Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kulttuurilautakunta Sivu 1 / / / Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, Kulttuurilautakunta Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Armi Salminen, puh Marjo Sotala-Solovjew, puh Susanna Tommila, puh Terttu Nygren, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunta tekee vuoden 2016 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Puheenjohtaja teki esittelijän päätösehdotuksesta poikkeavan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja ehdotti, että kulttuurilautakunta päättää 1 merkitä tiedoksi sivistystoimen johtajan esityksen lautakunnan talousarvion sopeutusmahdollisuuksista kehykseen pääsemiseksi, 2 esittää, että Ison Omenan palvelutorin laskutusta kulttuurilautakunnalle tulee vähentää vuoden 2016 osalta noin euroa, koska käyttöönotto tapahtuu kolme-neljä kuukautta suunniteltua myöhemmin, 3 esittää, että kulttuurilautakunnan talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan kehykseen siten, että - kirjastoverkkoa ei kavenneta - kaikista kulttuurilautakunnan palveluista/yksiköiden taloussuunnitelmista vähennetään saman tasoinen suhteellinen osuus tarvittavaan loppusummaan pääsemiseksi - lautakunnalle valmistellaan selvitys päällekkäisistä palveluista ja niiden tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta järjestämisestä kevään 2016 aikana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

2 Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 2 Päätös Kulttuurilautakunta päätti 1 merkitä tiedoksi sivistystoimen johtajan esityksen lautakunnan talousarvion sopeutusmahdollisuuksista kehykseen pääsemiseksi, 2 esittää, että Ison Omenan palvelutorin laskutusta kulttuurilautakunnalle tulee vähentää vuoden 2016 osalta noin euroa, koska käyttöönotto tapahtuu kolme-neljä kuukautta suunniteltua myöhemmin, 3 esittää, että kulttuurilautakunnan talousarvio vuodelle 2016 valmistellaan kehykseen siten, että - kirjastoverkkoa ei kavenneta - kaikista kulttuurilautakunnan palveluista/yksiköiden taloussuunnitelmista vähennetään saman tasoinen suhteellinen osuus tarvittavaan loppusummaan pääsemiseksi - lautakunnalle valmistellaan selvitys päällekkäisistä palveluista ja niiden tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta järjestämisestä kevään 2016 aikana. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Kulttuurin tulosyksikön talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma Sivistystoimen lautakuntakohtainen/tulosyksikkökohtainen kehysjako Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2016 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2015) - Käyttösuunnitelmat (02/2016) Espoon toimintaympäristö ja talous Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensa

3 Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 3 oli hieman kohonnut. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana, vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 prosentista 13,6 prosenttiin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 prosenttiin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 prosentista 13,3 prosenttiin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 prosenttiin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,6 prosenttia, vuosina väestönkasvu ylittää 1,4 prosenttia ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 prosenttia. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,1 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj. euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta.

4 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / 4 Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 prosenttia. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen, mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Palveluliiketointa organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Talousarvioehdotus valmistellaan ensivaiheessa nykyisen toimintaorganisaation mukaisesti ja syys-lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Tämä muutos tulee muuttamaan jossain määrin talousarvion sisäisten erien summia ja sitä kautta mahdollisesti myös palvelutoimialojen määrärahoja.

5 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 5 Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Tilakustannuksia alennetaan yhdellä prosentilla. Tilojen käyttöä tehostetaan ja maksuperusteita yhtenäistetään. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain työhyvinvointimatriisilla. Tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja vuodesta prosenttia. Valtuustokauden tavoitteena on maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta Espoon väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilötyön tuottavuuden parantaminen yhdellä prosentilla. Henkilötyöllä tarkoitetaan sivistystoimen omassa palveluksessa olevaa henkilötyövoimaa ja vuokratyövoimaa. Tarkastelun kohteena on oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien yhteismäärä. Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa koulutustakuun toteutumista, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoamista kaikille peruskoulun päättäneille. Tavoitteena on lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian

6 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / 6 opiskelijoiden läpäisyasteen parantaminen. Aikuiskoulutuksen asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä selvitetään Omnian aikuiskoulutuksessa ja sivistystoimen ruotsinkielisessä työväenopistossa. Valtuustokauden tavoitteena on lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2015 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Lasten liikkumista edistetään luomalla mallit Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioidaan. Tavoitteena on tavoittaa entistä paremmin maahanmuuttajat ja saada heidät sivistystoimen palvelujen piiriin. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palvelujen saatavuutta parannetaan käynnistämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta. Lisäksi toteutetaan vähintään kaksi rajapintahanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tavoitteena on rakentaa digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Sivistystoimelle määritellään digitarina, josta johdetaan tulosyksikkötason suunnitelmat. Suunnitelman toimeenpanoa tuetaan osaamisen kehittämisellä. Digitaalista oppimisympäristöä toteutetaan laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä koulujen pilvipohjaisessa toimintaympäristössä. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa Tajua Mut! -toimintamallin, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön avulla. Lisäksi tavoitteena on uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien onnistunut käyttöönotto syksyllä Sivistystoimi kokeilee koulupalveluna (School as a Service) väistötilaratkaisua Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Sivistystoimen yksiköt tekevät kestävän kehityksen sitoumukset. Tavoitteena on ottaa perusopetuksen opetussuunnitelmat onnistuneesti käyttöön. Sivistystoimessa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, jonka polku kuvataan vuoden 2016 aikana. Sivistystoimessa kehitetään kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille ja uusista sivistystoimea koskevista yhteistyömuodoista neuvotellaan. Sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tavoitteellisen kansainvälisen yhteistyön tekijä niin, että jokaisessa tulosyksikössä on toteutunut yhteistyöhanke. Valtuustokauden tavoitteena on metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelu. Sivistystoimen palvelut länsimetron

7 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 7 koulutus- ja kehityskäytävällä on suunniteltu niin, että jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2016 on 699,2 milj. euroa. Korotus vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 2,2 prosenttia. Sivistystoimen vuoden 2016 kehyksessä on määrärahat kaupunkitasoiseen palkankorotukseen ja sisäisiin toimitilavuokriin ja siivoukseen. Palkankorotusvaraus on tehty 0,6 prosentin suuruisena vuoden 2015 palkkoihin ja työvoimanvuokraukseen verrattuna sotumaksut huomioiden (yhteensä 3,5 milj. euroa). Toimitilavuokrat ja siivouskustannukset uusiin tiloihin on huomioitu 11,6 milj. eurolla. Kehyksen haasteina ovat oppilasmäärän kasvu yhteensä noin 870 oppilaalla, uudet päiväkodit ja päiväkotien kokovuotistamiset, Ison Omenan palvelutorin ja Leppävaaran uimahallin toimintojen käynnistäminen. Vuoden 2016 syksystä päättyvät opetusten osalta myös OPH:n sekä OPM:n avustukset kuten avustus perusopetusryhmien pienentämiseen (POP-raha) ja tasa-arvoraha. Palveluliikelaitoksen korotukset tai lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Palveluliikelaitoksen kohdistamattomat sisäiset erät mm. Logistiikkaan, Espoon tietotekniikkaan, Espoo Cateringiin ovat yhteensä 3,6 milj. euroa liikelaitoksen ilmoituksen mukaan. Kehyksen haasteina ovat myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja ICT laitteiden hankinta yhteensä n. 3 milj. euroa. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen avustajapalveluiden supistamista, iltapäivätoiminnan ryhmien lukumäärän supistamista sopimukset huomioiden ja opetusresurssin supistamista. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä aloittaa

8 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 8 vuoden 2016 aikana kaksi uutta päiväkotia. Toiminnan käynnistämiseen esitetään lakisääteisen mitoituksen mukaisesti uusia vakansseja. Tehtävät nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa yhteensä n. 800 oppilaalla. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Aurora ja Lintuvaara valmistuvat vuoden 2016 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 320 lapsella. Svenska rum -lautakunta Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 40 oppilaalla. Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat Leppävaaran uimahallin ja maauimalan toimintojen käynnistäminen. Muu sivistystoimi Sivistystoimen tuloarviosta on noin 2,3 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarviota. Tulosyksiköiden tuloarviot ovat realistisia. Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttaa Ison Omenan palvelutorin toiminnan käynnistäminen. Kulttuurilautakunnalle annettu kehys ei riitä kattamaan Ison Omenan palvelutorista kirjastolle aiheutuvia kustannuksia, eikä oppilasmäärän kasvusta johtuvia KULPS!-tarjonnan kustannuksia. Nämä haasteet ovat yhteensä noin 0,7 milj. euroa, josta noin euroa kohdentuu kirjastolle ja ovat Ison Omenan palvelutorin avaamisesta johtuvia kustannuksia. Koska kehyksen ylittävä summa on lautakunnan liikutettavasta käyttötalousmenoista suuri, ovat myös esimerkit sopeuttamistoimenpiteistä kivuliaita. Ensisijaisena sopeuttamistoimenpiteenä kirjaston kehysylityksen osalta pidetään Kirjasto Omenan palveluiden säilyttämistä nykyisissä tiloissa. Toisena esimerkkinä on 5-7 pienen eli lähikirjaston lakkauttaminen, niin että kustannukset kattavat palvelutorin kirjastolle tulleet uudet, kehyksen ylittävät menot.

9 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 9 Esimerkkejä pienten kirjastojen lakkauttamisesta saatavista säästöistä (euroa) Viherlaakson kirjasto Laaksolahden kirjasto Haukilahden kirjasto Laajalahden kirjasto Soukan kirjasto Kivenlahden kirjasto Nöykkiön kirjasto Kauklahden kirjasto Karhusuon kirjasto Kalajärven kirjasto Muita sopeuttamistoimenpiteitä ovat KULPS! -tarjonnan vähentäminen (noin euroa) esimerkiksi niin, ettei sitä vuodesta 2016 lähtien ole tarjolla jokaiselle vuosiluokalle koulussa. Tiedoksi

10 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 10