Solvenssi II. Valvottavatapaaminen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority. 1.4.

Transkriptio

1 Solvenssi II Valvottavatapaaminen Jukka Vesala

2 Tilaisuuden avaus Apulaisjohtaja Jukka Vesala Jukka Vesala 1

3 Solvenssi II uudistus Uudistuksen tavoitteet harmonisoitu kokonaisvaltainen ja riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko edistää EU:n sisäistä kilpailua, pääomien tehokasta hyödyntämistä sekä yritysten omaa riskienhallintaa tehostaa vakuutettujen etujen turvaa Mitä saavutetaan uudistuksella? riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko ja pääomien jakautuminen yritysten riskienhallintajärjestelmien kehitys yhtenäisemmät säännöt, valvontatavat ja julkistamismenettelyt oletettavasti kilpailun lisääntyminen EU-alueella => vakuutuksenottajien ja edunsaajien parempi turva Soveltamispäivämäärä Uusia vakavaraisuussäännöksiä aletaan soveltaa lähtien Jukka Vesala 2

4 Solvenssi II pääomavaatimusten taso CEIOPS:in tekemä pääomavaatimusten kalibrointi Noudattaa direktiivin asettamaa turvaavuustasoa Hyödyntää uudempaa markkinatietoa Pääomavaatimusten lopullinen kalibrointi Tapahtuu tasolla II testilaskelmien (QIS) avulla QIS5 on viimeinen yhteinen testilaskelma ja siksi erittäin tärkeä Vähimmäispääomavaatimuksen siirtymäjärjestely - artikla 131 Suhteellisen lyhyt siirtymäaika: uusi vaatimus täytettävä , mikäli täyttää vanhat pääomavaatimukset mutta ei uutta vähimmäispääomavaatimusta Jukka Vesala 3

5 Tasoitusmäärä Taustaa Tasoitusmäärällä merkittävä vaikutus kansallisella tasolla Olemassa oleva sääntely rajoittaa tasoitusmäärän käyttökelpoisuutta Solvenssi II uudistuksen jälkeen Fivan näkemyksiä Tasoitusmäärä tulee laajentaa kattamaan myös sijoitusriskejä Tasoitusmäärän tulisi tulevaisuudessa olla Tier 1 pääomaa Valmistelu tasoitusmääräalatyöryhmässä Jukka Vesala 4

6 Edellytykset onnistuneelle siirtymiselle Solvenssi II:een Osallistuminen QIS5 harjoitukseen Realistinen siirtymäsuunnitelma Hallituksen ja johdon sitoutuminen Avoin tiedonkulku Alan ja valvojan tiivis yhteistyö Jukka Vesala 5

7 Ohjelma Tilaisuudenavaus Jukka Vesala, apulaisjohtaja Fivan ja toimialan yhteistyö Juha Sasi, tutkija Kansainvälinen sääntelykehikko ja uudistuksen aikataulu Teija Korpiaho, johtava riskiasiantuntija Sääntelyn keskeiset muutokset Pirkko Welin-Siikaluoma, johtava matemaatikko Sisäiset mallit Lasse Koskinen, johtava riskiasiantuntija Jukka Vesala 6

8 Fivan ja toimialan yhteistyö Tutkija Juha Sasi Juha Sasi 7

9 Esityksen rakenne Fivan Solvenssi II hankeorganisaatio Fivan edustajia tietyissä Solvenssi II työryhmissä Solvenssi II valvottavatapaamiset Tulevat Solvenssi II valvottavatapaamiset Esimerkkejä Solvenssi II informaatiolähteistä ja väylistä Juha Sasi 8

10 Fivan Solvenssi II hankeorganisaatio Ohjausryhmä (Jukka Vesala) Solvenssi II hanke Fivassa (Juha Sasi) Tukitoiminnot (Nina Aarnio) Sääntely (Pirkko Welin- Siikaluoma) Valvonta (Seppo Juutilainen) Raportointi (Jaana Ladvelin) Koulutus ja tiedotus (Juha Sasi) Juha Sasi 9

11 Fivan edustajia tietyissä Solvenssi II työryhmissä Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen Solvenssi II implementointityöryhmä: Johtoryhmä Jukka Vesala ja Hely Salomaa Vakavaraisuutta käsittelevä alatyöryhmä Hely Salomaa ja Pirkko Welin- Siikaluoma Valvontaa, hallintoa ja tiedonantovelvoitteita käsittelevä alatyöryhmä Kaija Kilappa, Pirjo Saarelainen ja Vesa Ronkainen Tasoitusmäärää ja yhteistakuuerää käsittelevä alatyöryhmä Pirkko Welin-Siikaluoma Henkivakuutuksen kohtuusperiaatetta käsittelevä alatyöryhmä Vesa Ronkainen CEIOPS:in Solvenssi II -työryhmät: Financial Requirements Expert Group Pirkko Welin-Siikaluoma Internal Models Expert Group Laura Koskela ja Vesa Ronkainen Internal Governance, Review and Reporting Expert Group Anne Hakkila ja Pirjo Saarelainen Insurance Groups Supervision Committee Risto Poikajärvi Juha Sasi 10

12 Solvenssi II valvottavatapaamiset Tarkoitus Edesauttaa Solvenssi II uudistuksen kansallisen käyttöönoton sujuvaa toteutumista Jakaa tietoa ja informoida ajankohtaisista asioista Toimia yhtenä säännöllisen dialogin foorumina valvottavien ja valvojan välillä Kohdeyleisö Solvenssi II sääntelyn piiriin todennäköisesti kuuluvat yritykset / heidän edustajansa. Lähtökohtaisesti Fiva tarjoaa jokaiselle kyseiselle valvottavalle mahdollisuuden osallistua valvottavatapaamisiin. Koska kuitenkin Fivan suurimpaan kokoustilaan mahtuu vain 70 henkilöä, niin poikkeustapauksissa osa henkilöistä voidaan siirtää erilliseen varatilaisuuteen tai osallistujamäärää rajoittaa. Sisältö: Informoida ajankohtaisista ja tulevista asioista Käsitellä eri asiakokonaisuuksia ja teema-alueita Informoida Fivan näkemyksistä ja odotuksista Käydä teknisempää dialogia alan kanssa Priorisointi ja fokus: Ainakaan aluksi tilaisuuksissa ei ehditä käsitellä kaikkia mahdollisia kysymyksiä tai asioita. Tämän takia Fiva pyrkii priorisoimaan yleisesti tärkeitä osa-alueita ja kysymyksiä. Frekvenssi: neljännesvuosittain Juha Sasi 11

13 Tulevat Solvenssi II valvottavatapaamiset Alustava Q2/2010 tapaamisaika: kello 9:30-11:30 Alustavia ajatuksia tuleviksi teema-alueiksi: Q2/2010 Direktiivin soveltamisala ja sen ulkopuolelle jäävät toiminnot Liiketoiminnan harjoittamista koskevat edellytykset Q3/2010 QIS5 Standardikaavan osat. Eri teemojen / osa-alueiden käsittelyjärjestyksen priorisoimiseksi Fiva pyytää alalta mennessä kirjallista palautetta käsiteltävistä teema-alueista ja niiden priorisoinnista. Vastaukset toimitetaan sähköpostitse otsikolla Solvenssi II tapaamisten teemat varustettuna Juha Sasille. Saadun palautteen perusteella Fiva päättää seuraavien tapaamisten teemat. Ennen seuraavaa valvottavatapaamista Fiva myös kerää ennakolta valittuun teema-alueeseen liittyvät kysymyksiä, jotta ne pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin tilaisuutta valmisteltaessa Juha Sasi 12

14 Esimerkkejä Solvenssi II informaatiolähteistä ja väylistä 1/2 Fivan Solvenssi II Internet-sivuilta osoitteessa löytyvät perustiedot, kuten: linkit direktiiveihin, Komission, STM:n, CEIOPS:n ja EIOPC:n sivuille, linkit uusimpiin Fivan Solvenssi II tiedotteisiin, listat Fivan edustajista tietyissä työryhmissä, sekä hankepäällikön yhteystiedot. Kevään aikana Fivan uusista julkaisuista ja tiedotteista voi tilata ilmoituksen suoraan omaan sähköpostiosoitteeseen osoitteessa: Tästä syystä Solvenssi II hankkeessa pyritään jatkossa suosimaan kyseisen jakelun piirissä olevia tiedotusmuotoja, kuten valvottavatiedotteita, ja Solvenssi II asioista kiinnostuneista henkilöitä kannustetaan rekisteröitymään kyseiseen jakeluun. Erilaisiin Komission, CEIOPS:in, STM:n ja EIOPC:n konsultaatioihin, lausuntopyyntöihin ja kuulemisiin kannattaa osallistua aktiivisesti ja tuoda omat näkemykset hyvin argumentoidusti esille Juha Sasi 13

15 Esimerkkejä Solvenssi II informaatiolähteistä ja väylistä 2/2 Solvenssi II valvottavatapaamiset ja niiden palautejärjestelmä. Tämän valvottavatilaisuuden kutsu- ja läsnäolotietojen perusteella päivitetään lista Solvenssi II yhteyshenkilöistä, joille jatkossa Solvenssi II valvottavatapaamisten kutsut, kyselyt ja materiaalit ensisijaisesti ohjataan. Kahdenkeskiset tapaamiset Fivan ja valvottavan välillä. Osana Solvenssi II valmistautumista eri yritysten/ryhmien olisi hyvä harkita mm. omien Solvenssi II suunnitelmiensa, näiden suunnitelmien toteutuksen nykytilan ja etenemissuunnitelmien sekä mahdollisten ongelma-alueitten esittely erillisessä kahdenkeskisissä tapaamisissa Fivassa. Solvenssi II kommentteja, kysymyksiä ja palautetta voi myös tuoda esille mm. omalle vastuuvalvojalleen, Fivan edustajille eri työryhmissä, hankepäällikölle ja muille Fivan asiantuntijoille. Koska Solvenssi II koskevien kysymysten määrä on valtava, Fiva pyrkii tietyssä määrin keräämään samankaltaisia kysymyksiä yhteen, priorisoimaan niitä ja vastaamaan niihin kollektiivisesti esimerkiksi valvottavatapaamisissa Juha Sasi 14

16 Kansainvälinen sääntelykehikko ja uudistuksen aikataulu Johtava riskiasiantuntija Teija Korpiaho Teija Korpiaho 15

17 Sisältö 1. Lamfalussy lainsäätämisprosessi 2. Solvenssi II rakenne 3. Yrityksen riski- vakavaraisuusarvio (ORSA) ja valvojan arviointiprosessi (SRP) 4. Solvenssi II aikataulu 5. Uudet valvontarakenteet Teija Korpiaho 16

18 Lamfalussy-rakenne Taso 1: Puitedirektiivi Taso 2: Täytäntöönpanotoimenpiteet Taso 3: Yhdenmukainen soveltaminen ja kansallisten valvojien yhteistyö Taso 4: Komissio seuraa yhteisölainsäädännön noudattamista Teija Korpiaho 17

19 Solvenssi II - rakenne Pilari 1 Pilari 2 Pilari 3 Kvantitatiiviset vaatimukset Varojen ja velkojen arvostaminen Vastuuvelka Minimipääomavaatimus (MCR) Solvenssipääomavaatimus (SCR) Pääomaksi kelpaavat erät Valvontatoimet Valvonnan yhdenmukaistaminen ja tehostaminen Sisäisen valvonnan & riskienhallinnan edistäminen Sisäisten mallien hyväksyminen Valvonnan läpinäkyvyys Valvojien vertaisarviot Raportointi Viranomaisraportointi Julkistettavat tiedot Virtaviivaistaminen IAS:n ja IAIS:n kanssa

20 ORSA Strategiset riskit SRP = valvontaprosessi Riskienhallinta Markkinariskit Vastapuoliriski SCR-std Vakuutustekniset riskit Operatiiviset riskit Sisäinen valvonta Likviditeettiriski 19

21 Aikataulu Direktiivin julkaistiin Euroopan Unionin virallinen lehti (2009 / L 335) CEIOPS:n neuvot komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteiksi (Taso 2) QIS5 määrittelyt konsultaatiossa 06/2010 Komission asiantuntijatyöryhmän esitys täytäntöönpanotoimenpiteiksi 10/ / / QIS5 toteuttaminen Komission ehdotus vakuutus- ja lisäeläkekomitealle Neuvosto ja Parlamentti keskustelevat ehdotuksista Täytäntöönpanotoimenpiteet/Asetukset annetaan CEIOPS:n /EIOPA:n ohjeet valmiit (Taso 3) Solvenssi II:n käyttöönotto Teija Korpiaho 20

22 Eurooppalaisen finanssivalvonnan rakenne EKP:n yleisneuvoston jäsenet ja kansalliset valvonnan johtajat Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) (EKP:n yhteydessä) EBA:n, EIOPA:n ja ESMA:n puheenjohtajat + + EU:n komission edustaja ja EFC:n puheenjohtaja Tehtävät Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset korjaustoimista Valvontatieto Riskivaroitukset EBA (pankkivalvonta) Euroopan finanssivalvontajärjestelmä (ESFS) EIOPA (vakuutusvalvonta) ESMA (arvopaperimarkkinavalvonta) Tehtävät Valvonnan standardit Valvojien välisten kiistatilanteiden sovittelu Kriisinhallinnan koordinointi Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät Päivittäinen valvontatyö Teija Korpiaho 21

23 Sääntelyn keskeiset muutokset Johtava matemaatikko Pirkko Welin-Siikaluoma Pirkko Welin-Siikaluoma 22

24 Tason 1 sääntely Missä tapahtuu tasolla 1? Direktiivi on annettu 2009 STM on perustanut työryhmän jonka tehtävänä on tehdä lainsäädäntöehdotukset direktiivin voimaansaattamiseksi Suomessa mennessä Laajapohjainen työryhmä Mukana Finanssivalvonnan, Finanssialan Keskusliiton, Lähivakuutus OSK:n, oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Työeläkevakuuttajat TELA ry:n, Kuluttajaviraston, työmarkkinajärjestöjen edustajat 2 Solvenssi II:een välittömästi liittyvää alatyöryhmää Vakavaraisuus-alatyöryhmä Pilarin 1 implementointi Vakuutusyhtiön valvontaa, hallintoa ja tiedonantovelvoitteita käsittelevä alatyöryhmä Pilarien 2 ja 3 implementointi 2 Solvenssi II:een välillisesti liittyvää alatyöryhmää Tasoitusmäärää ja yhteistakuuerää käsittelevä alatyöryhmä Henkivakuutuksen kohtuusperiaate alatyöryhmä Tulossa ns. Omnibus-direktiivejä, joilla säädetään todennäköisesti mm. Uudesta vakuutusvalvojien komiteasta EIOPA (korvaa CEIOPSin) Mahdollisuudesta antaa sitovaa sääntelyä tasolla 3 Solvenssi II sääntelyn voimaantulon siirtämisestä alkamaan Pirkko Welin-Siikaluoma 23

25 Tason 1 sääntely Mitä tapahtuu tasolla 1 Suomessa? (ALUSTAVIA NÄKÖKANTOJA) Direktiivissä on säädetty, millaiset vakuutusyritykset jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle Määrällisiä ja laadullisia kriteerejä (esim. maksut alle 5 M, vastuuvelka alle 25 M ja ei vastuu-, luotto- tai takausriskejä, jne.) Suomessa työryhmät eivät ole vielä tehneet ehdotusta siitä, Miten säädellään yhtiöitä, jotka jäävät direktiivin ulkopuolelle Miten säädellään yhdistyksiä, jotka jäävät direktiivin ulkopuolelle Direktiivissä annetaan velvoittavia säädöksiä Vakuutusyrityksille Valvojalle CEIOPSille Komissiolle (erityisesti tason 2 sääntely) Suomessa Direktiivin velvoitteet kirjoitetaan lakiin siten, että laista ilmenee selkeästi, mitkä velvoitteet sitovat valvojia ja vakuutusyhtiöitä Direktiivin selittävät osat viedään perusteluihin Lakiin lisätään todennäköisesti viittaukset tason 2 sääntelyyn Lain perusteluissa pyritään avaamaan myös tämän sisältöä Pirkko Welin-Siikaluoma 24

26 Tason 1 sääntely Mitä tapahtuu tasolla 1 Suomessa? (ALUSTAVIA NÄKÖKANTOJA) Direktiivin mukaan vakavaraisuuspääomavaatimus voidaan laskea Standardikaavaa käyttäen Osittaisella tai kattavalla sisäisellä mallilla Suomessa luovutaan kansallisesta vakavaraisuusaseman ennakoivasta valvonnasta Solvenssi II:n piiriin tulevien yritysten osalta Vastaavasti kumotaan myös Solvenssi I:n mukaiset toimintapääomavaatimukset Sisäisten mallien osalta olisi tarkoitus mahdollistaa ns. mallien ennakkohakemusmenettely Direktiivissä säädetään siitä, miten varat ja velat arvostetaan vakavaraisuuslaskelmassa Tilinpäätösdirektiiviin ei tässä vaiheessa tehdä muutoksia Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että kirjanpidolliset ja vakavaraisuuslaskennan arvostusperiaatteet poikkeavat toisistaan Erityisesti vakuutustekninen vastuuvelkaa koskevat säädökset ovat erilaiset kirjanpidossa ja vakavaraisuuslaskelmissa (esimerkiksi vastuuvelan diskonttaaminen) Useista taseen eristä tarvitaan siten 2 arvostuslaskelmaa Pirkko Welin-Siikaluoma 25

27 Tason 1 sääntely Mitä tapahtuu tasolla 1 Suomessa? (ALUSTAVIA NÄKÖKANTOJA) Direktiivin mukaan vastuuvelan arvo perustuu tuleviin kassavirtoihin Arvo saadaan joko markkinoilta (replikoitavissa olevat kassavirrat) tai Laskettuna ns. parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana Direktiivissä ei ole enää vaatimusta luottovakuutuksen tasoitusvastuusta Direktiivi ei mainitse tasoitusvastuuta lainkaan Suomessa Solvenssi II -direktiivi ei aseta rajoituksia kirjanpidollisen vastuuvelan määrittelylle Tarkoitus olisi kuitenkin, että lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa vaadittavasta yhteistakuuerästä luovutaan Toisaalta tasoitusmäärä olisi hyvä säilyttää jatkossakin vakuutettujen etuja turvaamassa Tasoitusmäärää koskevaa sääntelyä olisi kuitenkin tarvetta muuttaa Direktiivissä oman varallisuuden erät jaetaan 3 luokkaan riippuen siitä, miten hyvin niitä voidaan käyttää tappioiden vaimentamiseen Varallisuuteen voi lukea sekä taseessa olevia (perusvarallisuus) että taseen ulkopuolisia (lisävarallisuus) eriä Minimipääomavaatimuksen kattamiseen kelpaa vain perusvarallisuus Suomessa Tavoitteena on, että tasoitusmäärä voitaisiin luokitella luokkaan 1 Keskinäisten yritysten lisätaksoitus luokitellaan joko luokkaan 2 tai 3 Lisävarallisuuden luokitukselle tarvitaan valvojan hyväksyntä Pirkko Welin-Siikaluoma 26

28 Tason 2 sääntely Missä tapahtuu tasolla 2? CEIOPS on antanut komissiolle 76 neuvonantoa tason 2 sääntelyn laatimista varten Komissio on antanut CEIOPSille jatkoaikaa joidenkin riskimoduulien kalibrointia sekä katastrofiriskin mallintamista varten Komission on luonnostellut CEIOPSin neuvojen pohjalta tähän mennessä 21 tason 2 säädöstä Luonnokset puuttuvat lähinnä koskien pääomavaatimuksia Komissio on pitkälti noudattanut CEIOPSin neuvoja Luonnoksia käsitellään komission johdolla solvenssiasiantuntijaryhmässä kesäkuun 2010 loppuun saakka Suomesta työryhmään osallistuu STM Tason 2 sääntely olisi tarkoitus saada valmiiksi mennessä Tason 2 sääntely annetaan todennäköisimmin EU-asetuksena, joka sitoo sellaisenaan kaikkia EU-jäsenvaltioita ilman, että sitä tarvitse kansallisesti panna täytäntöön Pirkko Welin-Siikaluoma 27

29 Tason 2 sääntely Mitä tapahtuu tasolla 2? Komissio on tehnyt CEIOPSille lisätoimeksiannon koskien Vastuuvelan diskonttaamisessa käytettävän riskittömän korkokäyrän valitsemista ja ekstrapolointia Korkokäyrän valintaa on työstetty CEIOPSin, vakuutusalan ja yliopiston yhteistyönä Komission näkemyksen mukaan riskittömän koron tulee ensisijaisesti perustua swap:eihin ja vasta toissijaisesti valtion velkakirjoihin Komissio on pyytänyt myös selvittämään likviditeettipreemion lisäämistä korkokäyrään Työryhmän komissiolle jättämä muistio löytyy osoitteesta CEIOPS-Task-Force-Report-on-the-liquidity-premium.pdf Ja saatekirje osoitteesta CEIOPS-Cover-Letter-Report-Liquidity-Premium.pdf Vastuuvelan laskennassa mukaan otettavien tulevien vakuutusmaksujen huomioimista Komission mukaan vastuuvelassa on huomioitava tulevat vakuutusmaksut riippumatta siitä, kasvattavatko vai pienentävätkö nämä vastuuvelkaa CEIOPS ottaa komission näkemykset huomioon QIS5-määrityksissä sekä lisää pääomavaatimuksiin tarvittavat riskikomponentit näitä lisättyjä termejä varten Pirkko Welin-Siikaluoma 28

30 QIS5 = 5. vaikuttavuusarvio Mitä tapahtuu? QIS5 koelaskelma tason 1 ja tason 2 sääntelyn testaamiseksi QIS5 toteutetaan elo-marraskuussa 2010 CEIOPS on tehnyt luonnokset QIS5:n teknisiksi määrityksiksi ja kalibroinniksi ja luovuttaa ne komissiolle piakkoin Komission on tarkoitus järjestää kaikille avoin konsultaatio QIS5- määrityksistä huhti-toukokuussa 2010 Lopulliset QIS5-määritykset (= teko-ohjeet) julkaistaan kesäkuussa ja laskelmien tekemiseen tarvittavat Excel-taulukot heinäkuussa 2010 On tärkeää, että suomalaiset vakuutusyritykset osallistuvat konsultaatioon! Pirkko Welin-Siikaluoma 29

31 QIS5 = 5. vaikuttavuusarvio Mitä tapahtuu? QIS5 on viides ja todennäköisesti viimeinen koelaskelma tason 1 ja tason 2 sääntelyn testaamiseksi On ERITTÄIN TÄRKEÄÄ, että kaikki Solvenssi II sääntelyn piiriin tulevat vakuutuslaitokset osallistuvat tähän laskelmaan Koska uutta sääntelyä sovelletaan jo kahden vuoden päästä QIS5:sta, vakuutuslaitoksella tulisi olla jo käsitys siitä, miten se uusista vaatimuksista selviää Tämä tarkoittaa mm. Pääomien riittävyyttä Hallintojärjestelmää ja riskienhallintaa koskevia vaatimuksia Henkilöstön osaamista (ja jaksamista) Tietokannoilta edellytettäviä laatuvaatimuksia Raportointia Valmiuksia tehdä vaadittavat laskelmat säädösten edellyttämällä tavalla (ei enää best effort ) QIS5:een osallistuminen on erittäin tärkeää myös siinä suhteessa, että sen avulla kerätään tietoa mm. Määritysten toimivuudesta ja tehtävyydestä käytännössä Määritysten sopivuudesta erikokoisille yrityksille Suhteellisuusperiaatteen toteutumisesta Yksinkertaistusten riittävyydestä Ohjeistuksen selkeydestä Kalibroinnin tasosta suhteessa vakuutustoimijoiden pääomitustilanteeseen Pirkko Welin-Siikaluoma 30

32 Tason 3 sääntely Missä tapahtuu tasolla 3? Tason 3 ohjeistuksen tulee olla valmiina joulukuussa 2011 CEIOPS on aloittanut ohjeiden kirjoittamisen Osa ohjeistuksesta syntyy QIS5:n sivutuotteena (määritykset) QIS5:sta saadaan myös arvokasta tietoa siitä, mistä asioista ohjeita tulee laatia Ohjeita annetaan sekä valvottaville että valvojille Tavoitteena valvontakäytäntöjen yhdenmukaistaminen Lähtökohtaisesti tason 3 ohjeistus ei ole sitovaa Mutta mahdollisesti annetaan myös sitovaa tason 3 sääntelyä? Tason 3 sääntelyä annetaan Suomessa mahdollisesti Fivan ohjeina CEIOPS on aloittanut valvojalle ja julkaistavaksi tarvittavien raporttipohjien viimeistelyn Raporteille toteutetaan suunnattu konsultaatio Raportit olisi tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä Pirkko Welin-Siikaluoma 31

33 Sisäiset mallit Johtava riskiasiantuntija Lasse Koskinen Laura Koskela & Lasse Koskinen 32

34 Esityksen rakenne Taustaa Suoritettu Solvenssi II kartoitus Pohjoismainen valvontayhteistyö Ennakkohakemus Sisäisen mallin hyväksymismenettely Sisäisen mallin arviointiprosessi - esimerkki Laura Koskela & Lasse Koskinen 33

35 Tausta Sisäiset mallit Direktiivin mukaan (art. 112) vakuutusyhtiöillä on oikeus laskea vakavaraisuuspääomavaatimus SCR joko kokonaan tai osittain omalla sisäisellä mallillaan Sisäisen mallin käyttöönoton ehtona on valvontaviranomaisen hyväksyntä Toisaalta valvontaviranomainen voi vaatia sisäisen mallin käyttöä, jos standardikaava ei jollekin yhtiölle sovellu (art. 119) Osittaisille sisäisille malleille asetetaan direktiivissä (art. 113) ja 2. tason määräyksissä erityisiä vaatimuksia Laura Koskela & Lasse Koskinen 34

36 Tausta Sisäiset mallit - Testit ja standardit Artiklat muodostavat yhden laajan kokonaisuuden sisältäen pilarien 1, 2 ja 3 asioita Testit ja standardit (vrt. CEIOPS:n CP 56, 58, 65) ovat Käyttötesti (artikla 120) Tilastolliset laatuvaatimukset (artikla 121) Kalibrointivaatimukset (artikla 122) Voittojen ja tappioiden tarkastelu (artikla 123) Validointivaatimukset (artikla 124) Dokumentointivaatimukset (artikla 125) Ulkoiset mallit ja tiedot (artikla 126) Osittaisten mallien lisävaatimukset (art ) Laura Koskela & Lasse Koskinen 35

37 Suoritettu Solvenssi II -kartoitus Marraskuussa 2009 Kohderyhmänä kaikki suomalaiset henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt Yhdistysten valmistautumista kartoitetaan kevään 2010 aikana Tavoite kartoittaa valmistautumista Solvenssi II:een ja sisäisiin malleihin Vastausten tuli pohjautua valvottavan parhaaseen tämän hetkiseen tietämykseen/näkemykseen Laura Koskela & Lasse Koskinen 36

38 Solvenssi II -kartoitus Miten tarpeellinen uudistus on Solvenssi II? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vakuutusalan kannalta 22 % 63 % 11 % 4 % Oman yhtiön kannalta 11 % 44 % 19 % 19 % 7 % 5 = Erittäin tarpeellinen = Täysin tarpeeton En osaa sanoa Uudistus koetaan tarpeelliseksi ja keskimäärin tarpeellisemmaksi koko vakuutusalan kuin oman yhtiön kannalta Kukaan vastanneista ei koe uudistusta vakuutusalan kannalta tarpeettomaksi Oman yhtiön kannalta melko tai täysin tarpeettomaksi uudistuksen kokee reilu neljännes Laura Koskela & Lasse Koskinen 37

39 Solvenssi II -kartoitus Valmistautuminen Solvenssi II:een Yhtiöt arvioivat valmistautumisensa Solvenssi II vaatimuksiin etenevän keskimäärin tyydyttävästi Eniten voimavaroja yhtiöt näyttävät tähän mennessä keskittäneen kvantitatiivisiin eli Pilari I -vaatimuksiin valmistautumiseen Tulevan sääntelyn keskeneräisyyden koetaan yleisesti haittaavan Solvenssi II-vaatimuksiin valmistautumista Laura Koskela & Lasse Koskinen 38

40 Solvenssi II -kartoitus Aikovatko yhtiöt kehittää sisäisen mallin Solvenssi II - vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemiseksi? 11 % Kyllä / Kyllä, todennäköisesti 56 % 33 % Mahdollisuutta ei ole suljettu pois Ei Vahinkovakuutusyhtiöistä n. 70 % ja henkivakuutusyhtiöistä n. 35 % ilmoittaa, ettei aio kehittää sisäistä mallia Yhtiöiden mukaan tällä hetkellä on liian varhaista tehdä lopullisia mallinnusta koskevia päätöksiä ja investointeja, koska sekä standardikaavaa että useaa muutakin Solvenssi II-vaatimusta koskevat lopulliset ratkaisut puuttuvat vielä Laura Koskela & Lasse Koskinen 39

41 Solvenssi II -kartoitus Miksi yhtiöt eivät aio kehittää sisäistä mallia? 1. Sisäinen malli on liian suuri hallinnollinen taakka (67 %) 2. Sisäisen mallin kehittäminen/käyttäminen on liian työlästä (60 %) 3. Sisäisen mallin kehittäminen/käyttäminen on liian kallista (53 %) 4. Standardikaava SCR:n laskemiseksi toimii riittävän hyvin (40 %) Laura Koskela & Lasse Koskinen 40

42 Solvenssi II -kartoitus Miksi yhtiöt aikovat kehittää sisäisen mallin? 1. Parempi riskien ja pääoman hallinta (92 %) 2. Alhaisempi pääomavaatimus (42 %) 3. Paremmat/sopivammat riskimallinnusmenetelmät (esim. mahdollisuus käyttää stokastisia simulointeja) (42 %) Laura Koskela & Lasse Koskinen 41

43 Pohjoismainen valvontayhteistyö Pohjoismainen valvontayhteistyö on aloitettu: Harmonisointi, erityisesti sisäisten mallien arvioinnin ja hyväksymismenettelyjen osalta Direktiivin implementointi, erityisesti sisäisten mallien arvioinnin ja hyväksymismenettelyjen osalta Tiedon jakaminen ja kokemusten vaihtaminen Ryhmävalvonta Laura Koskela & Lasse Koskinen 42

44 Ennakkohakemus CEIOPS suosittelee, että hyväksymismenettely sisältäisi ennakkohakemusvaiheen (pre-application) Vapaaehtoinen, mutta suositeltava Valmistaudutaan viralliseen hakemusvaiheeseen Valvoja pyrkii muodostamaan näkemyksen siitä, kuinka valmistautunut yhtiö on varsinaisen hakemuksen jättämiseen Ei ole ennakkohyväksyntä! CEIOPS:n sisäisten mallien ennakkohakemusvaihetta käsittelevän 3. tason ohjeistuksen (CP 80) lausuntoaika päättyi maaliskuun alussa Fiva suosittelee, että kaikki sisäisen mallin kehittävät yhtiöt osallistuisivat ennakkohakemusvaiheeseen Yhtiöitä pyydetään informoimaan Fivaa suunnitelmistaan ja aikatauluistaan Maksullisuus Laura Koskela & Lasse Koskinen 43

45 Ennakkohakemus EDUT Yhtiölle: Aikainen keskustelumahdollisuus valvojan kanssa Aikainen valvojan näkemys mallista Aikainen valvojan näkemys mallin hyväksymismenettelyistä Parempi varautuminen tulevaan Valvojalle: Parempi ymmärrys malleista Parempi ymmärrys best practice -tasosta Hyvä kommunikointi läpi prosessin keskeistä etujen saavuttamiseksi: Valvoja vs. valvottava sekä valvojien kesken Laura Koskela & Lasse Koskinen 44

46 Sisäisen mallin hyväksymismenettely Hyväksymismenettely Ennakkohakemusvaihe (suositeltava) Varsinainen hakemusvaihe (pakollinen) Arvio vaihtelee kohteiden ja syvällisyyden osalta Arvio on seikkaperäinen ja sisältää kaikki mallin kohdat Näkemys Hyväksyminen / Hylkäys Laura Koskela & Lasse Koskinen 45

47 Sisäisen mallin arviointiprosessi - esimerkki MÄÄRITTELY VALMISTAUTUMINEN MALLIN RAKENTAMINEN ALUSTAVA DATA-ANALYYSI MALLIN FORMULOINTI MALLIN ESTIMOINTI MALLIN ARVIOINTI MALLIN VALINTA MALLIN KÄYTTÖ Laura Koskela & Lasse Koskinen 46

48 KIITOS! Jukka Vesala