Espoon kaupunki Pöytäkirja 174

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Vuoden 2015 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, opetus- ja Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Armi Salminen, puh Harri Rinta-aho, puh Jaana Turunen, puh Mervi Katainen, puh Titta Tossavainen, puh Tuija Lindstedt, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2015 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 175 jälkeen. Hopsu puheenjohtajan ja Waltarin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen liitteeseen 1: Erityisopetus- ja avustajaresurssiin lisätään 1,5 milj. euroa. Nieminen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen liitteeseen 2: Lautakunta esittää lisättäväksi (liitteessä kaksi mainittuihin lukuihin) varhaiskasvatuksen määrärahaa 1,1 milj. euroa, jotta kotihoidon Espoolisän määrää ja ikärajaa ei tarvitsisi pienentää. Waltari ilmoitti vastustavansa Niemisen muutosehdotusta. Hopsu Malmen ja Waltarin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen liitteeseen 1: Lautakunta ei leikkaa koulujen iltapäivätoiminnan määrärahasta 0,25 M. Vastaavan suuruinen säästö saadaan uimaopetuksen Espoon lisätuntien todennäköisestä loppumisesta. Iltapäivähoidon rakenteellista kokonaisratkaisua tulee myös kehittää siten, että se mahdollistaisi harrastustoiminnan lisäämisen koulujen iltapäivään ja samalla tukisi erityisesti ykkös- ja kakkosluokkalaisten mahdollisuutta

2 Sivu 2 / 2 ohjattuun iltapäivähoitoon. Samoin asukaspuistoja tulee resurssoida riittävästi, jotta ne voivat tukea koululaisten iltapäivää. Huhta ilmoitti vastustavansa Hopsun muutosehdotusta. Puheenjohtaja Eväsojan, Waltarin, Huhdan ja Niemelän kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Selvitetään suorien leikkausten vaihtoehtona voidaanko valmistavassa opetuksessa olevien määrää lisätä, jotta tuettaisiin maahanmuuttajien kotoutumista erityisluokilla olemisen sijaan sekä selvittämään mahdollisuus Kulosaaren mallin mukaisen uskonnon/elämänkatsomusopetuksen pilotointia. Vuorinen ja Malme ilmoittivat vastustavansa puheenjohtajan lisäysehdotusta. Huhta teki seuraavan muutosehdotuksen: Rajataan vieraiden kielten opetus Espoon peruskouluissa ja lukioissa kuuteen vieraaseen kieleen Suomen, Ruotsin ja Saamen lisäksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Huhdan muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun muutosehdotus 1,5 milj. euron lisäämisestä erityisopetus- ja avustajaresurssiin hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia muutosehdotuksia sekä lisäysehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Niemisen muutosehdotuksesta (määrärahan lisääminen varhaiskasvatukseen) äänestyksessä esittelijän esityksen puolesta äänesti kaksi jäsentä, Niemisen muutosehdotuksen puolesta äänesti 8 jäsentä ja kolme äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 8 äänellä 2 ääntä vastaan, kolmen äänestäessä tyhjää, hyväksyneen Niemisen muutosehdotuksen. Hopsun muutosehdotuksesta (koskien iltapäivätoimintaa) äänestyksessä esittelijän esityksen puolesta äänesti yksi jäsen, Hopsun muutosehdotuksen puolesta äänesti 10 jäsentä ja kaksi äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 10 äänellä yhtä ääntä vastaan, kahden äänestäessä tyhjää, hyväksyneen Hopsun muutosehdotuksen. Äänestyksessä puheenjohtajan lisäysehdotuksen puolesta äänesti 9 jäsentä, lisäysehdotusta vastaan äänesti kaksi jäsentä ja kaksi jäsentä äänesti tyhjää.

3 Sivu 3 / 3 Puheenjohtaja totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 9 äänellä kahta ääntä vastaan, kahden äänestäessä tyhjää, hyväksyneen puheenjohtajan lisäysehdotuksen. Tehdyt muutokset ja lisäykset on huomioitu pöytäkirjan liitteissä 1 ja 2. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen lautakunnan hyväksymien kustannuksia lisäävien muutosten osalta. Päätös : teki vuoden 2015 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten pöytäkirjan liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. päätti, että koulujen iltapäivätoiminnan määrärahasta ei leikata 0,25 M (huomioitu liitteessä). Vastaavan suuruinen säästö saadaan uimaopetuksen Espoon lisätuntien todennäköisestä loppumisesta. Iltapäivähoidon rakenteellista kokonaisratkaisua tulee myös kehittää siten, että se mahdollistaisi harrastustoiminnan lisäämisen koulujen iltapäivään ja samalla tukisi erityisesti ykkös- ja kakkosluokkalaisten mahdollisuutta ohjattuun iltapäivähoitoon. Samoin asukaspuistoja tulee resurssoida riittävästi, jotta ne voivat tukea koululaisten iltapäivää. Lisäksi opetus- ja päätti, että selvitetään suorien leikkausten vaihtoehtona voidaanko valmistavassa opetuksessa olevien määrää lisätä, jotta tuettaisiin maahanmuuttajien kotoutumista erityisluokilla olemisen sijaan sekä selvittämään mahdollisuus Kulosaaren mallin mukaisen uskonnon/elämänkatsomusopetuksen pilotointia. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen lautakunnan hyväksymien kustannuksia lisäävien muutosten osalta. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Suomenkielisen opetuksen talousarvioehdotus vuosille (kokouksessa muutettu) 2 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioehdotus vuosille (kokouksessa muutettu) 3 Äänestyslista - Kehysjako Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2015 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet:

4 Sivu 4 / 4 - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014) Espooseen kohdistuvia muutospaineita Espoon väkiluku on kasvanut vuodesta 1990 alkaen keskimäärin hieman alle 4000 henkilöä vuodessa. Vuosittain vaihtelu on ollut ja välillä eli varsin suurta. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden erotus on ollut hyvin tasainen, noin asukasta vuodessa. Kuntien välisen muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys on vuoden 1995 jälkeen laskenut selvästi ja viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut useana vuonna negatiivinen. Sen sijaan nettosiirtolaisuus on 1990-luvun nollatasolta noussut trendinomaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestönlisäyksestä on ollut viime vuosina reilusti yli puolet, (75,7 % vuonna 2013), mikä vastaa näiltä osin myös valtakunnallista kehitystä. Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden 2014 tammi-kesäkuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2013 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 970 asukasta) 260 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi 240 asukkaalla edellisvuoteen nähden. Espoolle tuli kuntien välistä muuttovoittoa tammi-kesäkuussa 500 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen nousi hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, espoolaisten muutto ulkomaille taas pysytteli samoissa lukemissa. Tammikesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 690 asukasta, 50 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 47 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 31 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja kuntien välinen muuttoliike kasvatti Espoon väestöä 22 prosentin verran. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa Espoossa työttömyysasteen kasvu viime kuukausina on ollut voimakkaampaa kuin muualla maassa. Kuitenkin Espoon työttömyysaste on edelleen alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Vuosikatteesta ja tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Lukuja paransivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syyskaudella 2013 hillitsivät kulujen kasvua. Ilman kertaluonteisia eriä vuosikate olisi ollut noin 125 milj. euroa ja tulos 16 milj. euroa.

5 Sivu 5 / 5 Vuoden 2014 talousarviosta päätettäessä oli tiedossa yleisten talousnäkymien heikkeneminen. Valtuusto päätti käynnistää taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelun. Edellä mainitun päätöksen mukaisesti valtuusto hyväksyi toukokuussa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman ja jo maaliskuussa pienensi vuoden 2014 talousarviota toimintakatteella mitaten noin 23 milj. euroa. Tämä sopeutus on pääosin toteutunut Seuranta I:n ennusteiden perusteella. Kun sosiaali- ja terveystoimen menoissa on ilmennyt merkittäviä ylitysuhkia, maanmyyntitulot ovat jäämässä alle talousarvion ja verorahoitusarvion toteutumisessa on lähes 17 milj. euron riski, toteutuu vuoden 2014 tulos Seuranta I:ssä esitetyn ennusteen mukaan merkittävästi alijäämäisenä. Vuosikate putoaa investointien rahoitustarpeita ajatellen kestämättömän alhaiselle tasolle. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verotuloennuste tarkistettiin heinä-elokuun vaihteessa koko maan ja Espoon vuoden 2013 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2014 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2014 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa eli 0,8 prosenttia enemmän kuin vuonna Kasvun pienuuteen vaikuttaa osaltaan se, että vuodelle 2013 kirjautui noin 10 milj. euron ylimääräinen erä tilitysaikataulujen muutoksesta johtuvan jaksotusmuutoksen takia. Vuoden 2014 verotuloihin vaikuttaa myös kunnallis- sekä kiinteistöveroprosenttien nosto. Ilman niitä tämän vuoden verotulot alenisivat edellisestä vuodesta. Verorahoituksen määrä ja kehitys on arvioitu tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella. Hallituksen kehysriihessä sovittiin maaliskuussa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja nostetaan vuoden 2015 alussa. Samalla on päätetty että välyksen tarkistamisesta kunnille kertyvä lisäverotulo vähennetään valtionosuuksista. Alarajan nostosta tulevasta veronlisäyksestä yli puolet, noin 20 milj. euroa kohdistuu Espooseen. Valtion valmistelusta saatujen epävirallisten tietojen mukaan tämä 20 milj. euroa vähennetään suoraan Espoolle tilitettävistä valtionosuuksista. Asia varmistuu vasta elokuun lopun budjettiriihessä. Verotuloennuste on laadittu muilta osin nykyisillä veroprosenteilla mutta edellä mainittu kiinteistöveron alarajan nosto on huomioitu. Vuoden 2015 peruspalvelujen valtionosuuksista on käytettävissä Suomen kuntaliiton laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja lähtökohdiltaan se ei aiheuta merkittäviä muutoksia suurten kaupunkien saamiin valtionosuuksiin. Espoon kaupungille tilitettävät valtionosuudet näyttävät jäävän kuitenkin selvästi pienemmiksi edellä mainitun

6 Sivu 6 / 6 kiinteistövero-operaation takia. Sen lisäksi vuosille suunnitellut valtionosuusleikkaukset pudottavat kaupungille tilitettävien valtionosuuksien määrä, minkä vuoksi niitä ei juurikaan kerry. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. palveluvelvoitteisiin ja valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syys - lokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja -tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava. Vuoden 2013 syksyllä julkistetun hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lupaamia palveluvelvoitteen ja tuotantotavan kevennyksiä mahdollistavia normimuutoksia ei ole saatu valmiiksi, mikä suuresti hankaloittaa talouden tasapainotusta. Kevään kehysriihen päätösten mukaan näitä päätöksiä tulisi elo-syyskuun vaihteessa. Valtion tämän ja ensi vuoden suunnitelmiin sisältyy eräitä kuntien velvoitteita ja kustannuksia lisääviä hankkeita ja toimenpiteitä. Talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitteisiin liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu ja täytäntöönpano on aloitettu. Niitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin ja niissä onnistuminen edesauttaa kaupungin pahasti epätasapainoon joutuneen rahoitustilanteen parantamista. Palveluliiketoimen tuottamien sisäisten palvelujen tuottavuustavoitteet ovat vähintään yhtä suuret kuin asiakaspalveluja järjestävillä ja tuottavilla toimialoilla. Palveluliiketoimen tuottavuushyödyt siirtyvät hinnoittelun kautta peruspalveluihin. Liikelaitosten budjetit rakennetaan niin, että ne tuottavat maksimissaan 1 %:n ylijäämän ko. liikelaitoksen liikevaihdosta. Käyttötalouden tulojen ja menojen budjetoinnin lähtötilanteeksi on kirjattu Seuranta 1:ssä esitettävien talousarviomuutosten mukainen talousarvio. Investointiohjelma Investointiohjelmassa on erityisesti priorisoitu sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksia. Näin ollen on muita investointihankkeita jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Kouluja korjataan sekä talousarviovaroin että yhtiömuotoisesti kaupungin takaamilla lainoilla.

7 Sivu 7 / 7 Palvelujen ja investointien rahoitus Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti. Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATU-tavoitearvoista vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu tuottavuus paranee vuosittain. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteiden määrää on karsittu edelliseen kauteen verrattuna ja tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Tuottavuutta seurataan tatuohjelman kautta. Tavoite Palveluliikelaitoksen kanssa tehtävistä sopimuksista on edelleen tuloskortissa. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain. Valtuustokauden tavoitteena on lisäksi maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilöstömäärän kasvun pysäyttäminen, jolloin toimialatason tavoitteena on että henkilöstömäärä ei kasva vuonna Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa erittäin tärkeää on nuorisotakuun toteutuminen, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli Omniasta valmistuvien nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain OPH:n tulosrahoitusmittarin avulla.

8 Sivu 8 / 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistumisen myötä muotoillaan uudeksi tulostavoitteeksi sivistystoimen prosessien uudistaminen vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Valtuustokauden tavoitteena on myös lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2015 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa toteutetaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuodeksi 2015 asetetut tavoitteet. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, työväenopiston ruotsinkielisen toiminta sekä ruotsinkieliset nuoriso- ja kulttuuripalvelut muodostavat yhden toimivan kokonaisuuden. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2015 tavoitteena on, että espoolaiset koululaiset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Vuonna 2015 sivistystoimessa tarkastellaan taiteen ja kulttuurin roolia Innovation Gardenissa. Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelua jatketaan. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2015 on 691,1 milj. euroa. Korotus vuoden 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 2,2 prosenttia. Sivistystoimen vuoden 2015 kehyksessä on määrärahat kaupunkitasoiseen palkankorotukseen ja sisäisiin toimitilavuokriin. Sisäiset siivouskustannukset ovat laskeneet noin 0,2 milj. euroa. Palkankorotusvaraus tehdään koko kaupungissa 0,5 prosentin suuruisena vuoden 2014 palkkoihin verrattuna (yhteensä 1,6 milj. euroa). Toimitilavuokrien korotukset ja uudet tilat ovat ennakkotiedon mukaan huomioitu 11,4 milj. eurolla. Ateriapalveluiden hinnankorotus on 2,5 %. Oppilasmäärän kasvu noin 660 oppilasta, uudet päiväkodit ja kokovuotistamiset, Opinmäen toiminnan käynnistäminen, väistötilat koulujen ja päiväkotien remonttien yhteydessä sekä sopimusten indeksikorotukset aiheuttavat lisäkustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioissa. Palveluliikelaitoksen korotukset tai lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen avustajapalveluiden supistamista, lukion sähköisten yo-kirjoituksiin varattavan kehittämisrahan supistamista ja iltapäivätoiminnan ryhmien

9 Sivu 9 / 9. lukumäärän supistamista. Varhaiskasvatuksessa yksityisen päivähoidon määrän lisäämistä sekä toiminnan ja palvelutuotannon kehittämistä mm. sijaisten käytön tehostamalla, palveluneuvonnan ja lasten valintaprosessia kehittämällä sekä vanhoista, epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumalla, kun kapasiteetti tämän sallii. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Suomenkielinen työväenopisto ja Espoon aikuislukio siirtyvät vuoden 2015 alusta Espoon seudun koulutuskuntayhtymään Omniaan. Henkilöstö Virkaa ja tointa koskevat perustamis- ja muutosesitykset perustuvat uuden toiminnan aloittamiseen, oppilasmäärän kasvuun ja olemassa olevan toiminnan vakinaistamiseen. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetuksen osalta kyseisiä tehtäviä on hoidettu tuntiopettajilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä otetaan käyttöön kaksi uutta päiväkotia. Toiminnan käynnistämiseen esitetään lakisääteisen mitoituksen mukaisesti uusia vakansseja. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Tässä yhteydessä on ajantasaistettu tehtäväkuvia, tehtävänimikkeitä ja pätevyysvaatimuksia sekä arvioitu uudelleen kyseisten tehtävien vaativuutta. Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat, alakoululaisten määrä lisääntyy yhteensä noin 300 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä noin 148 oppilaalla. Erityisoppilaiden määrä kasvaa noin 135 oppilaalla. Kuljetukset väistötiloihin aiheuttavat menopaineita. Espoon aikuislukion toiminta siirtyy Espoon seudun koulutuskuntayhtymään Omniaan. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Suurpelto ja Painiitty valmistuvat vuoden 2015 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 450 lapsella. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu, kasvun ja oppimisen tuen tehostaminen sekä esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen edellyttävät henkilöstön koulutustason nostamista. Svenska rum -lautakunta Aikuisopetuksen organisaatiomuutoksen yhteydessä ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen toiminta siirtyy kulttuurilautakunnasta Svenska rum -lautakuntaan. Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 75 oppilaalla

10 Sivu 10 / 10 Kulttuurilautakunta Suomenkielisen työväenopiston toiminta siirtyy lukien osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymään Omniaa. Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttavat mm. Opinmäen uudet kirjastotilat ja Pentalan saaristomuseon valmistuminen. Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat Opinmäen nuoriso- ja liikuntatilat, Leppävaaran uimahallin ja maauimalan käyttöönotto sekä sitovien sopimusten indeksikorotukset. Muu sivistystoimi Muuhun sivistystoimeen budjetoituihin kotikuntakorvauksiin varaudutaan korotuksella. Sivistystoimen tuloarviosta on noin 3,8 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarviota. Tulosyksiköidentuloarviot ovat realistisia. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sitä säätelee laki taiteen perusopetuksesta (633/1998). Taiteen perusopetuksen oppimäärät ovat laaja ja yleinen oppimäärä. Laajan oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät 1300 opetustuntia, yleisen oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät 500 opetustuntia, jotka koostuvat 10 opintokokonaisuuden moduuleista. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta tai hankkia sitä muulta järjestäjältä. Espoossa taiteen perusopetusta annetaan yksityisissä taideoppilaitoksissa, joista keskeistä osaa kaupunki tukee toimintaavustuksilla. Espoon kaupunki saa asukaskohtaista valtionosuutta alueellaan järjestettävästä taiteen perusopetuksesta. Kaupungin toimintaavustusta saavat laajan oppimäärän oppilaitokset ovat saaneet lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön luvan taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja saavat tämän järjestämisluvan perusteella opetustuntikohtaista valtionosuutta. Avustukset taiteen perusopetuksen oppilaitoksille jaetaan avustussääntöjen mukaan kahteen ryhmään: 1) säännölliset toiminta-avustukset lakisääteisen valtionavun piirissä oleville taiteen perusopetuksen oppilaitoksille 2) toiminta-avustukset muille taiteen perusopetuksen oppilaitoksille Avustusmäärärahaesitys vuodelle 2015 on 4,2 milj. euroa sisältäen toiminta-avustukset, aulapalvelut ja toimitilakustannukset. Avustuksista lautakunta päättää joulukuun kokouksessa.

11 Sivu 11 / 11 Espoossa taiteen perusopetuksen piirissä on lasta ja nuorta, lisäksi taiteen perusopetusta on tarjolla 49 suomenkielisessä päiväkodissa (1122 lasta) ja ruotsinkielisessä päivähoidossa (n. 145 lasta). Espoossa annettava taiteen perusopetus on osa espoolaista maailmankuulua koulutusosaamista. Tiedoksi

12 Sivu 12 / 12