Suomalaisten vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus"

Transkriptio

1 Muistio 1 (14) Suomalaisten vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus Sisällys 1 Sääntelykehikko Solvenssi II -vakavaraisuussääntely Oma varallisuus Vakavaraisuuspääomavaatimus SCR Vähimmäispääomavaatimus MCR Vaikuttavuustutkimuksen tulokset Markkinariskit kasvattivat henkivakuutusyhtiöiden pääomavaatimusta Henkivakuutusyhtiöiden solvenssisuhde jäi tutkimuksessa alhaiseksi Vahinkovakuutusyhtiöiden pääomavaatimukset olivat suhteellisen alhaiset Vahinkovakuutusyhtiöiden oma varallisuus riitti vaatimusten täyttämiseen... 13

2 Muistio 2 (14) Tämän analyysin tarkoituksena on selvittää, kuinka henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuuslaskenta muuttuu tulevan Solvenssi II -sääntelyn myötä, sekä miten nämä muutokset vaikuttavat kotimaisen vakuutussektorin vakavaraisuuteen. Analyysi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuihin QIS5- vaikuttavuustutkimuksen tuloksiin, jotka laskettiin tietojen perusteella. Vakuutusyhdistykset sekä ryhmittymät on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 1 Sääntelykehikko Vuoden 2013 alussa 1 voimaan tuleva Solvenssi II -direktiivi uudistaa vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevat säännökset ja kerää useita vakuutustoimintaa koskevia direktiivejä yhdeksi kokonaisuudeksi. Uuden sääntelyn keskeinen tavoite on riittävän suojan tarjoaminen vakuutuksenottajille ja edunsaajille. Tämä edellyttää, että vakuutusyrityksiin sovelletaan riittäviä vakavaraisuusvaatimuksia, jotka johtavat tarvittavan pääoman riskiperusteiseen määrittämiseen ja kohdentamiseen. Uudistuksen tavoitteena on myös yritysten oman riskienhallinnan edistäminen, maakohtaisen lisäsääntelyn ja optioiden purkaminen sekä EU:n sisäisen kilpailun edistäminen ja pääomien tehokas hyödyntäminen. Muutokset koskevat Suomessa henki- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, vakuutusyhdistyksiä, sekä näiden omistusyhteisöjä. 1.1 Solvenssi II -vakavaraisuussääntely Solvenssi II -direktiivin vakavaraisuussäännökset perustuvat markkinaehtoisesti arvostettuun taseeseen. Markkinaehtoinen vastuuvelka vastaa arvoa, jolla vakuutusyritys voisi luovuttaa vakuutussopimuksista aiheutuvan vastuunsa toiselle vakuutusyritykselle. Pääsääntöisesti vastuuvelan arvo on vakuutussopimuksista aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseen liittyvien tulevaisuuden kassavirtojen odotettu nykyarvo eli paras estimaatti, johon on lisätty riskimarginaali. Parasta estimaattia laskettaessa käytetään riskitöntä korkokäyrää. Myös kaikki varat ja muut velat arvostetaan markkina-arvoon. Solvenssi II -sääntelyssä vakavaraisuuslaskennan lähtökohtana toimii vakavaraisuuspääomavaatimus. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on asettaa yrityksen oma varallisuus vähintään sellaiselle tasolle, jolla vakuutuksenottajien edut on kohtuullisella varmuudella turvattu. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen alittaminen edellyttää valvojaa vaatimaan tilanteen korjaamista. Vakuutusyritykselle määritetään myös vakavaraisuuspääomavaatimusta alempi vähimmäispääomavaatimus, jonka alittuessa vakuutuksenottajiin ja edunsaajiin kohdistuisi kohtuuton riski, jos yrityksen sallittaisiin jatkaa toimintaansa. Vähimmäispääomavaatimuksen alittaminen edellyttää valvojalta yrityksen toimiluvan peruuttamista, jollei vaatimusta pystytä lyhyessä ajassa täyttämään. Pääomavaatimukset tulee täyttää Solvenssi II -taseeseen perustuvalla hyväksyttävällä omalla varallisuudella. Lähtökohtana oman varallisuuden määrittämisessä pidetään varojen ja velkojen erotusta markkina-arvoin laskettuna. Vakuutusyrityksellä tulee jatkuvasti olla riittävästi hyväksyttävää omaa varallisuutta pääomavaatimusten täyttämiseksi. 1 Euroopan komission ehdotus direktiivin 2009/138/EC muuttamiseksi, ns. Omnibus II

3 Muistio 3 (14) QIS5-vaikuttavuustutkimuksen tuloksia arvioitaessa täytyy myös muistaa, että yritykset ovat vasta sopeutumassa Solvenssi II -sääntelyyn eikä vakavaraisuussäännösten lopullinen muoto ole vielä selvillä. Solvenssi II -direktiivin sääntelyä tullaan täsmentämään komission antamilla ns. 2-tason säännöksillä sekä EIOPA:n määräyksillä ja ohjeilla. Nämä vahvistetaan vuoden 2012 aikana. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi oman varallisuuden määritelmät sekä vakavaraisuus- ja vähimmäispääomavaatimuksen laskenta. Sääntelyn lähteenä on käytetty Solvenssi II -direktiiviä 2 sekä komission QIS5 Technical Specifications -julkaisua Oma varallisuus Vakuutusyrityksellä on jatkuvasti oltava riittävästi hyväksyttävää omaa varallisuutta pääomavaatimusten täyttämiseksi. Vähimmäispääomavaatimus täytyy täyttää hyvälaatuisella omalla perusvarallisuudella. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi käy tietyin rajoituksin koko hyväksyttävä oma varallisuus. Hyväksyttävä oma varallisuus koostuu perus- ja lisävarallisuudesta. Omaan perusvarallisuuteen luetaan markkina-arvoisten varojen ja velkojen erotus (Net Asset Value) sekä etuoikeudeltaan huonommat velat. Omaan lisävarallisuuteen kuuluvat ne erät, jotka eivät kuulu perusvarallisuuteen ja joita voidaan käyttää tappioiden vaimentamiseen. Lisävarallisuuteen voi kuulua esimerkiksi takuita, maksamatonta osakepääomaa tai muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia. Lisävarallisuuden käyttöön vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi on saatava valvojan ennakkohyväksyntä. Tämä koskee Suomessa esimerkiksi keskinäisten yhtiöiden vakuutuksenottajaosakkaiden mahdollista lisämaksuvelvoitetta. Solvenssi II -taseen rakennetta havainnollistetaan kuviossa https://www.ceiops.eu/fileadmin/tx_dam/files/consultations/qis/qis5/qis5-technical_specifications_ pdf

4 Muistio 4 (14) Kuvio 2. Solvenssi II -tase Solvenssi II -taseen mukaiset omaan perus- ja lisävarallisuuteen kuuluvat erät jaetaan kolmeen luokkaan (tier) taulukon 2 mukaisesti. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi hyväksytään luokkien 1, 2 ja 3 erät siten, että luokan 1 tulee olla vähintään 50 % ja luokan 3 enintään 15 % vaatimuksesta. Vähimmäispääomavaatimuksen täyttämiseksi hyväksytään luokkien 1 ja 2 oma perusvarallisuus siten, että vähintään 80 % vaatimuksesta täytetään luokalla 1. Omaa lisävarallisuutta tai luokan 3 varallisuutta ei voi käyttää lainkaan vähimmäispääomavaatimuksen kattamiseen. Tasoitusmäärä huomioitiin QIS5-laskennassa luokkaan 1 kuuluvana oman perusvarallisuuden eränä.

5 Muistio 5 (14) Taulukko 2. Omaan varallisuuteen kuuluvien erien luokittelu Luokka 1 Omaan perusvarallisuuteen kuuluvat: osakepääoma tai muu vastaava pääoma oman pääoman rahastot ylijäämävarallisuus vapaaehtoiset varaukset pääomalainat tietyin edellytyksin tasoitusmäärä Luokka 2 Omaan perusvarallisuuteen kuuluvat erät, joilla on huonompi etuoikeusasema mutta jotka eivät välttämättä ole pysyvästi saatavilla. Omaan lisävarallisuuteen kuuluvat erät, jotka ovat pysyvästi saatavilla ja joilla on huonompi etuoikeusasema. Luokka 3 Muut omaan perus- ja lisävarallisuuteen kuuluvat erät. Käytännössä vakuutusyrityksille ei riitä, että oma varallisuus kattaa vakavaraisuuspääomavaatimuksen. Yrityksen sisäinen pääoman tavoitetaso on normaalisti lakisääteisiä pääomavaatimuksia korkeammalla. Pääomapuskuria saatetaan pitää myös sellaisille riskeille, jotka eivät välttämättä ole kaikilta osin mitattavissa. Solvenssi II -sääntelyssä yrityksen tulee tarkastella pääoman riittävyyttä suhteessa todelliseen riskinottohalukkuuteen ja -kykyyn yhtä vuotta pidemmällä aikavälillä riski- ja vakavaraisuusarvion avulla (Own Risk and Solvency Assessment). 1.3 Vakavaraisuuspääomavaatimus SCR SII-vakavaraisuussääntely perustuu vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement). Se voidaan laskea joko standardikaavalla tai yrityksen omalla sisäisellä mallilla. Standardikaavan on tarkoitus kuvata useimpien vakuutusyritysten riskiprofiilia. Joissakin tapauksissa standardilähestymistapa ei anna riittävän oikeaa kuvaa, jolloin yritys voi hakea Finanssivalvonnan suostumuksen sille, että se laskee vakavaraisuuspääomavaatimuksensa käyttäen joko kokonaista tai osittaista sisäistä mallia. Valvoja voi tietyissä tilanteissa myös edellyttää sisäisen mallin käyttöä. Vahinkovakuutuksessa on mahdollista käyttää myös standardikaavan mukaisessa laskennassa yrityksen omia parametreja. Tässä raportissa tarkastellaan ainoastaan standardikaavalla laskettuja pääomavaatimuksia. Vakavaraisuuspääomavaatimus vastaa sellaista oman varallisuuden tasoa, jolla vakuutusyritys pystyy kattamaan merkittäviä tappioita ja antamaan vakuutuksenottajille ja edunsaajille kohtuullisen varmuuden siitä, että vastuut tulevat suoritetuiksi. Direktiivin mukaisesti pääomavaatimus kalibroidaan tasolle, jolla vakuutusyritys pystyy vähintään 99,5 % todennäköisyydellä täyttämään vakuutuk-

6 Muistio 6 (14) senottajia ja edunsaajia koskevat velvoitteensa seuraavan 12 kuukauden ajan. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen tavoitteena on kuvata euromääräisesti vakuutusyrityksen mitattavissa olevien riskien määrää ottaen huomioon näiden välisen korrelaation. Standardikaavalla laskettu vakavaraisuuspääomavaatimus koostuu kuvion 1 mukaisista riskiosioista. Lopullinen pääomavaatimus saadaan lisäämällä perusvakavaraisuuspääomavaatimukseen (BSCR) operatiivisen riskin pääomavaatimus (Op) ja huomioimalla vastuuvelan ja laskennallisten verojen vaimennusvaikutus (Adj). Operatiiviseen riskiin liittyvä pääomavaatimus lasketaan kiinteällä kaavalla maksutuottojen, vastuuvelan ja vakuutusten hoitokustannusten perusteella. Vaimennusvaikutus alentaa pääomavaatimusta, ja se perustuu tappioiden kompensoitumiseen vastuuvelan tai laskennallisen verovelan samanaikaisesti pienentyessä. Kuvio 1. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen standardikaavan riskiosiot Perusvakavaraisuusvaatimus (Basic Solvency Capital Requirement) sisältää kuuden ennalta määritetyn riskiosion pääomavaatimukset. Vakuutusteknisistä riskeistä erikseen huomioidaan henkivakuutusriskit (Life), vahinkovakuutusriskit (Non-life) sekä sairausvakuutusriskit (Health). Näiden lisäksi lasketaan markkinariskit (Market), vastapuoliriskit (Default) sekä aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät riskit (Intang). Useimmat riskiosiot muodostuvat useista alariskiosioista. Kaava 1. BSCR

7 Muistio 7 (14) BSCR lasketaan standardikaavan riskiosioiden pääomavaatimusten (SCR i ) perusteella kaavan 1 mukaisesti. Eri osioiden väliset korrelaatiokertoimet (Corr ij ) saadaan taulukosta 1. Kertoimet on tarkoituksella jätetty karkealle tasolle, joten niiden tavoitteena ei ole kuvata täydellisesti hajautuksesta saatavia hyötyjä, jotka voivat muuttua markkinatilanteiden muuttuessa. Taulukko 1. Riskiosioiden väliset korrelaatiot Useimmissa riskiosioissa pääomavaatimus määräytyy skenaariopohjaisesti, jolloin tarkastellaan epäsuotuisan tapahtuman kokonaisvaikutusta oman varallisuuden määrään ( NAV). Kokonaisvaikutus saadaan selvittämällä tapahtuman vaikutus sekä Solvenssi II -varoihin että -velkoihin. Pääomavaatimus tulkitaan nollaksi sellaisissa tapauksissa, joissa tapahtuma kasvattaisi omaa varallisuutta. Vakavaraisuuspääomavaatimusta voidaan täydentää valvojan asettamalla lisäpääomavaatimuksella. Lisäpääomavaatimuksen tulisi kuitenkin olla poikkeuksellinen. Direktiivin mukaisesti lisäpääomavaatimusta voidaan käyttää viimeisenä keinona sellaisissa tapauksissa, joissa vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskenta standardikaavalla tai sisäisellä mallilla ei anna oikeaa kuvaa toiminnan riskeistä. 1.4 Vähimmäispääomavaatimus MCR Oman perusvarallisuuden ehdottomaksi alarajaksi katsotaan vähimmäispääomavaatimus (Minimum Capital Requirement). Se kalibroidaan tasolle, jolla vakuutusyritys pystyy 85 % todennäköisyydellä täyttämään vakuutuksenottajia ja edunsaajia koskevat velvoitteensa seuraavan 12 kuukauden ajan. Vähimmäispääomavaatimuksen tulee olla aina vähintään 25 % ja enintään 45 % vakavaraisuuspääomavaatimuksesta. Vähimmäispääomavaatimus lasketaan lineaarisesti volyymitietojen perusteella. QIS5-tutkimuksessa volyymitietoina käytettiin vastuuvelkaa sekä maksutuloa. Vähimmäispääomavaatimuksen ehdoton euromääräinen alaraja on henkivakuutusyhtiöillä 3,2 milj. euroa ja vahinkovakuutusyhtiöillä 2,2 milj. euroa. QIS5-laskennassa useimmat suomalaiset henkivakuutusyhtiöt tulkittiin kuitenkin ns. komposiiteiksi, jolloin niiden vähimmäispääomavaatimus oli vähintään 5,4 milj. euroa. Tulkinta perustui siihen, että suomalaisilla henkivakuutusyhtiöillä on useimmiten lupa myydä vahinkovakuutusluokkiin kuuluvia tapaturma- ja sairausvakuutustuotteita.

8 Muistio 8 (14) 2 Vaikuttavuustutkimuksen tulokset 2.1 Markkinariskit kasvattivat henkivakuutusyhtiöiden pääomavaatimusta Henkivakuutussektorin tulokset perustuvat kotimaisten henkivakuutusyhtiöiden Finanssivalvonnalle toimittamiin QIS5-tutkimuksen kvantitatiivisiin vastauksiin. Tutkimukseen osallistui 10 kotimaista henkivakuutusyhtiötä. Otos kattaa lähes 100 % henkivakuutussektorin vastuuvelasta. Tutkimuksessa merkittävää oli se, huomioidaanko tietynlaiset vakuutuksenottajien tulevat lisäedut Solvenssi II - taseen vastuuvelkaan vai ei. QIS5-laskelmissa nämä erät eliminoitiin tiettyjen henkivakuutusyhtiöiden vastuuvelasta, mikä kasvatti merkittävästi koko sektorin omaa varallisuutta. QIS5-tutkimukseen osallistuneiden henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu SCR oli vuoden 2009 lopussa noin 4,4 mrd. euroa ja MCR noin 1,2 mrd. euroa. Vastaavasti yhteenlaskettu nykyisen sääntelyn mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä oli 1,1 mrd. euroa. Toisin sanoen SCR oli sektoritasolla 4-kertainen tämän hetkiseen lakisääteiseen toimintapääoman vähimmäismäärään verrattuna. Toisaalta pääoman ehdoton alaraja säilyi käytännössä ennallaan. Useimmilla henkivakuutusyhtiöillä MCR asettui jopa toimintapääoman vähimmäismäärää alemmaksi. Henkivakuutusyhtiöiden jo käytössä olevassa kansallisessa ennakoivan valvonnan mukaisessa pääomavaatimuksessa otetaan huomioon yhtiön riskit laajemmin kuin voimassa olevassa direktiivien, ns. Solvenssi I:n, mukaisessa vaatimuksessa. Tämän kansallisen lisäsääntelyn tarkoituksena on ollut edesauttaa Solvenssi II-sääntelyyn siirtymistä. Ennakoivan valvonnan mukaisessa jatkuvuustestissä verrataan yhtiön laajennettua toimintapääomaa nykyistä sääntelyä riskiperusteisempaan pääomavaatimukseen. Jatkuvuustestin mukainen pääomavaatimus oli noin 1,5 mrd. euroa, eli lähes 40 % toimintapääoman vähimmäismäärää korkeampi, mutta reilusti pienempi kuin QIS5-laskennan mukainen SCR, joka oli sektoritasolla lähes 3-kertainen jatkuvuustestin pääomavaatimukseen verrattuna. Jatkuvuustestin ja QIS5-laskennan välinen ero johtui pääosin erilaisista markkina- ja vakuutusteknisten riskien pääomavaatimuksista. Ennakoivassa valvonnassa markkina-, vastapuoli- ja operatiivisten riskien pääomavaatimus on kalibroitu 99 %:n varmuustasolle, ja vakuutusteknisten riskien pääomavaatimus on mitoitettu suhteessa karkeampaan Solvenssi I mukaiseen toimintapääomavaatimukseen. QIS5:ssä kaikkien riskialueiden pääomavaatimus oli kalibroitu 99,5 % varmuustasolle. QIS5-tutkimuksessa henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu MCR oli 26 % SCR:stä, kun direktiivin mukainen alaraja on 25 % ja yläraja 45 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SCR:n ja MCR:n välinen puskuri jää useimmilla yhtiöillä melko suureksi. Taulukossa 3 esitetään henkivakuutussektorin pääomavaatimusten muodostuminen. Riskiosioiden väliset korrelaatiot eli hajautushyödyt huomioiva BSCR oli noin 5,3 mrd. euroa eli 119 % SCR:stä. Markkinariskit aiheuttivat ylivoimaisesti suurimman pääomavaatimuksen. Markkinariskien pääomavaatimus ennen hajautushyötyjä oli peräti 91 % lopullisesta BSCR:stä. Henkivakuutussektorin pääomavaatimusten kannalta on merkittävää, että vastuuvelkaan liittyvän korkoriskin ja sijoitusten korkoriskin yhteisvaikutus luetaan standardikaavassa kokonaisuudessaan markkinariskiosioon.

9 Muistio 9 (14) Taulukko 3. Henkivakuutussektorin vakavaraisuuspääomavaatimusten muodostuminen 1000 eur MCR % SCR % Operatiiviset riskit % prosenttia SCR:stä Vaimennusvaikutus % BSCR % Hajautushyöty % Markkinariskit % Vastapuoliriskit % Henkivakuutusriskit % Sairausvakuutusriskit % Vahinkovakuutusriskit 0 0 % Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät riskit % prosenttia BSCR:stä Vakuutusteknisten riskien osuus BSCR:stä oli 22 %, josta pääosa oli henkivakuutusriskiä. Vastapuoliriskin osuus oli ainoastaan 1 %. BSCR:n ulkopuolelle jäävän operatiivisen riskin pääomavaatimus oli sektorille noin 122 milj. euroa eli 3 % SCR:stä. Hajautushyötyjen vaikutus pääomavaatimukseen (727 milj. euroa) oli henkivakuutuksessa suhteellisen vähäinen. Hajautuksen osuus BSCR:stä oli henkivakuutussektorilla -14 % kun se vahinkovakuutussektorilla oli -40 %. Hajautuksen suhteellisesti pienempi vaikutus johtui siitä, että henkivakuutuksessa vakuutusteknisten riskien paino oli pieni. Lisäksi henkivakuutuksessa riskiosioiden välinen korrelaatio oli hieman vahinkovakuutusta vahvempi. Vastuuvelan ja laskennallisten verojen vaimennusvaikutus muodostui pääomavaatimuksen kannalta merkittäväksi. Vaimennusvaikutus pienensi henkivakuutusyhtiöiden pääomavaatimusta noin 990 milj. eurolla eli -22 % lopullisesta SCR:stä. Yksittäisten yhtiöiden väliset erot pääomavaatimusten määrässä ja niiden rakenteessa olivat suuria. SCR:n vaihteluväli oli milj. euroa. Yleisesti ottaen pääomavaatimus muodostui suhteellisen alhaiseksi niillä henkivakuutusyhtiöillä, joiden markkinariskit olivat alhaiset ja joilla riskien tasapaino osioiden välillä johti hajautushyötyihin. Vastaavasti joidenkin yhtiöiden nykyiseen laskutapaan nähden korkea pääomavaatimus johtui siitä, että BSCR painottui poikkeuksellisen voimakkaasti markkinariskeihin, jolloin hajautushyötyä ei päässyt syntymään. 2.2 Henkivakuutusyhtiöiden solvenssisuhde jäi tutkimuksessa alhaiseksi Henkivakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu hyväksyttävä oma varallisuus oli noin 5,3 mrd. euroa. Tämä on 24 % enemmän kuin yhtiöillä oli nykyisen sääntelyn mukaista toimintapääomaa. Ero johtui ennen kaikkea siitä, että Solvenssi II -taseen vastuuvelka muodostui QIS5-tutkimuksessa aiempaa pienemmäksi. Omasta varallisuudesta luokkaan 1 kuuluvia varoja oli yli 95 %. Luokkaan 2 kuuluvia varoja oli ainoastaan 167 milj. euroa ja luokkaan 3 kuuluvia 61 milj. euroa.

10 Muistio 10 (14) Solvenssisuhde saadaan kun hyväksyttävä oma varallisuus jaetaan vakavaraisuuspääomavaatimuksella. Suomalaisilla henkivakuutusyhtiöillä tämä suhde jäi alhaiseksi ollen 1,2. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen ylittävää hyväksyttävää omaa varallisuutta oli euromääräisesti tarkasteltuna noin 800 milj. euroa. Tutkimuksessa aivan kaikki kotimaiset henkivakuutusyhtiöt eivät täyttäneet QIS5- parametreilla laskettua vakavaraisuuspääomavaatimusta. Toiminnan jatkumisen edellytyksenä pidettävä MCR ei ollut uhattuna yhdessäkään yhtiössä. Henkivakuutussektorilla oli omaa varallisuutta vähimmäisvaatimukseen nähden noin 4,5-kertaisesti, jolloin puskurina oli noin 4,1 mrd. euroa. Nykyisiin vaatimuksiin verrattuna vakavaraisuusvaatimukset kiristyvät henkivakuutuksessa merkittävästi Solvenssi II:n myötä. Vuoden 2009 lopussa laskettuna sektorin vakavaraisuusasema oli 3,8 ja vakavaraisuusaste 17,8 %. Samasta ajankohdasta lasketun QIS5-tutkimuksen mukaisen solvenssisuhteen henkivakuutussektori läpäisi vain niukasti. Vakavaraisuusasemalla tarkoitetaan Solvenssi I mukaista toimintapääoman ja sen vähimmäismäärän suhdetta ja vakavaraisuusasteella vakavaraisuuspääoman ja omalla vastuulla olevan vastuuvelan suhdetta, jossa vastuuvelasta on vähennetty tasoitusmäärä ja 75 % sijoitussidonnaisesta vastuuvelasta. Solvenssi I ja Solvenssi II -mittarit eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia keskenään. Uudet pääomavaatimukset ovat riskiperusteisia nykyisten Solvenssi I mukaisten vaatimusten perustuessa toiminnan volyymiin. Henkivakuutussektorin alhaiseksi jäänyt solvenssisuhde voi merkitä sitä, että yritysten on alennettava pääomavaatimusta vuoden 2009 lopun tasolta alentamalla tai suojaamalla riskejä tai vaihtoehtoisesti hankittava lisää omaa varallisuutta. On myös huomattava, että osa yrityksistä kuuluu konserneihin, joissa pääomia voidaan hallinnoida konsernitasolla. Vähimmäispääomavaatimus jäi omaan varallisuuteen nähden alhaiselle tasolle, ja käytännössä se vastaa nykyistä toimintapääoman vähimmäismäärää. Yhteenveto henkivakuutussektorin omasta varallisuudesta sekä pääomavaatimuksista Solvenssi I sekä Solvenssi II -kehikoissa esitetään kuviossa 3.

11 Muistio 11 (14) Kuvio 3. Henkivakuutussektorin oma varallisuus ja pääomavaatimukset Mrd. euroa Tier 3 Tier 2 Tier 1 Tasoitusmäärä TPO SCR MCR TPOmin SI SII Finanssivalvonta Huom. Tasoitusmäärää ei huomioida Solvenssi I - vakavaraisuuslaskennassa. 2.3 Vahinkovakuutusyhtiöiden pääomavaatimukset olivat suhteellisen alhaiset Vahinkovakuutussektorin tulokset perustuvat 16 yhtiön toimittamiin QIS5-tutkimuksen vastauksiin. Otos kattaa yli 99 % kotimaisten yhtiöiden vastuuvelasta. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu SCR oli vuoden 2009 lopussa noin 2 mrd. euroa ja MCR noin 0,6 mrd. euroa. Vastaava nykysääntelyn mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä oli myös 0,6 mrd. euroa. Sektoritasolla SCR oli 3,3-kertainen lakisääteiseen toimintapääoman vähimmäismäärään nähden. Vahinkovakuutusyhtiöiden kansallisessa ennakoivan valvonnan mukaisessa pääomavaatimuksessa yhtiön riskit otetaan huomioon laajemmin kuin Solvenssi I:n mukaisessa vaatimuksessa. Vakavaraisuuspääoman tavoiterajaa laskettaessa otetaan huomioon sijoitus- ja vakuutustekniset riskit sekä suurin mahdollinen yhtiön omalle vastuulle jäävä korvausmäärä yksittäisestä vahinkotapahtumasta. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu ennakoivan valvonnan mukainen oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja oli noin 2 mrd. euroa, eli se oli lähes samansuuruinen kuin SCR.

12 Muistio 12 (14) Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu MCR oli noin 32 % SCR:stä, kun direktiivin mukainen alaraja on 25 % ja yläraja 45 %. Henkivakuutusyhtiöillä vähimmäispääomavaatimuksen suhde vakavaraisuuspääomavaatimukseen oli selvästi matalampi. Taulukossa 4 on esitetty vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuspääomavaatimusten muodostuminen. Riskiosioiden väliset hajautushyödyt huomioiva BSCR oli noin 2,1 mrd. euroa eli 106 % SCR:stä. Myös vahinkovakuutuksessa markkinariskit aiheuttivat suurimman pääomavaatimuksen. Markkinariskien osuus ennen hajautushyötyjen huomioimista oli 69 % BSCR:stä. Vakuutusteknisten riskien osuus oli kuitenkin lähes yhtä suuri 66 %. Vahinkovakuutusriskin osuus oli 41 %, sairausvakuutusriskin 22 % ja henkivakuutusriskin 3 %. Vastapuoliriski muodosti noin 5 % BSCR:stä. Operatiivisen riskin pääomavaatimus oli sektorille noin 118 milj. euroa eli 6 % SCR:stä. Henkivakuutukseen verrattuna vahinkovakuutuksen riskit olivat siis jakautuneet tasaisesti eri moduuleihin. Tämä johtaa Solvenssi II -laskennassa hajautushyötyihin, joiden arvo oli sektorille noin 846 milj. euroa eli - 40 % BSCR:stä. Hajautushyödyt ovat yksi merkittävä syy siihen miksi vahinkovakuutuksen pääomavaatimukset jäivät QIS5-tutkimuksessa suhteellisen alhaisiksi.

13 Muistio 13 (14) Taulukko 4. Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuspääomavaatimusten muodostuminen 1000 eur MCR % SCR % Operatiivinen riski % Vaimennusvaikutus % BSCR % Hajautushyöty % Markkinariskit % Vastapuoliriskit % Henkivakuutusriskit % Sairausvakuutusriskit % Vahinkovakuutusriskit % Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät riskit % prosenttia SCR:stä prosenttia BSCR:stä Vastuuvelan ja laskennallisten verojen vaimennusvaikutuksella ei ollut vastaavaa merkitystä kuin henkivakuutuksessa. Vahinkovakuutusyhtiöiden vaimennusvaikutus pienensi pääomavaatimusta noin 236 milj. eurolla eli 12 % lopullisesta SCR:stä. Yksittäisten yhtiöiden väliset erot pääomavaatimusten määrässä ja niiden rakenteessa olivat suuria. SCR:n vaihteluväli vahinkovakuutusyhtiöissä oli milj. euroa. Vahinkovakuutuksessa pääomavaatimukset jäivät alhaisiksi niillä yhtiöillä, joilla kokonaisriski on hajautettu tasaisesti eri riskiosioihin. Kuten edellä huomattiin, hajautuksella voi vahinkovakuutuksessa eliminoida jopa puolet kokonaisriskistä. Henkivakuutuksessa markkinariskit korostuivat, jolloin hajautuksen merkitys jäi selvästi pienemmäksi. 2.4 Vahinkovakuutusyhtiöiden oma varallisuus riitti vaatimusten täyttämiseen Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu hyväksyttävä oma varallisuus oli noin 4,7 mrd. euroa. QIS5-laskennassa omaa varallisuutta oli noin 118 % enemmän kuin nykyisen sääntelyn mukaista toimintapääomaa. Ero johtui pääosin muutoksista vastuuvelan käsittelyssä. QIS5-tutkimuksessa tasoitusmäärä luettiin kokonaisuudessaan luokkaan 1 kuuluvaksi omaksi varallisuudeksi. Tasoitusmäärän osuus vahinkovakuutuksen omasta varallisuudesta oli noin 50 %, kun se henkivakuutuksessa oli vain noin 4 %. Vahinkovakuutusyhtiöillä oli luokkaan 1 kuuluvia varoja noin 97 % omasta varallisuudesta. Luokkaan kaksi kuului ainoastaan 144 milj. euroa ja luokkaan kolme kuuluvia varoja ei ilmoittanut yksikään yhtiö. Koko vahinkovakuutussektorin solvenssisuhde oli vuoden 2009 lopussa vahva 2,4. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen ylittävää hyväksyttävää omaa varallisuutta oli noin 2,7 mrd. euroa. Kaikki vahinkovakuutusyhtiöt täyttivät QIS5-tutkimuksen mukaiset pääomavaatimukset.

14 Muistio 14 (14) Toiminnan jatkamisen edellytyksenä pidettävä MCR jäi vahinkovakuutuksessa puskurina oleviin pääomiin nähden matalaksi. Omaa varallisuutta oli vähimmäispääomavaatimukseen verrattuna noin 7,5-kertaisesti, jolloin puskuria oli noin 4,1 mrd. euroa. QIS5-tutkimuksen perusteella Solvenssi II ei tulisi merkittävästi kiristämään vahinkovakuutussektorin kansallisen ennakoivan valvonnan vaatimuksiin nähden. Tutkimuksessa vakavaraisuuspääomavaatimus asettui vahinkovakuutussektorilla noin 2 mrd. euroon, mikä oli puskurina oleviin pääomiin nähden melko alhainen taso. Lisäksi omaa varallisuutta oli QIS5-tutkimuksessa selvästi nykyistä mallia enemmän. Kuvio 4. Vahinkovakuutussektorin oma varallisuus ja pääomavaatimukset Mrd. euroa Tier 3 Tier 2 Tier 1 Tasoitusmäärä TPO SCR MCR TPOmin SI SII Finanssivalvonta Huom. Tasoitusmäärää ei huomioida Solvenssi I - vakavaraisuuslaskennassa.

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla

Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Verkkoartikkeli 1 (5) Korkotason laskusta huolimatta henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla Kirjoittajat: Heli Birling, matemaatikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Henkivakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

Solvenssi II Pilari 1- QIS 2. Aktuaariyhdistys Pasi Laaksonen

Solvenssi II Pilari 1- QIS 2. Aktuaariyhdistys Pasi Laaksonen Solvenssi II Pilari 1- QIS 2 Aktuaariyhdistys 12.12.2006 Pasi Laaksonen Sisällys Solvenssi II Yleistä - pilarit Vastuuvelka Best Estimate - Risk margin Vakavaraisuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusvaatimus

Lisätiedot

(15p) Tase (M )

(15p) Tase (M ) 1. Henkivakuutusyhtiö A harjoittaa henkivakuutusluokkiin 1a, 1b ja 3 kuuluvaa henki- ja eläkevakuutusta. Yhtiön A tase 31.12.2011 sekä muita tietoja on annettu ohessa. Sijoitussidonnainen vastuu sisältää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna

Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna Verkkoartikkeli 1 (7) Vahinkovakuutussektorin Solvenssi II -vakavaraisuus heikkeni alkuvuonna Kirjoittajat: Kirsti Svinhufvud, analyytikko; Mikko Sinersalo, riskiasiantuntija Korkotason lasku pienensi

Lisätiedot

Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja

Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja EIOPABoS14/169 FI Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Q1/2010

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Q1/2010 Pankkisektorin vakavaraisuus pysynyt vakaana Pankkisektorin vakavaraisuus ennallaan Pankkisektorin 1 vakavaraisuus on pysynyt vahvana, sillä pankkisektori on pysynyt voitollisena eivätkä luottoriskit ole

Lisätiedot

Q valvottavatapaaminen

Q valvottavatapaaminen Q1 2011 valvottavatapaaminen Jukka Vesala, apulaisjohtaja 07.04.2011 Jukka Vesala Vuoden ensimmäisen tapaamisen aiheena on QIS5 13.00 Tilaisuuden avaus 13.15 Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus QIS5 - tulokset

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen

Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistaminen Riskinkantokyvyn vahvistaminen Heli Backman 29.2.2012 Eläkemaksujen nousupainetta hillitään sijoitustuottojen avulla HE eläkelaitosten vakavaraisuussäännösten

Lisätiedot

HENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ UUSI LAKIEHDOTUS. (odotettu voimaantulo 1.1.2008)

HENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ UUSI LAKIEHDOTUS. (odotettu voimaantulo 1.1.2008) HENKIVAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUSASEMAN ENNAKOIVA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Suomen Aktuaariyhdistys 15.5.2007 Raoul Berglund raoul.berglund@vakuutusvalvonta.fi - UUSI LAKIEHDOTUS (odotettu voimaantulo 1.1.2008)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 304/2015 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan

Lisätiedot

Solvenssi II ja tilintarkastus. Teija Sonni-Kautto Aktuaariyhdistys

Solvenssi II ja tilintarkastus. Teija Sonni-Kautto Aktuaariyhdistys Solvenssi II ja tilintarkastus Teija Sonni-Kautto Aktuaariyhdistys 19.5.2016 AGENDA Johdanto (Tilin)tarkastus Ongelmia FAS-tilinpäätöksessä? Mihin ollaan menossa? 2 Solvenssi II -direktiivi Solvenssi II

Lisätiedot

QIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous

QIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous QIS5 Suomen Aktuaariyhdistys ry:n kuukausikokous 12.4.2011 Pirkko Welin-Siikaluoma, johtava matemaatikko 12.04.2011 Pirkko Welin-Siikaluoma QIS5-vaikuttavuustutkimus 12.04.2011 Pirkko Welin-Siikaluoma

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus

Pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus Suomen pankkisektorin vakavaraisuus pysynyt vahvana Pankkisektorin 1 vakavaraisuus on säilynyt edelleen hyvänä ja vakavaraisuussuhdeluvut ovat hieman nousseet kesäkuun lopulta ja ovat nyt viime vuoden

Lisätiedot

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK)

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK) HE98/2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) 13.11.2015 1 HE98/2015 HALLITUKSEN ESITYS VAKUUTUSYHTIÖLAIN MUUTTAMISEKSI 1. FK katsoo, että STM:n olisi tullut laatia vain kirjanpitolain (KPL) muutoksista johtuvat

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Ohjeet vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta

Ohjeet vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta EIOPABoS14/177 FI Ohjeet vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920;

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 11.10.2016 Agenda Euroopan pankkisektorin riskit Suomen pankkisektorin tila Suomen henki- ja vahinkovakuutussektorien tila Suomen työeläkesektorin

Lisätiedot

Palaute vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelymääräystä koskevaan lausuntopyyntöön

Palaute vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelymääräystä koskevaan lausuntopyyntöön 1 (6) Instituutiovalvonta Reija Anttila Palaute vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelymääräystä koskevaan lausuntopyyntöön Kooste annetuista lausunnoista FK toteaa, että soveltamisalan

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

3298 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1)

3298 N:o Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1) 3298 N:o 1236 TULOSLASKELMA Liite 1 I Vakuutustekninen laskelma-vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2015 Försäkringsaktiebolaget Garantia Garantia Insurance Company Ltd Kluuvikatu 3 Glogatan 3 Kluuvikatu 3 PL 600, 00101 Helsinki PB 600, 00101

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 305/2015 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008 Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2014 2013 2014 2013 Liikevaihto milj. 415 323 408 320 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 43 50 43 50 Liikekulut milj. 15 12 15 12 Korvaustoiminnan hoitokulut milj.

Lisätiedot

N:o Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

N:o Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus N:o 614 1933 TULOSLASKELMA Liite 1 I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus 2)

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 3225 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Muut vakuutustekniset tuotot 1)

Lisätiedot

Ohjeet tervehdyttämisjakson pidentämisestä poikkeuksellisen epäsuotuisissa tilanteissa

Ohjeet tervehdyttämisjakson pidentämisestä poikkeuksellisen epäsuotuisissa tilanteissa EIOPA-BoS-15/108 FI Ohjeet tervehdyttämisjakson pidentämisestä poikkeuksellisen epäsuotuisissa tilanteissa EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax.

Lisätiedot

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Hyvät juhlavieraat Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Pidän tätä osoituksena siitä hyvästä keskusteluyhteydestä, joka Suomessa vallitsee valvottavien ja valvojan

Lisätiedot

140/2016. Liite 1 TULOSLASKELMA

140/2016. Liite 1 TULOSLASKELMA Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj

Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA 2015 2014 2015 2014 Liikevaihto milj. 343 415 338 408 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta milj. 27 43 27 43 Liikekulut milj. 10 15 10 15 Korvaustoiminnan hoitokulut

Lisätiedot

Liikennevakuutuksen maksututkimus

Liikennevakuutuksen maksututkimus Ohje 1 (5) Viimeisin muutos 1.1.2016 VN Liikennevakuutuksen maksututkimus VN-tiedonkeruussa kerätään tietoa vahinkovakuutusyhtiön liikennevakuutuksesta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan suorittamaan

Lisätiedot

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja

Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous Kari Stadigh Konsernijohtaja Sampo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2016 Kari Stadigh Konsernijohtaja Hyvä tulos kaikilla liiketoiminta-alueilla Milj. 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0-200 Sampo-konsernin tulos ennen

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009 Tammi-maaliskuu 2009 Avainlukuja 1-3/2009 1-3/2008 Muutos * 2008 Tulos ennen veroja, milj. e 124 125 0 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 164 160 3 532 Vahinkovakuutus -1 22-107 55 Henkivakuutus -26

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013

Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 Eläke-Fennian tilinpäätös 2013 1 Avainlukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 326,3 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 311,9 1 243,7 1

Lisätiedot

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja

Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista ja Palautelomake 1 (5) Lausuntoyhteenveto ja palaute eläkelaitosten määräyksiin ja ohjeisiin esitetyistä muutoksista 31.12.2016 ja 1.1.2017 Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Vakuutusyhtiön toiminta ulkomailla

Vakuutusyhtiön toiminta ulkomailla Ohje 1 (5) Viimeisin muutos 11.11.2011 VH Vakuutusyhtiön toiminta ulkomailla VH-tiedonkeruussa kerätään vuosittaisia tietoja henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden ulkomaisista rahavirroista. Tiedot kerätään

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010 Tammi-syyskuu 2010 OP-Pohjola-ryhmän rakenne Avainlukuja Tulos Neljännesvuositarkastelu Vakavaraisuus Tase Luotot ja asiakasvarat Asiakkaat ja jäsenet ym Sisällysluettelo Tuote- ja palvelukehitys Tukitoiminnot

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-syyskuu 2006 Tammi-syyskuu 2006 Avainlukuja 1-9/2006 1-9/2005 Muutos 1-12/2005 Tulos ennen veroja, m ilj. 598 452 32,4 * 579 Kulujen suhde tuottoihin, % 55 52 3,4 55 Arvonalentum iset luotto-ja takauskannasta, % 0,01

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-joulukuu 2008 Tammi-joulukuu 2008 Avainlukuja 1-12/2008 1-12/2007 Muutos * Tulos ennen veroja, milj. e 372 1005-63 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 532 722-26 Vahinkovakuutus 55 181-70 Henkivakuutus -162 129 Asiakkaille

Lisätiedot

Ohjeet kolmannen maan vakuutusyritysten sivuliikkeiden valvonnasta

Ohjeet kolmannen maan vakuutusyritysten sivuliikkeiden valvonnasta EIOPA-BoS-15/110 FI Ohjeet kolmannen maan vakuutusyritysten sivuliikkeiden valvonnasta 1/35 Johdanto 1.1 Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) on antanut Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 119/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakia. Muutos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta /2012 Laki. työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta /2012 Laki. työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 2012 442/2012 Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2012 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus Seija Lehtonen Matemaatikko

Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus Seija Lehtonen Matemaatikko Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus 25.5.2016 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa 2 3.5.2016

Lisätiedot

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012

Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 Eläke-Fennian tilinpäätös 2012 1 Avainlukuja 2012 2011 2010 2009 2008 Vakuutusmaksutulo, milj. e 1 355,0 1 198,2 1 126,2 1 096,3 1 088,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. e 1 243,7 1 122,4 1

Lisätiedot

13 VVV:lle toimitettavat tiedot

13 VVV:lle toimitettavat tiedot 153 V osa: Valvonta 13 VVV:lle toimitettavat tiedot Valtuutussäännös VYL 25 luvun 24 VakYhdL 12 luvun 5, UVYL 39, MEL 211, MYEL 131, TVYL 1 ja 30 (1) Kohdissa 13.1 13.5 tarkoitetut asiakirjat on toimitettava

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ENNAKKOTIETOJA TILINPÄÄTÖS 2012 Tilintarkastamaton 28.2.2013 Kokonaistulos oli 464,1 miljoonaa euroa (- 521,2 milj. e) Siirto

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2013 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vakuutusyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (Solvenssi II)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vakuutusyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (Solvenssi II) Lausunto 1 (10) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi juha.jokinen@stm.fi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vakuutusyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (Solvenssi

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2012 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2012 2011 % Makuutusmaksutulo, milj. 458,2 423,6 8,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 402,8 370,5 8,7

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Ryhmän vakavaraisuutta koskevat ohjeet

Ryhmän vakavaraisuutta koskevat ohjeet EIOPA-BoS-14/181 FI Ryhmän vakavaraisuutta koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. + 49 69-951119-19; email: info@eiopa.europa.eu

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot