Espoon kaupunki Pöytäkirja 46

Transkriptio

1 Sivu 1 / / Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot: Armi Salminen, puh Marjo Sotala-Solovjew, puh Kirsti Askolin, puh Liisa Paavola, puh Annika Latva-Äijö, puh Nina Taipale, puh Martti Merra, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteen mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Aarrekivi teki Pajusen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Uimahallin lippujen hinnan korotusta ei esitetä. Korotustarvetta arvioidaan uudelleen, kun on tarkempi seurantaraportti kävijämäärien lisäyksen tuomista vaikutuksista on saatavilla. Puheenjohtaja teki Aarrekiven kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Leirivälinelainaamotoimintaa kaupungin palveluna ei lopeteta ilman lautakunnan päätöstä. Lautakunnalle tuodaan vaihtoehdot marraskuun kokoukseen ja lautakunta päättää palvelun tulevaisuudesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä, sekä erillinen lisäysehdotus. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänesti 9 jäsentä ja Aarrekiven muutosehdotuksen puolesta (EI) 3 jäsentä. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen äänin 9-3.

2 Sivu 2 / 2 Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1 tekee vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteen mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. 2 päätti, että leirivälinelainaamotoimintaa kaupungin palveluna ei lopeteta ilman lautakunnan päätöstä. Lautakunnalle tuodaan vaihtoehdot marraskuun kokoukseen ja lautakunta päättää palvelun tulevaisuudesta. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisolautakunnan vuoden 2017 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma 2 Aänestyspöytäkirja, liikunta- ja Sivistystoimen lautakuntakohtainen-tulosyksikkökohtainen kehysjako - Vammaisneuvoston talousarvioesitykset 2017, sivistystoimea koskevat esitykset Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2017 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2016) - Käyttösuunnitelmat (02/2017) Sivistystoimen tuloskortti 2017 Näkökulma 1 - Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Henkilötyön tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla ja työhyvinvointi kasvaa yhdellä yksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää. Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranee ja toimialan johtaminen on tavoitteellista.

3 Sivu 3 / 3 Näkökulma 2 - Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Vuonna 2017 tavoitteena on, että nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotaan koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikat. Myös yhteisötakuun ohjausmalli luodaan ja sen toimenpiteiden vaikuttavuusmittarit on käyttöönotettu. Maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan kaikissa sivistystoimen palveluissa. Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat sivistystoimen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Sivistystoimessa toteutuvat tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet. Näkökulma 3 - Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2017 Oppiva Espoo on tunnettu paikallisesti ja kansainvälisesti. Jokaisessa tulosyksikössä toteutetaan yksi Oppiva Espoo -ydinteemaa edistävä toimenpide. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteita ja linjauksia Kestävä rahoitustasapaino, jossa kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 270 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Sivistystoimen osuus vuosikatteen parantamisesta on 4 milj. euroa. Kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 280 milj. euroa vuosittain. Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestökasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Arvioidaan ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen maksujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin. Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien aikana.

4 Sivu 4 / 4 Kustannustehokkuutta parannetaan digitalisoinnin avulla. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2017 on 710,9 milj. euroa. Sivistystoimen vuoden 2017 kehystä rasittaa sisäisten toimitilavuokrien kasvun yhteensä noin 2,9 milj. euroa ja Espoon tietotekniikan vertailukelpoisen kasvun noin 2,2 milj. euroa. Kilpailukykysopimus alentaa sivistystoimen henkilöstökuluja arviolta yhteensä 2,7 milj. euroa vuonna Lomarahan 30 prosentin leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja yhteensä noin 3,8 milj. euroa. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Sivistystoimen osuus tästä tavoitteesta on 4 milj. euroa, joka on jo vähennetty vuoden 2017 menokehyksestä. Espoon tietotekniikan laskutusperusteita korjattiin siten, että kustannukset kohdistustuvat toimialoille todellisen aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tekninen korjaus muutti toimialojen toimintamenokehyksiä, mutta kaupunkitasolla vaikutus on neutraali. Tämä tekninen muutos pienensi sivistystoimen kehystä noin 2,7 milj. euroa. Samalla kun toimintaan käytettävissä oleva budjetti pienenee, lasten määrä varhaiskasvatuksessa, oppilaiden määrä kouluissa sekä asikkaiden määrä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa kasvaa. Palvelut toteutetaan toimintaa tehostamalla, mutta annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää myös toiminnan sopeuttamista, joka toteutetaan siten, että se mahdollisimman vähän vaikuttaa palvelun laatuun. Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä esitetään lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti vakansseja toiminnan käynnistämiseen uusissa päiväkodeissa. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. nuorisopalvelut kattaa talousarvion menokasvun tuloja lisäämällä vuosina Maksut pidetään lähellä pääkaupunkiseudun seudun yleistä tasoa.

5 Sivu 5 / 5 Kehyksessä tulolisäys ensi vuodelle on euroa. Tavoite saavutetaan tarkistamalla uimalippujen hinnoittelua alkaen sekä asiakasmäärän kasvulla. nuorisopalvelut: Tulojen lisäämissuunnitelma lyhyesti: Vuosi 2017: tarkistetaan uimalippujen subventoidut hinnat ja kertakäyntihinnat lukien esim. seuraavasti: - Kertalippu 5 eurosta 5,50 euroon - Sarjalippujen hinnat nostetaan lähemmäksi Helsingin ja Vantaan vastaavia hintoja Vuosi 2018: tarkistetaan - veneiden talvisäilytyshinnat nostamalla ne Helsingin tasoon - uimalippujen hinnankorotusvaikutus tammi-huhtikuulta. - Vuosi 2019: tarkistetaan - veneiden venepaikkahinnat ja korotetaan kenttien ja salien maksuperusteita lähemmäksi Helsingin ja Vantaan hintatasoa. - Vuodesta 2020 lähtien menojen kasvua ei enää voida kattaa tuloja lisäämällä. Vaihtoehdot esitetylle budjetille Mikäli uimahallien lippujen hinnan tarkistusta ei tehdä, vähennetään vastaavasti kustannuksia. Se tarkoittaa Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahallissa tarjottujen liikuntapalvelujen karsimista, nuorisopalveluiden henkilöstöresurssien vähentämistä sekä Etsivän Nuorisotyön ja Tajua Mut! -hankkeen rahoitusta.

6 Sivu 6 / 6