Espoon kaupunki Pöytäkirja 229. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevat vuosien kehyksen tulos- ja rahoituslaskelmat sekä käyttötalouden toimialoittaiset kokonaismenot ja -tulot ohjeellisena ja siten täydennettynä, että valtuustolle valmistellaan talousarvion yhteydessä valtuustokauden mittainen alijäämätön talouden tasapainotusohjelma. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Kehyslaskelmat Yleinen talouskehitys Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen päivitetyn tiedon mukaan vuoden 2013 kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 % ensi vuonna ja 1,9 % vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena Kansantalouden palkkasumma kasvoi 4,8 % vuonna 2011 ja 3,9 % vuonna 2012, mikä on pitänyt verotulojen kasvua viime vuosien aikana kohtuullisena, joskin huomattavasti heikompana kuin ennen vuotta Palkkasumman kasvun arvioidaan hidastuvan tänä vuonna 1,4 %:iin ja olevan 2,4 % vuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista kertyvien verotulojen kehitys on lähivuosina erittäin heikkoa. Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 %. tänä vuonna ja 8,1 % ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu lievä nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Espoon toimintaympäristö ja talous Väestökehitys Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,5 %, vuosina väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,4 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus on vaihdellut ja voi jatkossakin vaihdella paljon vuosittain. Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu ennustekaudella on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on viime vuosien vahvan väestönkasvun vuoksi nostettu aiemmasta. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Espooseen muutti yli asukasta ulkomailta. Espoon väestönkasvu vuonna 2012 oli asukasta. Siitä puolet oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa. Muuttovoitto jakautui siten, että siitä suurin osa oli maahanmuuttoa 74 % ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Matinkylä, Suur-Tapiola ja Suur- Leppävaara asukkaalla. Pienalueista eniten kasvavat

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Suurpelto 5 700, Saunaniemi ja Niittykumpu asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 12. Toisaalta 16 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Espoon väestö ja väestöennuste kasvu Espoo Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Muut Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina merkittävästi: Vuosina valmistui keskimäärin asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuosina päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen eli noin valmistuvaan asuntoon mutta tämän hetken arvion mukaan vuosina 2013 ja 2014 tavoitteesta jäädään sillä aloitettujen asuntorakennusten sekä myönnettyjen rakennuslupien määrä on alkuvuoden aikana alentunut Työllisyys ja työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Espoossa oli vuoden 2013 kesäkuussa työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 %. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 % (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 % vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 % vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 % vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kaupungin talouden kehitys

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi lähes 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate selvästi riittämätön investointien rahoitukseen. Rahastojen tuotot eivät ole käytettävissä palvelutuotannon rahoitukseen. Niitä voidaan ja on käytetty talousarviopäätöksillä investointien rahoitukseen. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi vuoden 2012 noin 133 milj. euroa ja oli vuoden lopussa milj. euroa eli euroa / asukas. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, milj. euron riski heti vuoden alussa. Valtiovarainministeriö muutti kesällä verotilitysjärjestelmää niin, että tälle vuodelle kertyy noin 13 milj. euron ylimääräinen tulo, joka johtuu jälkiverojen ensimmäisen erän tilitysten siirtymisestä ensi vuodelta tälle vuodelle. Se ei näin ollen vahvista kaupungin veropohjaa. Tämän hetken arvion mukaan verotulokertymä jää noin 15 milj. euroa alle talousarvion. Vuoden 2013 talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana selvitettiin mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy mutta lopputulos oli oikean suuntainen. Kesän aikana toimialojen arviot taloutensa kehityksestä ovat heikentyneet ja varsinkin sosiaali- ja terveystoimen kustannuspaineet selvästi nousseet. Tammi-heinäkuun lukujen perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan koko kaupungin toimintakatteen alijäämä on noin 28 milj. euroa suurempi kuin talousarvio. Alijäämän kasvusta merkittävä osa on taseyksiköiden tuloksissa ja johtuu siitä, että tonttikaupoista ja maankäyttösopimuksista kertyväksi suunniteltuja tuloja on siirtynyt ajassa eteenpäin kaavapäätösten viivästymisen ja heikon markkinatilanteen vuoksi. Tulojen siirtymä Kaupungin tulos uhkaa painua yli 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Edelleen selvitetään mahdollisuuksia hillitä toimintakatteen heikkenemistä, jotta tämän vuoden rahoitusaukko saataisiin mahdollisimman pieneksi Vuoden 2013 tammi-heinäkuussa Espoon kaupungille on tilitetty veroja 787,3 milj. euroa mikä on 0,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Loppuvuoden tilitykset tulevat olemaan jonkin verran suurempia mm. tilitysjärjestelmän muutosten takia, joten tällä hetkellä arvioidaan, että kehysohjeen verotuloksi ennustettuun 3 %:n kasvuun tänä vuonna päästään. Suunnittelukierroksen lähtökohdat

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Espoo-tarinan, joka sisälsi kaupungin vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet näkökulmittain. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi käynnistettäväksi viisi toimialarajat ylittävää kehitysohjelmaa, joiden ohjauksessa yhdistetään uudella tavalla luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Espoo- tarinan pohjalta on aloitettu kaupungin yhteisten sekä toimialojen valtuustokauden tavoitteiden ja tulostavoitteiden valmistelu. Nämä tavoitteet käsitellään toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa. Verorahoitusennuste on tarkistettu elokuun alussa vuoden 2012 koko maan sekä Espoon ansiotulojen sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn koko maan verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1286,4 milj. euroa, 3 % enemmän kuin vuonna Verotilitysarviossa on tilitysjärjestelmän muutoksesta johtuva 13 milj. euron kertaluontoinen erä, joka ei vaikuta seuraavien vuosien ennustelukuihin. Ilman tätä kertaerää verotulojen kasvu olisi vain 2 %. Valtio muuttaa vuoden 2014 alussa kiinteistöveron määrittelyperusteita, ja se nostaa kiinteistöveron kertymää noin 4 milj. euroa. Verotuloarvio on taloustilanteeseen suhteutettuna varsin optimistinen, joten sen realistisuutta joudutaan vielä arvioimaan talousarvioprosessin aikana. Vuosien verotulojen ennuste verolajeittain: TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,5 4,5 4,3 1,9 4,6 4,9 Yhteisövero Muutos % 20,1-20,2-10,0 2,2 8,7-5,6 Kiinteistövero Muutos % 0,9 1,9 4,8 7,2 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,2 1,4 3,0 2,2 4,7 3,8 Valtionosuuksien kertymäarvio perustuu kuntaliitolta kesällä saatuihin laskelmiin. Valtionosuuksien vuoden 2014 kokonaismäärä on lisääntynyt kehysohjeen arviosta mm. sen vuoksi, että hallituksen kevään kehysriihen veroratkaisujen seurauksena kunnille kompensoidaan verotulomenetyksiä valtionosuustilityksissä. Espoossa näiden kompensaatioiden määrän arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa. Vastaava määrä vähenee verotuloista.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan ja uuden järjestelmän pitäisi tämän hetken tiedon mukaan tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Uuden järjestelmän sisällöstä ei ole vielä saatu sellaisia tietoja, joiden perusteella valtionosuuksien määrän kehitystä vuosina voisi luotettavasti arvioida. Myöskään koelaskelmia ei ole vielä olemassa. Näiltä osin valtionosuusarvio on tehty mekaanisesti vähentämällä vuoden 2014 luvuista hallituksen eri vaiheissa tekemien leikkauspäätösten mukaiset määrät euroa/asukas. Palvelujen ja investointien rahoitus Verorahoituksen erittäin heikko kehitys vuosina aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on kehystä määriteltäessä suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asu-keskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua. Kaupunki joutuu nostamaan tänä vuonna kaikki talousarvioon merkityt lainat, lähes 120 milj. euroa sekä purkamaan talousarvion mukaisesti rahastoja 40 milj. euroa. Emokaupungin lainakanta kasvaa 72 milj. euroa ja on vuoden lopussa 230 milj. euroa (886 euroa/asukas). Mikäli taloutta hoidetaan kehyslaskelman kuvaamalla tavalla ja alijäämät katetaan lainanotolla, emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas) M Konsernin lainakanta ja lainat euroa/asukas euroa/asukas ENN 2013 TA Lainakanta - euroa/asukas Kehyslaskelman mukaan kaupungin vuosikate ja tulos ovat tänä vuonna sekä koko suunnitelmakauden ajan kestämättömän alhainen. Kaupungin on parannettava rahoitusasemansa strategiatavoitteen mukaisesti niin,

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 että taloudellinen liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Se tarkoittaa, että vuosikatteen on oltava pitkällä aikavälillä milj. euron tasolla. Jotta siihen päästään, on lisärahoitusta saatava vuosittain milj. euroa. Rahoitusvajeen kattamiseen käytetään mm. seuraavia toimenpiteitä: - Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen yhteydessä tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma koko valtuustokaudelle. Ohjelma sisältää tavoitteet ja arvion sen avulla saatavasta taloudellisesta tuottavuushyödystä ja vaikutuksista kaupungin rahoitusasemaan. Tuottavuushyötyjen saamiseen tarvitaan myös aikaa, eikä ainakaan vuodelle 2014 tuottavuushyötyjä voi juurikaan tulla. - Entistä tiukempi resurssiohjaus on aloitettu hakemalla keinoja, joilla tämän vuoden käyttötalouden tulosta voidaan parantaa ja uhkaavaa alijäämää pienentää. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutostarpeet on käyty läpi kriittisesti ja ehdotetut muutokset merkitsevät selvää haastetta eri palvelujen resursoinnissa. Vuoden 2014 kehys on myös erittäin tiukka palvelutoimialojen sekä liikelaitosten osalta. Tiukalla resurssiohjauksella haetaan nopeita säästöjä ja aikaa tuottavuusohjelman toimenpiteille tuloksille. - Kaupungin suurimmat resurssit käytetään lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kaupunki hakee yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa ratkaisuja siihen, voisiko kuntien palveluvelvoitteita ja järjestämistapaa koskevia normeja ja käytäntöjä keventää. Valtio on saatava lupaus konkreettisesta kevennyksestä kuntien velvoitteisiin. - Käyttötulojen lisäämismahdollisuudet selvitetään vuoden 2014 aikana ja ehdotukset maksujen ja taksojen tarkistuksista tuodaan päätettäväksi. Käyttötulojen lisäyksen rahallinen tuotto ei ehkä ole kovin suuri, mutta osana toimenpidekokonaisuutta tarkistus on tehtävä - Tasapainotuksen kokonaisuuden osana on arvioitava myös veroperusteet. Espoon kunnallisveron ja kiinteistöveron taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin on alhainen ja veroprosenttien korottaminen lähemmäksi muita parantaisi merkittävästi kaupungin rahoitusasemaa. Veroperusteiden mahdollisen muutoksen tuottama lisätulo pitää ehdottomasti käyttää velanoton vähentämiseen, jolloin lainamäärän kasvu voidaan pitää konsernitasolla kohtuullisena. Tiedoksi

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8