperältään tontti on areaa hietaa ja pohjoiselta, jo raennetulta tontin osalta pääosin savea. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijoittuu luoitellulle pohjavesialueelle luoamerinnällä I, vedenhanintaa varten täreä pohjavesialue. Alue uuluu Siuntionjoen päävesistöalueeseen. Taajamaosayleisaavan pintavesiselvitysessä 0 on vertailtu eri maanäyttömuodoille annettujen valumaerroinarvojen avulla päällystetyn pinnan määrää taajamaosayleisaavaluonnosessa. Seä nyyisen että taajamaosayleisaavassa osoitetun maanäytön myötä päällystetyn pinnan määrä on merittävä. Pintavalunnan muutos alueella on vähäinen. Alueen hulevedet valuvat Lohjan harjulta, luoteesta ja lasevat pinnanmuotojen muaisesti aava-alueen aaoispuolelle. Maaperä alueella (..0 JK,..0,..0 KLi) Raennetulla osalla ja Puistoadun puolella on sadevesiviemärijärjestelmä, joa ohjaa hulevesiä. Pohjavesi alueella (..0 JK,..0,..0 KLi)

12 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Kasvillisuus ja eläimistö Korttelialueen tontti on raennettua ympäristöä. Tontin osalta asvillisuus on seametsävaltaista puustoa ja pensaioa. Alustavalla maastoäynnillä..0 havaintoja tehtiin eläimistöstä; etusta, jänisistä, oravista seä linnustosta. Lähiympäristössä Puistoadun varrella seä radan toisella puolella asvillisuus oostuu raentamattomista metsäisistä puisto-osuusista. Lähiympäristön luonnonolot (..0 JK,..0,..0 KLi)

13 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Panoraamauva oillisulmasta Pitäadun reunasta (..0 JK) Luonnonympäristöuva aaoisulmasta (..0 JK) Alueen entisten raennusten raunioihin on asvanut puustoa eteläosassa (..0 JK) Ympäristön luonnonsuojeluohteet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojeluohteita. Kaava-alueesta noin ilometrin säteellä länteen sijaitsee Ojamonanaan harju, jota osee harjujensuojeluohjelma. Myös valtaunnallisesti arvoaasi alueesi arvotettu Ojamonanaan ja Lohjanharjun alue uuluu lisäsi Natura 000 suojeluohjelmaan. Idässä noin ilometrin päässä sijaitsee valtaunnallisesti arvoas Munaanoja-Kruotilan lehto, joa on arvotettu edustavana ja monipuolisena saviopuronvartena alueelle.

14 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Yhdysuntaraenne Kaava-alue sijaitsee noin ilometrin etäisyydellä esustasta, valtatie :n (Lohjanharjuntie) eteläpuolella, rautatien välittömässä läheisyydessä. Aluetta rajaavat rautatieosuuden lisäsi pääooojaadut Puistoatu ja Pitäatu seä Vienolan alueelle johtava radan alittava epävirallinen atualue, jona eteläpuolella on raentumaton tontti. Alueen ympäristö on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Rautatien varrella alueen pohjoispuolella on teollisuutta. Raennusanta, ortteli Yhdysuntaraenne alueella (..JK,..0,..0 KLi) Tontilla ( m) on asi teollisuusraennusta seä toimistoraennus. Pienempi tehdasraennus/-halli on ooltaan noin 00 m, vanha tehdasraennus noin 00 m, ja toimistoraennus noin 000 m. Tontin ( m) pohjoispäässä on asi 00 m suuruista teollisuusvarastoa. Alueen lähiympäristössä on pääosin pientaloja Puistoadun vastaaisella seä radan eteläpuolella. Kesilohjantien molemmin puolin on muodostunut errostaloasumiseen painottunut vyöhye. Lähialueen asuintonttioot vaihtelevat noin m välillä. Raennusten äyttötaroitus (..JK,..0,..0 KLi)

15 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Toimistoraennus ja orttelin pienempi tehdasraennus/-halli tontilla (..0 JK) Toimistoraennus Kesilohjantien ja Puistoadun risteysestä uvattuna (..0 JK) Vanhempi tehdasraennus tontilla (..0 JK)

16 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Maanomistus Kaava-alueen ortteli on Saajos-Kiinteistöt Oy:n omistusessa. Vienolan alueelle johtava radan alittava epävirallinen atualue ja orttelin viereinen suojaviheralue ovat aupungin omistusessa. Rautatiealueen omistaa valtio. Raennetun ympäristön historiaa Korttelin raentuminen on lähtenyt äyntiin vuosina - Saajosen vanhan tehdasraennusen ensimmäisen verstasosan raentamisella. Tehdasta on laajennettu vaiheittain 0-0-luvuilla, ja viimeisin osa on raennettu 000-luvulla. Tontin pienempi tehdasraennus/-halli on raennettu vuonna ja Saajosen toimistoraennus vuonna. Teollisuushallivarastot tontille ovat raentuneet 0-luvun taitteessa. Korttelin raentuminen (.. JK,..0,..0 KLi) Alueen lähiympäristö Puistoadun varrella on raentunut pääosin 0-0-luvuilla. Radan eteläpuolella puolella on myös uudempaa raennusantaa 000-luvulta. Raennusantaa on esitelty selvityset-osassa (sivu lähtien). Väestö, työpaiat ja palvelut Kaava-alueella ei ole asutusta, mutta alueen välittömässä läheisyydessä Kesilohjalla asuu Tilastoesusen työssääyntitilaston (..0) muaan noin 0 asuasta. Tilaston muaan alueella on noin työpaiaa. Suunnittelualueella on monipuolista työpaia- ja palvelutoimintaa. Päävuoralaisena toimivan Saajos Oy:n lisäsi orttelin tiloissa toimii mm. mainos- seä onsulttitoimisto, ruoanvalmistuseittiö, liiunta-alan toimija, ja osa raennusten tiloista toimii varastointitilana usealle eri yrityselle. Lähiympäristön raennusannan historia (..JK,..0,..0 KLi)

17 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Lähiympäristössä on palveluita ja työpaioja, mm. vähittäisauppa Siwa ja elintarvieiosi. Puistoadun varrelle, alueen eteläpuolelle on lisäsi suunnitteilla uusi vähittäisaupan ysiö. Lähialueella on päiväotipalveluiden lisäsi alaouluja, yläoulu, luio seä ammatillisen oulutusen opetusysiöitä. Mäntylän päiväodin seä Nummentaustan oulun toiminta siirtyy raenteilla olevaan Ojaniittutaloon vuonna 0. Lähialueelle on myös sijoittunut sosiaalipalvelun tarjontaa erityisesti vammaisille suunnattuina asumispalveluina (Eteva). Palvelut yhden ilometrin säteellä (..0 JK,..0 KLi)

18 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Viristys Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee useita pieniä puistoalueita (VP). Leiipaioja sijaitsee Runoilijan-, Ahon-, Taasenpuistossa seä Ojaniitussa. Kaaoispuolella sijaitsee laajempia lähiviristysalueoonaisuusia (VL). Kilometrin säteellä sijaitsee myös Harjun seä Ojaniitun urheilu- ja viristyspalveluille osoitettu alue (VU). Lohjan monipuolinen luonto ja vaihteleva topografia tarjoavat runsaasti erilaisia mahdollisuusia luonnon viristysäyttöön. Suosituimmat uloilualueet sijaitsevat Lohjanharjulla ja Lohjanjärven ranta-alueilla. Ysi Lohjan eseisimmistä viheroonaisuusista on harjun metsäalue esustan vieressä Lohjanharjulla. 0 Viristysalueet ilometrin säteellä (..0 JK,..0,..0 KLi)

19 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Liienne Suunnittelualueelle ja -alueelta on hyvät liienneyhteydet. Yhteys valtatie :lle, Lohjanharjuntielle on Puistoadun alueelliselta ooojaadulta pohjoisesta Gruotilanadun rampin autta seä etelästä Myyryntien rampin autta. Hallinnolliselta luoaltaan Puistoatu on alueellinen ooojaatu uten Kesilohjantie, joa on pääväyläyhteys esustaan. Suunnittelualueelta on hyvä ajoneuvoliienteeltä erotettu evyen liienteen väylä esustan suuntaan Touolanadun autta seä evyen liienteen väylät Puistoadun, Pitäadun ja Urheiluadun vartta pitin. Kevyen liienteen reitille on raennettu Pitäadun ohdalla radan aliuluväylä, joa yhdistää Kesilohjan, Vienolan ja Gruotilan alueet toisiinsa. Alueen eteläisessä osassa radan alittava Vienolaan johtava atu on apea ooojaatu, jossa ei ole erotettu evyttä liiennettä ajoneuvoliienteestä. Katuhieraria (..0 JK,..0,..0 KLi)

20 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Raennettu ulttuuriympäristö Lohjan raennetun ympäristön inventointiluettelon 00 muaan aava-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse raennetun ulttuuriympäristön ohteita. Raennusantaa on esitelty selvityset-osassa (sivu lähtien). Teninen huolto ja erityistoiminnat Kaava-alueella on olemassaolevat unnallistenisen huollon järjestelmät. Jätevesiviemäri ulee osin tontin puolella. Suunnittelualueen radan puoleisessa seä eteläreunassa ulee aasuputi. Lähin auolämpöputi sijoittuu Kesilohjantien puoleenväliin. Tontilla on oma iinteistöä palveleva öljyäyttöinen lämpöesus. Karstuntie Ote unnallisteniiasta alueella (JK..0,..0,..0 KLi)

21 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Ympäristöhäiriöt Maaperä Alueella on pitä rautatieliienteen historia, ja maaperän puhtaus tulee selvittää. Korttelin tontin osalla on rautatieasema ollut näyvissä aavan pohjaartalla vielä vuonna. Kaupungin paiatietoaineiston muaan Saajos Oy:n ohdalle on meritty risiohde/ maaperärisiluoitus; toimiva ohde. Tiedot tarennetaan. Pohjavesi Rautatien risiluoitus on luoa BI, joa taroittaa merittävää risiä pohjaveden pilaantumiselle. Ote vuoden asemaaavasta; vanha aseman paia Päästöt ja vaarallisista aineista aiheutuva suuronnettomuusvaara Lähialueella olevan Nordic Waterproofing Oyj:n bitumiatetehtaan hajuhaittoja ja pölyjä seä hiilivetypäästöjä taraillaan säännöllisin mittausin. Em. laitos on Turvallisuus- ja emiaaliviraston muaan Seveso III-diretiivin muainen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava laitos, jona ns. onsultointivyöhye on 00 m. Melu ja tärinä Lähialueilla on tehty aiempien aavahaneiden yhteydessä melu- ja tärinäselvitysiä. Rautatie- ja ajoneuvoliienteen melu ja tärinä ja melusuojausen tarve ja tärinän huomioonottaminen raentamisessa tutitaan aavatyön aiana. Valtioneuvoston päätösessä (/) asetetut melun ohjearvot; - ulona; asumiseen äytettävät alueet ja viristysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä päivällä (lo -) dba ja yöllä (lo -) täydennysraentamisen alueilla 0 dba ja uusilla alueilla dba - sisällä; asuinhuoneissa päivällä (lo -) dba ja yöllä (lo -) 0 dba - sisällä; liie- ja toimistohuoneissa päivällä (lo -) dba Sähölinja Korttelissa on ja sen autta ulee 0 V maaaapeli, jona sijainti taristetaan aavatyön aiana. Kiinteistöllä on iinteistömuuntamo. Maaaasuputi Alueen aaoisreunassa on maaaasuputi, joa tulee huomioida suunnittelussa. Valtioneuvoston maaaasun äsittelyn turvallisuusasetusen /00 muaan suojaetäisyydet ryhmään A uuluvista raennusista (esim. vanhainodit, errostalot, ooontumistilat) ; Puten nimellisoo Etäisyys ryhmän A ohteista, m DN < DN 00 DN > 00 0 Puten nimellisoo taristetaan aavaprosessin aiana.

22 SUUNNITTELUTILANNE SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvoston päätös (..00) valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taristamisesta on tullut voimaan..00. Maanäyttö- ja raennuslain muaan valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet tulee huomioida ja niiden toteutumista tulee edistää myös untien aavoitusessa. Lohjaa osevat tavoiteryhmät ovat ) toimiva alueraenne, ) eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu, ) ulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat seä ) toimivat yhteysverostot ja energiahuolto. Saajosen aavan suunnittelussa erityistavoitteina ovat esimerisi asuntotuotantoon taroitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen ja pohjavesien suojelu- ja äyttötarpeen huomioiminen. MAAKUNTAKAAVA Maanäyttö- ja raennuslain muaisesta maauntaaavan suunnittelusta vastaa Lohjan osalla Uudenmaan liitto. Kaava-alueella on voimassa Uudenmaan maauntaaava (vahvistettu Ympäristöministeriössä..00) ja Uudenmaan. vaihemaauntaaava (vahvistettu Ympäristöministeriössä 0.0.0). Uudenmaan. vaihemaauntaaava on ollut luonnosena nähtävillä aluvuodesta 0 ja ehdotus on lausuntoierrosella aluvuonna 0. Maauntaaavassa aava-alue on ehittämisperiaatemerinnällä tiivistettäväsi merityllä taajama- ja esustatoimintojen alueella, jota sivuaa rautatien päärata ja joa tueutuu estävään liiennejärjestelmään. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaiatoimintojen seä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on iinnitettävä erityistä huomiota yhdysuntaraenteen eheyttämiseen. Uusi raentaminen ja muu maanäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joa vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja luontoarvot seä ottaa huomioon alueen ulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Aluetta on suunniteltava jouoliienteeseen, ävelyyn ja pyöräilyyn tueutuvana yseisen taajaman muuta aluetta tehoaammin raennettavana alueena. Yhdysuntaraennetta tiivistettäessä on iinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja ulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, eologisen veroston toimivuuteen seä lähiviristysalueiden riittävyyteen. LOHJAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI Lohjan aupunginvaltuuston..0 hyväsymä Lohjan maanäytön raennemalli uvaa maanäytön tavoitetilaa ja ehitystä Lohjalla vv 0-0. Raennemallissa aava-alue sijaitsee nauhataajamassa, lähellä esustan monipuolisten julisten ja aupallisten palvelujen, työpaiojen ja monimuotoisen aupuniesusta-asumisen esittymää. Alue on Länsiradan. toteuttamisvaiheen taajamaliiennettä palvelevan aseman tai seisaeen vaiutusalueella. Alue on untaraenteen annalta merittävän tieyhteyden varrella.

23 SUUNNITTELUTILANNE Ote Uudenmaan maauntaaavasta suunnittelualueen rajausella Ote Lohjan maanäytön raennemallista suunnittelualueen rajausella

24 SUUNNITTELUTILANNE TAAJAMAOSAYLEISKAAVA Yleispiirteisen osayleisaavan taroitus on ohjata asemaaavan laatimista. Lohjan aupunginvaltuuston..0 hyväsymä taajamaosayleisaava äsittää asemaaavoitetut ja asemaaavoitettavisi taroitetut taajama-alueet, niihin liittyvät viristysalueet ja maaseutumaiset lievealueet. Taajamaosayleisaava on tullut lainvoimaisesi..0. Taajamaosayleisaavassa alue on osoitettu pohjoiselta osaltaan työpaia-alueesi, joa voidaan työpaiaäytön loputtua osoittaa lähipalvelujen alueesi. Alue on taroitettu monipuolisesi työpaia-alueesi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaioja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia seä näihin liittyvää myymälätilaa (TP/PL). Työpaiaäytön loputtua aluetta voidaan ehittää lähipalvelujen alueena, jolla noudatetaan aavamerinnän PL määräysiä. Alueen pohjoispuolelle on osoitettu työpaia-aluetta (TP). Eteläiseltä osaltaan alue on osoitettu lähipalvelujen alueesi, taajamaosan aupallisten lähipalvelujen esittymäsi (PL). Myös alueen eteläpuolelle on osoitettu sama merintä. Alueelle voi sijoittaa päivittäisäytössä olevia aupallisia seä julisia ja ysityisiä palveluita. Kaupan ysiö voi olla ooltaan enintään 000 -m². Tarempien selvitysten perusteella alueelle voi perustellusta syystä asemaaavoitusessa sijoittaa myös esustamaista asumista ehdolla, että se ei haittaa riittävien lähipalvelujen toteuttamista ja ympäristöhäiriöt voidaan ehäistä. Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava palvelujen saavutettavuus myös jouoliiennepainotteisen tien/adun suunnasta ja evyen liienteen näöulmasta. Suunnittelualuetta reunustavat Puistoatu ja Pitäatu on osoitettu osasi oo taajamaosayleisaavan attavia jouoliiennepainotteisia atuja ja teitä. Ysityisohtaisemmassa aavoitusessa seä adun/tien suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon jouoliienteen seä evyen liienteen tilatarve ja järjestelyt. Puistoadun varteen on meritty myös evyen liienteen reitti. Reitin sijainti osoitetaan taremmin ysityisohtaisemmassa aavassa. Korttelin aaoisreunaa sivuaa Hano-Hyvinää päärata, seä asemapaia Espoo-Vihti-Lohja taajamajunaliiennettä varten. Radan toiselle puolelle suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu liityntäliienteen pysäöintialue (lp). Radan alittaa eritasoristeysenä yhdystie/ooojaatu. Aluetta ympäröivät pientalovaltaiset asuinalueet (AP), jota on taroitettu pääasiassa olemassa olevalle tai voimassa olevan asemaaavan muaiselle pientalovaltaiselle asumiselle. Alueelle osoitetulle asemapaialle ulottuu idästä suuntautuva viheryhteystarve, joa on taroitettu ihmisten viristys- ja liiumistarpeisiin, eologisisi äytävisi ja/tai hulevesien luonnonmuaiseen äsittelyyn. Tiiviisti raennetuilla alueilla yhteys voi muodostua myös raennettujen puistojen ja evytväylien yhdistelmänä. Ysityisohtaisemmassa aavoitusessa on varmistettava, että viheryhteys ei atea. Ko. osaan on osoitettu myös evyen liienteen reitti. Alue sijaitsee pohjavesialueella.

25 SUUNNITTELUTILANNE Ote Lohjan taajamaosayleisaavasta suunnittelualueen rajausella

26 SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVA Asemaaavahistoria Asemaaava : Alueelle on osoitettu yleiselle raennuselle varattu ortteli () seä asuintontteja enintään errosisia raennusia varten. Pääosa alueesta on aavoittamatonta. Vieressä on rata ja silloinen Kesi-Lohjan pysäi. Asemaaava 0: Rataadun viereinen alue on osoitettu liiennealueesi (L). Kaavan pohjaartalla on nähtävissä asemaraennusen paia. Asemaaava : Alueelle on osoitettu yhdistettyjen liie- ja asuntoerrostalojen ortteli (ALK) ja pienteollisuusraennusten ortteli (TP), ja niiden väliin Ratapuisto (P). Eteläosaan on osoitettu Ratapuistoa Rataadun tilalle ja viereen Puistoatu. Omaotitaloraennusten ja muiden enintään ahden perheen talojen orttelialue on poistettu. Pääosa alueesta on osoitettu rautatie- tai raitiotiealueesi (LR). Asemaaava : Alueen pohjoisosan yhdistettyjen liie- ja asuntoerrostalojen ortteli seä viereinen Ratapuisto on muutettu pienteollisuusraennusten orttelisi (TP). Eteläosa on ennallaan. Asemaaava vuodelta Asemaaava : Korttelialuetta on laajennettu radan suuntaan ja merinta TP on muutettu TT-:si, teollisuusraennusten orttelialueesi. Kullain tontilla saa olla ysi asunto. Raentamattomat tontin osat on istutettava. Autopaioja on varattu ysi /00 em.eteläosa on ennallaan. Asemaaava : Rautatiealuetta ja Ratapuisto on muutettu osasi orttelia, joa on muutettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi (KTY-). Kortteliin on osoitettu raennusalaa liie- ja toimistoraennusille (lt) ja raennusalaa, johon voi sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastoraennusia (tvy). Radan alitus on yhä rautatiealuetta. Asemaaava 0, ts ajantasaaava. Korttelin eteläpuoleisen orttelin vieressä adun vierialue on osoitettu suojaviheralueesi. Muut osat ovat ennallaan. Asemaaava 0 vuodelta

27 SUUNNITTELUTILANNE Asemaaava vuodelta Asemaaava vuodelta.asemaaava 0 vuodelta Asemaaava vuodelta

28 SUUNNITTELUTILANNE Ajantasa-asemaaava Korttelissa on voimassa asemaaava AK0 vuodelta. Kortteli on osoitettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttomattomien teollisuusraennusten alueesi (KTY), jolla saa olla asuntoja vain iinteistön hoitohenilöuntaa varten. Alueelle on osoitettu raennusalaa liie- ja toimistoraennusille seä teollisuus- ja varastoraennusille. Korttelin tontilla on raennusoieutta yhteensä 00 em ja tontilla yhteensä 0 em. LR-alueella on voimassa asemaaava AK0 vuodelta. Suojaviheralueella EV on voimassa asemaaava vuodelta 0. 0 Ajantasa-asemaaava ja orttelin nyyinen tonttijao (..0 JK,..0,..0 KLi)

29 SUUNNITTELUTILANNE RAKENNUSJÄRJESTYS Lohjan aupungin raennusjärjestys on tullut voimaan..0. POHJAKARTTA TONTTIJAKO Pohjaartta täyttää MRL:n a vaatimuset. Pohjaartan ylläpidosta vastaa ympäristötoimen iinteistö- ja artastopalvelut. Kaava-alueella on voimassa olevan asemaaavan muainen tonttijao ja aava-alueen tontit on lohottu tonttijaon muaisesti. RAKENNUSKIELLOT Kaava-alue ei ole raennusiellossa. KAAVA-ALUEEN MUUT SUUNNITELMAT Saajos-Kiinteistöt Oy:n As Oy Jalavapuistoa osevat alustavat suunnitelma-asiairjat, jota on aavan valmisteluvaiheessa täydennetty valmisteluvaiheen havainneaineistosi. SELVITYKSET Laaditut selvityset - Lähipalveluselvitys..0, WSP Oy - Liienteen tärinä- ja runomeluselvitys..0, Promethor Oy - Liienteen meluselvitys, luonnos..0, Promethor Oy - Kesilohjan asemapaian asematoimintojen tilavaraussuunnitelma 0..0, Sito Oy - Tie- ja raideliiennemeluselvitys..0, Promethor Oy - Tie- ja raideliiennemeluselvitys / raentamisen vaiheistus..0, Promethor Oy - Maaperän pilaantuneisuusselvitys..0, Tapio Strandberg Oy - taajamaosayleisaavaan liittyvät selvityset Lähipalveluselvitys..0, johtopäätösiä Kesilohjan lähipalveluesus täydentää esustan palveluita. Jotta Kesilohjalle muodostuisi lähipalveluesus, niinuin taajamaosayleisaavassa on tavoitteena, se myös edellyttää palveluita suunnittelualueelle, joa on eseinen paia lähipalveluille. Tontille on syytä osoittaa liieraentamista lähipalveluille. Nyyisestä aavavarannosta puuttuu lähipalveluita noin 000 em. Tästä puolet tulisi mahdollistaa nyyisellä tontilla. Kun ilmenee tarvetta muuttaa tontin aavaa, tulee tälle jatossain osoittaa liieraentamista palveluille. Ko. osalla on nyyisin mm. toimisto- ja varastotiloja seä liiuntapalveluita ja ruoala. On epätodennäöistä, että alueelle sijoittuisi päivittäistavaraauppaa, osa sen tarve on lähialueella lähivuosina täytetty. Alueelle, johon nyt suunnitellaan asumista ja mm. senioriasuntoja, sopisivat esim. fysioterapia- ja muut hyvinvointi- ja liiuntapalvelut, lounasahvilapalvelutseä parturi-ampaamot. Erioisaupan sijoittumisen suhteen esusta monipuolisine palveluineen on todennäöisesti liian lähellä Molemmilla tonteilla olisi hyvä olla palveluita, jotta alueesta muodostuu yhtenäinen oonaisuus. Korttelialue on uitenin niin suuri, ettei ole realistista, että se raentuisi täyteen palveluja. Asuminen tuee hyvin palveluita, ja sen sijoittaminen alueelle on perusteltua uitenin niin, että alueelle varataan raennusoieutta myös palveluille. Asumisen tulee olla errostalopainotteista lähipalveluiden toimintaedellytysten tuemisesi. Tulevaisuu-

30 SUUNNITTELUTILANNE dessa myös tontille voidaan tutia asuntojen sijoittamista palvelujen lisäsi. Liienteen tärinä- ja runomeluselvitys..0, johtopäätösiä Mittaus- ja arviointitulosten perusteella alue on aavoitettavissa asuinäyttöön. Raennusten sijoitusten osalta mittausissa on hyödynnetty maanomistajan onsultin laatimia alustavia maanäyttöluonnosia. Liienteen aiheuttama tärinä ei aiheuta raenteiden vauriorisiä ja tärinän voimauus asumisviihtyvyyden annalta saadaan oo alueella suositusarvojen muaisesi raennusten välipohjien mitoitussuunnittelulla. Suurella osalla aluetta tärinän voimauus on uusissa raennusissa suositusarvojen muainen ilman erityisiä toimenpiteitä. Tulosten perusteella tärinä tulee ottaa huomioon noin 0 metrin etäisyydellä junaradasta. Raennussuunnitteluvaiheessa raennusten sijaintien varmistuttua tulee tehdä tärinäteninen tarastelu välipohjien osalta ennen välipohjatyyppien lopullista valintaa. Nyt tehtyjen mittausten perusteella voidaan määrittää raennusten alueet, joilla välipohjatarastelu tulee tehdä ja toisaalta määrittää soveltuvat välipohjatyypit ja niiden jännevälit. Mittaustulosten perusteella tärinä on voimaaampaa junaradan puolella, ja tämän vuosi suositellaan sijoittamaan raennusten asuintilat Puistoadun puoleiselle osalle mahdollisimman auas junaradasta. Tiloja, joissa ei olesella pysyvästi asumistaroitusessa voidaan sijoittaa lähemmäs junarataa. Tarvittaessa raennusten valmistumisen jäleenin raideliienteen tärinää voidaan vielä vaimentaa radan ja raennusen väliin maahan asennettavalla tärinäesteellä esim. teräsponttiseinällä, miäli maassa ulevat aivannot, putet ja johdot eivät ole esteenä. Liienteen meluselvitys, luonnos..0, johtopäätösiä Lasennassa on huomioitu melulähteinä Puistoadun liienne seä rautatie. Muiden atujen osalta on arvioitu, ettei niillä ole ovin merittävää vaiutusta ohteen melutasoon. Puistoadun liiennemäärä vuoden 0 liiennelasennan muaan on noin KVL = 0 ja ennusteen muaan vuonna 0 KVL = 00. Liienteen asvu johtuu Kesilohjan taajamaradan aseman vaiutusesta. Liienteen asvu on merittävä ja se lisää melutasoa noin db. Suunnitelmien toteutumisesta ja aiataulusta ei ole tietoa. Melun ohjearvoisi on alustavasti arvioitu täydennysraentamisen ohjearvot eli päiväajan melutaso ei saa ylittää db ja yöajan esiäänitaso ei saa ylittää 0 db. Luonnosissa A ja B on esitetty melutaso ohteen alueella nyyisellä maanäytöllä ja liienteellä. Lasennan tulosen perusteella päiväajan esiäänitaso ylittää db suurella osalla tarastelualuetta. Päiväajan esiäänitaso on pienimmillään tontin esiosissa noin... db. Yöajan esiäänitaso on yli 0 db oo tarastelualueella. Radan puoleisella osalla melutaso on... db. Melutason annalta junaradan vaiutus on tieliiennettä suurempi. Etenin yöaiaan raideliienteen aiheuttama melutaso ohteen alueella on selvästi yli ohjearvotason. Liitteessä A ja B on esitetty melutaso ohteen alueella nyyisellä maanäytöllä ja vuoden 0 ennusteliienteellä. Lasennan tulosen perusteella melutaso lisääntyy nyytilanteeseen verrattuna alueella noin... db tarasteluohdasta riippuen. Suurinta asvu on tien läheisyydessä johtuen edellä esitetystä liiennemäärän moninertaistumisesta Puistoadulla. Päiväajan esiäänitaso ohteen alueella on noin... db. Yöajan esiäänitaso alueella on...0 db. Melua tulee alueelle merittävästi ummastain lähteestä. Yöajan osalta rautatie on pääosalla aluetta merittävämpi vaiutus. Raideliienteen osalta lasennassa (ennusteliienne) on huomioitu ainoastaan tavarajunaliienteen ehittyminen eiä mahdollisen taajamaradan raideliiennevaiutusia, osa suunnitelmien toteutumisesta ja aiatauluista ei ole tietoa. Käytännössä tavarajunien

31 SUUNNITTELUTILANNE melupäästö on suuri verrattuna nyyaiaiseen paiallisjunaliienteeseen, joten toteutuessaanaan paiallisjunaliienne ei välttämättä merittävästi lisäisi oonaismelua. Melumallinnos aavan muaisesta raentamisesta tehdään eriseen. Nyt saadun tulosen vaiutusten arvioimisesi on tehty alustavaa tarastelua alustavien raennussuunnitelmien raennusten vaiutusesta melun leviämiseen. Mallin perusteella melutaso alueella ennustetilanteessa on selvästi yli ohjearvon ilman raennusmassoja. Etenin yöaiaan raideliienteen aiheuttama melutaso ylittää ohjearvon suurella osalla aluetta yli db. Käytännössä lasentatulosesta seuraa, että iinteistöillä oleselualueita tulee suojata melulta seä junaradan että adun suunnasta tulevalta melulta. Mallin perusteella, m orea autoatoset radan suuntaisella rajalla eivät ysinään riitä saavuttamaan yöajan ohjearvotasoa pihoilla. Massoittelu, jossa raennuset olisivat tien suuntaan pitiä on hyvä vaihtoehto, osa se eliminoi tehoaasti tieliiennemelua raennusten taaisilla alueilla. Tämän lisäsi radan puolelle tulisi sijoittaa oreita suojaavia raenteita (esim autoatoset). Mallinnus perustuu ohteen ohi ajaneiden junien määrään, esimääräiseen pituuteen ja ajonopeuteen. Kohteen ohdalla tavarajunien ajonopeutena on äytetty 0 m/h miä on rataosuuden suurin sallittu nopeus. Tarvittaessa mallinnusen lisäluotettavuutta voidaan lisätä suorittamalla ohteessa mallinnusta varmentava mittaus. Käytännössä mittaus annattaisi suorittaa sijoittamalla iinteistön alueelle... mittaria ja mitata päivä- ja yöajan esiäänitasoa noin... viion ajan niin, että mittarit jätetään mittaamaan ohteeseen. Tällöin nähtäisiin ohteen alueen todellinen toteutunut pidemmän ajan esiäänitaso nyytilanteessa, jona perusteella mallinnusen tulosta voitaisiin tarentaa, eiä jatosuunnittelu perustuisi pelän lasennallisen tiedon varaan. Mallinnusen tuloseen voi esimerisi vaiuttaa, jos junien todellinen ajonopeus poieaa äytetystä tai radan unto ohteen alueella on esimääräistä tasoa (jota mallinnus vastaa) parempi tai huonompi. Kesilohjan asemapaian asematoimintojen tilavaraussuunnitelma 0..0, yhteenveto Kesilohjan asemapaian liiennejärjestelyistä laadittiin olme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Vaihtoehdoissa on esitetty jalanulu- ja polupyöräyhteydet ja liityntäpysäöintialueet. Polupyörien pysäöinti on esitetty radan molemmin puolin ja linja-autojen vaihtopysäien mahdollinen sijainti Puistoadulle, joa on tulevaisuudessa jouoliiennepainotteinen atu. Liityntäpysäöinnin määränä on äytetty vuonna 00 Espoo-Lohja taajamaliienneradan asemapaiojen (esusta, Lohjan asema ja Muijala) arvioitua autopaiaa, joa on hyvin saavutettavissa olevan liityntäpysäöintialueen oo. Taajamaosayleisaavassa arvioidun asemapaian ohdalla on ysi raide. Henilöliienteen asemapaian toteuttaminen edellyttää toisen raiteen raentamista aseman ohdalla.. raide on esitetty vaihtoehdoissa nyyisen raiteen itäpuolelle niin, ettei se ulotu Pitäadun sillalle. Ns. Kumpulanadun silta ja nyyiset atujärjestelyt joudutaan uusimaan asoisraiteen taia. Raiteen pituusaltevuuden tasaus suunnitteluohjeiden muaisesi edellyttää radan tasausen muutosta noin ahden ilometrin matalla, ja Pitäadun ja ns. Kumpulanadun ratasillat ja atujen tasauset joudutaan uusimaan ratageometrian muutosten vuosi. Radan vaaageometriasta ei aiheudu muutospaineita, osa asemapaia sijaitsee suoralla rataosuudella. Vaihtoehto ; - asemapaia orttelin eteläosan ohdalla - asemapaian odotus- ja liietila radan länsipuolella orttelialueen esiosan ohdalla - Puistoadulta seä ajoneuvoliienteen että evyen liienteen yhteys orttelin läpi - liietilan huoltoliienne ja aseman saattoliienne em. ajoyhteyden autta - liityntäpysäöinti radan itäpuolella ns. Kumpulanadun yhteydessä taajamaosayleisaavassa osoitetussa ohdassa

32 SUUNNITTELUTILANNE - Kumpulanadun aliulun leventäminen asoisraiteen ja evyen liienteen väylän taia - nyyistä aliuluoreutta ei voida asvattaa - bussiliienteen uudet pysäit Puistoadulla Kumpulantien yhteydessä Vaihtoehto ; - asemapaia asemaaavan muutosalueen ja Kumpulanadun eteläpuolella - sijainti edullinen ratageometrian annalta, ratageometrian muutosten tarve vähäisempi uin muissa vaihtoehdoissa - liityntäpysäöinti radan itäpuolella ns. Kumpulanadun yhteydessä taajamaosayleisaavassa osoitetussa ohdassa ja lisäsi vaihtoehtoinen paia Puistoadun yhteydessä asemapaian odotus- ja liietila radan itäpuolella - liietilan huoltoliienne ja aseman saattoliienne liityntäpysäöinnin yhteydessä - Kumpulanadun aliulun leventäminen asoisraiteen ja evyen liienteen väylän taia - nyyistä aliuluoreutta ei voida asvattaa - bussiliienteen uudet pysäit Puistoadulla orttelin läheisyydessä Vaihtoehto ; - asemapaia orttelin esiosan ohdalla - asemapaian odotus- ja liietila, liityntäpysäöintipaiat ja saattoliienne radan itäpuolella - ajo Pitäadun ja Taasenadun autta - Taasenadun pienimittaaavaisen adun liiennemäärät asvavat huomattavasti, ja adulle pitäisi raentaa jalanulu- ja pyörätie - Puistoadulta evyen liienteen yhteys orttelin esiosan läpi - bussiliienteen uudet pysäit Puistoadulla lähellä uutta aseman aliulua - uusi evyen liienteen aliulusilta Tie- ja raideliiennemeluselvitys..0, yhteenveto Lopullinen tie- ja raideliiennemeluselvitys on laadittu lasennallisesti mallintaen valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehtojen havainneaineistot. Selvitysessä on tarasteltu lasennallisesti melutaso ohteen uloalueilla ja esitetty meluntorjuntatoimia ohjearvotason saavuttamisesi, määritetty julisivuihin ohdistuva melutaso julisivujen ääneneristävyysvaatimusten määrittämisesi ja esitetty tulosten perusteella melun osalta huomioon otettavat asiat. Piha-alueet: Ulo-oleselualueiden melutason tarastelussa on äytetty täydennysraentamiseen tavanomaisesti sovellettavia ohjearvoja LAeq,- db(a) ja LAeq,- 0 db(a). Lasennan perusteella tarastellut vaihtoehdot (valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehdot ja havainneaineistot) ovat piha-alueiden melutason annalta yhtä hyviä. Massoittelu suojaa piha-alueita tehoaasti Puistoadun melulta, eiä raennusten välejä ole tarpeen sulea aidalla tai raennusilla. Melutaso oleselualueilla ylittää uitenin ohjearvot piha-alueilla raideliienteen melusta johtuen, jos raidemelun leviämistä pihoille ei estetä. Lasennan perusteella asemapiirrosissa esitetyillä autoatosilla voidaan torjua raidemelua tehoaasti. Yöajan ohjearvon saavuttaminen oleselualueilla edellyttää, että autoatosten oreus on, m nyyisestä maanpinnasta. Autoatosten tulee olla raenteeltaan tiiviitä ja yhtenäisiä. Muiden piharaennusten vaiutus piha-alueiden melutasoon on pääosin pieni. Lounaisimman asuinraennusen oleselualueen lounaispuolelle esitetyllä piharaennusella on uitenin vaiutus oleselualueelle eteläsuunnasta leviävään raidemeluun ja jos piharaennusta ei raenneta, melutaso saattaa ylittää oleseluaueella yöajan ohjearvon. Julisivujen ääneneristävyysvaatimus: Julisivujen ääneneristävyysvaatimuset tie- ja raideliiennemelua vastaan ovat suurim-

33 SUUNNITTELUTILANNE millaan db raennusten junaradan puoleisilla julisivuilla, Tämä suuruinen vaatimus luoitellaan esioreasi, miä tulee huomioida julisivujen suunnittelussa. Muilla raennusilla vaatimus on 0... db. Lasennassa on huomioitu varmuusvara... db. Vaatimuset ovat raennusten julisivuilla samansuuruiset ummanin massoitteluvaihtoehdon tapausessa. Radan suuntaisesti piha-alueiden melulta suojaamisesi sijoitettavilla autoatosilla ei ole vaiutusta julisivuun ohdistuvaan äänitasoon ja julisivujen ääneneristävyysvaatimusiin. Parveelasitusten ääneneristävyysvaatimuset: Lasennan perusteella aii parveeet suositellaan lasitettavisi, jotta äänitaso niillä varmuudella täyttää päiväajan ohjearvon db(a). Parveeisiin ohdistuva päiväajan esiäänitaso on suurimmillaannoin db(a). Näin ollen riittävä vaimennus saavutetaan tavanomaisella raollisella lasitusella. Lasitusrataisulla muodostuvaan vaimennuseen ja parveeella havaittavaan äänitasoon vaiuttaa lasitusrataisujen lisäsi mm. parveeen raenne, muoto ja mitat. Ysityisohtaiset äänenvaimennusrataisut, joilla riittävät äänitasoerot saavutetaan, voidaan tarentaa raennussuunnittelun edettyä. Huoneistojen sijoittelu: Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistusen muaisesti miäli asuinraennusen julisivuun ohdistuva päiväajan esiäänitaso ylittää db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa esiäänitaso alittaa ohjearvot. Julisivuun ohdistuva päiväajan esiäänitaso alittaa lasennan perusteella db(a) aiilla raennusten julisivuilla. Näin ollen huoneistot voidaan melun näöulmasta atsottuna sijoittaa vapaasti. Tie- ja raideliiennemeluselvitys, raentamisen vaiheistusen melutarastelu..0, yhteenveto Selvitys täydentää..0 laadittua tie- ja raideliiennemeluselvitystä, ja siinä on tarasteltu ohteen arvioidun vaiheittaisen raentumisen vaiutusta melutasoon. Lasennan tulosten perusteella on määritelty vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet ja määritetty lasennan tulosten perusteella vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet, jotta uloalueiden melutaso täyttää ohjearvot raentamisen aiissa vaiheissa. Piha-alueet: Ulo-oleselualueiden melutason tarastelussa on äytetty täydennysraentamiseen tavanomaisesti sovellettavia ohjearvoja LAeq,- db(a) ja LAeq,- 0 db(a)...0 laaditun tie- ja raideliiennemeluselvitysen perusteella ohde sijaitsee alueella, jossa raideliienteen melua on runsaasti. Lasennan perusteella, un alueen junaradanpuoleiseen reunaan sijoitetaan oo alueen levyinen, m melueste (autoatos tai aita), melutaso täyttää päivä- ja yöajan ohjearvot raennusten piha-alueilla seä nyyettä ennusteliiennemäärillä. Yöajan melutaso on ennustetilanteessa piha-alueella paioin ohjearvon suuruinen. Alueen vaiheittaisen raentamisen vaiutusia melutasoon on tarasteltu lasennallisesti. Lasennan perusteella, miäli ohde raentuu nopealla aiataululla (tien ja junaradan liiennemäärät ovat liimain nyyisen liienteen suuruisia), ohjearvot piha-alueilla täyttyvät raentamisen aiissa vaiheissa ilman lisämeluntorjuntaa. Tällöin tonteille ei ole tarpeen raentaa radan reunaan sijoitettavan autoatosen lisäsi muuta melusuojausta, Ennustetilanteessa tie- ja raideliienteen liiennemäärät asvavat miä lisää melua alueella. Lasennan perusteella, miäli vaiheittaista raentumista tarastellaan ennusteliiennemäärällä, aiissa vaiheissa päiväajan esiäänitaso piha-alueilla täyttää ohjearvon rasennusten oo piha-alueella, mutta yöajan ohjearvo ylittyy aiissa vaiheissa piha-alueilla vähäisesti johtuen rautatien melusta. Ohjearvon ylitys on suurella osaa pihaa alle db ja suurimmillaan... db.

34 SUUNNITTELUTILANNE Edellä esitetyn perusteella lisävaimennustarvetta autoatosen lisäsi tulee ainoastaan tilanteessa, jossa olmen tarasteltavan tontin raentamisen vaiheistus venyy siten, että ennustetilanteen aiana ainoastaan ysittäinen tontti on raennettuna. Lisämeluntorjuntatarve tulee yöaiaisen vähäisen ylitysen perusteella. Ylitysen aiheuttaa raideliienne, miä on luonteeltaan ajoittaista. Toisin sanoen junan ohiajon ulopuolella piha-alueen äänitaso on selvästi lasennan tulosta alhaisempi. Miäli aiien tonttien voidaan arvioida valmistuvan ennen ennusteliiennemäärien toteutumista, lisämeluntorjuntaa ei tarvita. Julisivujen ääneneristävyysvaatimus: Julisivujen ja parveelasitusten ääneneristävyysvaatimuset on esitetty..0 laaditussa tie- ja raideliiennemeluselvitysessä. Kohteen vaiheittaisella raentumisella ei ole vaiutusta ääneneristävyysvaatimusiin. Maaperän pilaantuneisuusselvitys..0, yhteenveto Työn tavoitteena oli selvittää Lohjan aupungissa Kesilohjalla orttelissa sijaitsevan tontin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus. Tutimusen alussa ohteesta laadittiin henilöhaastatteluihin ja maastoatselmuseen perustuva historia- ja olosuhdeselvitys. Selvitysestä saatujen tietojen perusteella laadittiin näytteenottosuunnitelma, jona muaisesti tehtiin maaperänäytteenotto aivinoneella oeuopista. Maaperätutimusen perusteella valtioneuvoston asetusen /00 muaiset alemmat ohjearvot ylittyivät yhteensä näytepisteessä tutittujen haitta-aineiden osalta. Korttelin olemassaolevan raennusannan esittely Ilmauva nyytilanne (0-0 maanmittauslaitos)

35 SUUNNITTELUTILANNE. raennusen eli ysierrosisen verstaan suunnitelmat v. Tehdasraennuseen on 0-0-luvulla tehty laajennusia ja orotusia. Verstaan sijainti raennusomplesissa on meritty sinisellä ympyrällä. Raentamisen vaiheet (JK 0) Vanhimmat osat meritty punaisella, vihreä on laajennus v 00.

36 Saajosen tehdastoiminnan ehityshistoria ja raentamisen tapa ovat aiojen saatossa 0-luvulta lähtien tuottaneet oonaisuuden, jossa on melo hyvin nähtävissä raentamisen vaiheet. Raentamisen vaiheisiin liittyy myös olennaisesti tontin laajentuminen ja asemaaavavaiheet (ts. sivu ). Yhden miehen yritys (Lohjan Metalli ja Sähö) oli 0-luvun loppuun mennessä laajentunut 0 heneä työllistäväsi tuotantolaitosesi J. Saajos Ky. Valouva v (Seppo Saajosen aristo) Tehdasraennus ilmentää myös tehdastoiminnan ja -raentamisen autta syntynyttä ns. arjen estetiiaa esimerisi isojen lasiseinien osalta. Suunnittelijoina ei ole toiminut varsinaisia raennussuunnittelijoita tai aritehteja. Tehdasraennusen suunnittelijana on vuosina - ollut työnjohtaja O.Linnansuo. Vuoteen suunnittelijana on ollut raennusmestari Harry Dichoff, jolloin vanha tehdasraennus on saavuttanut pääosan nyyisestä muodostaan. Vuosina -0 alueella on ollut suunnittelijana pääosin Insinööritoimisto Osa & Lahti Oy / Timo Osa seä raennusinsinööri Eri Sammalniemi. Vuonna 00 tehdasraennusta on laajennettu, suunnittelijana insinööri Eri Kamunen. Toimistoraennus Puistoadun ja Kesilohjantien ulmausessa on raennettu vuonna ja sen suunnittelijana on ollut Timo Osa. Sen esiuvana on vuonna raennettu Saaroosi-niminen alujaan vauutusyhtiö Pohjolalle uulunut toimistotalo Helsingissä. Em. raennus sijaitsee Suomen Soerin vanhan pääonttorin ja oopperan välissä Mannerheimintiellä. Saaroosissa ja Saajos Oy:n toimistotalossa on äytetty identtistä raenneteniiaa, joa uului Saajos Oy:n tuotevalioimaan eli lämpöataistu alumiiniprofiili, jota oli 0-luvun alupuolella ehitelty yhdessä Purso Oy:n anssa. Raennus on Saaroosi, ote Google Maps..0 Saajos Oy (JK..0)

37 säilynyt aluperäisessä hahmossaan. (aineisto Seppo Saajos) Toimintojen muuttuessa muovautuneen tehdasalueen muutoset on taroitusenmuaista mahdollistaa myös jatossa tehdastoiminnan ehittyessä, huomioiden alueen tehdasraennusten ja toimistoraennusen arvot.

38

39 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus AO..0, taristettu 0..0 Tavoitteet L SAAJOS. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ TONTTIJAON MUUTOS OSAAN KORTTELIA

40 YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan aupuni Ympäristötoimi/ Kaavoitus PL, 00 Lohja p. 0 0 (vaihde) Käyntiosoite: Kaupungintalo Monola Karstuntie 000 LOHJA Sähöposti: ymparistotoimi(a)lohja etunimi.suunimi(a)lohja Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen, puh. 0 Kaavoituspäälliö Leena Iso-Maru, puh. 0 0 Toimistosihteeri Tuula Lintuniemi, puh YHTEYDENOTOT JA PALAUTE: Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen aritehti SAFA anitta.ojanen@lohja.fi p. 0-

41 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TAVOITTEET Lähtöohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aiana syntyneet tavoitteet, OAS.sta saatu palaute ja tavoitteiden tarentuminen

42 TAVOITTEET TAVOITTEET Maanäyttö- ja raennuslain :n muaan asemaaava on laadittava siten, että luodaan edellytyset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liienteen järjestämiselle. Raennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eiä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähiviristysalueeseen soveltuvia alueita. LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kunnan asettamat tavoitteet Päätavoitteena on tutia orttelin tontin raennusoieuden asvattamisen ja muuttamisen mahdollisuudet ohtuuhintaiseen asuinraentamiseen pienvuora- ja senioriasumiseen. Kaavaan on otettu tenisistä syistä muaan myös tontti, osa oo ortteli on voimassaolevassa asemaaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi, jolla saa olla asuntoja vain iinteistön hoitohenilöuntaa varten. Kaavassa arvioidaan myös orttelin viereisen suojaviheralueen seä epävirallisen atualueen muutos virallisesti valtion rautatien alittavasi adusi ja nimeäminen. Kaavoitusen yhteydessä on tavoitteena laatia sitova tonttijao osaan orttelia. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet, maauntaaava ja raennemalli Maanäyttö- ja raennuslain muaan valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet tulee huomioida ja niiden toteutumista tulee edistää myös untien aavoitusessa. Lohjaa osevat tavoiteryhmät ovat ) toimiva alueraenne, ) eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu, ) ulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat seä ) toimivat yhteysverostot ja energiahuolto. Maauntaaavassa aava-alue on ehittämisperiaatemerinnällä tiivistettäväsi merityllä taajama- ja esustatoimintojen alueella. Aluetta sivuaa rautatien päärata, joa ulee alueen eteläosan läpi. Alue tueutuu estävään liiennejärjestelmään. Lohjan maanäytön raennemallissa aava-alue sijaitsee nauhataajamassa, lähellä esustan monipuolisten julisten ja aupallisten palvelujen, työpaiojen ja monimuotoisen aupuniesusta-asumisen esittymää. Alue on Länsiradan. toteuttamisvaiheen taajamaliiennettä palvelevan aseman tai seisaeen vaiutusalueella. Sijainti esustan läheisyydessä ja hyvien liienneyhteysien varrella antaa hyvät edellytyset aupuniraennetta täydentävään raentamiseen. Taajamaosayleisaava Taajamaosayleisaavassa alue on osoitettu pohjoiselta osaltaan työpaia-alueesi, joa voidaan työpaiaäytön loputtua osoittaa lähipalvelujen alueesi. Alue on taroitettu monipuolisesi työpaia-alueesi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaioja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia seä näihin liittyvää myymälätilaa (TP/PL). Työpaiaäytön loputtua aluetta voidaan ehittää lähipalvelujen alueena, jolla noudatetaan aavamerinnän PL määräysiä. Alueen pohjoispuolelle on osoitettu työpaia-aluetta (TP). Eteläiseltä osaltaan alue on osoitettu lähipalvelujen alueesi, taajamaosan aupallisten lähipalvelujen esittymäsi (PL). Myös alueen eteläpuolelle on osoitettu sama merintä. Alueelle voi sijoittaa päivittäisäytössä olevia aupallisia seä julisia ja ysityisiä palveluita. Kaupan ysiö voi olla ooltaan enintään 000 -m². Tarempien selvitysten perusteella alueelle voi perustellusta syystä asemaaavoitusessa sijoittaa

43 TAVOITTEET myös esustamaista asumista ehdolla, että se ei haittaa riittävien lähipalvelujen toteuttamista ja ympäristöhäiriöt voidaan ehäistä. Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava palvelujen saavutettavuus myös jouoliiennepainotteisen tien/adun suunnasta ja evyen liienteen näöulmasta. Suunnittelualuetta reunustavat Puistoatu ja Pitäatu on osoitettu osasi oo taajamaosayleisaavan attavia jouoliiennepainotteisia atuja ja teitä. Ysityisohtaisemmassa aavoitusessa seä adun/tien suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon jouoliienteen seä evyen liienteen tilatarve ja järjestelyt. Puistoadun varteen on meritty myös evyen liienteen reitti. Reitin sijainti osoitetaan taremmin ysityisohtaisemmassa aavassa. Korttelin aaoisreunaa sivuaa Hano-Hyvinää päärata, seä asemapaia Espoo-Vihti-Lohja taajamajunaliiennettä varten. Radan toiselle puolelle suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu liityntäliienteen pysäöintialue (lp). Radan alittaa eritasoristeysenä yhdystie/ooojaatu. Alue sijaitsee pohjavesialueella. Asemaaavan muutosessa tulee tutia, miten asuinraentaminen ja riittävät lähipalvelut voidaan sovittaa esenään ja ympäristöhäiriöt voidaan ehäistä. Kesilohjan alueelle tarvittavien lähipalvelujen tarve tulee arvioida. Alueen sijainti vilaasti liiennöidyn, tulevaisuudessa jouoliiennepainotteisen Puistoadun ja rautatien välissä edellyttää liienteen melu- ja tärinähaittojen arviointia. Jouoliienteen tulevaisuuden tarpeet seä evyen liienteen reittien sijoittuminen palveluiden saavutettavuuden näöulmasta tulee huomioida. Tulevan asemapaian ja siihen liittyvän liityntä-, huolto- ja saattoliienteen vaiutus orttelialueen ehittämiseen tulee tutia. Ns. Kumpulanadun muutostarpeet osana laajempaa atuveroa ja liienteen ehittämistä tulee myös arvioida aavan yhteydessä. Asemaaavat Kaava-alueen orttelissa on voimassa asemaaava AK0 vuodelta, jossa ortteli on osoitettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi (KTY), jolla saa olla asuntoja vain iinteistön hoitohenilöuntaa varten. Korttelin viereinen suojaviheralue EV on osa asemaaavaa AK0 vuodelta 0, ja rautatiealue LR on osa asemaaavaa AK0 vuodelta. Asemaaavan tavoitteena on tutia orttelin nyyisen äyttötaroitusen muutosta vähintään tontin osalta seä raennusoieuden lisäämisen mahdollisuus. Asemaaavamuutosen yhtenä tavoitteena on muuttaa nyyinen pääosin rautatiealueella oonaan oleva ns. Kumpulanatu seä viereinen suojaviheralue radan alittavasi adusi tulevaisuuden liiennetarpeet huomioiden. Alueen oloista ja ominaisuusista johdetut tavoitteet Kaava-alueen raentaminen tulee rataista alueen aupuniuvaa ohentavalla ja ympäristöön sopivalla tavalla.toiminnassa olevan tehdasalueen ehittäminen on taroitusenmuaista varmistaa huomioiden alueen suojeluarvot. Myös alueella olevien palveluiden edellytysten säilymisestä tulee huolehtia. Alueella on pitä rautatieliienteen historia, ja maaperän puhtaus tulee selvittää. Kaava-alue sijoittuu luoitellulle pohjavesialueelle luoamerinnällä I, vedenhanintaa varten täreä pohjavesialue, miä tulee huomioida aavamuutosen määräysissä ja raentamisen ohjeistusessa. Kaupungin jätevesiviemäri ulee osin tontin puolella. Sen mahdollinen siirto tulee huomioida. Suunnittelualueen radan puoleisessa seä eteläreunassa ulee aasuputi. Kaasuputen riittävä etäisyys asuinraentamisesta tulee varmistaa.

44 TAVOITTEET Lähialueella olevan Nordic Waterproofing Oyj:n bitumiatetehtaan hajuhaittojen ja pölyn seä hiilivetypäästöjen meritys aavamuutosalueelle tulee tutia.. Rautatie- ja ajoneuvoliienteen melu ja tärinä ja melusuojausen tarve ja tärinän huomioonottaminen raentamisessa ja pihatilojen sijoitusessa tulee tutia aavatyön aiana. Korttelissa on ja sen autta ulee 0 V maaaapeli, jona sijainti taristetaan aavatyön aiana. Ko. aapelin siirron mahdollisuus tulee huomioida. PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET, TAVOITTEIDEN TARKENTUMI- NEN Kaavaa laadittaessa on tutittu useita vaihtoehtoja oo orttelin äyttötaroitusen osalta, ja arvioitu miten asuinraentaminen ja riittävät lähipalvelut voidaan sovittaa esenään. Alueen oloista ja ominaisuusista johdetut tavoitteet Ympäristöön sopivaa raentamisen määrää ja laatua on arvioitu huomioiden aiemmin ootut lähtötiedot ja valmisteluvaiheessa laadittujen selvitysten tuottamat reunaehdot. Kaavamuutosen liittyen on laadittu aupallinen selvitys ja asemapaiaselvitys seä alustava selvitys liienteen aiheuttamasta melusta nyy- ja ennustetilanteessa (v. 0). Meluselvityseen liitetään aavaprosessin aiana melumallinnos myös aavan muaisesta uudisraentamisesta. Kesällä 0 paialla tehdyn tärinämittausen perusteella on laadittu selvitys liienteen aiheuttamasta tärinästä ja runomelusta. Mahdollisen pilaantuneen maaperän selvitystyö on äynnissä. Osallisten tavoitteet Korttelin asemaaavamuutosen (L), Saajos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja suunnittelun lähtöohdat ovat olleet nähtävillä MRL muaisesti. Suunnitelmissa esitetyistä lähtöohdista, osallistumis- ja vuorovaiutusmahdollisuusista ja aavan vaiutusten arvioinnista on annettu ymmenen palautetta. Palautteissa ei pääosin ole ollut huomautettavaa. Caruna Oy on lisäsi informoinut aupunia aava-alueella olevasta maaaapeloidusta sähönjaeluverostosta. Museovirasto on todennut, ettei muinaisjäännösten sijainti alueella ole todennäöistä, eiä edellytä aava-alueella tehtäväsi areologisen ulttuuriperinnön lisäselvitysiä. Niissä palautteissa, joissa on ollut huomautettavaa, on ommentoitu mm. asemaaavamuutosen tavoitteita so. nyyisen aavan muuttamista asuinraentamiseen ja sopivuutta alueelle. Erityisesti Hano-Hyvinää-radan raideliienteen melu- ja tärinähaittoihin, radan tulevaan sähöistyseen ja asemapaian sijaintiin seä liienteen lisääntymiseen ja autopaioitusen tilatarpeisiin on iinnitetty huomiota. Länsi-Uudenmaan maauntamuseo on todennut, ettei aavan päätavoite ole ristiriidassa raennetun ulttuuriympäristön arvojen anssa, mutta on toivonut alueen raennusannan esittelyn tarentamista. Em. syystä maauntamuseon edustajalle on järjestetty atselmus aava-alueen tehdas- ja toimistoraennusissa..0. Maauntamuseo arvioi mahdollisen suojelutarpeen myöhemmin atselmusen ja valmisteluvaiheen aineiston perusteella.

45 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus AO / JK..0, taristettu 0..0 Valmisteluvaihe L SAAJOS. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ TONTTIJAON MUUTOS OSAAN KORTTELIA

46 YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan aupuni Ympäristötoimi/ Kaavoitus PL, 00 Lohja p. 0 0 (vaihde) Käyntiosoite: Kaupungintalo Monola Karstuntie 000 LOHJA Sähöposti: ymparistotoimi(a)lohja etunimi.suunimi(a)lohja Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen, puh. 0 Kaavoituspäälliö Leena Iso-Maru, puh. 0 0 Toimistosihteeri Tuula Lintuniemi, puh YHTEYDENOTOT JA PALAUTE: Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen aritehti SAFA anitta.ojanen@lohja.fi p. 0-

47 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO VALMISTELUVAIHE Asemaaavarataisun valinta ja perusteet / valmisteluvaihe Asemaaavan uvaus Kaavan arvioidut vaiutuset

48 VALMISTELUVAIHE VALMISTELUVAIHEEN ASEMAKAAVARATKAISU ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Kaupunginvaltuuston..0 hyväsymässä taajamaosayleisaavassa aava-alue on osoitettu lähipalveluiden alueesi, jolle voidaan tarempien selvitysten perusteella ja perustellusta syystä asemaaavoitusessa tutia myös esustamaista asumista ehdolla, että se ei haittaa rittävien lähipalveluiden toteutumista ja ympäristöhäiriöt voidaan ehäistä. Taajamaosayleisaava ei ole valmisteluvaiheessa ollut lainvoimainen. Kaavamuutosen liittyen on laadittu aupallinen selvitys ja asemapaiaselvitys seä alustava selvitys liienteen aiheuttamasta melusta nyy- ja ennustetilanteessa (v. 0). Meluselvityseen liitetään aavaprosessin aiana melumallinnos myös aavan muaisesta uudisraentamisesta. Kesällä 0 paialla tehdyn tärinämittausen perusteella on laadittu selvitys liienteen aiheuttamasta tärinästä ja runomelusta. Mahdollisen pilaantuneen maaperän selvitystyö on äynnissä. Kaavaa laadittaessa on tutittu useita vaihtoehtoja oo orttelin äyttötaroitusen osalta, ja arvioitu miten asuinraentaminen ja riittävät lähipalvelut voidaan sovittaa esenään. Ympäristöön sopivaa raentamisen määrää ja laatua on arvioitu huomioiden aiemmin ootut lähtötiedot ja valmisteluvaiheessa laadittujen selvitysten tuottamat reunaehdot. Kaavasta on laadittu asi vaihtoehtoista valmisteluvaiheen luonnosta A ja B. Molemmissa vaihtoehdoissa orttelin pohjoisosan tontin päääyttötaroitus, raennusoieuden määrä ja tontin oo, m, on säilytetty voimassaolevan aavan muaisena; liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialue KTY, 00 em. Kaupallisen selvitysen perusteella orttelialueen raennusoieudesta tulee % osoittaa aupallisille lähipalveluille. Raennusalojen rajausia on väljennetty ja errosluvusi on esitetty III nyyisen toimistoraennusen todellisen errosluvun muaan. Raentamisen osalta suositellaan vanhan raennusannan ilmeen huomioimista. Korttelin eteläosan tontin osalle on esitetty asi vaihtoehtoista rataisua KTY-orttelialueen muuttamisesi asuinerrostalojen orttelialueesi AK, joissa ajoneuvoliittymät orttelista Puistoadulle on pyritty minimoimaan ja autopaioitus ohjaamaan radan puoleiseen osaan. Vaihtoehdossa A asuinerrostalojen orttelialuetta AK on olmella tontilla -, yhteensä noin 00 m, ja autopaioitus pääosin omalla tontilla 0 rautatien puoleisella autopaioitusen orttelialueella LPA, noin 00 m. Vaihtoehdossa B oo nyyinen tontti on asuinerrostalojen orttelialuetta AK jaettuna tonteisi -, yhteensä noin 00 m, ja autopaioitus on sijoitettu pääosin em. tonttien rautatien puolelle raennusalalle, johon saa sijoittaa auton säilytyspaian seä talousraennusia. Raennusoieutta on osoitettu asuinerrostaloille molemmissa vaihtoehdoissa yhteensä 00 em. Kaupallisen selvitysen perusteella asuinerrostalojen orttelialueille saa asuinerrostalojen lisäsi osoittaa työ-, liie-, toimisto- ja palvelutiloja. Lisäsi orttelialueille saa sijoittaa vanhusten palveluasumista ja siihen liittyviä lähipalveluita, joita voidaan suunnata myös orttelialueen ulopuolelle. Asuintilat on molemmissa vaihtoehdoissa sijoitettu vähintään metrin etäisyydelle raideliienteen esilinjasta radan haittavaiutusten (tärinä ja runomelu) minimoimisesi. Asuinorttelialueen pihatilat on pyritty suojaamaan liiennemelulta aavamääräysin ja mm. osoittamalla alueen radan puoleiselle osalle melueste, joa voi olla raenne tai raennus, uten autotalli. Kaavassa on määräysiä myös raenteiden ääneneristävyydestä. Asuinerrostaloille on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty suurin sallittu errosluu vaihteluvälillä V-VI. Kaavassa osoitettua raentamisen määrää, eri errosluuja ja soveltumista ympäristöön on havainnollistettu havainneaineistoin.

49 VALMISTELUVAIHE Uudelle radan alittavalle atualueelle, jota muodostuu noin 0 m, on ehdotettu nimesi Arolanatu tai Kalliopuistonatu. Kadun viereen on osoitettu pieni evyen liienteen väylän osuus radan eteläpuoleisille ortteleille ja seä aistale uutta suojaviheraluetta em. ortteleihin iinni. Asemapaiaselvitysen perusteella vaihtoehtoiset nyt arvioidut asemapaiat eivät vaiuta orttelialueen aavan sisältöön. Radan alittavan adun levennys antaa myöhemmin mahdollisuuden evyen liienteen reitin raentamiseen o. adun varteen silmälläpitäen myöhempää raideliienteen ehittämistä. ASEMAKAAVAN KUVAUS, VALMISTELUVAIHE Kaavan raenne Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. Kaavalla muodostuu raennusoieutta yhteensä 000 em. Raennusoieuden lisäys voimassaolevaan aavaan nähden on 0 em, ja se sijoittuu oonaan asuinerrostalojen orttelialueelle. Palvelut KTY-orttelialueen raennusoieudesta tulee % osoittaa aupallisille lähipalveluille. Asuinerrostalojen orttelialueille saa asuinerrostalojen lisäsi osoittaa työ-, liie-, toimisto- ja palvelutiloja. Lisäsi orttelialueille saa sijoittaa vanhusten palveluasumista ja siihen liittyviä lähipalveluita, joita voidaan suunnata myös orttelialueen ulopuolelle. Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Kaava-alueen raentaminen on pyritty rataisemaan alueen aupuniuvaa ohentavalla ja ympäristöön sopivalla tavalla.toiminnassa olevan tehdasalueen ehittäminen on haluttu varmistaa huomioiden alueen suojeluarvot. Myös alueella olevien palveluiden edellytysten säilymisestä on huolehdittu. Aluevarauset Asemaaavamuutosessa on Asuinerrostalojen orttelialuetta AK - vaihtoehdossa A noin 00 m, raennusoieutta muodostuu 00 em - vaihtoehdossa B noin 00 m, raennusoieutta muodostuu 00 em Autopaioitusen orttelialuetta LPA - vaihtoehdossa A yhteensä noin m Liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialuetta KTY, - molemmissa vaihtoehdoissa noin m, raennusoieutta muodostuu 00 em Suojaviheraluetta EV - molemmissa vaihtoehdoissa noin 0 m Katualuetta - molemmissa vaihtoehdoissa noin 0 m Rautatiealuetta - molemmissa vaihtoehdoissa noin 0 m Raennusoieuden lisäys voimassaolevaan aavaan nähden on 0 em, ja se sijoittuu oonaan AK-orttelialueelle.

50 VALMISTELUVAIHE Ympäristön häiriöteijät Kaavamääräysissä ja raentamisen ohjeistusessa on huomioitu sijoittuminen täreälle pohjavesialueelle. Kaupungin jätevesiviemärin siirto on mahdollinen eiä sitä tarvitse huomioida aavaartalla putirasitteena. Suunnittelualueen radan puoleisessa seä eteläreunassa ulevan aasuputen riittävä etäisyys asuinraentamisesta on huomioitu raennusalojen sijoitusessa. Rautatie- ja ajoneuvoliienteen melu ja tärinä ja melusuojausen tarve ja tärinän on huomioitu raentamisen ja pihatilojen sijoitusessa. Melusuojausesta on annettu aavamääräysiä. Osa istutusalueista tulee istuttaa niin, että ne vaimentavat osaltaan melua. Asuinraentamiseen osoitetun orttelin autta uleva 0 V maaaapeli siirretään eiä sitä tarvitse huomioida aavaartalla rasitteena. Kaavamerinnät ja -määräyset Kaavaartat liitteenä. Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Kaavasta on laadittu havainneaineistoa, joa perustuu maanomistajan onsultin näemyseen eri vaihtoehtojen uudisraentamisesta. Vaihtoehdoissa on esitetty raennusoieus sijoitettuna viiteen ja uuteen erroseen. Ohessa ennalleen jäävän tehdasalueen ilmauva, johon on liitetty onsultin asemapiirros.

51 T au eoll to i s u pa ud ia en t v a aa p ti m at lii au eto ja pa to ia im t i s to 0a tila p n VALMISTELUVAIHE

52 VALMISTELUVAIHE KAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET Vaiutuset raennettuun ympäristöön Asemaaavan muainen raentaminen - mahdollistaa nyyisten tontilla olevien tehdasraennusten ja -hallien seä toimistoraennusten säilymisen - mahdollistaa asuinerrostalojen raentamisen nyyiselle tontille - lisää väestön määrää alueella - ei edellytä yhdysuntatenisten verostojen ja atujen raentamista - ei aiheuta haittaa täreälle pohjavesialueelle - parantaa maaperän raennettavuutta mahdollisen pilaantuneen maan poistamisen myötä Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Asemaaavan muainen raentaminen - mahdollistaa asvillisuuden uusimisen alueella - mahdollistaa metsittyneen tontin ohentamisen - mahdollistaa vehreän atuosuuden syntymisen Puistoadun varteen Vaiutuset talouteen Asemaaavan muainen raentaminen - ei edellytä yhdysuntatenisten verostojen ja atujen raentamista - mahdollistaa alueen palveluiden ehittämisen Vaiutuset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Asemaaavan muainen raentaminen - antaa suojaa viereiselle Kesilohjan pientaloasutuselle rautatieliienteen melulta - lisää ajoneuvoliiennettä alueella - parantaa maaperän raennettavuutta mahdollisen pilaantuneen maan poistamisen myötä

53 : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ras K K P P K P P K K K K P K K P K K K K K K K K K P P rp rp rp rp rp rp rp rp rp ras. at Koreavarasto Tehdas t t t vuoratalo vanhusten III Tehdas Saajos t Tehdas Saajos Toimisto III halli halli i III var III t p p p p p Kesilohjantie Neitsytlinnanatu Pysäinpuisto Kososenuja Suoatu Neitsytlinnanatu Törmäsenatu Kososenatu Runoilijanpolu Hirsjärvenatu Männistönatu Veijolanatu Nurmenatu Neitsytlinnanatu Puistoatu Kesilohjantie Taasenatu Puistoatu Kirjailijanatu Korpiatu III Veijolanatu Kumpulanatu Lehtolanatu Kalliopuisto Puistoatu Ratapuisto Korpipuisto Syreenipolu Syreeniuja Tuomelanatu rinteenatu Ampumaradanatu Vienolanatu Lehtolanaari I KL EV LR AO Y AO AO LR VP VP VP AO VP VP VP KL VP LR VL EV AR AO AO VP VP AO AO YSA VL ----M0 ----M0 ----M0 ----M0 ---M ---M0 ---M0 ---M0 ---M0 ---M rp 0 ras. ras. ras Ras. ras Z KL EV LR AO Y AO AO LR VP VP VP AO VP VP VP KL VP LR VL EV AR AO AO VP VP AO AO YSA VL ar maxdba maxdba maxdba t t t (K AK) pv pv pv pv a/t pp dba dba dba dba dba III V-VI V-VI I I I AK AK Puistoatu Arolanatu/Kalliopuistonatu Arolanatu/Kalliopuistonatu Urheiluatu Pitäatu Kesilohjantie Pargatan Långgatan Mellanlojovägen Idrottsgatan Kumpulanatu Lehtolanatu Lehtolagatan Kumpulagatan LR EV EV KTY LPA KESKILOHJA VIENOLA Mittaaava Sala :000 Kaavoitus Ympäristötoimi Planläggning Miljösetorn L, VE A

54 LOHJA L SAAJOS, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia, jolla muodostuu. aupunginosa Kesilohja, ortteli ja liienne-, erityis- ja atualuetta seä orttelin tontit -0. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER: AK Asuinerrostalojen orttelialue. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie, toimistotai palvelutilaa seä vanhusten palveluasumista ja siihen liittyviä lähipalveluja, joita voidaan suunnata myös orttelialueen ulopuolelle. Asuinraennusten raenteet tulee toteuttaa siten, että liienteen aiheuttaman tärinän ja runomelun siirtyminen raenteisiin estetään. Asuintilojen tulee sijoittua vähintään metrin etäisyydelle raideliienteen esilinjasta. Raennusten ja pihatilojen tulee muodostaa yhtenäinen oonaisuus ja ohentaa alueen aupuniuvaa. Pääasiallisena julisivumateriaalina tulee äyttää saumatonta maalattua tai pinnoitettua betonia tai rappausta. Korttelialueen esiosaan suuntautuvissa julisivuissa voidaan äyttää em. määräysestä poieavia materiaaleja. Yli 0 metriä pität julisivupinnat tulee jäsennöidä esim. sisäänvedoilla, parveeilla, materiaali- ja värieroilla. Koo orttelialueen julisivuväreistä tulee laatia alustava suunnitelma ensimmäisen raennushaneen raennusluvan yhteydessä. Erillisten piharaennusten tulee noudattaa pääraennusten tyyliä, mutta niiden julisivuissa voidaan äyttää auttaaltaan myös puuta. Kaiien raennusten attomateriaalina voidaan äyttää viherattoa. Parveeita ei tule sijoittaa tai osoittaa avautumaan orttelialueen Puistoadun puoleiselle osalle. Porrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m² ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista palvelevia asunnon ulopuolisia tiloja uten varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna- ja autotallitiloja tms. Autotalleja luuunottamatta em. tiloja voidaan sijoittaa seä asuin- että talousraennusille osoitetuille raennusaloille piha-alueelle ja asuinraennusten aiiin errosiin, uitenin enintään puolet unin errosen pinta-alasta. Em. varasto- ja huoltotiloja voidaan sijoittaa myös LPA-orttelialueelle ja autotallitiloja ainoastaan LPA-orttelialueelle. Korttelialueille tulee laatia alustava ortteli- ja pihasuunnitelma raentamisen ja pihojen toteutusen ohjaamista varten ensimmäisen raennushaneen raennusluvan yhteydessä. Kunin tontin pinta-alasta tulee noin olmasosan olla vettä läpäisevää. Korttelialueilla on joa tontilla varattava vapaa-aluetta leii- ja oleselutaroituseen vähintään 0 % asuinerrosalasta. Asuinraennusista tulee olla maantasoinen autopaioista erotettu turvallinen ulu leii- ja oleselualueelle, ja porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Leii- ja oleselualueiden osalta voidaan pyriä myös yhteisten useampaa tonttia palvelevien pihatilojen järjestämiseen. Pihajärjestelyin, raennusin, raentein ja viherraentein tulee huolehtia siitä, että melu ei ylitä dba leii- ja oleselualueilla muaan luien parveeet. Meluesteenä toimivat raennuset ja raenteet tulee raentaa ennen asuntojen äyttöönottoa ja niiden tulee ohentaa alueen aupuniuvaa ja olla ympäristöönsä sopivia ja esteettisesti oreatasoisia. Melutaso piha-alueilla ei saa ylittää em. ohjearvoa raentamisen vaiheistamisesta huolimatta, ja melusuojaus tulee tehdä attavasi myös ysittäisten tonttien rajoilla, miäli raentaminen vaiheistetaan. Korttelialuetta eiä tonttien rajoja saa aidata raenteellisin aidoin luuunottamatta em. tarvittavia melusuojausia. Autopaioja on varattava ap/ asuinem². Lisäsi tulee osoittaa vieraspaioja ap/00 em². Työ-, liie-, toimisto- ja palvelutiloja varten tulee osoittaa ap/ em². Palveluasumisen ja siihen liittyvien lähipalvelujen osalta autopaioja on varattava 0, autopaiaa / asunto. Miäli palveluasumiseen liittyviä lähipalveluja suunnataan orttelialueen ulopuolelle, autopaioja tulee varata ap/ em². Kattamattomat autopaiojen ryhmät ja piha-alueille sijoitettavat liiumisesteisten autopaiat tulee rajata piha-alueista puu- ja pensasistutusin. Kutain asuntoa ohti tulee osoittaa ysi paia polupyörälle pihalta. Autopaiat tulee sijoittaa autopaiojen orttelialueelle (LPA) luuunottamatta liiumisesteisille

55 Autopaiat tulee sijoittaa autopaiojen orttelialueelle (LPA) luuunottamatta liiumisesteisille taroitettuja autopaioja, jota tulee sijoittaa lähelle raennusten sisäänäyntejä. Lisäsi unin tontin Puistoadun puoleiseen osaan piha-alueelle voidaan sijoittaa enintään ap/asuinraennuseen sijoitettu työ-, liie-, toimisto- tai palvelutila. KTY Liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialue. Korttelialueen raennusoieudesta vähintään % tulee osoittaa aupallisia lähipalveluita varten. Liie- ja toimistoraennusten sisätilojen päivämelutaso ei saa ylittää dba. Alueen raentamissessa tulee pyriä yhteneväiseen vanhan raennusannan muaiseen ilmeeseen. Korttelialueen Puistoadun puoleista rajaa ei saa aidata. Autopaioja on varattava ap/00 teollisuus- ja varastoem². Työ-, liie-, toimisto- ja palvelutiloja varten tulee osoittaa ap/0 em². LR LPA EV Rautatiealue. Autopaiojen orttelialue. Autopaiat tulee sijoittaa pääosin orttelialueen radan puoleiseen osaan autoatosiin tai -talleihin. Alueen pintamateriaalina tulee äyttää vettä läpäisemätöntä materiaalia ja alue tulee varustaa öljynerotusaivoilla. Suojaviheralue. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kaupungin- tai unnanosan raja. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Poiiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merintä ohdistuu. 0 KESKI Arolanatu Sitovan tonttijaon muaisen tontin raja ja numero. Kaupungin- tai unnanosan numero. Kaupungin- tai unnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

56 000 Raennusoieus errosalaneliömetreinä. VI Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Raennusala. t Raennusala, jolle saa sijoittaa talousraennusen. a/t Raennusala, jolle saa sijoittaa auton säilytyspaian seä talousraennusia. dba Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleisten raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raenteiden ääneneristävyyden liiennemelua vastaan on oltava vähintään dba. Istutettava alueen osa. Istutettava alueen osa. Alueelle on istutettava pensaita ja puita, ja alue on pidettävä istutettuna ja huolitellussa unnossa niin, että se vaimentaa melua. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katu. pp Jalanululle ja polupyöräilylle varattu atu/tie. ar Katu alittaa rautatiealueen. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. maxdba Alueelle on raennettava esteettisesti oreatasoinen vähintään, metriä orea melueste, joa voi olla raennus, raenne tai viherraenne. Merintä osoittaa meluesteen liimääräisen sijainnin ja sen, että liiennealueelta aiheutuva päivämelutaso saa AK-orttelialueella olla oreintaan dba. (K AK) Suluissa oleva testi ja numerot osoittavat orttelin osan, jona autopaioja saa LPA-alueelle. sijoittaa

57 pv Veden hanintaa varten täreä pohjavesialue. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Raentaminen ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella on emiaalien ja pohjavesien annalta haitallisten jätteiden varastointi ielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava ensisijaisesti raennusten sisätiloihin. Jätevesien imeyttäminen maaperään on ielletty. Maalämpöjärjestelmien raentaminen on ielletty. Raentaminen, ojituset, maanaivu ja perustuset eivät saa aiheuttaa pohjaveden laadun muutosia tai hallitsemattomia muutosia pohjaveden pinnan oreuteen. Raentamisen suunnittelussa tulee huomioida mahdollinen paineellisuus, ja pohjaveden pinnan tasoa ja laatua on tarailtava raentamisen aiana. Raennuslupahaemusen yhteydessä on tehtävä suunnitelma hulevesien äsittelystä ja hallinnasta niin, ettei hulevesien johtamisesta aiheudu haittaa alapuolisille vesistöille. Raennuslupahaemuseen on liitettävä pohjavesiselvitys, pohjavesiolosuhteet huomioonottava pohjatutimus ja pohjaraentamissuunnitelma. Yleismääräyset Alueille, joita ei äytetä uluteinä tai pysäöintiin, tulee istuttaa pensaita ja puita ja ylläpitää asvullisena huolitellussa unnossa. Alueen maaperä tulee puhdistaa tarvittaessa. Erityismääräyset AK-orttelialueet Riippumatta merinnästä, joa osoittaa atualueen rajan osan, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää, ullein tontille voidaan osoittaa ysi ajoneuvoliittymä Puistoadulta, miäli tonteille sijoitetaan asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai palvelutilaa. Ko. liittymä on taroitettu ainoastaan työ-, liie-, toimisto- ja palvelutilojen autopaioja varten. Läpiajo tontin sisäosiin on ielletty.

58 Lohja. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia, jolla muodostuu. aupunginosa Kesilohja, ortteli ja liienne-, erityis- ja atualuetta seä orttelin tontit -0. Valmistelija/Beredare Kaavoituspäälliö/Planläggningschef Piirtäjä/Ritare KLi Anitta Ojanen Kaavoitusaritehti, aritehti SAFA Planläggningsaritet Leena Iso-Maru, DI, YKS- Kaavoituspäälliö Planläggningschef Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain a :n vaatimuset. Basartan uppfyller raven i a i maranvändnings- och bygglagen. Tapio Ruutiainen Kaupungingeodeetti Stadsgeodet Käsittelyvaiheet/Behandlingsseden: Lainvoimainen/Vunnit laga raft Päiväys/Datumn Kaupunginvaltuusto hyväsynyt/godänd av stadsfullmätige Kaupunginhallitus hyväsynyt/godänd av stadstyrelsen Kaupunisuunnittelulautaunta/Stadsplaneringsnämnden..0 Rev. VALMISTELUVAIHE VAIHTOEHTO A Pvm./Dat...0 Ympäristötoimi Kaavoitus Miljösetorn Planläggning L

59 : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ras K K P P K P P K K K K P K K P K K K K K K K K K P P rp rp rp rp rp rp rp rp rp ras. at Koreavarasto Tehdas t t t vuoratalo vanhusten III Tehdas Saajos t Tehdas Saajos Toimisto III halli halli i III var III t p p p p p Kesilohjantie Neitsytlinnanatu Pysäinpuisto Kososenuja Suoatu Neitsytlinnanatu Törmäsenatu Kososenatu Runoilijanpolu Hirsjärvenatu Männistönatu Veijolanatu Nurmenatu Neitsytlinnanatu Puistoatu Kesilohjantie Taasenatu Puistoatu Kirjailijanatu Korpiatu III Veijolanatu Kumpulanatu Lehtolanatu Kalliopuisto Puistoatu Ratapuisto Korpipuisto Syreenipolu Syreeniuja Tuomelanatu rinteenatu Ampumaradanatu Vienolanatu Lehtolanaari I KL EV LR AO Y AO AO LR VP VP VP AO VP VP VP KL VP LR VL EV AR AO AO VP VP AO AO YSA VL ----M0 ----M0 ----M0 ----M0 ---M ---M0 ---M0 ---M0 ---M0 ---M rp 0 ras. ras. ras Ras. ras Z KL EV LR AO Y AO AO LR VP VP VP AO VP VP VP KL VP LR VL EV AR AO AO VP VP AO AO YSA VL ar maxdba maxdba maxdba t t t pv pv pv pv pv a/t a/t a/t pp ajo ajo dba dba dba dba dba III V-VI I I I AK Puistoatu Arolanatu/Kalliopuistonatu Arolanatu/Kalliopuistonatu Urheiluatu Pitäatu Kesilohjantie Pargatan Långgatan Mellanlojovägen Idrottsgatan Kumpulanatu Lehtolanatu Lehtolagatan Kumpulagatan LR EV EV KTY KESKILOHJA VIENOLA Mittaaava Sala :000 Kaavoitus Ympäristötoimi Planläggning Miljösetorn L, VE B

60 LOHJA L SAAJOS, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia, jolla muodostuu. aupunginosa Kesilohja, ortteli ja liienne-, erityis- ja atualuetta seä orttelin tontit -0. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER: AK Asuinerrostalojen orttelialue. Korttelialueelle saa asuinerrostalojen lisäsi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liie, toimistotai palvelutilaa seä vanhusten palveluasumista ja siihen liittyviä lähipalveluja, joita voidaan suunnata myös orttelialueen ulopuolelle. Asuinraennusten raenteet tulee toteuttaa siten, että liienteen aiheuttaman tärinän ja runomelun siirtyminen raenteisiin estetään. Asuintilojen tulee sijoittua vähintään metrin etäisyydelle raideliienteen esilinjasta. Raennusten ja pihatilojen tulee muodostaa yhtenäinen oonaisuus ja ohentaa alueen aupuniuvaa. Pääasiallisena julisivumateriaalina tulee äyttää saumatonta maalattua tai pinnoitettua betonia tai rappausta. Korttelialueen esiosaan suuntautuvissa julisivuissa voidaan äyttää em. määräysestä poieavia materiaaleja. Yli 0 metriä pität julisivupinnat tulee jäsennöidä esim. sisäänvedoilla, parveeilla, materiaali- ja värieroilla. Koo orttelialueen julisivuväreistä tulee laatia alustava suunnitelma ensimmäisen raennushaneen raennusluvan yhteydessä. Erillisten piharaennusten tulee noudattaa pääraennusten tyyliä, mutta niiden julisivuissa voidaan äyttää auttaaltaan myös puuta. Kaiien raennusten attomateriaalina voidaan äyttää viherattoa. Parveeita ei tule sijoittaa tai osoittaa avautumaan orttelialueen Puistoadun puoleiselle osalle. Porrashuoneiden aiien errosten sisäänäyntitasojen m² ylittävää osaa ei laseta raennusoieuteen. Porrasäytävissä tulee olla iuna. Asemaaavassa osoitetun raennusoieuden lisäsi saa raentaa yhteensä enintään % errosalasta atosia seä asumista palvelevia asunnon ulopuolisia tiloja uten varasto-, huolto-, asartelu-, erho-, sauna- ja autotallitiloja tms. Autotalleja luuunottamatta em. tiloja voidaan sijoittaa seä asuin- että talousraennusille osoitetuille raennusaloille piha-alueelle ja asuinraennusten aiiin errosiin, uitenin enintään puolet unin errosen pinta-alasta. Em. varasto- ja huoltotiloja voidaan sijoittaa myös a/t-merinnällä osoitetulle raennusalle ja autotallitiloja ainoastaan a/t- raennusalalle. Korttelialueelle tulee laatia alustava ortteli- ja pihasuunnitelma raentamisen ja pihojen toteutusen ohjaamista varten ensimmäisen raennushaneen raennusluvan yhteydessä. Kunin tontin pinta-alasta tulee noin olmasosan olla vettä läpäisevää. Korttelialueilla on joa tontilla varattava vapaa-aluetta leii- ja oleselutaroituseen vähintään 0 % asuinerrosalasta. Asuinraennusista tulee olla maantasoinen autopaioista erotettu turvallinen ulu leii- ja oleselualueelle, ja porrashuoneista tulee olla suora yhteys pihalle. Leii- ja oleselualueiden osalta voidaan pyriä myös yhteisten useampaa tonttia palvelevien pihatilojen järjestämiseen. Pihajärjestelyin, raennusin, raentein ja viherraentein tulee huolehtia siitä, että melu ei ylitä dba leii- ja oleselualueilla muaan luien parveeet. Meluesteenä toimivat raennuset ja raenteet tulee raentaa ennen asuntojen äyttöönottoa ja niiden tulee ohentaa alueen aupuniuvaa ja olla ympäristöönsä sopivia ja esteettisesti oreatasoisia. Melutaso piha-alueilla ei saa ylittää em. ohjearvoa raentamisen vaiheistamisesta huolimatta, ja melusuojaus tulee tehdä attavasi myös ysittäisten tonttien rajoilla, miäli raentaminen vaiheistetaan. Korttelialuetta eiä tonttien rajoja saa aidata raenteellisin aidoin luuunottamatta em. tarvittavia melusuojausia Autopaioja on varattava ap/ asuinem². Lisäsi tulee osoittaa vieraspaioja ap/00 em². Työ-, liie-, toimisto- ja palvelutiloja varten tulee osoittaa ap/ em². Palveluasumisen ja siihen liittyvien lähipalvelujen osalta autopaioja on varattava 0, autopaiaa / asunto. Miäli palveluasumiseen liittyviä lähipalveluja suunnataan orttelialueen ulopuolelle, autopaioja tulee varata ap/ em². Kattamattomat autopaiojen ryhmät ja piha-alueille sijoitettavat liiumisesteisten autopaiat tulee rajata piha-alueista puu- ja pensasistutusin. Kutain asuntoa ohti tulee osoittaa ysi paia polupyörälle pihalta. Autopaiat tulee sijoittaa a/t-merinnällä osoitetulle raennusalalle pääosin autoatosiin tai -talleihin

61 Autopaiat tulee sijoittaa a/t-merinnällä osoitetulle raennusalalle pääosin autoatosiin tai -talleihin luuunottamatta liiumisesteisille taroitettuja autopaioja, jota tulee sijoittaa lähelle raennusten sisäänäyntejä. Lisäsi unin tontin Puistoadun puoleiseen osaan piha-alueelle seä Puistoadulta tulevan ajoyhteyden viereen voidaan sijoittaa enintään ap/asuinraennuseen sijoitettu työ-, liie-, toimisto- tai palvelutila. KTY Liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialue. Korttelialueen raennusoieudesta vähintään % tulee osoittaa aupallisia lähipalveluita varten. Liie- ja toimistoraennusten sisätilojen päivämelutaso ei saa ylittää dba. Alueen raentamissessa tulee pyriä yhteneväiseen vanhan raennusannan muaiseen ilmeeseen. Korttelialueen Puistoadun puoleista rajaa ei saa aidata. Autopaioja on varattava ap/00 teollisuus- ja varastoem². Työ-, liie-, toimisto- ja palvelutiloja varten tulee osoittaa ap/0 em². LR EV Rautatiealue. Suojaviheralue. m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kaupungin- tai unnanosan raja. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Poiiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merintä ohdistuu. KESKI Arolanatu Sitovan tonttijaon muaisen tontin raja ja numero. Kaupungin- tai unnanosan numero. Kaupungin- tai unnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 000 Raennusoieus errosalaneliömetreinä.

62 VI Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Raennusala. t Raennusala, jolle saa sijoittaa talousraennusen. a/t Raennusala, jolle saa sijoittaa auton säilytyspaian seä talousraennusia. dba Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleisten raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raenteiden ääneneristävyyden liiennemelua vastaan on oltava vähintään dba. Istutettava alueen osa. Istutettava alueen osa. Alueelle on istutettava pensaita ja puita, ja alue on pidettävä istutettuna ja huolitellussa unnossa niin, että se vaimentaa melua. Säilytettävä/istutettava puurivi. Katu. ajo Ajoyhteys. pp Jalanululle ja polupyöräilylle varattu atu/tie. ar Katu alittaa rautatiealueen. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. maxdba Alueelle on raennettava esteettisesti oreatasoinen vähintään, metriä orea melueste, joa voi olla raennus, raenne tai viherraenne. Merintä osoittaa meluesteen liimääräisen sijainnin ja sen, että liiennealueelta aiheutuva päivämelutaso saa AK-orttelialueella olla oreintaan dba.

63 pv Veden hanintaa varten täreä pohjavesialue. Alueella tulee iinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Raentaminen ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Alueella on emiaalien ja pohjavesien annalta haitallisten jätteiden varastointi ielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava ensisijaisesti raennusten sisätiloihin. Jätevesien imeyttäminen maaperään on ielletty. Maalämpöjärjestelmien raentaminen on ielletty. Raentaminen, ojituset, maanaivu ja perustuset eivät saa aiheuttaa pohjaveden laadun muutosia tai hallitsemattomia muutosia pohjaveden pinnan oreuteen. Raentamisen suunnittelussa tulee huomioida mahdollinen paineellisuus, ja pohjaveden pinnan tasoa ja laatua on tarailtava raentamisen aiana. Raennuslupahaemusen yhteydessä on tehtävä suunnitelma hulevesien äsittelystä ja hallinnasta niin, ettei hulevesien johtamisesta aiheudu haittaa alapuolisille vesistöille. Raennuslupahaemuseen on liitettävä pohjavesiselvitys, pohjavesiolosuhteet huomioonottava pohjatutimus ja pohjaraentamissuunnitelma. Yleismääräyset Alueille, joita ei äytetä uluteinä tai pysäöintiin, tulee istuttaa pensaita ja puita ja ylläpitää asvullisena huolitellussa unnossa. Alueen maaperä tulee puhdistaa tarvittaessa. Erityismääräyset AK-orttelialueet Riippumatta merinnästä, joa osoittaa atualueen rajan osan, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää, ullein tontille voidaan osoittaa ysi ajoneuvoliittymä Puistoadulta, miäli tonteille sijoitetaan asumista häiritsemätöntä työ-, liie-, toimisto- tai palvelutilaa. Ko. liittymä on taroitettu ainoastaan työ-, liie-, toimisto- ja palvelutilojen autopaioja varten. Läpiajo tontin sisäosiin on ielletty.

64 Lohja. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia, jolla muodostuu. aupunginosa Kesilohja, ortteli ja liienne-, erityis- ja atualuetta seä orttelin tontit -0. Valmistelija/Beredare Kaavoituspäälliö/Planläggningschef Piirtäjä/Ritare KLi Anitta Ojanen Kaavoitusaritehti, aritehti SAFA Planläggningsaritet Leena Iso-Maru, DI, YKS- Kaavoituspäälliö Planläggningschef Pohjaartta täyttää maanäyttö- ja raennuslain a :n vaatimuset. Basartan uppfyller raven i a i maranvändnings- och bygglagen. Tapio Ruutiainen Kaupungingeodeetti Stadsgeodet Käsittelyvaiheet/Behandlingsseden: Lainvoimainen/Vunnit laga raft Päiväys/Datumn Kaupunginvaltuusto hyväsynyt/godänd av stadsfullmätige Kaupunginhallitus hyväsynyt/godänd av stadstyrelsen Kaupunisuunnittelulautaunta/Stadsplaneringsnämnden..0 Rev. VALMISTELUVAIHE VAIHTOEHTO B Pvm./Dat...0 Ympäristötoimi Kaavoitus Miljösetorn Planläggning L

65

66

67

68

69 p0. KRS pohjat0.pdf

70

71

72 Ilmauvat etelästä

73 Katunäymät Puistoadulta lounaasta

74 Katunäymät Puistoadulta oillisesta