Solvenssi II -hankkeen 4. valvottavatapaaminen

Transkriptio

1 Solvenssi II -hankkeen 4. valvottavatapaaminen

2 Tilaisuuden avaus Marja Nykänen, osastopäällikkö

3 Solvenssi II -aikataulu on tiukka Kansallinen valmistelu STM:n työryhmät Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi mennessä Eduskuntakäsittely 04/2012 alkaen Vakuutusyhtiölain muutokset voimaan alkaen Tason 2 valmistelu Käsittely 10/2010 alkaen: komissio ja jäsenmaiden asiantuntijat Komission ehdotus 06/2011 Pahin tapaus: ehdotukset vahvistetaan 09/2012 EU asetus voimaan alkaen Tason 3 valmistelu Tason 3 sääntelyn valmistelu CEIOPSissa EIOPAn ehdotus sitoviksi teknisiksi standardeiksi annetaan 12/2011 Ohjeiden valmistelu EIOPAn ehdotukset vahvistetaan 03/2012 Ohjeet vahvistetaan 03/2012 Tekniset standardit voimaan alkaen Ohjeet voimaan

4 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS) EBA (pankkivalvonta) EIOPA (vakuutusvalvonta) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat EIOPAn, EBAn ja ESMAn tehtäviä Määräysten ja ohjeiden valmistelu Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu Kriisinhallinnan koordinointi Fivan tehtäviä Päivittäinen valvontatyö Valvontayhteistyö kansainvälisten ryhmittymien valvonnassa Fivan rooli sitovan EU-sääntelyn valmistelussa korostuu; Suomen ainoa edustaja Marja Nykänen 3

5 Hallitus vastaa Fiva valvoo Solvenssi II korostaa hallituksen vastuuta Hallituksen vastuu on konkreettista: hallitus allekirjoittaa, hyväksyy, vahvistaa, ymmärtää Hallituksen rooli on merkittävä myös Solvenssi II:n käyttöönotossa Fiva korostaa hallituksen, toimitusjohtajan ja koko ylimmän johdon aktiivisuuden merkitystä Fiva seuraa valvonnassaan hallituksen ja johdon roolia ja osallistumista Marja Nykänen 4

6 Solvenssi II edellyttää systemaattista riskien ja pääomien hallintaa (ORSA) Yrityksen oma riski- ja vakavaraisuusarvio ORSA (Own risk and solvency assessment) Yrityksen oma työkalu, hallituksen ja yrityksen johdon väline riskien- ja pääomanhallintaan SCR:n (Solvency Capital Requirement) happotesti Kattava riskien ja pääomanhallinnan arviointiprosessi, jossa myös laadullisen arvioinnin merkitys korostuu ORSA-harjoitus on mittava ponnistus yritykselle Kannattaa hyödyntää eikä jemmata pöytälaatikkoon Tilaisuus tarkastella yrityksen riskien ja pääomanhallintaan liittyviä prosesseja kriittisesti Jos et vielä ole aloittanut ORSA-valmisteluja, aloita ne heti tänään! Marja Nykänen 5

7 Päivän ohjelma 9.30 Tilaisuuden avaus 9.40 Ajankohtaista tietoa Solvenssi II -hankkeesta Valvottavien kahdenkeskiset tapaamiset Havaintoja ensimmäisistä tapaamisista Toinen tapaamiskierros Kahvitauko Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Yleisesti ORSAsta Yksittäisen yrityksen arvio Ryhmittymäarvio Sisäiset mallit Tilaisuus päättyy Marja Nykänen 6

8 Ajankohtaista tietoa Solvenssi II:sta Teija Korpiaho, johtava riskiasiantuntija

9 Keskeisiä muutoksia vakuutusyhtiölakiin Nykyinen rakenne Uusi rakenne II osa: Hallinto ja tilinpäätös 5 luku: Yhtiökokous 5 luku: Yhtiökokous 6 luku: Vakuutusyhtiön johto ja hallintojärjestelmä 6 luku: Vakuutusyhtiön johto ja hallinto-järjestelmä (ml. pilari II ja sijoittamista koskevat säännökset) 7 luku: Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 7 luku: Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 8 luku: Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni 8 luku: Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni 9 luku: Vastuuvelka tilinpäätöksessä III osa Vastuuvelka ja sen kattaminen sekä vakavaraisuus Vakavaraisuus 9 luku: Vastuuvelka 10 luku: Vastuuvelan kattaminen 10 luku: Varojen ja velkojen (ml. vastuuvelka) arvostaminen vakavaraisuuslaskennassa 11 luku: Toimintapääoma ja takuumäärä 11 luku: Pääomavaatimukset 12 luku: Vakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoiva valvonta 12 luku: Oma varallisuus vakavaraisuuslaskennassa

10 Tason 2 sääntelyä viimeistellään Komission asiantuntijatyöryhmän työ on käynnissä Fiva avustaa asiantuntijana ministeriötä Säädösmuoto ilmeisesti EU-asetus suoraan sovellettavaa sääntelyä, ei tarvetta implementoida kansalliseen lainsäädäntöön Aikataulu Asiantuntijatyöryhmä työskentelee maaliskuuhun 2011 asti Lopullinen sääntelyehdotus julkaistaan Quantitave Impact Study QIS5 Parhaillaan meneillään Tulokset otetaan huomioon pääomavaatimusten tason määrittelyssä Komissio julkaisi konsultaatiopaperin täytäntöönpanotoimenpiteistä Kohdennettuja kysymyksiä eri osa-alueelta Policy Issues (questions 1 to 36) Market and Products (questions 37 to 45) Social and Economic Impacts (questions 46 to 57) Vastausaikaa asti Teija Korpiaho 9

11 Tason 3 sääntelyn valmistelu käynnissä Sitova tason 3 sääntely (binding technical standars) Säädösmuoto ilmeisesti EU-asetus Sitovaa sääntelyä tullaan antamaan Omnibus II -direktiivissä määritellyistä alueista Komissio antanee direktiiviehdotuksen marraskuun 2010 lopulla; hyväksyminen suunniteltu huhtikuussa 2011 Alustavien tietojen mukaan EIOPAn on valmisteltava sitovat tekniset standardit lähes kaikilta keskeisiltä Solvenssi II -sääntelyn alueilta vastuuvelan laskenta, vakavaraisuuspääomavaatimuksen standardikaava, sisäiset mallit ja osittaisten sisäisten mallien yhdistäminen standardikaavaan, omien varojen luokittelu, julkistettavien tietojen esitystapa, raportointipohjat ja -prosessit, Odotettavissa myös suosituksia ja ohjeita kaikilta Solvenssi II:n osaalueilta Teija Korpiaho 10

12 QIS5-vaikuttavuusarvio jatkuu vuoden vaihteeseen Tarkoituksena on testata vastuuvelan ja pääomavaatimusten laskennan kaavojen ja parametrien asianmukaisuutta Suomalaisten toimijoiden osallistumisaste erinomainen! Aikataulu: Juuri nyt käydään läpi vastausten oikeellisuutta Analyysi Suomen tuloksista EIOPAlle mennessä Kansallisia tuloksia ei voi julkaista ennen tammikuun loppua 2011 EIOPAlta yhteenvetoraportti maaliskuussa 2011 Komissio julkistaa lopulliset tulokset maaliskuussa 2011 ja tekee lopulliset päätökset laskennan yksityiskohdista Fiva tekee yhtiökohtaiset analyysit tuloksista valvonnan käyttöön Teija Korpiaho 11

13 Komissio ja CEIOPS ovat julkaisseet konsultaatioita CEIOPS-konsultaatiot 1. Draft Report on Variable Annuities Komission konsultaatiot 1. PRIPS (Consultation on legislative steps for the Packaged Retail Investment Products initiative) 2. Vakuutusedustajadirektiivi IMD (Consultation on the Review of the Insurance Mediation Directive (IMD)) 3. Solvenssi II (Consultation on the Level 2 implementing measures for Directive 2009/138/EC on the taking-up and pursuit of the business of Insurance and Reinsurance (Solvency II)) Teija Korpiaho 12

14 Mitä ensi vuonna? 1. Jatkamme valmistautumista molemmin puolin 2. Jatkamme valmistautumisen seuraamista 3. Jatkamme vuoropuhelua alan kanssa Valvottavatapaamiset kvartaaleittain Aiheita? Anna palautetta & ideoita Teija Korpiaho 13

15 Kahdenkeskiset valvottavatapaamiset Seppo Juutilainen, toimistopäällikkö

16 Havaintoja ensimmäisistä tapaamisista Tapaamiset ajoittuivat kesäkuun ja marraskuun väliselle ajalle Tapaamisissa ei ollut kiinteää agendaa, hyödynnettiin yhtiöillä olemassa olevaa materiaalia Kaikissa tapaamisissa eivät olleet samat Fivan edustajat Näistä syistä havainnot ja arviot eivät ole täysin yhteismitallisia Seppo Juutilainen 15

17 Havaintoja ensimmäisistä tapaamisista: Gap-analyysit ja Solvenssi II-projektointi Lähes kaikki tehneet gap-analyyseja (ainakin osa-alueilta) Kaikilla yhtiöillä ei vielä ollut määrämuotoista projektia ( perustetaan QIS5:n aikana/jälkeen ) Joillakin jo aktiviteettikohtaisesti aikataulutettu ja jopa resursoitu projektisuunnitelma vuoden 2012 loppuun saakka Hallitukset tietoisia, mutta ovatko oikeasti sitoutuneita? Seppo Juutilainen 16

18 Havaintoja ensimmäisistä tapaamisista: Solvenssi II:n henkilöresurssit Tyypillisesti Solvenssi II -työssä 1 3 kokopäiväistä henkilöä ja muuta henkilöä Kaikki yhtiöt ovat käyttäneet myös ulkopuolisia konsultteja Solvenssi II -henkilöitä ei ollut eksaktisti budjetoitu vuodelle 2010 Panostuksen vuonna 2010 nähtiin olevan riittävän Useilla yhtiöillä huoli saadaanko tarvittavat lisähenkilöresurssit vuoden 2011 budjettiin ja löytyykö tarvittavaa asiantuntemusta Seppo Juutilainen 17

19 Havaintoja ensimmäisistä tapaamisista: Solvenssi II -osaamisen kehittäminen Lähes kaikissa yhtiöissä vain Solvenssi II -työtä tekemällä ja mahdollisesti osallistumalla FK:n ja STM:n työryhmien työskentelyyn Muutamassa yhtiössä Solvenssi II -esittelyä myös muille kuin Solvenssi II -työhön osallistuville: yleisesittely auditoriossa yksi koulutuspäivä kaikille tietoiskuja esimiesten palavereissa intranetin sivustot Seppo Juutilainen 18

20 Havaintoja ensimmäisistä tapaamisista: Solvenssi II:n takia tarvittavat IT-järjestelmämuutokset Tilanne eri yhtiöissä hyvin erilainen riippuen olemassa olevasta järjestelmäarkkitehtuurista. Tarvitaan: perusjärjestelmien uusimista (korvaus-, sijoitusjärjestelmät) muita (suuriakin) IT-hankkeita uusia yhteismitallisia tietovarastoja Tietojärjestelmät jopa koko hankkeen kriittisellä polulla, vuoteen 2013 mennessä ehditään ehkä tekemään vasta rinnakkaisjärjestelmiä IT-henkilöresurssien varmistaminen!? Seppo Juutilainen 19

21 Toinen tapaamiskierros: valmiusselvitys Fiva lähettää kyselyn yhtiöiden hallituksille kirjallisesti vastattavaksi Kysely kaikille samaan aikaan helmikuussa Kysymyksien valinnassa otamme huomioon meillä jo olevan tiedon yhtiön valmistautumisen tilasta sekä QIS5-tulokset. Kysymme asioita joita emme tiedä joihin haluamme yhtiön kiinnittävän huomiota joista olemme huolestuneita Käymme läpi vastaukset kahdenkeskisissä tapaamisissa Lisäksi teemme mahdollisesti tarkastuksia; esimerkiksi Solvenssi II:n mukainen vastuuvelka Seppo Juutilainen 20

22 Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio Kaija Kilappa, toimistopäällikkö

23 Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio Solvenssi II -sääntely tuo mukanaan vaatimuksen tehdä oma riski- ja vakavaraisuusarvio, ORSA, Own risk and solvency assessment Vaiko Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio YRVA? ORSAn tavoitteet Varmistua, että oma riskiprofiili on riittävällä tavalla huomioitu vakavaraisuuslaskennassa Varmistaa kokonaisvaltainen riskienhallinta: määrällinen ja laadullinen Varmistaa vakavaraisuusvaatimusten jatkuva täyttyminen Olla liiketoiminnan päätöksenteon ja johtamisen tukena ORSAsta ei ole tällä hetkellä tulossa tason 2 sääntelyä Tason 3 sääntely on lähdössä vuoden vaihteessa epäviralliselle konsultaatiokierrokselle Kaija Kilappa 22

24 Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio Solvenssi II -direktiivin artiklassa 45 on ORSAn vähimmäisvaatimukset Arvio pääomatarpeista huomioiden yrityksen riskiprofiili, riskinottolimiitit sekä yrityksen liiketoimintastrategian Miten yrityksen riskiprofiili poikkeaa vakavaraisuuslaskennan laskentaoletuksista Yrityksellä tulee olla prosessi, joka mahdollistaa arvioinnin lyhyen ja pitkän aikavälin riskeistä suhteutettuna liiketoiminnan laajuuteen, luonteeseen ja monimuotoisuuteen. Yrityksen tulee kertoa käyttämänsä menetelmät Yritys voi käyttää omaa sisäistä mallia Arvion tulee olla keskeinen integroitu osa liiketoimintastrategiaa Arvio on tehtävä säännöllisesti sekä välittömästi, mikäli yrityksen riskiprofiili muuttuu Yrityksen tulee informoida valvojaa tuloksista Yrityksen tulee tämän lisäksi toimittaa valvojalle direktiivin edellyttämät vakavaraisuuslaskelmat Kaija Kilappa 23

25 Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio Vaatimus arviosta koskee sekä yritys- että ryhmittymätasoa Niistä seuraavissa esityksissä tarkemmin Valvoja saa käyttöönsä yrityksen arvion ja voi haastaa yrityksen näkemykset Dokumentaatio ja perustelut arviolle ovat erittäin tärkeät Koska kyseessä yrityksen oma ohjaus- ja johtamisväline yritys voi ainakin tämänhetkisen käsityksen mukaan valita itse ajankohdan, jolta arvio tuotetaan kuitenkin se on tehtävä samalta ajankohdalta kuin SCR Arvio on vapaamuotoinen Todennäköistä on, että se tuotetaan vuoden vaihteen tiedoilla Rajan yli toimivissa ryhmittymissä on tärkeätä pyrkiä yhdessä sopimaan yhteisestä aikataulusta Kaija Kilappa 24

26 Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio Pohjoismaiset valvojat ovat keskustelleet ORSAsta Fiva ja kaikki muut valvojat korostavat hallituksen asemaa ORSAprosessin valvojana, hyväksyjänä ja ORSAn hyödyntäjinä Tätä varten useamman valvojan suunnitelmissa on tavata ORSA- ja Solvenssi II -kysymyksissä myös hallituksen puheenjohtajaa tai jäseniä Kaija Kilappa 25

27 ORSA vs. ICAAP ICAAP/ORSA, yleisluonnehdintana voi todeta, että yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio sisältää hyvin paljon samankaltaisia elementtejä niin pankki- kuin vakuutussektorilla Tavoitteet Periaatteet Käyttötarkoitus Kaija Kilappa 26

28 ORSA on jatkuva ja interaktiivinen prosessi Liiketoimintastrategiat ja suunnitelmat Toimintaympäristön muutokset Varmistetaan pääomien riittävyys Laadullinen riskienhallinta Määritellään sisäinen pääoman tarve Määrälliset riskienhallintamenetelmät Liiketoimintapäätökset ja johtaminen Riskien tunnistaminen ja mittaaminen Testataan std-kaava Toimintaympäristön muutokset Stressitestit Kaija Kilappa 27

29 Yrityksen riski- ja vakavaraisuusarvio Anne Hakkila, lakimies

30 3-tason yleisiä ohjeita Yrityksen tulisi kehittää prosessi ORSAn tekemiseksi. Jos yritys käyttää arvioidessaan vakavaraisuustarvettaan eri tunnistamis- ja arvostusperiaatteita kuin direktiivissä vaaditaan, yrityksen tulee määrällisesti sovittaa yhteen omat tunnistamis- ja arvostusperiaatteet direktiivin kanssa. Hallitus on otettava aktiivisesti osaa prosessiin ohjaamalla ORSAn tekemistä ja toisaalta kyseenalaistamalla tuloksia. Yrityksellä on oltava dokumentaatio, johon kuuluu vähintään: Politiikka Tiedot jokaisesta arvioprosessista Sisäinen dokumentaatio arvion tiedoista Tiedot, jotka toimitetaan ja raportoidaan valvojalle Anne Hakkila 29

31 ORSA-politiikan tulisi sisältää ainakin Politiikan päämäärä Tehtävät ja vastuuhenkilöt Kuvaus prosesseista, menetelmistä ja raportoinnista Velvollisuus ilmoittaa keskeisille toiminnolle tarvittavat tiedot, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä Tarkemmat tiedot Siitä, kuinka usein stressitestit tehdään ja mitä testejä käytetään Oletukset, joihin arvio ja riskien yhdistäminen perustuu Kuvaus tiedoista, johon prosessit perustuu ja kriteerit ja metodologiat, joilla arvioidaan käytetyn tiedon laatua ORSAn tekemisen sykli ja tilanteet, jotka johtaisivat uuden arvion tekemiseen normaalin syklin lisäksi

32 Prosessi ja lopputulos ORSA-prosessi ja arvio tulee asianmukaisesti todentaa ja dokumentoida Tiedot ORSAn tuloksesta ja johtopäätökset tulee kertoa hallitukselle ylemmälle johdolle ja tarvittaessa muulle henkilökunnalle. Vakavaraisuustarpeen määrä tulee ilmoittaa ja lisäksi laadullinen kuvaus riskeistä, joita ei ole otettu huomioon vakavaraisuustarpeen määrässä Yritysten pitäisi arvioida riskit riittävän monella lopputuloksella ja tavoilla ORSAn tulisi olla tulevaisuuteen suuntautunut Anne Hakkila 31

33 ORSA ja laskelmat ORSAan tulisi sisältyä menetelmä, joka mahdollistaa vakavaraisuusvaatimuksen täyttymisen seuraamisen ottaen huomioon tulevat muutokset riskiprofiilissa ja stressatut tilanteet. Osana ORSA -prosessia aktuaaritoiminnolta dokumentaatiota liittyen vakuutustekniseen vastuuvelkaan ja laskelmiin liittyviin riskeihin. Jos SCR:ssä on käytetty yrityskohtaisia parametreja, erot näiden ja ORSAn välillä tulee analysoida ja dokumentoida. Yrityksen riskiprofiilin ja SCR-laskelman oletusten väliset erot tulee arvioida. Jos arvio osoittaa, että yrityksen riskiprofiili eroaa SCRlaskelmien oletuksista, yrityksen pitäisi arvioida määrä ja sen merkitys Anne Hakkila 32

34 Tulos ja frekvenssi ORSAn tulokset ja prosessissa opitut asiat tulisi ottaa huomioon pääomasuunnittelussa omien varojen allokoinnissa toiminnan suunnittelussa tuotekehityksessä ja yhtiön johtamisessa. ORSA on tehtävä vähintään vuosittain. Tästä huolimatta yrityksen on päätettävä ja perusteltava kuinka usein arvio tehdään. ORSA on tehtävä samasta päivästä kuin SCR-laskelma Anne Hakkila 33

35 Ryhmittymäarvio Risto Poikajärvi, vastuuvalvoja

36 Yleistä Ryhmittymäarviossa (ryhmittymä-orsa) tulee heijastua ryhmittymärakenteen luonne ja sen riskiprofiili Kaikki ryhmittymävalvontaan liittyvät yritykset kuuluvat myös ryhmittymäarvion vaikutuspiiriin Risto Poikajärvi 35

37 Ryhmittymäarvio Ryhmittymäarvio käsittää ETAn sisällä toimivien vakuutusyritysten lisäksi myös muut säännellyt yritykset sääntelemättömät yritykset ETAn ulkopuoliset yritykset, aina kun mahdollista. Muut säännellyt yritykset Sääntelemättömät yritykset Kolmansien maiden yritykset Risto Poikajärvi 36

38 Muut säännellyt yritykset Ryhmittymäarviossa käsitellään kaikki riskit, jotka aiheutuvat ryhmän säännellyistä yhtiöistä erityisesti kun nämä vaikuttavat ryhmän vakavaraisuuden muodostumiseen Ryhmittymäarviossa otetaan huomioon ryhmän rakenteeseen ja sen riskiprofiiliin, toiminnan luonteeseen ja liiketoimintastrategiaan liittyvät erot. Esimerkki: Pääsääntöisesti pankkitoimintaan ja luottoriskiin painottuvan ryhmittymän ja siihen kuuluvan suhteellisen pienen vakuutusalaryhmän käsittely ryhmittymäarviossa poikkeaa olennaisesti vakuutusriskeihin keskittyvän suuren ryhmän arvioinnista Risto Poikajärvi 37

39 Sääntelemättömät yritykset Sääntelemättömien yritysten käsittely tapa ryhmittymäarviossa riippuu niiden luonteesta ja roolista ryhmittymässä. Ryhmittymäarviossa tulee pystyä ottamaan joustavasti huomioon usein merkittävästi toisistaan poikkeavat tilanteet sääntelemättömien yritysten kesken. Esimerkki: Ryhmittymän emoyhtiönä toimivalla yhtiöllä voi olla äärimmäisen keskeinen rooli koko ryhmittymän strategian asettamisessa, jolloin sen riskiprofiili heijastuu läpi koko ryhmittymän. Toisaalta sääntelemättömällä yhtiöllä voi olla myös kokonaisuuden kannalta vähäinen rooli, esim. kiinteistöyhtiön muodossa Risto Poikajärvi 38

40 Ryhmittymäarvio kolmansissa maissa Vaikka kolmansien maiden yrityksiltä ei vaadita ORSAn laatimista, yksittäisten yritysten osalta se ei kuitenkaan merkitse sitä, että nämä jätettäisiin pois ryhmittymäarvion laatimisprosessista Kolmansien maiden merkitys osana ryhmittymäarviota korostuu erityisesti kun toiminta on selkeästi irrallaan muusta ryhmittymästä Ryhmittymäarviossa tulee ottaa huomioon kolmansissa maissa toimiviin yrityksiin liittyvät erityiset haasteet. Tällaisia asioita voivat olla esim. tietojen saatavuuteen liittyvät rajoitukset ja raportoinnin viiveet Risto Poikajärvi 39

41 Dokumentointi Raportointi tulee tapahtua ryhmittymän normaalissa raportoinnissa käytetyllä kielellä Jäsenmaalla, jonka virallinen kieli poikkeaa siitä kielestä millä ryhmittymäarvio on laadittu, on oikeus vaatia ryhmävalvojaa kuultuaan käännöstä ryhmittymäarviosta siltä osin kun se käsittelee kyseistä tytäryritystä Tytäryhtiöiden tulee laatia ORSA-dokumentti ryhmävalvojan määrittelemällä tai tämän käyttämällä kielellä kun tämä on kuullut ensin valvojakollegiota Risto Poikajärvi 40

42 Yleiset vakavaraisuuteen liittyvät asiat Ryhmittymäarviossa kerätään ryhmittymän ja siihen kuuluvien yritysten vakavaraisuuteen vaikuttavat riskit Standardimallissa määriteltyjen riskien lisäksi tulee ottaa huomioon myös muut riskit mukaan lukien ryhmittymiin liittyvät erityisriskit Ryhmittymäarvioissa tulee kuvata emoyhtiön ja yksittäisten yhtiöiden riskien keskinäinen yhteys SCR:n laskemisessa käytetystä menetelmästä riippumatta Risto Poikajärvi 41

43 Ryhmittymän erityispiirteiden tunnistaminen Ryhmittymäarviossa tulee kuvata ryhmittymään liittyvät erityispiirteet Ryhmittymiin liittyviin erityisriskeihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: Tiettyyn osa-alueeseen liittyvä riski, joka voi olla vähäinen yksittäisissä yhtiöissä mutta voi kumuloitua merkittäväksi ryhmän tasolla (contagion risk) Sisäiset liiketoimet ja riskikeskittymät, jotka usein liittyvät Osakkuusyhtiöihin Ryhmittymän sisäiseen jälleenvakuutukseen Ryhmittymän sisäisiin velkoihin Ryhmittymän sisäisiin ulkoistamistoimenpiteisiin Valuuttariskeihin Monimutkaisiin rakenteisiin liittyviin riskeihin (complexity risk) Operatiivisiin ja organisatorisiin riskeihin Strategisiin riskeihin Ryhmittymän sisäisiin riippuvuussuhteisiin Risto Poikajärvi 42

44 Ryhmittymäarvion vaatimukset Ryhmittymäarviossa tulee määritellä ryhmittymien erityisriskien tunnistaminen vastuuttaminen johtaminen/hallinta valvonta raportointi koonti sekä liittäminen osaksi ryhmittymäarviota Risto Poikajärvi 43

45 Suunnittelun aikajänteen vaikutusten arviointi Ryhmittymäarviossa tulee määritellä ryhmittymän suunnittelun aikajänne ja selittää miten ryhmittymän toimintaan liittyvät eripituiset aikajänteet vaikuttavat sen toimintaan (forward-looking perspective) Risto Poikajärvi 44

46 Pääomavaatimukset Ryhmittymien tulee selvittää riittävissä määrin hajautushyötyjen vaikutus ryhmittymän SCR:n muodostumiseen. Hajautushyötyjen vaikutukset voidaan selittää seuraavien tekijöiden avulla: Sisäisiin liiketoimiin, kuten sisäiseen jälleenvakuutukseen ja velkoihin, liittyvien pääomavaatimusten eliminointi Ryhmittymätoiminnan tasapainottava vaikutus yksittäisissä yhtiöissä negatiivisesti ja vastaavasti positiivisesti vaikuttavien riskien, kuten esim. korkoriskin osalta Laajemmin hajautettu riskiprofiili kuin yksittäisissä yhtiöissä Sääntelyn ulkopuolella olevien yhtiöiden vaikutus ryhmittymän SCR:n muodostumiseen Risto Poikajärvi 45

47 Sisäisten mallien käyttäminen Ryhmittymän sisäistä mallia käyttävät yritykset tulee kuvata ryhmittymäarviossa erillään niistä yhtiöistä, jotka eivät käytä ryhmittymän sisäistä mallia Risto Poikajärvi 46

48 Liiketoimintayksiköiden raportointi Ryhmävalvoja voi sallia valvojakollegiota konsultoituaan ryhmittymäarvion raportoinnin liiketoiminnoittain juridisten yksiköiden raportoinnin sijaan. Tämä voi tapahtua sillä ehdolla, että kaikki oikeudelliset yksiköt on tunnistettu ja jaettu kyseessä oleviin liiketoimintayksiköihin Risto Poikajärvi 47

49 Yhteisen ORSA-dokumentin laadinta Seuraavia tekijät tulee arvioida kun ryhmävalvoja, konsultoituaan ensin valvojakollegiota sekä itse ryhmittymää, antaa suostumuksensa yhteisen ORSA-dokumentin laatimiselle: a) Ryhmittymän sisäinen malli on hyväksytty sekä ryhmän että tytäryhtiöiden SCR-laskelmien osalta artiklan 231 mukaisesti eikä kukaan yksittäisten yhtiöiden valvojista edellytä standardimallin käyttöä b) Tarkasteluajanjakson, riskien mittaamisen, luottamustason ja raportointiajankohdan tulee olla yhtenäisiä samanlaisten liiketoimintojen osalta olipa sitten kyseessä ryhmittymätaso tai yksittäisen yrityksen taso c) Kunkin yksittäisen tytäryhtiön tulee olla erikseen tunnistettavissa suunnitteilla olevan yhteisen ORSA-rakenteen osalta. Muussa tapauksessa yhteisen ORSA-dokumentin laadinta ei ole mahdollista. d) Ryhmittymään kuuluvien yksittäisten yritysten riskien ja vakavaraisuuden arviointi tulee toteuttaa perusteellisesti e) Valvontaan liittyvät viranomaiset voivat vaatia emoyhtiön vakuutusta siitä, että toimitettava dokumentaatio täyttää sekä ryhmän että yksittäisten yritysten vaatimukset Risto Poikajärvi 48

50 Selvitys yhteisen ORSA-dokumentin laadinnasta Ryhmittymän anoessa lupaa yhteisen ORSA-dokumentin laadinnalle tulee ryhmittymän selvittää kuinka tytäryhtiöiden valvonta on hoidettu ja miten tytäryhtiöiden johtoryhmä osallistuu arvion arviointi- ja hyväksymisprosessiin Risto Poikajärvi 49

51 Yhteisen ORSA-dokumentin jakaminen osiin Yhteinen ORSA-dokumentti tulee olla jaettu osiin siten, että siihen liittyvä materiaali on käytettävissä yksittäisten yritysten valvojien toimesta ja tytäryhtiöt ovat selkeästi tunnistettavissa Risto Poikajärvi 50

52 Kolmansien maiden vakuutusyritysten integroiminen Ryhmittymäarviossa tulee arvioida kolmansien maiden liiketoiminta samalla tavalla kuin ETA-maiden yritysten osalta huomioimalla erityisesti pääoman käytön siirto- ja muuntokelpoisuuteen (transferability and fungibility) liittyvät asiat. Lisäksi on tärkeätä kiinnittää erityinen huomio vastaavuusarviointiasioihin (equivalence) arvioitaessa paikallisen lainsäädännön mukaisesti laadittuja pääomavaatimus- ja vastuuvelkalaskelmia Solvenssi II -viitekehikon sijaan Risto Poikajärvi 51

53 ORSA ja sisäiset mallit Vesa Ronkainen, tutkija

54 ORSA ja sisäinen malli ORSA SISÄINEN MALLI Vakuutusriski Markkinariski OSITTAINEN SISÄINEN MALLI Luottoriski STANDARDI- KAAVA Operatiivinen riski Vesa Ronkainen 53

55 ORSA vs. SCR OSITTAINEN SISÄINEN MALLI ORSA SISÄINEN MALLI Vakuutusriski Markkinariski Luottoriski Operatiivinen riski STANDARDIKAAVA SCR standardikaava SCR sisäinen malli ORSA -malli Testit & ORSA Yhtiön toimenpiteet, valvojan toimenpiteet Vesa Ronkainen 54

56 On the Own Risk and Solvency Assessment (ORSA) The ORSA is not an internal model nor does it necessarily require that the undertaking develops and uses modelling as opposed to an approved internal model. If an undertaking has an approved internal model to calculate the SCR, it must play an important role in the ORSA for it to pass the use test. This does not necessarily mean that the assessment of the overall solvency needs is accomplished by running the internal model. ORSA has to consider whether the undertaking is exposed to any risks other than those addressed through the internal model and whether the internal model deals with the risks it covers appropriately Vesa Ronkainen 55

57 On the Own Risk and Solvency Assessment (ORSA) An undertaking is free to use a different risk measure from the 99,5 % VaR for 1 year. Note that this is also the case when using an internal model to calculate the SCR the calibration standards allow this. The undertaking may also choose not to target a specific confidence level where this simpler way of determining overall solvency needs is proportionate to the nature, scale and complexity of the risks inherent in its business. Huom. Direktiivin Artikla 46/3: the assessment shall be performed together with the recalibration that transforms the internal risk numbers into the SCR risk measure and calibration Vesa Ronkainen 56

58 On the Own Risk and Solvency Assessment (ORSA) The assessment is essential for undertaking s using the standard formula as the SCR is based on a standardized calculation methodology and is therefore not tailored to each undertaking s risk profile. This increases the likelihood of the assumptions underlying the SCR differing from the undertaking s actual risk profile. However, this will also be important for undertakings using an internal model to calculate their SCR. Although the assumptions in the internal model should reflect the undertaking s risk profile at the time of approval, those assumptions may diverge over time as the risk profile of the undertaking evolves. The ORSA, along with the tests and standards for internal models, will require the undertaking to assess those assumptions to ensure they remain adequate and that the internal model continues to appropriately reflect its risk profile Vesa Ronkainen 57

59 On the Own Risk and Solvency Assessment (ORSA) An internal model is in itself a tool for the ORSA and the ORSA is a tool for the internal model in the sense that its performance gives input to the on-going exercise of ensuring compliance with the tests and standards (the use test, statistical quality standards, calibration standards, profit and loss attribution test, validation standards and documentation standards) Stress testing and scenario analysis should be carried out in order to validate and understand the limitations of the undertaking's models, if any, and to assess the risks that are not included quantitatively in the internal models. This will often be useful in order to confirm that risks that were not significant when the model was approved remain not significant. For internal model users, at least major model changes are a cause for performing an updated ORSA, especially because a new formal approval process will begin. With regard to minor changes the need to perform a new ORSA depends on the impact of the changes on solvency needs which are not necessarily as minor as the changes themselves