Espoon kaupunki Pöytäkirja 46

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot: Armi Salminen, puh. (09) Martti Merra, puh. (09) Viula Pakka, puh. (09) Kirsti Askolin, puh. (09) Liisa Paavola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2014 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Puheenjohtaja teki Pajusen kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: liikunta- ja toivoo, että nuorten ja alanopiskelijoiden keätyöllistäminen toteutuu vuoden 2013 tasolla vuonna Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös teki vuoden 2014 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varattiin mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Lisäksi liikunta- ja toivoi, että nuorten ja alanopiskelijoiden kesätyöllistäminen toteutuu vuoden 2013 tasolla vuonna Liitteet 5 nuorisolautakunnan ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille lukuina 6 nuorisolautakunnan ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille lukuina2 7 nuorisolautakunnan ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille lukuina3

2 Sivu 2 / 2 8 nuorisolautakunnan vuoden 2014 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma.pdf Oheismateriaali Selostus - Sivistystoimen tarina - Sivistystoimen tuloskortti Kehysjako Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2014 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Toimintaympäristön muutokset ja kehykseen vaikuttavat tekijät (05-06/2013) - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014) Espooseen kohdistuvia muutospaineita Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Kaupungin talouden kehitys Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen.

3 Sivu 3 / 3 Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy, mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoo-tarinan, joka sisälsi kaupungin vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa, joiden ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoo- tarinan pohjalta on aloitettu kaupungin yhteisten sekä toimialojen valtuustokauden tavoitteiden ja tulostavoitteiden valmistelu. Nämä tavoitteet käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa. Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1 286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %.

4 Sivu 4 / 4 Valtio muuttaa vuoden 2014 alussa kiinteistöveron määrittelyperusteita, ja se nostaa kiinteistöveron kertymää noin 4 milj. euroa. Verotuloarvio on taloustilanteeseen suhteutettuna varsin optimistinen, joten sen realistisuutta joudutaan vielä arvioimaan talousarvioprosessin aikana. Rahoitusvajeen kattamiseen käytetään mm. seuraavia toimenpiteitä: Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen yhteydessä tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma koko valtuustokaudelle. Ohjelma sisältää tavoitteet ja arvion sen avulla saatavasta taloudellisesta tuottavuushyödystä ja vaikutuksista kaupungin rahoitusasemaan. Tuottavuushyötyjen saamiseen tarvitaan myös aikaa, eikä ainakaan vuodelle 2014 tuottavuushyötyjä voi juurikaan tulla Entistä tiukempi resurssiohjaus on aloitettu hakemalla keinoja, joilla tämän vuoden käyttötalouden tulosta voidaan parantaa ja uhkaavaa alijäämää pienentää. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutostarpeet on käyty läpi kriittisesti ja ehdotetut muutokset merkitsevät selvää haastetta eri palvelujen resursoinnissa. Vuoden 2014 kehys on myös erittäin tiukka palvelutoimialojen sekä liikelaitosten osalta. Tiukalla resurssiohjauksella haetaan nopeita säästöjä ja aikaa tuottavuusohjelman toimenpiteille tuloksille. Kaupungin suurimmat resurssit käytetään lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kaupunki hakee yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa ratkaisuja siihen, voisiko kuntien palveluvelvoitteita ja järjestämistapaa koskevia normeja ja käytäntöjä keventää. Valtio on saatava lupaus konkreettisesta kevennyksestä kuntien velvoitteisiin. Käyttötulojen lisäämismahdollisuudet selvitetään vuoden 2014 aikana ja ehdotukset maksujen ja taksojen tarkistuksista tuodaan päätettäväksi. Käyttötulojen lisäyksen rahallinen tuotto ei ehkä ole kovin suuri, mutta osana toimenpidekokonaisuutta tarkistus on tehtävä. Tasapainotuksen kokonaisuuden osana on arvioitava myös veroperusteet. Espoon kunnallisveron ja kiinteistöveron taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin on alhainen ja veroprosenttien korottaminen lähemmäksi muita parantaisi merkittävästi kaupungin rahoitusasemaa. Veroperusteiden mahdollisen muutoksen tuottama lisätulo pitää ehdottomasti käyttää velanoton vähentämiseen, jolloin lainamäärän kasvu voidaan pitää konsernitasolla kohtuullisena. Sivistystoimen lautakunnat käsittelivät toimintaympäristön muutoksia ja kehykseen vaikuttavia tekijöitä touko- kesäkuussa. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita

5 Sivu 5 / 5 toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on jatkossa kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteiden määrää on karsittu edelliseen kauteen verrattuna ja tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Vuodelle 2014 asetetaan lisäksi tulosyksikkökohtaiset tavoitteet palveluiden tuottavuuden parantamiseksi. Palveluliikelaitoksen kanssa tehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta vakiinnutetaan. Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä kehitetään. Vuonna 2014 tehdään selvitys tilojen käyttöasteesta ja suunnitelma käytön tehostamisesta ja sen kustannusvaikutuksista. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain. Lisäksi sivistystoimen uudistetun organisaation prosesseja päivitetään toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi. Valtuustokauden tavoitteena on lisäksi maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa erittäin tärkeää on nuorisotakuun toteutuminen, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoaminen kaikille peruskoulun päättäneille. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuutta, eli Omniasta valmistuvien nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista, seurataan vuosittain OPH:n tulosrahoitusmittarin avulla. Valtuustokauden tavoitteena on myös lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2014 panostetaan erityisesti lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja rakentavaa toimintaa. Espoon viidelle suuralueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Ruotsinkielisille lasten, nuorten ja perheiden palveluille muodostetaan oma, kuudes ryhmä.

6 Sivu 6 / 6 Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioiden. Vuonna 2014 tarjotaan 120 myöhäisellä iällä Suomeen tulleelle nuorelle maahanmuuttajalle perusopetus. Sivistystoimen ruotsinkieliset palvelut muodostavat organisaatiomuutoksen myötä toimivan kokonaisuuden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Osallistumista lisätään mm. päiväkotien ja koulujen vanhempia osallistavien toimintakäytäntöjen avulla sekä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Lisäksi vuonna 2014 uusitaan mm. taiteen perusopetuksen sopimukset ja aloitetaan valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymiseen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2014 tavoitteena on espoolaisten koululaisten sijoittuminen parhaan neljänneksen joukkoon valtakunnallisissa oppimistulosvertailuissa. Osaamisen lisäämiseen tähdätään myös aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisella. Espoolainen kulttuuriverkosto muodostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Vuonna 2014 sivistystoimen osuudelle T3:ssa tehdään toimintasuunnitelma ja sivistystoimen tapahtumapalveluiden koordinointi kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita kehitetään. Opinmäen palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja Opinmäen toiminta käynnistyy syksyllä Metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelua jatketaan. Vuonna 2014 valmistuvat suunnitelmat Omenatorin ja Espoonlahden alueen palvelukokonaisuuksista. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2014 on 684,2 milj. euroa. Korotus vuoden 2013 korjattuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 1,1 prosenttia. Palkankorotusvaraus tehdään koko kaupungissa 1,0 prosentin suuruisena vuoden 2013 huhtikuun palkkoihin (3,7 milj. euroa). Sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosenttien varausten kaupunkitasoista prosenttia ei ole korotettu. Opetuksen palkkojen palkkaperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin varaudutaan 2,0 prosenttiyksikköä kaupunkitasoista korkeampana. Ateriapalveluiden hinnankorotus 1,8 % ja lasten määrän kasvu on huomioitu varhaiskasvatuksen osalta. Toimitilavuokrien korotukset ja uudet tilat ovat ennakkotiedon mukaan 1,6 milj. euroa, josta puuttuu vielä osa vuonna 2014 valmistuvista kohteista. Siivouspalveluiden ilmoittamat muutokset on huomioitu. Sopimusten indeksikorotukset, uudet päiväkodit, väistötilat koulujen ja päiväkotien remonttien yhteydessä sekä kohonneet ICT-menot aiheuttavat myös lisäkustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioissa.

7 Sivu 7 / 7 Palveluliikelaitoksen korotukset ja lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Sivistystoimen kuljetukset siirtyvät Palveluliikelaitoksen Espoo logistiikkaan. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen henkilöstömenojen supistamista 7 prosentilla syksystä 2014, päivähoitotoiminnan tehostamista mm. sijaisten käytön tehostamisella, palveluneuvonnan ja lasten valintaprosessin uudistamisella sekä vanhoista, epätarkoituksenmukaisista tiloista luopumisella kun kapasiteetti tämän sallii. Lisäksi perusopetuksen uinninopetuksen sekä liikunnan korjausmäärärahoja karsitaan. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Henkilöstö Vuonna 2014 virkaa ja tointa koskevat perustamis- ja muutosesitykset perustuvat oppilasmäärän kasvuun, uuden toiminnan aloittamiseen ja olemassa olevan toiminnan vakinaistamiseen. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön esitykset uusien vakanssien perustamiseen pohjautuvat oppilasmäärän kasvuun ja olemassa olevan toiminnan vakinaistamiseen. Opetuksen osalta tehtäviä on hoidettu tuntiopettajilla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä aloittaa toimintansa uusi päiväkoti, jonka toiminnan käynnistämiseen uusia vakansseja esitetään perustettavaksi. Nimikemuutoksien perusteena on toimintojen ja tehtävien uudelleen organisoinnista johtuvat tehtävänimikkeiden sekä pätevyysvaatimusten ajantasaistaminen vastaamaan muuttuneita tilanteita. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Vuoden 2013 alusta taiteen perusopetusta koskevat asiat siirtyivät kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan sekä svenska rum -lautakuntaan oman kieliryhmänsä osalta. Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat, alakoululaisten määrä lisääntyy yhteensä noin 295 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä noin 95 oppilaalla. Erityisoppilaiden määrä kasvaa 20 ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä noin 50 oppilaalla. Lukion oppilasmäärä laskee noin 50 oppilaalla. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen sekä kuljetukset väistötiloihin aiheuttavat menopaineita. Tuloarviota korotetaan 0,8 milj. euroa suomenkielisen perusopetuksen tasa-arvoon ensi keväänä saatavaa avustusta vastaavasti.

8 Sivu 8 / 8 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Suurpelto, Kepeli ja Lipunkantajanpolun päiväkoti sekä Hiirisuon asukaspuisto ja Laajalahden päiväkodin peruskorjaus valmistuvat vuoden 2014 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 200 lapsella. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu, kasvun ja oppimisen tuen tehostaminen sekä esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen edellyttävät henkilöstön koulutustason nostamista. Svenska rum -lautakunta Vuoden 2013 alusta taiteen perusopetusta koskevat asiat siirtyivät kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan sekä svenska rum -lautakuntaan omaan kieliryhmänsä osalta. Samassa yhteydessä siirtyivät svenska rum -lautakunnan päätettäväksi mm. kulttuuria ja nuorisoa koskevat asiat siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 110 oppilaalla. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen aiheuttaa menopaineita. Kulttuurilautakunta Vuoden 2013 alusta svenska rum -lautakunnan päätettäväksi siirtyivät taiteen perusopetusta ja kulttuuria koskevat asiat siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. Vuoden 2014 alusta vapaan sivistystyön ja kaupunkikulttuurin tulosyksiköt yhdistyvät kulttuurin tulosyksiköksi.lautakunnasta siirtyvät muihin lautakuntiin taiteen perusopetus sekä ruotsinkielellä tuotettu kulttuuritoiminta. Yhteispalvelu siirtyy Palveluliikelaitokseen perustettavaan uuteen tulosyksikköön yhdessä Kaupunkitiedon kanssa Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttavat mm. kirjastoaineiston hankinta, työväenopiston vahtimestaripalvelut sekä Näyttelykeskus WeeGeen kilpailutetut vartiointikustannukset, tapahtumakoordinointi ja yhteisöjen palvelutuotanto. Muu sivistystoimi Muuhun sivistystoimeen budjetoituihin kotikuntakorvauksiin varaudutaan 1,7 milj. euron korotuksella. Kotikuntakorvausten arvioidaan kasvavan kuitenkin yhteensä noin 3,0 milj. euroa vuodelle Sivistystoimen tuloarvion lisäyksestä on noin 4,0 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarvion lisäystä. Tulosyksiköiden tuloarviot ovat realistisia.

9 Sivu 9 / 9 Vuoden 2013 alusta svenska rum -lautakunnan päätettäväksi siirtyivät liikuntaa ja nuorisoa koskevat asiat siltä osin, kuin ne koskevat sivistystoimen ruotsinkielisten palvelujen järjestämistä. Vuoden 2014 alusta liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen tulosyksiköt yhdistyvät liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksiköksi. nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat peruskoulujen uinninopetuksen kilpailutetut kuljetukset, toimitilakustannuksista puuttuvat toimitilavuokrat ja siivouskustannukset, mm. Tapiolan nuorisotilan toimitilavuokra. nuorisolautakunnan kehyksestä puuttuu osa olemassa olevien ja uusien toimitilojen toimitilakustannuksia, yhteensä n euroa. Tilakeskus siirtää taloussuunnittelujärjestelmään toimitilavuokrat ja siivouskulut suoraan omasta tilanhallintajärjestelmästään ja siirron yhteydessä on pudonnut pois olemassa olevien tilojen toimitilakustannuksia. Talousarviokehykseen on otettu toimitilakustannukset taloussuunnittelujärjestelmästä, jolloin kehyksestä puuttuvat mm. Tapiolan nuorisotilan toimitilavuokra n euroa ja osa peruskorjattujen koulujen liikuntatilojen toimitilakustannuksista n euroa. nuorisopalvelujen toiminnasta vuoteen 2013 verrattuna supistuvat seuraavat toiminnot: Nuorten ja alanopiskelijoiden kesätyöllistäminen Kesänuorisotilatoimintaa ei järjestetä Henkilöstömenoja supistetaan Hankinnat Ostopalvelut Peruskoulun uinninopetuksen osalta katsotaan yhdessä suomenkielisen opetuksen kanssa mahdollinen uimaopetuksen vähennys. Tiedoksi

10 Sivu 10 / 10