Kaavaselostus L42 SAAJOS 11. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA

Transkriptio

1 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus AO..0 Kaavaselostus Tämä aavaselostus osee..0 päivättyä aavaarttaa. L SAAJOS. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ TONTTIJAON MUUTOS OSAAN KORTTELIA

2 YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus PL, 00 Lohja p. 0 0 (vaihde) Käyntiosoite: Kaupungintalo Monola Karstuntie 000 LOHJA Sähöposti: ymparistotoimi(a)lohja etunimi.suunimi(a)lohja Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen, puh. 0 Kaavoituspäälliö Leena Iso-Maru, puh. 0 0 Toimistosihteeri Tuula Lintuniemi, puh YHTEYDENOTOT JA PALAUTE: Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen aritehti SAFA anitta.ojanen@lohja.fi p. 0-

3 SISÄLLYSLUETTELO 0 PERUSTIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja taroitus Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset Käsittelyvaiheet Osallistuminen ja vuorovaiutus LÄHTÖKOHDAT Kts Osa Suunnittelun lähtöohdat ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kts Osa Tavoitteet VALMISTELUVAIHEEN ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET Kts Osa Valmisteluvaihe VALMISTELUVAIHEESTA SAATU PALAUTE JA TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Kts Osa Valmisteluvaiheesta saatu palaute EHDOTUSVAIHEEN ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET Kts Osa Ehdotusvaihe EHDOTUSVAIHEESTA SAATU PALAUTE JA TAVOITTEIDEN TARKENTU- MINEN Kts Osa Ehdotusvaiheesta saatu palaute TARKENNETTU EHDOTUS, ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET Kts Osa Ehdotusvaihe, uudelleen nähtäville UUDELLEEN NÄHTÄVILLÄOLLEESTA EHDOTUKSESTA SAATU PALAU- TE JA TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Kts Osa Uudelleen nähtävilläolleesta ehdotusesta saatu palaute HYVÄKSYMISVAIHE, ASEMAKAAVARATKAISU JA VAIKUTUKSET Kts Osa Hyväsymisvaihe LIITTEET Tilastolomae Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alueen aavoihin perustuvaa nimistöhistoriaa Nimistötoimiunnan muistio..0 Kaupungin annanotto valmisteluvaiheesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Kaupungin vastineet nähtävilläolleesta ehdotusesta saatuihin lausuntoihin ja muistutusiin seä uudelleen nähtävilläolleesta ehdotusesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuseen.

4 0 PERUSTIEDOT PERUSTIEDOT TUNNISTETIEDOT L, Saajos,. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia. Asemaaavan muutosella muodostuu. aupunginosan Kesilohja ortteli ja liienne-, erityis- ja atualuetta seä orttelin tontit -. Kaava-alueen pinta-ala on noin hehtaaria. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Kesilohjalla valtatie :n (Lohjanharjuntie) eteläpuolella, Puistoadun ja rautatien välisellä alueella. Alueelle on hyvät liienneyhteydet ja se on hyvin saavutettavissa, aupungin esustaan on alueelta mataa noin ilometri. Kaava-alueeseen uuluu ysityisomistusessa oleva ortteli (Saajos) ja Puistoadulta Vienolan aupunginosan suuntaan johtava radan alittava aupungin omistusessa oleva epävirallinen atualue ja orttelin viereinen suojaviheralue. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS L, Saajos,. aupunginosa Kesilohja, orttelin ja liienne- ja erityisalueen asemaaavan muutos seä tonttijaon muutos osaan orttelia. Kaavoitusen yhteydessä on tavoitteena laatia sitova tonttijao osaan orttelia. Päätavoitteena on tutia orttelin tontin raennusoieuden asvattamisen ja muuttamisen mahdollisuudet ohtuuhintaiseen asuinraentamiseen pienvuora- ja senioriasumiseen. Kaavaan on otettu tenisistä syistä muaan myös tontti, osa oo ortteli on voimassaolevassa asemaaavassa osoitettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi, jolla saa olla asuntoja vain iinteistön hoitohenilöuntaa varten. Kaavassa arvioidaan myös orttelin viereisen suojaviheralueen seä epävirallisen atualueen osittainen muutos virallisesti valtion rautatien alittavasi adusi ja nimeäminen. SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET L, Saajos, asemaaavan muutos sisältyy aupunisuunnittelulautaunnan 0..0 hyväsymään ja..0 hyväsymään päivitettyyn aavoitusohjelmaan vuosille 0-0 seä aupunisuunnittelulautaunnan hyväsymään aavoitusohjelmaan vuosille 0-0. Asemaaavan muutos on äynnistynyt maaomistajan aloitteesta. Asemaaavan hyväsyy aupunginvaltuusto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ilmoitettu..0 tiedosi aupunisuunnittelulautaunnalle, jona päätösellä aava on uulutettu vireille KÄSITTELYVAIHEET - aupunisuunnittelult..0, oas ja suunnittelun lähtöohdat - aupunisuunnittelult..0, valmisteluvaihe, luonnoset - aupunisuunnittelult 0..0, h..0 0, ehdotus nähtäville - aupunisuunnittelult..0, h 0..0, ehdotus uudelleen nähtäville - aupunisuunnittelult..0, h x, valtuusto x, hyväsymisvaihe

5 0 PERUSTIEDOT OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavaprosessiin osallistuminen ja vuorovaiutus on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemaaavan tavoitteita on äsitelty taremmin aavaselostusen osassa Tavoitteet, osassa Valmisteluvaiheesta saatu palaute, osassa Ehdotusvaiheesta saatu palaute ja osassa Uudelleen nähtävilläolleesta ehdotusesta saatu palaute, joissa on esitetty myös tavoitteiden tarentuminen Metriä Ote opasartasta suunnittelualueen rajausella (..0,..0.KLi)

6

7 Lohjan aupuni Ympäristötoimi Kaavoitus AO / JK..0, päivitetty..0,..0, 0..0,..0 Suunnittelun lähtöohdat L SAAJOS. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ TONTTIJAON MUUTOS OSAAN KORTTELIA

8 YHTEYSTIEDOT YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan aupuni Ympäristötoimi/ Kaavoitus PL, 00 Lohja p. 0 0 (vaihde) Käyntiosoite: Kaupungintalo Monola Karstuntie 000 LOHJA Sähöposti: ymparistotoimi(a)lohja etunimi.suunimi(a)lohja Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen, puh. 0 Kaavoituspäälliö Leena Iso-Maru, puh. 0 0 Toimistosihteeri Tuula Lintuniemi, puh Harjoittelija Jaana Kinnunen, puh. 0 0 YHTEYDENOTOT JA PALAUTE: Lohjan aupuni Ympäristötoimi, Kaavoitus Kaavoitusaritehti Anitta Ojanen aritehti SAFA anitta.ojanen@lohja.fi p. 0-

9 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleisuvaus Luonnonympäristö Raennettu ympäristö SUUNNITTELUTILANNE Valtaunnalliset aluidenäyttötavoitteet Maauntaaava Lohjan maanäytön raennemalli Taajamaosayleisaava Asemaaava Raennusjärjestys Pohjaartta Tonttijao Raennusiellot Kaava-alueen muut suunnitelmat Selvityset

10 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Kaava-alue sijaitsee Kesilohjalla valtatie :n (Lohjanharjuntie) eteläpuolella, Puistoadun ja rautatien välisellä alueella. Alueelle on hyvät liienneyhteydet ja se on hyvin saavutettavissa, aupungin esustaan on alueelta mataa noin ilometri. Korttelin eteläosa, tontti, on pääosin raentumaton ja metsittynyt. Pohjoisosassa, tontilla, on Saajosen toimistoraennus ja teollisuus- ja varastoraennuset ja -hallit, joille on ajoyhteys Puistoadulta. Puistoadun toisella puolella on Pysäinpuisto seä Kesilohjan pientaloaluetta. Korttelin aaoispuolella on rautatiealue. Alueeseen uuluu myös Puistoadulta Vienolan aupunginosan suuntaan johtava radan alittava epävirallinen atualue ja orttelin viereinen suojaviheralue. Suunnittelualueen oo on noin hehtaaria. Ote opasartasta suunnittelualueen rajausella (..0,..0 KLi)

11 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA LUONNONYMPÄRISTÖ Pinnanmuodostus, maisemaraenne Korttelialueen maa on tasaista. Matalin ohta sijoittuu orttelin pohjoisosaan,0 mmpy ja orein ohta eteläosaan 0, mmpy (metriä merenpinnan yläpuolella). Saajosen alue sijoittuu maisemassa pientalovaltaiseen raennettuun ympäristöön ja raentamattomiin puistoalueisiin. Maisemaan vahvasti vaiuttavana elementtinä on alueen halaiseva rautatieosuus. Radan alittava atu on matalimmillaan noin +.0. Katu on jyrähö. Maaperä ja raennettavuus Maaperältään tontti on areaa hietaa ja pohjoiselta, jo raennetulta tontin osalta pääosin savea. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue sijoittuu luoitellulle pohjavesialueelle luoamerinnällä I, vedenhanintaa varten täreä pohjavesialue. Alue uuluu Siuntionjoen päävesistöalueeseen. Taajamaosayleisaavan pintavesiselvitysessä 0 on vertailtu eri maanäyttömuodoille annettujen valumaerroinarvojen avulla päällystetyn pinnan määrää taajamaosayleisaavaluonnosessa. Seä nyyisen että taajamaosayleisaavassa osoitetun maanäytön myötä päällystetyn pinnan määrä on merittävä. Pintavalunnan muutos alueella on vähäinen. Alueen hulevedet valuvat Lohjan harjulta, luoteesta ja lasevat pinnanmuotojen muaisesti aava-alueen aaoispuolelle. Maaperä alueella (..0 JK,..0,..0 KLi) Raennetulla osalla ja Puistoadun puolella on sadevesiviemärijärjestelmä, joa ohjaa hulevesiä. Pohjavesi alueella (..0 JK,..0,..0 KLi)

12 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Kasvillisuus ja eläimistö Korttelialueen tontti on raennettua ympäristöä. Tontin osalta asvillisuus on seametsävaltaista puustoa ja pensaioa. Alustavalla maastoäynnillä..0 havaintoja tehtiin eläimistöstä; etusta, jänisistä, oravista seä linnustosta. Lähiympäristössä Puistoadun varrella seä radan toisella puolella asvillisuus oostuu raentamattomista metsäisistä puisto-osuusista. Lähiympäristön luonnonolot (..0 JK,..0,..0 KLi)

13 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Panoraamauva oillisulmasta Pitäadun reunasta (..0 JK) Luonnonympäristöuva aaoisulmasta (..0 JK) Alueen entisten raennusten raunioihin on asvanut puustoa eteläosassa (..0 JK) Ympäristön luonnonsuojeluohteet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojeluohteita. Kaava-alueesta noin ilometrin säteellä länteen sijaitsee Ojamonanaan harju, jota osee harjujensuojeluohjelma. Myös valtaunnallisesti arvoaasi alueesi arvotettu Ojamonanaan ja Lohjanharjun alue uuluu lisäsi Natura 000 suojeluohjelmaan. Idässä noin ilometrin päässä sijaitsee valtaunnallisesti arvoas Munaanoja-Kruotilan lehto, joa on arvotettu edustavana ja monipuolisena saviopuronvartena alueelle.

14 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Yhdysuntaraenne Kaava-alue sijaitsee noin ilometrin etäisyydellä esustasta, valtatie :n (Lohjanharjuntie) eteläpuolella, rautatien välittömässä läheisyydessä. Aluetta rajaavat rautatieosuuden lisäsi pääooojaadut Puistoatu ja Pitäatu seä Vienolan alueelle johtava radan alittava epävirallinen atualue, jona eteläpuolella on raentumaton tontti. Alueen ympäristö on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta. Rautatien varrella alueen pohjoispuolella on teollisuutta. Raennusanta, ortteli Yhdysuntaraenne alueella (..JK,..0,..0 KLi) Tontilla ( m) on asi teollisuusraennusta seä toimistoraennus. Pienempi tehdasraennus/-halli on ooltaan noin 00 m, vanha tehdasraennus noin 00 m, ja toimistoraennus noin 000 m. Tontin ( m) pohjoispäässä on asi 00 m suuruista teollisuusvarastoa. Alueen lähiympäristössä on pääosin pientaloja Puistoadun vastaaisella seä radan eteläpuolella. Kesilohjantien molemmin puolin on muodostunut errostaloasumiseen painottunut vyöhye. Lähialueen asuintonttioot vaihtelevat noin m välillä. Raennusten äyttötaroitus (..JK,..0,..0 KLi)

15 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Toimistoraennus ja orttelin pienempi tehdasraennus/-halli tontilla (..0 JK) Toimistoraennus Kesilohjantien ja Puistoadun risteysestä uvattuna (..0 JK) Vanhempi tehdasraennus tontilla (..0 JK)

16 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Maanomistus Kaava-alueen ortteli on Saajos-Kiinteistöt Oy:n omistusessa. Vienolan alueelle johtava radan alittava epävirallinen atualue ja orttelin viereinen suojaviheralue ovat aupungin omistusessa. Rautatiealueen omistaa valtio. Raennetun ympäristön historiaa Korttelin raentuminen on lähtenyt äyntiin vuosina - Saajosen vanhan tehdasraennusen ensimmäisen verstasosan raentamisella. Tehdasta on laajennettu vaiheittain 0-0-luvuilla, ja viimeisin osa on raennettu 000-luvulla. Tontin pienempi tehdasraennus/-halli on raennettu vuonna ja Saajosen toimistoraennus vuonna. Teollisuushallivarastot tontille ovat raentuneet 0-luvun taitteessa. Alueen lähiympäristö Puistoadun varrella on raentunut pääosin 0-0-luvuilla. Radan eteläpuolella ja Kesilohjantien varrella on myös uudempaa raennusantaa 000-luvulta. Raennusantaa on esitelty selvityset-osassa (sivu lähtien). Väestö, työpaiat ja palvelut Kaava-alueella ei ole asutusta, mutta alueen välittömässä läheisyydessä Kesilohjalla asuu Tilastoesusen työssääyntitilaston (..0) muaan noin 0 asuasta. Tilaston muaan alueella on noin työpaiaa. Korttelin raentuminen (.. JK,..0,..0 KLi) Suunnittelualueella on monipuolista työpaia- ja palvelutoimintaa. Päävuoralaisena toimivan Saajos Oy:n lisäsi orttelin tiloissa toimii mm. mainos- seä onsulttitoimisto, ruoanvalmistuseittiö, liiunta-alan toimija, ja osa raennusten tiloista toimii varastointitilana usealle eri yrityselle. Lähiympäristön raennusannan historia (..JK,..0,..0 KLi)

17 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Lähiympäristössä on palveluita ja työpaioja, mm. vähittäisauppa Siwa ja elintarvieiosi. Puistoadun varrelle, alueen eteläpuolelle on lisäsi suunnitteilla uusi vähittäisaupan ysiö. Lähialueella on päiväotipalveluiden lisäsi alaouluja, yläoulu, luio seä ammatillisen oulutusen opetusysiöitä. Mäntylän päiväodin toiminta siirtyy raenteilla olevaan Ojaniittutaloon vuonna 0. Nummentaustan oulu toimii toistaisesi väistötilana muille ouluille. Lähialueelle on myös sijoittunut sosiaalipalvelun tarjontaa erityisesti vammaisille suunnattuina asumispalveluina (Eteva). Palvelut yhden ilometrin säteellä (..0 JK,..0 KLi)

18 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Viristys Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee useita pieniä puistoalueita (VP). Leiipaioja sijaitsee Runoilijan-, Ahon-, Taasenpuistossa seä Ojaniitussa. Kaaoispuolella sijaitsee laajempia lähiviristysalueoonaisuusia (VL). Kilometrin säteellä sijaitsee myös Harjun seä Ojaniitun urheilu- ja viristyspalveluille osoitettu alue (VU). Lohjan monipuolinen luonto ja vaihteleva topografia tarjoavat runsaasti erilaisia mahdollisuusia luonnon viristysäyttöön. Suosituimmat uloilualueet sijaitsevat Lohjanharjulla ja Lohjanjärven ranta-alueilla. Ysi Lohjan eseisimmistä viheroonaisuusista on harjun metsäalue esustan vieressä Lohjanharjulla. 0 Viristysalueet ilometrin säteellä (..0 JK,..0,..0 KLi)

19 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Liienne Suunnittelualueelle ja -alueelta on hyvät liienneyhteydet. Yhteys valtatie :lle, Lohjanharjuntielle on Puistoadun alueelliselta ooojaadulta pohjoisesta Gruotilanadun rampin autta seä etelästä Myyryntien rampin autta. Hallinnolliselta luoaltaan Puistoatu on alueellinen ooojaatu uten Kesilohjantie, joa on pääväyläyhteys esustaan. Suunnittelualueelta on hyvä ajoneuvoliienteeltä erotettu evyen liienteen väylä esustan suuntaan Touolanadun autta seä evyen liienteen väylät Puistoadun, Pitäadun ja Urheiluadun vartta pitin. Kevyen liienteen reitille on raennettu Pitäadun ohdalla radan aliuluväylä, joa yhdistää Kesilohjan, Vienolan ja Gruotilan alueet toisiinsa. Alueen eteläisessä osassa radan alittava Vienolaan johtava atu on apea ooojaatu, jossa ei ole erotettu evyttä liiennettä ajoneuvoliienteestä. Katuhieraria (..0 JK,..0,..0 KLi)

20 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Raennettu ulttuuriympäristö Lohjan raennetun ympäristön inventointiluettelon 00 muaan aava-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse raennetun ulttuuriympäristön ohteita. Raennusantaa on esitelty selvityset-osassa (sivu lähtien). Teninen huolto ja erityistoiminnat Kaava-alueella on olemassaolevat unnallistenisen huollon järjestelmät. Jätevesiviemäri ulee osin tontin puolella. Suunnittelualueen radan puoleisessa seä eteläreunassa ulee aasuputi. Lähin auolämpöputi sijoittuu Kesilohjantien puoleenväliin. Tontilla on oma iinteistöä palveleva öljyäyttöinen lämpöesus. Karstuntie Ote unnallisteniiasta alueella (JK..0,..0,..0 KLi)

21 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Ympäristöhäiriöt Maaperä Alueella on pitä rautatieliienteen historia, ja maaperän puhtaus tulee selvittää. Korttelin tontin osalla on rautatieasema ollut näyvissä aavan pohjaartalla vielä vuonna. Kts selvityset s. alaen. Kaupungin paiatietoaineiston muaan Saajos Oy:n ohdalle on meritty risiohde/ maaperärisiluoitus; toimiva ohde. Tiedot tarennetaan. Pohjavesi Rautatien risiluoitus on luoa BI, joa taroittaa merittävää risiä pohjaveden pilaantumiselle. Ote vuoden asemaaavasta; vanha aseman paia Päästöt ja vaarallisista aineista aiheutuva suuronnettomuusvaara Lähialueella olevan Nordic Waterproofing Oyj:n bitumiatetehtaan hajuhaittoja ja pölyjä seä hiilivetypäästöjä taraillaan säännöllisin mittausin. Em. laitos on Turvallisuus- ja emiaaliviraston muaan Seveso III-diretiivin muainen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava laitos, jona ns. onsultointivyöhye on 00 m. Melu ja tärinä Lähialueilla on tehty aiempien aavahaneiden yhteydessä melu- ja tärinäselvitysiä. Rautatie- ja ajoneuvoliienteen melu ja tärinä ja melusuojausen tarve ja tärinän huomioonottaminen raentamisessa tutitaan aavatyön aiana. Kts. selvityset s. alaen. Valtioneuvoston päätösessä (/) asetetut melun ohjearvot; - ulona; asumiseen äytettävät alueet ja viristysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä päivällä (lo -) dba ja yöllä (lo -) täydennysraentamisen alueilla 0 dba ja uusilla alueilla dba - sisällä; asuinhuoneissa päivällä (lo -) dba ja yöllä (lo -) 0 dba - sisällä; liie- ja toimistohuoneissa päivällä (lo -) dba Sähölinja Korttelissa on ja sen autta ulee 0 V maaaapeli, jona sijainti taristetaan aavatyön aiana. Kiinteistöllä on iinteistömuuntamo. Maaaasuputi Alueen aaoisreunassa on maaaasuputi, joa tulee huomioida suunnittelussa. Valtioneuvoston maaaasun äsittelyn turvallisuusasetusen /00 muaan suojaetäisyydet ryhmään A uuluvista raennusista (esim. vanhainodit, errostalot, ooontumistilat) ; Puten nimellisoo Etäisyys ryhmän A ohteista, m DN < DN 00 DN > 00 0 Puten nimellisoo taristetaan aavaprosessin aiana. Puten oo on DN 00.

22 SUUNNITTELUTILANNE SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvoston päätös (..00) valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden taristamisesta on tullut voimaan..00. Maanäyttö- ja raennuslain muaan valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet tulee huomioida ja niiden toteutumista tulee edistää myös untien aavoitusessa. Lohjaa osevat tavoiteryhmät ovat ) toimiva alueraenne, ) eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu, ) ulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat seä ) toimivat yhteysverostot ja energiahuolto. Saajosen aavan suunnittelussa erityistavoitteina ovat esimerisi asuntotuotantoon taroitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen ja pohjavesien suojelu- ja äyttötarpeen huomioiminen. MAAKUNTAKAAVA Maanäyttö- ja raennuslain muaisesta maauntaaavan suunnittelusta vastaa Lohjan osalla Uudenmaan liitto. Kaava-alueella on voimassa Uudenmaan maauntaaava (vahvistettu Ympäristöministeriössä..00) ja Uudenmaan. vaihemaauntaaava (vahvistettu Ympäristöministeriössä 0.0.0). Uudenmaan. vaihemaauntaaava on ollut luonnosena nähtävillä aluvuodesta 0 ja ehdotus on lausuntoierrosella aluvuonna 0. Maauntaaavassa aava-alue on ehittämisperiaatemerinnällä tiivistettäväsi merityllä taajama- ja esustatoimintojen alueella, jota sivuaa rautatien päärata ja joa tueutuu estävään liiennejärjestelmään. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaiatoimintojen seä näihin liittyvien palvelujen ja toimintojen alueena. Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on iinnitettävä erityistä huomiota yhdysuntaraenteen eheyttämiseen. Uusi raentaminen ja muu maanäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joa vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö- ja luontoarvot seä ottaa huomioon alueen ulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Aluetta on suunniteltava jouoliienteeseen, ävelyyn ja pyöräilyyn tueutuvana yseisen taajaman muuta aluetta tehoaammin raennettavana alueena. Yhdysuntaraennetta tiivistettäessä on iinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja ulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, eologisen veroston toimivuuteen seä lähiviristysalueiden riittävyyteen. LOHJAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI Lohjan aupunginvaltuuston..0 hyväsymä Lohjan maanäytön raennemalli uvaa maanäytön tavoitetilaa ja ehitystä Lohjalla vv 0-0. Raennemallissa aava-alue sijaitsee nauhataajamassa, lähellä esustan monipuolisten julisten ja aupallisten palvelujen, työpaiojen ja monimuotoisen aupuniesusta-asumisen esittymää. Alue on Länsiradan. toteuttamisvaiheen taajamaliiennettä palvelevan aseman tai seisaeen vaiutusalueella. Alue on untaraenteen annalta merittävän tieyhteyden varrella.

23 SUUNNITTELUTILANNE Ote Uudenmaan maauntaaavasta suunnittelualueen rajausella Ote Lohjan maanäytön raennemallista suunnittelualueen rajausella

24 SUUNNITTELUTILANNE TAAJAMAOSAYLEISKAAVA Yleispiirteisen osayleisaavan taroitus on ohjata asemaaavan laatimista. Lohjan aupunginvaltuuston..0 hyväsymä taajamaosayleisaava äsittää asemaaavoitetut ja asemaaavoitettavisi taroitetut taajama-alueet, niihin liittyvät viristysalueet ja maaseutumaiset lievealueet. Taajamaosayleisaava on tullut lainvoimaisesi..0. Taajamaosayleisaavassa alue on osoitettu pohjoiselta osaltaan työpaia-alueesi, joa voidaan työpaiaäytön loputtua osoittaa lähipalvelujen alueesi. Alue on taroitettu monipuolisesi työpaia-alueesi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaioja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia seä näihin liittyvää myymälätilaa (TP/PL). Työpaiaäytön loputtua aluetta voidaan ehittää lähipalvelujen alueena, jolla noudatetaan aavamerinnän PL määräysiä. Alueen pohjoispuolelle on osoitettu työpaia-aluetta (TP). Eteläiseltä osaltaan alue on osoitettu lähipalvelujen alueesi, taajamaosan aupallisten lähipalvelujen esittymäsi (PL). Myös alueen eteläpuolelle on osoitettu sama merintä. Alueelle voi sijoittaa päivittäisäytössä olevia aupallisia seä julisia ja ysityisiä palveluita. Kaupan ysiö voi olla ooltaan enintään 000 -m². Tarempien selvitysten perusteella alueelle voi perustellusta syystä asemaaavoitusessa sijoittaa myös esustamaista asumista ehdolla, että se ei haittaa riittävien lähipalvelujen toteuttamista ja ympäristöhäiriöt voidaan ehäistä. Alueen ysityisohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava palvelujen saavutettavuus myös jouoliiennepainotteisen tien/adun suunnasta ja evyen liienteen näöulmasta. Suunnittelualuetta reunustavat Puistoatu ja Pitäatu on osoitettu osasi oo taajamaosayleisaavan attavia jouoliiennepainotteisia atuja ja teitä. Ysityisohtaisemmassa aavoitusessa seä adun/tien suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon jouoliienteen seä evyen liienteen tilatarve ja järjestelyt. Puistoadun varteen on meritty myös evyen liienteen reitti. Reitin sijainti osoitetaan taremmin ysityisohtaisemmassa aavassa. Korttelin aaoisreunaa sivuaa Hano-Hyvinää päärata, seä asemapaia Espoo-Vihti-Lohja taajamajunaliiennettä varten. Radan toiselle puolelle suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu liityntäliienteen pysäöintialue (lp). Radan alittaa eritasoristeysenä yhdystie/ooojaatu. Aluetta ympäröivät pientalovaltaiset asuinalueet (AP), jota on taroitettu pääasiassa olemassa olevalle tai voimassa olevan asemaaavan muaiselle pientalovaltaiselle asumiselle. Alueelle osoitetulle asemapaialle ulottuu idästä suuntautuva viheryhteystarve, joa on taroitettu ihmisten viristys- ja liiumistarpeisiin, eologisisi äytävisi ja/tai hulevesien luonnonmuaiseen äsittelyyn. Tiiviisti raennetuilla alueilla yhteys voi muodostua myös raennettujen puistojen ja evytväylien yhdistelmänä. Ysityisohtaisemmassa aavoitusessa on varmistettava, että viheryhteys ei atea. Ko. osaan on osoitettu myös evyen liienteen reitti. Alue sijaitsee pohjavesialueella.

25 SUUNNITTELUTILANNE Ote Lohjan taajamaosayleisaavasta suunnittelualueen rajausella

26 SUUNNITTELUTILANNE ASEMAKAAVA Asemaaavahistoria Asemaaava : Alueelle on osoitettu yleiselle raennuselle varattu ortteli () seä asuintontteja enintään errosisia raennusia varten. Pääosa alueesta on aavoittamatonta. Vieressä on rata ja silloinen Kesi-Lohjan pysäi. Asemaaava 0: Rataadun viereinen alue on osoitettu liiennealueesi (L). Kaavan pohjaartalla on nähtävissä asemaraennusen paia. Asemaaava : Alueelle on osoitettu yhdistettyjen liie- ja asuntoerrostalojen ortteli (ALK) ja pienteollisuusraennusten ortteli (TP), ja niiden väliin Ratapuisto (P). Eteläosaan on osoitettu Ratapuistoa Rataadun tilalle ja viereen Puistoatu. Omaotitaloraennusten ja muiden enintään ahden perheen talojen orttelialue on poistettu. Pääosa alueesta on osoitettu rautatie- tai raitiotiealueesi (LR). Asemaaava : Alueen pohjoisosan yhdistettyjen liie- ja asuntoerrostalojen ortteli seä viereinen Ratapuisto on muutettu pienteollisuusraennusten orttelisi (TP). Eteläosa on ennallaan. Asemaaava vuodelta Asemaaava : Korttelialuetta on laajennettu radan suuntaan ja merinta TP on muutettu TT-:si, teollisuusraennusten orttelialueesi. Kullain tontilla saa olla ysi asunto. Raentamattomat tontin osat on istutettava. Autopaioja on varattu ysi /00 em.eteläosa on ennallaan. Asemaaava : Rautatiealuetta ja Ratapuisto on muutettu osasi orttelia, joa on muutettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraennusten orttelialueesi (KTY-). Kortteliin on osoitettu raennusalaa liie- ja toimistoraennusille (lt) ja raennusalaa, johon voi sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastoraennusia (tvy). Radan alitus on yhä rautatiealuetta. Asemaaava 0, ts ajantasaaava. Korttelin eteläpuoleisen orttelin vieressä adun vierialue on osoitettu suojaviheralueesi. Muut osat ovat ennallaan. Asemaaava 0 vuodelta

27 SUUNNITTELUTILANNE Asemaaava vuodelta Asemaaava vuodelta.asemaaava 0 vuodelta Asemaaava vuodelta

28 SUUNNITTELUTILANNE Ajantasa-asemaaava Korttelissa on voimassa asemaaava AK0 vuodelta. Kortteli on osoitettu liie- ja toimistoraennusten seä ympäristöhäiriötä aiheuttomattomien teollisuusraennusten alueesi (KTY), jolla saa olla asuntoja vain iinteistön hoitohenilöuntaa varten. Alueelle on osoitettu raennusalaa liie- ja toimistoraennusille seä teollisuus- ja varastoraennusille. Korttelin tontilla on raennusoieutta yhteensä 00 em ja tontilla yhteensä 0 em. LR-alueella on voimassa asemaaava AK0 vuodelta. Suojaviheralueella EV on voimassa asemaaava vuodelta 0. 0 Ajantasa-asemaaava ja orttelin nyyinen tonttijao (..0 JK,..0,..0 KLi)

29 SUUNNITTELUTILANNE RAKENNUSJÄRJESTYS Lohjan aupungin raennusjärjestys on tullut voimaan..0. POHJAKARTTA TONTTIJAKO Pohjaartta täyttää MRL:n a vaatimuset. Pohjaartan ylläpidosta vastaa ympäristötoimen iinteistö- ja artastopalvelut. Kaava-alueella on voimassa olevan asemaaavan muainen tonttijao ja aava-alueen tontit on lohottu tonttijaon muaisesti. RAKENNUSKIELLOT Kaava-alue ei ole raennusiellossa. KAAVA-ALUEEN MUUT SUUNNITELMAT Saajos-Kiinteistöt Oy:n As Oy Jalavapuistoa osevat alustavat suunnitelma-asiairjat, jota on aavan valmisteluvaiheessa täydennetty valmisteluvaiheen havainneaineistosi. SELVITYKSET Laaditut selvityset - Lähipalveluselvitys..0, WSP Oy - Liienteen tärinä- ja runomeluselvitys..0, Promethor Oy - Liienteen meluselvitys, luonnos..0, Promethor Oy - Kesilohjan asemapaian asematoimintojen tilavaraussuunnitelma 0..0, Sito Oy - Tie- ja raideliiennemeluselvitys..0, Promethor Oy - Tie- ja raideliiennemeluselvitys / raentamisen vaiheistus..0, Promethor Oy - Maaperän pilaantuneisuusselvitys..0, päivitys..0, Tapio Strandberg Oy - Tie- ja raideliiennemeluselvitys / melutaso aava-alueen ympäristössä..0, Promethor Oy - taajamaosayleisaavaan liittyvät selvityset Lähipalveluselvitys..0, johtopäätösiä Kesilohjan lähipalveluesus täydentää esustan palveluita. Jotta Kesilohjalle muodostuisi lähipalveluesus, niinuin taajamaosayleisaavassa on tavoitteena, se myös edellyttää palveluita suunnittelualueelle, joa on eseinen paia lähipalveluille. Tontille on syytä osoittaa liieraentamista lähipalveluille. Nyyisestä aavavarannosta puuttuu lähipalveluita noin 000 em. Tästä puolet tulisi mahdollistaa nyyisellä tontilla. Kun ilmenee tarvetta muuttaa tontin aavaa, tulee tälle jatossain osoittaa liieraentamista palveluille. Ko. osalla on nyyisin mm. toimisto- ja varastotiloja seä liiuntapalveluita ja ruoala. On epätodennäöistä, että alueelle sijoittuisi päivittäistavaraauppaa, osa sen tarve on lähialueella lähivuosina täytetty. Alueelle, johon nyt suunnitellaan asumista ja mm. senioriasuntoja, sopisivat esim. fysioterapia- ja muut hyvinvointi- ja liiuntapalvelut, lounasahvilapalvelut seä parturi-ampaamot. Erioisaupan sijoittumisen suhteen esusta monipuolisine palveluineen on todennäöisesti liian lähellä Molemmilla tonteilla olisi hyvä olla palveluita, jotta alueesta muodostuu yhtenäinen oonaisuus. Korttelialue on uitenin niin suuri, ettei ole realistista, että se raentuisi täyteen palveluja. Asuminen tuee hyvin palveluita, ja sen sijoittaminen alueelle on perusteltua

30 SUUNNITTELUTILANNE uitenin niin, että alueelle varataan raennusoieutta myös palveluille. Asumisen tulee olla errostalopainotteista lähipalveluiden toimintaedellytysten tuemisesi. Tulevaisuudessa myös tontille voidaan tutia asuntojen sijoittamista palvelujen lisäsi. Liienteen tärinä- ja runomeluselvitys..0, johtopäätösiä Mittaus- ja arviointitulosten perusteella alue on aavoitettavissa asuinäyttöön. Raennusten sijoitusten osalta mittausissa on hyödynnetty maanomistajan onsultin laatimia alustavia maanäyttöluonnosia. Liienteen aiheuttama tärinä ei aiheuta raenteiden vauriorisiä ja tärinän voimauus asumisviihtyvyyden annalta saadaan oo alueella suositusarvojen muaisesi raennusten välipohjien mitoitussuunnittelulla. Suurella osalla aluetta tärinän voimauus on uusissa raennusissa suositusarvojen muainen ilman erityisiä toimenpiteitä. Tulosten perusteella tärinä tulee ottaa huomioon noin 0 metrin etäisyydellä junaradasta. Raennussuunnitteluvaiheessa raennusten sijaintien varmistuttua tulee tehdä tärinäteninen tarastelu välipohjien osalta ennen välipohjatyyppien lopullista valintaa. Nyt tehtyjen mittausten perusteella voidaan määrittää raennusten alueet, joilla välipohjatarastelu tulee tehdä ja toisaalta määrittää soveltuvat välipohjatyypit ja niiden jännevälit. Mittaustulosten perusteella tärinä on voimaaampaa junaradan puolella, ja tämän vuosi suositellaan sijoittamaan raennusten asuintilat Puistoadun puoleiselle osalle mahdollisimman auas junaradasta. Tiloja, joissa ei olesella pysyvästi asumistaroitusessa voidaan sijoittaa lähemmäs junarataa. Tarvittaessa raennusten valmistumisen jäleenin raideliienteen tärinää voidaan vielä vaimentaa radan ja raennusen väliin maahan asennettavalla tärinäesteellä esim. teräsponttiseinällä, miäli maassa ulevat aivannot, putet ja johdot eivät ole esteenä. Liienteen meluselvitys, luonnos..0, johtopäätösiä Lasennassa on huomioitu melulähteinä Puistoadun liienne seä rautatie. Muiden atujen osalta on arvioitu, ettei niillä ole ovin merittävää vaiutusta ohteen melutasoon. Puistoadun liiennemäärä vuoden 0 liiennelasennan muaan on noin KVL = 0 ja ennusteen muaan vuonna 0 KVL = 00. Liienteen asvu johtuu Kesilohjan taajamaradan aseman vaiutusesta. Liienteen asvu on merittävä ja se lisää melutasoa noin db. Suunnitelmien toteutumisesta ja aiataulusta ei ole tietoa. Melun ohjearvoisi on alustavasti arvioitu täydennysraentamisen ohjearvot eli päiväajan melutaso ei saa ylittää db ja yöajan esiäänitaso ei saa ylittää 0 db. Luonnosissa A ja B on esitetty melutaso ohteen alueella nyyisellä maanäytöllä ja liienteellä. Lasennan tulosen perusteella päiväajan esiäänitaso ylittää db suurella osalla tarastelualuetta. Päiväajan esiäänitaso on pienimmillään tontin esiosissa noin... db. Yöajan esiäänitaso on yli 0 db oo tarastelualueella. Radan puoleisella osalla melutaso on... db. Melutason annalta junaradan vaiutus on tieliiennettä suurempi. Etenin yöaiaan raideliienteen aiheuttama melutaso ohteen alueella on selvästi yli ohjearvotason. Liitteessä A ja B on esitetty melutaso ohteen alueella nyyisellä maanäytöllä ja vuoden 0 ennusteliienteellä. Lasennan tulosen perusteella melutaso lisääntyy nyytilanteeseen verrattuna alueella noin... db tarasteluohdasta riippuen. Suurinta asvu on tien läheisyydessä johtuen edellä esitetystä liiennemäärän moninertaistumisesta Puistoadulla. Päiväajan esiäänitaso ohteen alueella on noin... db. Yöajan esiäänitaso alueella on...0 db. Melua tulee alueelle merittävästi ummastain lähteestä. Yöajan osalta rautatie on pääosalla aluetta merittävämpi vaiutus. Raideliienteen osalta lasennassa (ennusteliienne) on huomioitu ainoastaan tavaraju-

31 SUUNNITTELUTILANNE naliienteen ehittyminen eiä mahdollisen taajamaradan raideliiennevaiutusia, osa suunnitelmien toteutumisesta ja aiatauluista ei ole tietoa. Käytännössä tavarajunien melupäästö on suuri verrattuna nyyaiaiseen paiallisjunaliienteeseen, joten toteutuessaanaan paiallisjunaliienne ei välttämättä merittävästi lisäisi oonaismelua. Melumallinnos aavan muaisesta raentamisesta tehdään eriseen. Nyt saadun tulosen vaiutusten arvioimisesi on tehty alustavaa tarastelua alustavien raennussuunnitelmien raennusten vaiutusesta melun leviämiseen. Mallin perusteella melutaso alueella ennustetilanteessa on selvästi yli ohjearvon ilman raennusmassoja. Etenin yöaiaan raideliienteen aiheuttama melutaso ylittää ohjearvon suurella osalla aluetta yli db. Käytännössä lasentatulosesta seuraa, että iinteistöillä oleselualueita tulee suojata melulta seä junaradan että adun suunnasta tulevalta melulta. Mallin perusteella, m orea autoatoset radan suuntaisella rajalla eivät ysinään riitä saavuttamaan yöajan ohjearvotasoa pihoilla. Massoittelu, jossa raennuset olisivat tien suuntaan pitiä on hyvä vaihtoehto, osa se eliminoi tehoaasti tieliiennemelua raennusten taaisilla alueilla. Tämän lisäsi radan puolelle tulisi sijoittaa oreita suojaavia raenteita (esim autoatoset). Mallinnus perustuu ohteen ohi ajaneiden junien määrään, esimääräiseen pituuteen ja ajonopeuteen. Kohteen ohdalla tavarajunien ajonopeutena on äytetty 0 m/h miä on rataosuuden suurin sallittu nopeus. Tarvittaessa mallinnusen lisäluotettavuutta voidaan lisätä suorittamalla ohteessa mallinnusta varmentava mittaus. Käytännössä mittaus annattaisi suorittaa sijoittamalla iinteistön alueelle... mittaria ja mitata päivä- ja yöajan esiäänitasoa noin... viion ajan niin, että mittarit jätetään mittaamaan ohteeseen. Tällöin nähtäisiin ohteen alueen todellinen toteutunut pidemmän ajan esiäänitaso nyytilanteessa, jona perusteella mallinnusen tulosta voitaisiin tarentaa, eiä jatosuunnittelu perustuisi pelän lasennallisen tiedon varaan. Mallinnusen tuloseen voi esimerisi vaiuttaa, jos junien todellinen ajonopeus poieaa äytetystä tai radan unto ohteen alueella on esimääräistä tasoa (jota mallinnus vastaa) parempi tai huonompi. Kesilohjan asemapaian asematoimintojen tilavaraussuunnitelma 0..0, yhteenveto Kesilohjan asemapaian liiennejärjestelyistä laadittiin olme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Vaihtoehdoissa on esitetty jalanulu- ja polupyöräyhteydet ja liityntäpysäöintialueet. Polupyörien pysäöinti on esitetty radan molemmin puolin ja linja-autojen vaihtopysäien mahdollinen sijainti Puistoadulle, joa on tulevaisuudessa jouoliiennepainotteinen atu. Liityntäpysäöinnin määränä on äytetty vuonna 00 Espoo-Lohja taajamaliienneradan asemapaiojen (esusta, Lohjan asema ja Muijala) arvioitua autopaiaa, joa on hyvin saavutettavissa olevan liityntäpysäöintialueen oo. Taajamaosayleisaavassa arvioidun asemapaian ohdalla on ysi raide. Henilöliienteen asemapaian toteuttaminen edellyttää toisen raiteen raentamista aseman ohdalla.. raide on esitetty vaihtoehdoissa nyyisen raiteen itäpuolelle niin, ettei se ulotu Pitäadun sillalle. Ns. Kumpulanadun silta ja nyyiset atujärjestelyt joudutaan uusimaan asoisraiteen taia. Raiteen pituusaltevuuden tasaus suunnitteluohjeiden muaisesi edellyttää radan tasausen muutosta noin ahden ilometrin matalla, ja Pitäadun ja ns. Kumpulanadun ratasillat ja atujen tasauset joudutaan uusimaan ratageometrian muutosten vuosi. Radan vaaageometriasta ei aiheudu muutospaineita, osa asemapaia sijaitsee suoralla rataosuudella. Vaihtoehto ; - asemapaia orttelin eteläosan ohdalla - asemapaian odotus- ja liietila radan länsipuolella orttelialueen esiosan ohdalla - Puistoadulta seä ajoneuvoliienteen että evyen liienteen yhteys orttelin läpi - liietilan huoltoliienne ja aseman saattoliienne em. ajoyhteyden autta

32 SUUNNITTELUTILANNE - liityntäpysäöinti radan itäpuolella ns. Kumpulanadun yhteydessä taajamaosayleisaavassa osoitetussa ohdassa - Kumpulanadun aliulun leventäminen asoisraiteen ja evyen liienteen väylän taia - nyyistä aliuluoreutta ei voida asvattaa - bussiliienteen uudet pysäit Puistoadulla Kumpulantien yhteydessä Vaihtoehto ; - asemapaia asemaaavan muutosalueen ja Kumpulanadun eteläpuolella - sijainti edullinen ratageometrian annalta, ratageometrian muutosten tarve vähäisempi uin muissa vaihtoehdoissa - liityntäpysäöinti radan itäpuolella ns. Kumpulanadun yhteydessä taajamaosayleisaavassa osoitetussa ohdassa ja lisäsi vaihtoehtoinen paia Puistoadun yhteydessä asemapaian odotus- ja liietila radan itäpuolella - liietilan huoltoliienne ja aseman saattoliienne liityntäpysäöinnin yhteydessä - Kumpulanadun aliulun leventäminen asoisraiteen ja evyen liienteen väylän taia - nyyistä aliuluoreutta ei voida asvattaa - bussiliienteen uudet pysäit Puistoadulla orttelin läheisyydessä Vaihtoehto ; - asemapaia orttelin esiosan ohdalla - asemapaian odotus- ja liietila, liityntäpysäöintipaiat ja saattoliienne radan itäpuolella - ajo Pitäadun ja Taasenadun autta - Taasenadun pienimittaaavaisen adun liiennemäärät asvavat huomattavasti, ja adulle pitäisi raentaa jalanulu- ja pyörätie - Puistoadulta evyen liienteen yhteys orttelin esiosan läpi - bussiliienteen uudet pysäit Puistoadulla lähellä uutta aseman aliulua - uusi evyen liienteen aliulusilta Tie- ja raideliiennemeluselvitys..0, yhteenveto Lopullinen tie- ja raideliiennemeluselvitys on laadittu lasennallisesti mallintaen valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehtojen havainneaineistot. Selvitysessä on tarasteltu lasennallisesti melutaso ohteen uloalueilla ja esitetty meluntorjuntatoimia ohjearvotason saavuttamisesi, määritetty julisivuihin ohdistuva melutaso julisivujen ääneneristävyysvaatimusten määrittämisesi ja esitetty tulosten perusteella melun osalta huomioon otettavat asiat. Piha-alueet: Ulo-oleselualueiden melutason tarastelussa on äytetty täydennysraentamiseen tavanomaisesti sovellettavia ohjearvoja LAeq,- db(a) ja LAeq,- 0 db(a). Lasennan perusteella tarastellut vaihtoehdot (valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehdot ja havainneaineistot) ovat piha-alueiden melutason annalta yhtä hyviä. Massoittelu suojaa piha-alueita tehoaasti Puistoadun melulta, eiä raennusten välejä ole tarpeen sulea aidalla tai raennusilla. Melutaso oleselualueilla ylittää uitenin ohjearvot piha-alueilla raideliienteen melusta johtuen, jos raidemelun leviämistä pihoille ei estetä. Lasennan perusteella asemapiirrosissa esitetyillä autoatosilla voidaan torjua raidemelua tehoaasti. Yöajan ohjearvon saavuttaminen oleselualueilla edellyttää, että autoatosten oreus on, m nyyisestä maanpinnasta. Autoatosten tulee olla raenteeltaan tiiviitä ja yhtenäisiä. Muiden piharaennusten vaiutus piha-alueiden melutasoon on pääosin pieni. Lounaisimman asuinraennusen oleselualueen lounaispuolelle esitetyllä piharaennusella on uitenin vaiutus oleselualueelle eteläsuunnasta leviävään raidemeluun ja jos piharaennusta ei raenneta, melutaso saattaa ylittää oleseluaueella yöajan ohjearvon. Julisivujen ääneneristävyysvaatimus:

33 SUUNNITTELUTILANNE Julisivujen ääneneristävyysvaatimuset tie- ja raideliiennemelua vastaan ovat suurimmillaan db raennusten junaradan puoleisilla julisivuilla, Tämä suuruinen vaatimus luoitellaan esioreasi, miä tulee huomioida julisivujen suunnittelussa. Muilla raennusilla vaatimus on 0... db. Lasennassa on huomioitu varmuusvara... db. Vaatimuset ovat raennusten julisivuilla samansuuruiset ummanin massoitteluvaihtoehdon tapausessa. Radan suuntaisesti piha-alueiden melulta suojaamisesi sijoitettavilla autoatosilla ei ole vaiutusta julisivuun ohdistuvaan äänitasoon ja julisivujen ääneneristävyysvaatimusiin. Parveelasitusten ääneneristävyysvaatimuset: Lasennan perusteella aii parveeet suositellaan lasitettavisi, jotta äänitaso niillä varmuudella täyttää päiväajan ohjearvon db(a). Parveeisiin ohdistuva päiväajan esiäänitaso on suurimmillaannoin db(a). Näin ollen riittävä vaimennus saavutetaan tavanomaisella raollisella lasitusella. Lasitusrataisulla muodostuvaan vaimennuseen ja parveeella havaittavaan äänitasoon vaiuttaa lasitusrataisujen lisäsi mm. parveeen raenne, muoto ja mitat. Ysityisohtaiset äänenvaimennusrataisut, joilla riittävät äänitasoerot saavutetaan, voidaan tarentaa raennussuunnittelun edettyä. Huoneistojen sijoittelu: Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistusen muaisesti miäli asuinraennusen julisivuun ohdistuva päiväajan esiäänitaso ylittää db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa esiäänitaso alittaa ohjearvot. Julisivuun ohdistuva päiväajan esiäänitaso alittaa lasennan perusteella db(a) aiilla raennusten julisivuilla. Näin ollen huoneistot voidaan melun näöulmasta atsottuna sijoittaa vapaasti. Tie- ja raideliiennemeluselvitys, raentamisen vaiheistusen melutarastelu..0, yhteenveto Selvitys täydentää..0 laadittua tie- ja raideliiennemeluselvitystä, ja siinä on tarasteltu ohteen arvioidun vaiheittaisen raentumisen vaiutusta melutasoon. Lasennan tulosten perusteella on määritelty vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet ja määritetty lasennan tulosten perusteella vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet, jotta uloalueiden melutaso täyttää ohjearvot raentamisen aiissa vaiheissa. Piha-alueet: Ulo-oleselualueiden melutason tarastelussa on äytetty täydennysraentamiseen tavanomaisesti sovellettavia ohjearvoja LAeq,- db(a) ja LAeq,- 0 db(a)...0 laaditun tie- ja raideliiennemeluselvitysen perusteella ohde sijaitsee alueella, jossa raideliienteen melua on runsaasti. Lasennan perusteella, un alueen junaradanpuoleiseen reunaan sijoitetaan oo alueen levyinen, m melueste (autoatos tai aita), melutaso täyttää päivä- ja yöajan ohjearvot raennusten piha-alueilla seä nyyettä ennusteliiennemäärillä. Yöajan melutaso on ennustetilanteessa piha-alueella paioin ohjearvon suuruinen. Alueen vaiheittaisen raentamisen vaiutusia melutasoon on tarasteltu lasennallisesti. Lasennan perusteella, miäli ohde raentuu nopealla aiataululla (tien ja junaradan liiennemäärät ovat liimain nyyisen liienteen suuruisia), ohjearvot piha-alueilla täyttyvät raentamisen aiissa vaiheissa ilman lisämeluntorjuntaa. Tällöin tonteille ei ole tarpeen raentaa radan reunaan sijoitettavan autoatosen lisäsi muuta melusuojausta, Ennustetilanteessa tie- ja raideliienteen liiennemäärät asvavat miä lisää melua alueella. Lasennan perusteella, miäli vaiheittaista raentumista tarastellaan ennusteliiennemäärällä, aiissa vaiheissa päiväajan esiäänitaso piha-alueilla täyttää ohjearvon rasennusten oo piha-alueella, mutta yöajan ohjearvo ylittyy aiissa vaiheissa piha-alueilla vähäisesti johtuen rautatien melusta. Ohjearvon ylitys on suurella osaa pihaa alle db ja suurimmillaan... db.

34 SUUNNITTELUTILANNE Edellä esitetyn perusteella lisävaimennustarvetta autoatosen lisäsi tulee ainoastaan tilanteessa, jossa olmen tarasteltavan tontin raentamisen vaiheistus venyy siten, että ennustetilanteen aiana ainoastaan ysittäinen tontti on raennettuna. Lisämeluntorjuntatarve tulee yöaiaisen vähäisen ylitysen perusteella. Ylitysen aiheuttaa raideliienne, miä on luonteeltaan ajoittaista. Toisin sanoen junan ohiajon ulopuolella piha-alueen äänitaso on selvästi lasennan tulosta alhaisempi. Miäli aiien tonttien voidaan arvioida valmistuvan ennen ennusteliiennemäärien toteutumista, lisämeluntorjuntaa ei tarvita. Julisivujen ääneneristävyysvaatimus: Julisivujen ja parveelasitusten ääneneristävyysvaatimuset on esitetty..0 laaditussa tie- ja raideliiennemeluselvitysessä. Kohteen vaiheittaisella raentumisella ei ole vaiutusta ääneneristävyysvaatimusiin. Maaperän pilaantuneisuusselvitys..0, päivitys..0 yhteenveto Työn tavoitteena oli selvittää Lohjan aupungissa Kesilohjalla orttelissa sijaitsevan tontin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus. Tutimusen alussa ohteesta laadittiin henilöhaastatteluihin ja maastoatselmuseen perustuva historia- ja olosuhdeselvitys. Selvitysestä saatujen tietojen perusteella laadittiin näytteenottosuunnitelma, jona muaisesti tehtiin maaperänäytteenotto aivinoneella oeuopista. Maaperätutimusen perusteella valtioneuvoston asetusen /00 muaiset alemmat ohjearvot ylittyivät yhteensä näytepisteessä tutittujen haitta-aineiden osalta. Selvitys on täydennetty..0; orjattu iinteistön toiminta ohtaan.., lisätty s. ja 0 näytteiden syvyystiedot. Selvitysen riittävyys on varmistettu Uudenmaan Ely-esusen asiantuntija ympäristösuunnittelija Kaija Savelaiselta. Korttelin olemassaolevan raennusannan esittely Ilmauva nyytilanne (0-0 maanmittauslaitos)

35 SUUNNITTELUTILANNE. raennusen eli ysierrosisen verstaan suunnitelmat v. Tehdasraennuseen on 0-0-luvulla tehty laajennusia ja orotusia. Verstaan sijainti raennusomplesissa on meritty sinisellä ympyrällä. Raentamisen vaiheet (JK 0) Vanhimmat osat meritty punaisella, vihreä on laajennus v 00.

36 SUUNNITTELUTILANNE Saajosen tehdastoiminnan ehityshistoria ja raentamisen tapa ovat aiojen saatossa 0-luvulta lähtien tuottaneet oonaisuuden, jossa on melo hyvin nähtävissä raentamisen vaiheet. Raentamisen vaiheisiin liittyy myös olennaisesti tontin laajentuminen ja asemaaavavaiheet (ts. sivu ). Yhden miehen yritys (Lohjan Metalli ja Sähö) oli 0-luvun loppuun mennessä laajentunut 0 heneä työllistäväsi tuotantolaitosesi J. Saajos Ky. Valouva v (Seppo Saajosen aristo) Tehdasraennus ilmentää myös tehdastoiminnan ja -raentamisen autta syntynyttä ns. arjen estetiiaa esimerisi isojen lasiseinien osalta. Suunnittelijoina ei ole toiminut varsinaisia raennussuunnittelijoita tai aritehteja. Tehdasraennusen suunnittelijana on vuosina - ollut työnjohtaja O.Linnansuo. Vuoteen suunnittelijana on ollut raennusmestari Harry Dichoff, jolloin vanha tehdasraennus on saavuttanut pääosan nyyisestä muodostaan. Vuosina -0 alueella on ollut suunnittelijana pääosin Insinööritoimisto Osa & Lahti Oy / Timo Osa seä raennusinsinööri Eri Sammalniemi. Vuonna 00 tehdasraennusta on laajennettu, suunnittelijana insinööri Eri Kamunen. Toimistoraennus Puistoadun ja Kesilohjantien ulmausessa on raennettu vuonna ja sen suunnittelijana on ollut Timo Osa. Sen esiuvana on vuonna raennettu Saaroosi-niminen alujaan vauutusyhtiö Pohjolalle uulunut toimistotalo Helsingissä. Em. raennus sijaitsee Suomen Soerin vanhan pääonttorin ja oopperan välissä Mannerheimintiellä. Saaroosissa ja Saajos Oy:n toimistotalossa on äytetty identtistä raenneteniiaa, joa uului Saajos Oy:n tuotevalioimaan eli lämpöataistu alumiiniprofiili, jota oli 0-luvun alupuolella ehitelty yhdessä Purso Oy:n anssa. Raennus on säilynyt aluperäisessä hahmossaan. (aineisto Seppo Saajos) Saaroosi, ote Google Maps..0 Saajos Oy (JK..0)

37 SUUNNITTELUTILANNE Toimintojen muuttuessa muovautuneen tehdasalueen muutoset on taroitusenmuaista mahdollistaa myös jatossa tehdastoiminnan ehittyessä, huomioiden alueen tehdasraennusten ja toimistoraennusen arvot. Ohessa muistio Länsi-Uudenmaan maauntamuseon anssa Saajos Kiinteistöt Oy:n tiloihin äydystä atselmusesta..0

38 Muistio..0 (0..0) Katselmus Saajos Kiinteistöt Oy:n tiloihin Puistoatu, Lohja Aia:..0 lo Paia: Saajos Oy, Puistoatu, Lohja Läsnä Seppo Saajos, Saajos Kiinteistöt Oy Sara Tamsaari, raennustutija, Länsi-Uudenmaan maauntamuseo Anitta Ojanen, aavoitusaritehti, Lohjan aupuni Kaisa Långström, aavasuunnittelija, Lohjan aupuni Asia: Katselmus järjestettiin orttelissa olevien raennusten mahdollisten suojeluarvojen alustavaa arviointia varten liittyen orttelissa äynnissä olevaan asemaaavan muutoseen. Taustatietoja Länsi-Uudenmaan maauntamuseo /Sara Tamsaari on antanut 0..0 palautteen nähtävilläolleesta orttelin asemaaavamuutosen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja suunnittelun lähtöohdista; Kaavamuutosen tavoitteena on tutia orttelin tontin raennusoieuden asvattamista seä muuttamista asuinraentamiseen. Maauntamuseo atsoo, että aavan päätavoite ei ole ristiriidassa raennetun ulttuuriympäristön arvojen anssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liiteaineistossa on alustavasti esitelty alueen raennusantaa. Esittelyä tulee tarentaa täsmentämällä raennusten suunnittelijatiedot seä lisäämällä uvamateriaalia. 0-luvulta lähtien raentuneen tehtaan osalta on syytä esitellä eri raennusvaiheet seä raennusessa tapahtuneet muutoset pääpiirteittäin. Lohjan aupungin raennusvalvonnan aristomateriaaleista on erätty atselmusta varten historiatietoja / Anitta Ojanen; - tehdasraennusen suunnittelijana on vuosina - ollut työnjohtaja O.Linnansuo - vuoteen suunnittelijana on ollut raennusmestari Harry Dichoff, jolloin vanha tehdasraennus on saavuttanut pääosan nyyisestä muodostaan - vuosina -0 alueella on ollut suunnittelijana pääosin Insinööritoimisto Osa & Lahti Oy / Timo Osa seä raennusinsinööri Eri Sammalniemi - vuonna 00 tehdasraennusta on laajennettu, suunnittelijana insinööri Eri Kamunen - atselmusta varten ootuissa asemapiirrosaineistossa on näyvissä alueen raennusvaiheet pääpiirteittäin Katselmus ja alustavia johtopäätösiä Seppo Saajos ertoi tehtaan toiminnasta, historiasta ja raennusvaiheista. Seä tehdasraennusissa että toimistoraennusessa ja piha-alueilla tehtiin tutustumisierros. Samalla raennusia oli mahdollisuus valouvata. Katselmusen perusteella Saajosen tehdastoiminnan ehityshistoria ja raentamisen tapa ovat aiojen saatossa 0-luvulta lähtien tuottaneet oonaisuuden, jossa on melo hyvin nähtävissä raentamisen vaiheet. Ko. tehdasraennus ilmentää myös tehdastoiminnan ja -raentamisen autta syntynyttä ns. arjen estetiiaa esimerisi isojen lasiseinien osalta. Suunnittelijoina ei ole toiminut varsinaisia raennussuunnittelijoita tai aritehteja. Sara Tamsaaren muaan toimintojen muuttuessa muovautuneen tehdasalueen muutoset on taroitusenmu- Lohjan aupuni - Lojo stad PL - PB Käyntiosoite - Besösadress Puh. - tfn 0 0 (vaihde - växel) 00 LOHJA - LOJO Karstuntie - Karstuvägen Telefax 0 / aista mahdollistaa myös jatossa tehdastoiminnan ehittyessä, huomioiden alueen arvot. Tehdasraennusen lisäsi toimistoraennusin on mieleniintoinen. Katselmustilaisuudessa ei otettu antaa alueen mahdolliseen raennussuojeluun. Yhteenveto ja jatotoimenpiteet Asemaaavamuutosen valmisteluvaiheen aineistossa ei näillä näymin tulla esittämään tehdasraennusille suojelumerintää. Kaava-aineistoa täydennetään suunnittelijatiedoin, lisäämällä uva-aineistoa, avaamalla alueen raennusvaiheet ja raennusissa tapahtuneet muutoset pääpiirteittäin. Länsi-Uudenmaan maauntamuseo tulee arvioimaan mahdollisen suojelutarpeen seä äydyn atselmusen että lausunnolle tulevan valmisteluaineiston perusteella. Sara Tamsaaren viransijaisuus maauntamuseolla päättyy vuoden lopulla. Käydyn atselmusen perusteella saatu näemys tulee tietoon myös raennustutija Tellervo Sauoniemelle, joa tulee jatossa antamaan lausunnot orttelin aava-aineistosta. Jaelu paiallaolijat Muistion laati Anitta Ojanen..0 Lohjan aupuni - Lojo stad PL - PB Käyntiosoite - Besösadress Puh. - tfn 0 0 (vaihde - växel) 00 LOHJA - LOJO Karstuntie - Karstuvägen Telefax 0 /