Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 57 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:30-20:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Minna Eväsoja Merja Vuori Nina From Inka Hopsu Seppo Huhta Kaarina Järvenpää Kristiina Vuorinen Juhana Malme Tiina Kujala Jarmo Nieminen Mika Pirttivaara Jukka Niemelä Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Muut saapuvilla olleet Hannele Kerola kaupunginhallituksen edustaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo :n 202 käsittelyn jälkeen Pirjo Mutanen talous- ja hallintojohtaja, poistui klo :n 192 käsittelyn jälkeen Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja, poistui klo :n 202 käsittelyn jälkeen, saapui klo :n 205 käsittelyn jälkeen Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, poistui klo :n 205 käsittelyn jälkeen Virpi Mattila kehittämispäällikkö, poistui klo :n 202 käsittelyn aikana Juha Nurmi kehittämispäällikkö, poistui klo :n 202 käsittelyn jälkeen Tiina Andersson tilapalvelupäällikkö, poistui klo Juha Hovinen vs. suunnittelupäällikkö, poistui klo :n 194 käsittelyn jälkeen Erja Lehtonen henkilöstön edustaja, poistui klo :n 202 käsittelyn jälkeen Suvituuli Mikos tiedottaja, poistui klo :n 202 käsittelyn jälkeen Tuija Seppänen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 57 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jukka Niemelä Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 57 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 189 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valinta Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 6 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, 192 varhaiskasvatuslautakunnan lausunto 17 kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (Tilakeskusliikelaitoksen johtokunnan) investointien toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Lausunnon antaminen Nuumäen päiväkodin 25 hankesuunnitelmasta 194 Lausunnon antaminen Pohjois-Tapiolan päiväkodin 27 hankesuunnitelmasta 195 Englanninkielisen perusopetuksen valintamenettelyn 29 tarkentaminen 196 Lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen 37 lukuvuodeksi Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä 39 perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 198 Aarnivalkean koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan 43 eroanomus ja täydennysvaali 199 Mikkelän koulun johtokunnan kahden henkilökunnan 44 varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 200 Nuuksion koulun johtokunnan henkilökunnan 45 varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 201 Viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden 46 johtokuntien päätökset 202 Viherlaakson koulun ja lukion opetuksen järjestäminen alkaen 50

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jukka Niemelä.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. (09) Armi Salminen, puh. (09) Jaana Turunen, puh. (09) Kaisu Toivonen, puh. (09) Mervi Katainen, puh. (09) Titta Tossavainen, puh. (09) Tuija Lindstedt, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2014 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupungin johtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Hopsu Vuornoksen ja Waltarin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta esittää vuodelle 2014 lisättäväksi 3 miljoonaa euroa Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön määrärahaan. Samoin lautakunta esittää lisättäväksi euroa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön määrärahaan. Esitetty määrärahojen lisäys tarvitaan erityisesti takaamaan pienet ryhmäkoot opetuksen laadun takaamiseksi (valtion tuoma lisärahoitus). Lautakunta esittää ensisijaisina säästökohteina: -uinninopetuksen "Espoo-lisä" -kuljetukset/ erityisopetuksen järjestäminen lähikouluissa -tilavuokrat/ iltapäivähoidon järjestäminen omissa tiloissa -materiaalikulut -tieto- ja viestintätekniikan laitevuokrat -palkkakulut SEURElle/ avustajien palkkaus omana toimintana -hallinnon vyörytykset -henkilöstön ajankäyttö (selvitys henkilöstöltä, mistä voidaan karsia ydintehtävän vaarantumatta, esim. byrokratian karsiminen) -tilojen yhteiskäyttö (liikuntatoimi, taiteen perusopetus, järjestöt) Lisäksi lautakunta vaatii huomioimaan budjetissa nousseet sisäiset kulut tilavuokrissa, ruokailuissa jne. Palveluliikelaitoksen tulee tarkastella

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 57 mahdollisuuksiaan tehostaa toimintaansa. Liikelaitosten tulostarve ei voi siirtyä suoraan lautakunnan budjettiin maksettavaksi. Tieto- ja viestintätekniikka vaatii lautakunnan mielestä tarkastelua. Säästötarpeet tuovat myös mahdollisuuksia kehittämiseen. Esimerkiksi Linux-järjestelmän käyttöönottoa, fronterista luopumista, konekannan monipuolistamista, oppilaiden omien koneiden käytön mahdollistamista tms. tulee tutkia. Lisäksi lautakunta toivoo, että kasvava oppilas- ja lapsimäärä huomioidaan vastaavana oppilashuollon ja avustajaresurssin lisäämisenä. Malme Hopsun kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen esityksessä yksityisen hoidotukea nostettaisiin yksityisten päivähoitopaikkojen kohdalla alle kolmevuotiaiden hoidossa 600 euroon. Esitän, että vastaavasti yksityisen hoidontuki perhepäivähoitoon korotetaan nykyisestä 296 eurosta 353 euroon, joka on prosentuaalisesti saman suuruinen korotus. Mielestäni se on edelleen pieni korvaus, mutta se ei tuota kohtuuttoman suurta eroa laitosmuotoisen ja perhemuotoisen hoidon välille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Hopsun muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Malmen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kokouksessa tehdyt muutokset ja lisäykset on huomioitu liitteessä. Päätös : päätti tehdä vuoden 2014 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupungin johtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Lisäksi opetus- ja vaatii huomioimaan budjetissa nousseet sisäiset kulut tilavuokrissa jne. Palveluliikelaitoksen tulee tarkastella mahdollisuuksiaan tehostaa toimintaansa. Liikelaitosten tulostarve ei voi siirtyä suoraan lautakunnan budjettiin maksettavaksi. Tieto- ja viestintätekniikka vaatii opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan mielestä tarkastelua. Säästötarpeet tuovat myös mahdollisuuksia kehittämiseen. Esimerkiksi Linux-järjestelmän käyttöönottoa, fronterista

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 57 luopumista, konekannan monipuolistamista, oppilaiden omien koneiden käytön mahdollistamista tms. tulee tutkia. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatulautakunta toivoo, että kasvava oppilasja lapsimäärä huomioidaan vastaavana oppilashuollon ja avustajaresurssin lisäämisenä. Liite Oheismateriaali 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talousarvioesitys vuosille Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvioesitys vuosille Kehysjako - Sivistystoimen tarina - Sivistystoimen tuloskortti 2014 Selostus Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2014 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Toimintaympäristön muutokset ja kehykseen vaikuttavat tekijät (05-06/2013) - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014) Espooseen kohdistuvia muutospaineita Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Kaupungin talouden kehitys Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna 2011.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 57 Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy, mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoo-tarinan, joka sisälsi kaupungin vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa, joiden ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoo- tarinan pohjalta on aloitettu kaupungin yhteisten sekä toimialojen valtuustokauden tavoitteiden ja tulostavoitteiden valmistelu. Nämä tavoitteet käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa. Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 57 kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1 286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtio muuttaa vuoden 2014 alussa kiinteistöveron määrittelyperusteita, ja se nostaa kiinteistöveron kertymää noin 4 milj. euroa. Verotuloarvio on taloustilanteeseen suhteutettuna varsin optimistinen, joten sen realistisuutta joudutaan vielä arvioimaan talousarvioprosessin aikana. Rahoitusvajeen kattamiseen käytetään mm. seuraavia toimenpiteitä: Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen yhteydessä tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma koko valtuustokaudelle. Ohjelma sisältää tavoitteet ja arvion sen avulla saatavasta taloudellisesta tuottavuushyödystä ja vaikutuksista kaupungin rahoitusasemaan. Tuottavuushyötyjen saamiseen tarvitaan myös aikaa, eikä ainakaan vuodelle 2014 tuottavuushyötyjä voi juurikaan tulla. Entistä tiukempi resurssiohjaus on aloitettu hakemalla keinoja, joilla tämän vuoden käyttötalouden tulosta voidaan parantaa ja uhkaavaa alijäämää pienentää. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutostarpeet on käyty läpi kriittisesti ja ehdotetut muutokset merkitsevät selvää haastetta eri palvelujen resursoinnissa. Vuoden 2014 kehys on myös erittäin tiukka palvelutoimialojen sekä liikelaitosten osalta. Tiukalla resurssiohjauksella haetaan nopeita säästöjä ja aikaa tuottavuusohjelman toimenpiteille tuloksille. Kaupungin suurimmat resurssit käytetään lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kaupunki hakee yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa ratkaisuja siihen, voisiko kuntien palveluvelvoitteita ja järjestämistapaa koskevia normeja ja käytäntöjä keventää. Valtio on saatava lupaus konkreettisesta kevennyksestä kuntien velvoitteisiin. Käyttötulojen lisäämismahdollisuudet selvitetään vuoden 2014 aikana ja ehdotukset maksujen ja taksojen tarkistuksista tuodaan päätettäväksi. Käyttötulojen lisäyksen rahallinen tuotto ei ehkä ole kovin suuri, mutta osana toimenpidekokonaisuutta tarkistus on tehtävä. Tasapainotuksen kokonaisuuden osana on arvioitava myös veroperusteet. Espoon kunnallisveron ja kiinteistöveron taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin on alhainen ja veroprosenttien korottaminen lähemmäksi muita parantaisi merkittävästi kaupungin rahoitusasemaa. Veroperusteiden mahdollisen muutoksen tuottama lisätulo pitää ehdottomasti käyttää velanoton vähentämiseen, jolloin lainamäärän kasvu voidaan pitää konsernitasolla kohtuullisena.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 57 Sivistystoimen lautakunnat käsittelivät toimintaympäristön muutoksia ja kehykseen vaikuttavia tekijöitä touko- kesäkuussa. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on jatkossa kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteiden määrää on karsittu edelliseen kauteen verrattuna ja tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Vuodelle 2014 asetetaan lisäksi tulosyksikkökohtaiset tavoitteet palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Palveluliikelaitoksen kanssa tehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta vakiinnutetaan. Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä kehitetään. Vuonna 2014 tehdään selvitys tilojen käyttöasteesta ja suunnitelma käytön tehostamisesta ja sen kustannusvaikutuksista. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain. Lisäksi sivistystoimen uudistetun organisaation prosesseja päivitetään toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi. Valtuustokauden tavoitteena on lisäksi maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa erittäin tärkeää on nuorisotakuun toteutuminen, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli Omniasta valmistuvien nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain OPH:n tulosrahoitusmittarin avulla. Valtuustokauden tavoitteena on myös lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Espoon viidelle suuralueelle

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 57 perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Ruotsinkielisille lasten, nuorten ja perheiden palveluille muodostetaan oma, kuudes ryhmä. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Vuonna 2014 tarjotaan 120 myöhäisellä iällä Suomeen tulleelle nuorelle maahanmuuttajalle perusopetus. Sivistystoimen ruotsinkieliset palvelut muodostavat organisaatiomuutoksen myötä toimivan kokonaisuuden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Osallistumista lisätään mm. päiväkotien ja koulujen vanhempia osallistavien toimintakäytäntöjen avulla sekä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Lisäksi vuonna 2014 uusitaan mm. taiteen perusopetuksen sopimukset ja aloitetaan valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymiseen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2014 tavoitteena on espoolaisten koululaisten sijoittuminen parhaan neljänneksen joukkoon valtakunnallisissa oppimistulosvertailuissa. Osaamisen lisäämiseen tähdätään myös aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisella. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Vuonna 2014 sivistystoimen osuudelle T3:ssa tehdään toimintasuunnitelma ja sivistystoimen tapahtumapalveluiden koordinointi kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita kehitetään. Opinmäen palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja Opinmäen toiminta käynnistyy syksyllä Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelua jatketaan. Vuonna 2014 valmistuvat suunnitelmat Omenatorin ja Espoonlahden alueen palvelukokonaisuuksista. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2014 on 684,2 milj. euroa. Korotus vuoden 2013 korjattuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 1,1 prosenttia. Palkankorotusvaraus tehdään koko kaupungissa 1,0 prosentin suuruisena vuoden 2013 huhtikuun palkkoihin (3,7 milj. euroa). Sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosenttien varausten kaupunkitasoista prosenttia ei ole korotettu. Opetuksen palkkojen palkkaperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin varaudutaan 2,0 prosenttiyksikköä kaupunkitasoista korkeampana. Ateriapalveluiden hinnankorotus 1,8 % ja lasten määrän kasvu on huomioitu varhaiskasvatuksen osalta. Toimitilavuokrien korotukset ja uudet tilat ovat ennakkotiedon mukaan 1,6 milj. euroa, josta puuttuu vielä osa vuonna 2014 valmistuvista kohteista. Siivouspalveluiden ilmoittamat muutokset on huomioitu. Sopimusten indeksikorotukset, uudet päiväkodit, väistötilat koulujen ja päiväkotien remonttien yhteydessä sekä kohonneet ICT-menot aiheuttavat

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 57 myös lisäkustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioissa. Palveluliikelaitoksen korotukset ja lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Sivistystoimen kuljetukset siirtyvät Palveluliikelaitoksen Espoo logistiikkaan. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen henkilöstömenojen supistamista 7 prosentilla syksystä 2014, päivähoitotoiminnan tehostamista mm. sijaisten käytön tehostamisella, palveluneuvonnan ja lasten valintaprosessin uudistamisella sekä vanhoista, epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumisella kun kapasiteetti tämän sallii. Lisäksi perusopetuksen uinninopetuksen sekä liikunnan korjausmäärärahoja karsitaan. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Henkilöstö Vuonna 2014 virkaa ja tointa koskevat perustamis- ja muutosesitykset perustuvat oppilasmäärän kasvuun, uuden toiminnan aloittamiseen ja olemassa olevan toiminnan vakinaistamiseen. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön esitykset uusien vakanssien perustamiseen pohjautuvat oppilasmäärän kasvuun ja olemassa olevan toiminnan vakinaistamiseen. Opetuksen osalta tehtäviä on hoidettu tuntiopettajilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä aloittaa toimintansa uusi päiväkoti, jonka toiminnan käynnistämiseen uusia vakansseja esitetään perustettavaksi. Nimikemuutoksien perusteena on toimintojen ja tehtävien uudelleen organisoinnista johtuvat tehtävänimikkeiden sekä pätevyysvaatimusten ajantasaistaminen vastaamaan muuttuneita tilanteita. Svenska rum lautakunta Vuoden 2013 alusta taiteen perusopetusta koskevat asiat siirtyivät kulttuurilautakunnalta opetus- ja an sekä svenska rum lautakuntaan oman kieliryhmänsä osalta. Samassa yhteydessä siirtyivät svenska rum -lautakunnan päätettäväksi mm. kulttuuria ja nuorisoa koskevat asiat siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 110 oppilaalla. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen aiheuttaa menopaineita. Kulttuurilautakunta

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 57 Vuoden 2013 alusta svenska rum lautakunnan päätettäväksi siirtyivät taiteen perusopetusta ja kulttuuria koskevat asiat siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. Vuoden 2014 alusta vapaan sivistystyön ja kauunkikulttuurin tulosyksiköt yhdistyvät kulttuurin tulosyksiköksi. Yhteispalvelu siirtyy Palveluliikelaitokseen perustettavaan uuteen tulosyksikköön yhdessä Kaupunkitiedon kanssa Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttavat mm. kirjastoaineiston hankinta, työväenopiston vahtimestaripalvelut sekä Näyttelykeskus WeeGeen kilpailutetut vartiointikustannukset, tapahtumakoordinointi ja yhteisöjen palvelutuotanto. Liikunta- ja nuorisolautakunta Vuoden 2013 alusta svenska rum lautakunnan päätettäväksi siirtyivät liikuntaa ja nuorisoa koskevat asiat siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. Vuoden 2014 alusta liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen tulosyksiköt yhdistyvät liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksiköksi. Liikunta- ja nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat peruskoulujen uinninopetuksen kilpailutetut kuljetukset, toimitilakustannuksista puuttuvat toimitilavuokrat ja siivouskustannukset, mm. Tapiolan nuorisotilan toimitilavuokra. Muu sivistystoimi Muuhun sivistystoimeen budjetoituihin kotikuntakorvauksiin varaudutaan 1,7 milj. euron korotuksella. Kotikuntakorvausten arvioidaan kasvavan kuitenkin yhteensä noin 3,0 milj. euroa vuodelle Sivistystoimen tuloarvion lisäyksestä on noin 4,0 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarvion lisäystä. Tulosyksiköiden tuloarviot ovat realistisia. Vuoden 2013 alusta taiteen perusopetusta koskevat asiat siirtyivät kulttuurilautakunnalta opetus- ja an sekä svenska rum lautakuntaan oman kieliryhmänsä osalta. Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat, alakoululaisten määrä lisääntyy yhteensä noin 295 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä noin 95 oppilaalla. Erityisoppilaiden määrä kasvaa 20 ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä noin 50 oppilaalla. Lukion oppilasmäärä laskee noin 50 oppilaalla. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen sekä kuljetukset väistötiloihin aiheuttavat menopaineita. Tuloarviota korotetaan 0,8 milj. euroa suomenkielisen perusopetuksen tasa-arvoon ensi keväänä saatavaa avustusta vastaavasti.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 57 Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää pakollisten menojen karsimista 4,8 milj. euroa. Tähän päästään joko supistamalla opetuksen henkilöstömenoja 7 % syksystä 2014 tai supistamalla opetuksen henkilöstömenoja 4 % (2,5 milj. euroa), siirtämällä erityinen tuki lähikouluihin (0,3 milj. euroa), poistamalla erityisluokkien ja maahanmuuttajaopetuksen oppilaskohtaiset kertoimet (1 milj. euroa), karsimalla iltapäivätoimintaa mm. keskittämällä toiminta pääosin koulutiloihin (0,5 milj. euroa) ja supistamalla hankintoja (0,5 milj. euroa). Tuloarviota korotetaan 0,8 milj. euroa suomenkielisen perusopetuksen tasa-arvoon ensi keväänä saatavaa avustusta vastaavasti. Karsimalla toimintaa 4,8 milj. euroa pystytään rahoittamaan mm. oppilasmäärän kasvusta ja lainsäädännön muutoksista johtuvat pakolliset menot, kuten uusien oppilaiden opetus-, kuljetus- ja ruokailukustannukset sekä sähköisen ylioppilaskirjoituksen edellyttämä varautuminen. Lisäksi perusopetuksen tasa-arvoon saadun erillisen valtionosuuden käyttäminen edellyttää varausta myös menopuolelle. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Suurpelto, Kepeli ja Lipunkantajanpolun päiväkoti sekä Hiirisuon asukaspuisto ja Laajalahden päiväkodin peruskorjaus valmistuvat vuoden 2014 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 200 lapsella. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu, kasvun ja oppimisen tuen tehostaminen sekä esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen edellyttävät henkilöstön koulutustason nostamista. Muutettu TA 2013 Kehystarve 2014 Kehys 2014 Erotus/ Kehystarve Kehys 201,7 milj. euroa 206,3 milj. euroa 203,7 milj. euroa - 2,6 milj. euroa Päivähoitoon tulevien lasten määrä vaihtelee vuosittain ennakoimattomasti ja erityisesti alle 3 -vuotiaiden lasten määrän muutokset päivähoidossa vaikeuttavat talousarvion toteutumista. Talousarvioehdotuksessa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 70 % päivähoitoikäisistä lapsista. Talousarvioehdotuksen toteutuminen kehysmäärärahan puitteissa edellyttää, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvioehdotuksen mukaisena. Espoo - strategian mukaisesti varhaiskasvatuksessa jatketaan lasten ja vanhempien osallisuutta lisäävien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vanhempainiltoja muokataan yhteisöllisyyttä ja vertaistukea luoviksi. Perinteistä informaation jakamista vanhempainilloissa vähennetään ja tarjotaan vanhemmille mahdollisuus lapsiryhmässä olevien lasten kasvatuksen yhteiseen pohdintaan ja suunnitteluun.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 57 Päivähoitoa kehitetään yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa niin, että osa uusista hoitopaikoista on yksityisiä. Uusien yksityisten päivähoitopaikkojen perustamista tulee kaupungin tukea myös tontti- ja toimitilaratkaisuilla. Varhaiskasvatukselle on tärkeää, että kaavoitettaessa uusia alueita varataan alueelta riittävästi, riittävän kokoisia ja pohjaolosuhteiltaan hyviä tontteja niin yksityiseen kuin kunnalliseen palvelutuotantoon. Kehysmääräraha ei mahdollista (2,6 milj. euroa) - indeksikorotuksia - päivähoitopaikkojen lisäämistä, mikäli kysyntä ylittää talousarvioehdotuksessa arvioidun päivähoitopaikkojen määrän (noin 100:n alle 3 - vuotiaan lapsen tuleminen/ lähteminen päivähoitoon merkitsee noin milj. euroa) - annettu kehys edellyttää, että tehostetaan päivähoitopaikkojen käyttöä uudistamalla palveluneuvontaa ja lasten valintaprosessia sekä tehostamalla sijaisten käyttöä. - vanhoista epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumista, mikäli kapasiteetti sen sallii Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / / varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston (Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan) investointien toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh. (09) Eija Riikonen, puh. (09) Juha Nurmi, puh. (09) Sinikka Sorvari, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta) on antanut kaupunginhallitukselle esityksen investointien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille Opetusja antaa osaltaan seuraavan lausunnon. Koulujen ja päiväkotien rakennushankkeiden tulee valmistua siten, että uudet tilat saadaan käyttöön viimeistään elokuun alussa valmiiksi kalustettuina. Näin vältetään kesken toimintakauden vaikeat väliaikaiset tilajärjestelyt ja sekä palvelujen järjestäjille että asiakkaille. Pihat, kentät ja muut ulkoalueet voidaan viimeistellä kesäaikaan laadullisesti paremmin kuin talvikauden aikana. Osa Espoon maaperästä on perustamisolosuhteiltaan erityisen kallista. Kaupungin viranomaiskäytäntö edellyttää maan muita kaupunkeja suurempia ja kalliimpia väestönsuojia, jotka ovat normaaliaikoina vaikeasti hyödynnettävissä. Rahoituskustannukset rasittavat lainoilla rahoitettavia yhtiöhankkeita. Kun kaikki kolme kallistavaa tekijää kohdistuvat samaan rakennushankkeeseen, voidaan joutua tinkimään rakennusten ja pihojen laajuudesta ja laadusta samalla kun sisäiset vuokrat ovat maan kalleimpia. Lautakunta toivoo, että teknisen ja ympäristötoimen piirissä kehitetään kaavoituksen, viranomaiskäytäntöjen ja rakennushankkeiden toteutusmuotovalintojen menettelytapoja. Tilakeskukselle ja sivistystoimelle tulee osoittaa riittävät omat resurssit hankkeiden valmisteluun, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulujen ja päiväkotien väistötilajärjestelyt tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta lasten ja vanhempien elämää ei tarpeettomasti vaikeuteta. Keväällä 2013 laaditussa sivistystoimen esityksessä tai tila- ja asuntojaoston esityksessä ei ole voitu ottaa huomioon valtioneuvoston vastikään esittämää rakennemuutosesitystä, joka vaikuttaa toteutuessaan erityisesti varhaiskasvatuspalvelujen tarpeeseen,

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 57 mahdollisesti myös peruskouluihin. Kaikkia lapsia koskevat erityisopetuspalvelut, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja lasten kotihoidon tuen muutokset vaikuttavat varhaiskasvatuspalveluihin, mutta kysynnän ja palvelutarpeen muutoksia ei vielä tiedetä. Investointiesityksessä ei ole otettu vielä huomioon mahdollisia muutostarpeita, jotka seuraavat taiteen perusopetuksen siirtymisestä kulttuurilautakunnan alaisuudesta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen hankkeet sekä yhteishankkeet Lautakunta pitää välttämättömänä, että toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella valmistuu 16 koulujen peruskorjausta, laajennusta ja uudisrakennusta: Karakallion koulu, Mainingin koulu, Lintuvaaran koulu, Auroran koulu, Tapiolan koulu ja lukio, Karhusuon koulu, Leppävaaran koulukeskus, Päivänkehrän koulu, Perkkaan koulu, Tuomarilan koulu, Kirstin koulu, Laajalahden koulu, Haukilahden koulu ja lukio, Opinmäen kampus, Meri-Matti sekä Viherlaakson koulu ja lukio. Karhusuon koulu ja päiväkoti -hanke on myöhennetty tila- ja asuntojaoston esityksessä vuodella eteenpäin, vuosille , sivistystoimen esitykseen nähden. Hanke tulee toteuttaa sivistystoimen esittämässä aikataulussa, valmistuminen 2017, koska alueen oppilaspaikat ovat muuten riittämättömät. Leppävaaran koulukeskuksen koulurakennusten peruskorjausten ja laajennusten tai korvaavien uudisrakennusten toteuttaminen tulee valmistella kokonaisesityksenä ja ajoittaa toteutettavaksi aikana siten, että Leppävaaran alueella ennustettu tilapäinen väljyys koulutiloissa kyetään hyödyntämään ja vältytään tilapäisten väistötilojen hankinnalta. Perkkaan koulu ja päiväkoti, Perkkaanpuiston koulun korvaava uudishanke, on myöhennetty asunto- ja tilajaoston esityksessä vuodella eteenpäin, vuosille , sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Hankkeen tulee olla valmis viimeistään kesällä 2018, jolloin alueella on väestöennusteen mukaan oppivelvollisia noin 200 lasta nykyistä enemmän. Leppävaaran alueella toimivien Perkkaanpuiston ja Ruusutorpan koulujen tilat ovat riittämättömät nykyistä suuremmalle oppilasmäärälle. Matinkylän alueen väestömäärän ja oppilasmäärän kasvu edellyttävät, että Meri-Matin koulu ja siihen liittyvät aikuislukion ja nuorisopalvelujen tilat valmistuvat Valmistumisajankohta mahdollistaa Komeetan koulusta luopumisen Kirstin koulun, Tuomarilan koulun, Laajalahden koulun, Haukilahden koulun ja lukion sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaukset ja laajennukset tulee toteuttaa aikana.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 57 Kirkkojärven päiväkoti- ja nuorisotila -hanketta on myöhennetty tila- ja asuntojaoksen esityksessä kahdella vuodella, vuosille , sivistystoimen esitykseen nähden. Hanke on korvaava uudisrakennus ja toteutetaan kuudelle lapsiryhmälle. Päiväkoti toimii syksystä 2013 alkaen väistötiloissa osoitteessa Tuomarilantie 19. Hanke tulee toteuttaa välittömästi asemakaavallisten edellytysten salliessa vuosina Hankkeen kiireellisyyttä puoltaa päivähoitopaikkojen tarve. Matinkylän keskuksen päiväkodin ja asukaspuiston uudishanke on paikallisesti merkittävä kahdeksan lapsiryhmän päiväkoti, jota on myöhennetty tila- ja asuntojaoksen esityksessä kolmella vuodella, valmistuminen 2018, sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Matinkylässä on Espoon alueista toiseksi vähiten päivähoitopaikkoja suhteessa lasten määrään. Hankkeen tulee valmistua viimeistään Karamäen päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus on aiennettu tila- ja asuntojaoksen esityksessä yhdellä vuodella, valmistuminen 2016, sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Lautakunta hyväksyy aiennuksen. Jupperin päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus (neuvolatilojen muutos päiväkodiksi) -hanke on aiennettu tila- ja asuntojaoksen esityksessä yhdellä vuodella, valmistuminen 2017, sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Lautakunta hyväksyy aiennuksen. Käsittely Esittelijän tekemät korjaukset asian otsikkoon sekä selostusosaan on huomioitu pöytäkirjassa. Waltari puheenjohtajan ja Hopsun kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Neljännen kappaleen jälkeen (loppuu... ei tarpeettomasti vaikeuteta): Koulutuslainsäädäntö edellyttää, että opetuksen järjestäjä takaa oppilaille oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Kun peruskorjauksia on viivästetty, oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on vaarantunut useassa koulussa. Lautakunta ei voi kantaa vastuutaan oppilaiden turvallisesta oppimisympäristöstä, mikäli peruskorjauksia siirretään myöhemmäksi sivistystoimen esityksestä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Waltarin lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 57 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta) on antanut kaupunginhallitukselle esityksen investointien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille Opetusja päätti antaa osaltaan seuraavan lausunnon. Koulujen ja päiväkotien rakennushankkeiden tulee valmistua siten, että uudet tilat saadaan käyttöön viimeistään elokuun alussa valmiiksi kalustettuina. Näin vältetään kesken toimintakauden vaikeat väliaikaiset tilajärjestelyt ja sekä palvelujen järjestäjille että asiakkaille. Pihat, kentät ja muut ulkoalueet voidaan viimeistellä kesäaikaan laadullisesti paremmin kuin talvikauden aikana. Osa Espoon maaperästä on perustamisolosuhteiltaan erityisen kallista. Kaupungin viranomaiskäytäntö edellyttää maan muita kaupunkeja suurempia ja kalliimpia väestönsuojia, jotka ovat normaaliaikoina vaikeasti hyödynnettävissä. Rahoituskustannukset rasittavat lainoilla rahoitettavia yhtiöhankkeita. Kun kaikki kolme kallistavaa tekijää kohdistuvat samaan rakennushankkeeseen, voidaan joutua tinkimään rakennusten ja pihojen laajuudesta ja laadusta samalla kun sisäiset vuokrat ovat maan kalleimpia. Lautakunta toivoo, että teknisen ja ympäristötoimen piirissä kehitetään kaavoituksen, viranomaiskäytäntöjen ja rakennushankkeiden toteutusmuotovalintojen menettelytapoja. Tilakeskukselle ja sivistystoimelle tulee osoittaa riittävät omat resurssit hankkeiden valmisteluun, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulujen ja päiväkotien väistötilajärjestelyt tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta lasten ja vanhempien elämää ei tarpeettomasti vaikeuteta. Koulutuslainsäädäntö edellyttää, että opetuksen järjestäjä takaa oppilaille oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Kun peruskorjauksia on viivästetty, oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on vaarantunut useassa koulussa. Lautakunta ei voi kantaa vastuutaan oppilaiden turvallisesta oppimisympäristöstä, mikäli peruskorjauksia siirretään myöhemmäksi sivistystoimen esityksestä. Keväällä 2013 laaditussa sivistystoimen esityksessä tai tila- ja asuntojaoston esityksessä ei ole voitu ottaa huomioon valtioneuvoston vastikään esittämää rakennemuutosesitystä, joka vaikuttaa toteutuessaan erityisesti varhaiskasvatuspalvelujen tarpeeseen, mahdollisesti myös peruskouluihin. Kaikkia lapsia koskevat erityisopetuspalvelut, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ja lasten kotihoidon tuen muutokset vaikuttavat varhaiskasvatuspalveluihin, mutta kysynnän ja palvelutarpeen muutoksia ei vielä tiedetä. Investointiesityksessä ei ole otettu vielä huomioon mahdollisia muutostarpeita, jotka seuraavat taiteen perusopetuksen siirtymisestä kulttuurilautakunnan alaisuudesta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuuteen. Opetuksen ja varhaiskasvatuksen hankkeet sekä yhteishankkeet

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 57 Lautakunta pitää välttämättömänä, että toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella valmistuu 16 koulujen peruskorjausta, laajennusta ja uudisrakennusta: Karakallion koulu, Mainingin koulu, Lintuvaaran koulu, Auroran koulu, Tapiolan koulu ja lukio, Karhusuon koulu, Leppävaaran koulukeskus, Päivänkehrän koulu, Perkkaan koulu, Tuomarilan koulu, Kirstin koulu, Laajalahden koulu, Haukilahden koulu ja lukio, Opinmäen kampus, Meri-Matti sekä Viherlaakson koulu ja lukio. Karhusuon koulu ja päiväkoti -hanke on myöhennetty tila- ja asuntojaoston esityksessä vuodella eteenpäin, vuosille , sivistystoimen esitykseen nähden. Hanke tulee toteuttaa sivistystoimen esittämässä aikataulussa, valmistuminen 2017, koska alueen oppilaspaikat ovat muuten riittämättömät. Leppävaaran koulukeskuksen koulurakennusten peruskorjausten ja laajennusten tai korvaavien uudisrakennusten toteuttaminen tulee valmistella kokonaisesityksenä ja ajoittaa toteutettavaksi aikana siten, että Leppävaaran alueella ennustettu tilapäinen väljyys koulutiloissa kyetään hyödyntämään ja vältytään tilapäisten väistötilojen hankinnalta. Perkkaan koulu ja päiväkoti, Perkkaanpuiston koulun korvaava uudishanke, on myöhennetty asunto- ja tilajaoston esityksessä vuodella eteenpäin, vuosille , sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Hankkeen tulee olla valmis viimeistään kesällä 2018, jolloin alueella on väestöennusteen mukaan oppivelvollisia noin 200 lasta nykyistä enemmän. Leppävaaran alueella toimivien Perkkaanpuiston ja Ruusutorpan koulujen tilat ovat riittämättömät nykyistä suuremmalle oppilasmäärälle. Matinkylän alueen väestömäärän ja oppilasmäärän kasvu edellyttävät, että Meri-Matin koulu ja siihen liittyvät aikuislukion ja nuorisopalvelujen tilat valmistuvat Valmistumisajankohta mahdollistaa Komeetan koulusta luopumisen Kirstin koulun, Tuomarilan koulun, Laajalahden koulun, Haukilahden koulun ja lukion sekä Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaukset ja laajennukset tulee toteuttaa aikana. Kirkkojärven päiväkoti- ja nuorisotila -hanketta on myöhennetty tila- ja asuntojaoksen esityksessä kahdella vuodella, vuosille , sivistystoimen esitykseen nähden. Hanke on korvaava uudisrakennus ja toteutetaan kuudelle lapsiryhmälle. Päiväkoti toimii syksystä 2013 alkaen väistötiloissa osoitteessa Tuomarilantie 19. Hanke tulee toteuttaa välittömästi asemakaavallisten edellytysten salliessa vuosina Hankkeen kiireellisyyttä puoltaa päivähoitopaikkojen tarve. Matinkylän keskuksen päiväkodin ja asukaspuiston uudishanke on paikallisesti merkittävä kahdeksan lapsiryhmän päiväkoti, jota on

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 57 myöhennetty tila- ja asuntojaoksen esityksessä kolmella vuodella, valmistuminen 2018, sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Matinkylässä on Espoon alueista toiseksi vähiten päivähoitopaikkoja suhteessa lasten määrään. Hankkeen tulee valmistua viimeistään Karamäen päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus on aiennettu tila- ja asuntojaoksen esityksessä yhdellä vuodella, valmistuminen 2016, sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Lautakunta hyväksyy aiennuksen. Oheismateriaali Selostus Jupperin päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus (neuvolatilojen muutos päiväkodiksi) -hanke on aiennettu tila- ja asuntojaoksen esityksessä yhdellä vuodella, valmistuminen 2017, sivistystoimen esitykseen nähden, valmistuminen Lautakunta hyväksyy aiennuksen - TIKE-TAJA TIKE investointien toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Sivistystoimi on toimittanut Tilakeskukselle esityksensä toimitilainvestoinneiksi vuosille huhtikuussa Sivistystoimen investointiesitykset koskevat uusia toimitiloja, vanhojen toimitilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, vastaavat väestönkasvun edellyttämään toimitilatarpeeseen, toimintaympäristön muutoksiin ja antavat mahdollisuuden luopua epätarkoituksenmukaisista ja huonokuntoisista tiloista. Esitykset hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan väestöennusteiden ja - seurannan, palveluverkkotavoitteiden, toimitilatavoitteiden ja peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Palveluverkon ja palvelualueiden rakennushankkeet liittyvät toisiinsa ja peruskorjaukset pyritään ajoittamaan niin, että väistötiloina voidaan käyttää valmistuneita uusia tiloja tai toisen hankkeen valmistuessa vapaaksi jääviä tiloja. Muutokset toimialan esittämiin hankkeiden ajoituksiin aiheuttavat toimialalle huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto on Tilakeskuksen johtokunnan ominaisuudessa tehnyt esityksen investointien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille (oheismateriaalina). Tila- ja asuntojaoston esitys vastaa sivistystoimen esitystä seuraavien hankkeiden osalta: - Tapiolan koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus, valmistuminen Auroran koulu ja päiväkoti, uudishanke, valmistuminen Lipunkantajanpolun siirtokelpoinen päiväkoti, valmistuminen Suvelan asukaspuiston varastotila, valmistuminen Painiityn päiväkodin uudishanke, valmistuminen Paapuurin päiväkodin uudishanke, valmistuminen Nuumäen päiväkodin uudishanke, valmistuminen Metsolan päiväkoti, tekninen peruskorjaus, valmistuminen 2015

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 57 - Pohjois-Tapiolan päiväkoti, peruskorjaus ja laajennus, valmistuminen Haukilahden päiväkotirakennuksen, sisältää myös Kaislikon avoimen päiväkodin, peruskorjaus, valmistuminen Kilon nuorisotila ja asukaspuisto, uudishanke, valmistuminen Suviniityn päiväkoti ja neuvola, uudishanke, valmistuminen Auroran päiväkodin muutostyö Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi, valmistuminen Heimolan päiväkoti, valmistuminen Vermon päiväkoti, valmistuminen Nepperinportin päiväkoti ja pienten lasten koulu, valmistuminen 2018 Tila- ja asuntojaosto on aientanut seuraavien hankkeiden ajoitusta: - Karamäen päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus on aiennettu yhdellä vuodella, valmistuminen 2016, sivistystoimen esityksessä Jupperin päiväkodin peruskorjaus ja mahdollinen laajennus (neuvolatilojen muutos päiväkodiksi) -hankkeen toteuttaminen on aiennettu yhdellä vuodella, valmistuminen 2017, sivistystoimen esityksessä 2018 Tila- ja asuntojaosto on myöhentänyt seuraavien hankkeiden ajoitusta: - Karhusuon koulu ja päiväkoti (lisärakennus) -hanke on siirretty vuodella eteenpäin, valmistuminen 2018, sivistystoimen esityksessä Leppävaaran koulukeskus / Leppävaaran ja Veräjäpellon koulujen peruskorjaus -hanke on siirretty kahdella vuodella eteenpäin, valmistuminen 2019, sivistystoimen esityksessä Perkkaan koulu ja päiväkoti (Perkkaanpuiston koulun korvaava uudishanke) on siirretty vuodella eteenpäin, valmistuminen 2019, sivistystoimen esityksessä Kirkkojärven päiväkoti- ja nuorisotila -hanketta on myöhennetty kahdella vuodella, valmistuminen 2017, sivistystoimen esityksessä Matinkylän keskuksen päiväkodin ja asukaspuiston uudishanketta on myöhennetty kolmella vuodella, valmistuminen 2018, sivistystoimen esityksessä Suurpellon päiväkodin on ollut määrä valmistua 2013, mutta valmistunee Elinkaari- ja yhtiöhankkeet: Merkittävä osa toimitilahankkeista on ns. elinkaarihankkeita, jotka eivät näy investointiohjelmassa. - Karakallion koulun peruskorjaus, ns. Elinkaari 2 -yhtiöhanke, valmistuminen Mainingin koulun peruskorjaus, ns. Elinkaari 2 -yhtiöhanke,

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 57 valmistuminen Lintuvaaran koulun ja päiväkodin perusparannus ja laajennus, ns. Elinkaari 3 -yhtiöhanke, valmistuminen Päivänkehrän koulu, peruskorjaus ja laajennus, ns. Elinkaari 3 - yhtiöhanke, valmistuminen 2017 Opinmäen kampus, Koy Opinmäen kampus, valmistuu Tuomarilan koulun peruskorjaus ja laajennus, Kirstin koulun peruskorjaus, Laajalahden koulun peruskorjaus, sekä Haukilahden koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus on esitetty tila- ja asuntojaoston esityksessä toteutettaviksi ns. Elinkaari 4 -yhtiöhankkeina. Selvityshankkeet: Selvityshankkeina on nimetty Meri-Matin koulu, aikuislukio ja nuorisopalvelujen tilat, Antinmäen päiväkoti, Perkkaanpuiston koulun laajennusosan muutostyö päiväkotitiloiksi, Viherlaakson koulu ja lukio sekä Espoon kristillisen koulun tilaratkaisu. Hankkeiden toteutus- ja rahoitustapa on auki ja toteuttamisesta ja toteutustavasta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Kohteiden mahdollisesti edellyttämä kaupungin rahoitusosuus sisällytetään Tilakeskuksen investointiohjelmaan sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Kohteiden toteuttaminen edellyttää kaupunginhallituksen tai valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa. Muut investoinnit: Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on varattu 2,0 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha palveluverkkomuutosten toteuttamiseksi pienien toimialoilta toiselle siirtyvien tilojen muutos- ja korjaustöitä varten sekä 1,2 M suuruinen vuosittainen määräraha siirtokelpoisten tilojen toteuttamista varten. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Pekka Eurasto, Talonrakennus - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Lausunnon antaminen Nuumäen päiväkodin hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Eija Riikonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen toteaa lausuntonaan Nuumäen päiväkodin hankesuunnitelmasta, ettei hankesuunnitelmaan ole huomauttamista. Käsittely Pirttivaara Vuornoksen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Nuumäen päiväkodin kattoratkaisu on osalla rakennusta lähes tasakatto. edellyttää, että kattoratkaisun rakentamistapaa päätettäessä olisi huomioitava kestävämpiä jyrkkäkattoisia vaihtoehtoja. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Pirttivaaran lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : päätti todeta lausuntonaan, että Nuumäen päiväkodin kattoratkaisu on osalla rakennusta lähes tasakatto. edellyttää, että kattoratkaisun rakentamistapaa päätettäessä olisi huomioitava kestävämpiä jyrkkäkattoisia vaihtoehtoja. Oheismateriaali Selostus Muilta osin lautakunta päätti todeta, ettei hankesuunnitelmaan ole huomauttamista. - Nuumäen päiväkoti hankesuunnitelma - Päiväkodit vertailukustannukset Nuumäen päiväkodin hankesuunnitelma on valmistunut Tilakeskusliikelaitoksen keväällä 2013 aloittamassa projektissa, jossa tavoitteena on uudistaa Espoon päiväkotien suunnitteluohje ja samalla valmistella seitsemän päiväkodin hanke- ja esisuunnitelmat sekä rakennuttaminen. Suunnitteluohje ei ole vielä täysin valmis ja sen toimivuutta testataan