N 40 Sipoon Jokilaakso Sibbo Ådal. Kaavaehdotus, selostus Planförslaget, beskrivning

Transkriptio

1 N 0 Sioon Joilaaso Sibbo Ådal Kaavaehdotus, selostus Planförslaget, besrivning Maanäyttöjaosto / Maranvändningsseionen..0 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen..0

2 ASIA /00 Sioo, Niilä, Sioon Joilaason asemaaava ja asemaaavan muutos, aava N 0 Asemaaava ja asemaaavan muutos osee seuraavia loja tai osia niistä: R:No :9, :0, :0, :, 9:, 9:, 9:, 9:90, 9:9, 9:, 9:, 9:, :, :0, : (Uudensillan e), :0 (Laasosuon e), 9:: (Niilän e), :: (Sioonjoi) ja 9:: (Pornaisten e). Alue uuluu Niilän maareisteriylään (). Asemaaavan muutos osee osaa uistoalueesta (VP); Laasosuon en jateena olevaa jalanululle ja oluyöräilylle vara ua atua, jolla ton lle ajo on salli u (/t); yleisen en alue a (Pornaisten e), osaa yleisen en alueesta (Niilän e) ja osaa atualueesta (Uudensillan e). Kaavamuutosalueen inta-ala on noin, ha. Asemaaavalla ja asemaaavan muutosella muodostuu or elit 00, 0-0 seä uisto-, lähiviristys-, suojaviher- ja atualueita. Uuden asemaaava-alueen intaala on noin, ha. Koo aava-alueen inta-ala on noin ha. Tämä selostus lii yy..0 äivä yyn asemaaavaar aan (:000). Kaavaselostus seä aavaar a määräysineen julaistaan unnan internet-sivuilla: Selostusen valouvat Sioon unnan aavoitusysiö (ellei toisin maini u valouvan yhteydessä). Selostusen on laa nut Suvi Kasi ja sen on ääntänyt ruotsisi ääntäjä Monia Suoinen. Kaavan laatija: Suvi Kasi, aavoitusoordinaa ori YKS 0 ja Ma Kanerva, maanäy öäälliö, ariteh SAFA Asemaaavan ohjasi tehdystä alueen yleissuunni elusta ja havainneuvien laa misesta on vastannut: Ariteh toimisto AJAK Oy, Jaro Ke unen ja Adalbert Aaola. ÄRENDE /00 Sibbo, Nicby, detaljlan och detaljlaneändring för Sibbo Ådal, lan N 0 Detaljlanen och detaljlaneändringen berör fas gheterna eller delar av dem: R:No :9, :0, :0, :, 9:, 9:, 9:, 9:90, 9:9, 9:, 9:, 9:, :, :0, : (Nybrovägen), :0 (Dalsärrsvägen), 9:: (Nicbyvägen), :: (Sibbo å) ja 9:: (orgnäsvägen). Området hör ll jordregisterbyn Nicby (). Ändringen av detaljlanen gäller del av e arområde (VP); förlängning av Dalsärrsvägen som är reserverad för fotgängare och cylister, där infart ll tomterna är llåten (/t); område för allmän väg (orgnäsvägen), del av e område för allmän väg (Nicbyvägen) och del av e gatuområde (Nybrovägen). Planändringsområdets areal är ca, ha. Genom detaljlanen och detaljlaneändringen bildas varteren 00, 0-0 samt ar-, närrerea ons-, syddsgrön- och gatuområden. Det nya detaljlaneområdets areal är ca, ha. Hela lanområdets areal är ca ha. esrivningen gäller den..0 daterade detaljlaneartan (:000). Planbesrivningen samt lanartan med bestämmelser ubliceras å ommunens webblats: adal Fotografierna i besrivningen Sibbo ommuns lanläggningsenhet (om inte annat nämns i samband med fotografiet). esrivningen har utarbetats av Suvi Kasi och översa s av Monia Suoinen. Planens beredare: Suvi Kasi, lanläggningsoordinator YKS 0 och Ma Kanerva, maranvändningschef, arite SAFA För områdets allmänlanering och utarbetandet av illustra onerna som står som grund för detaljlanen svarar: Ariteh toimisto AJAK Oy, Jaro Ke unen och Adalbert Aaola.

3 Kaavarosessi ja äsittelyvaiheet / Planrocess och behandlingsseden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PD Kuulutus/Kungörelse 0..0 Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningssede Maanäy öjaosto/maranvändningsse onen..0 Valmisteluaineisto nähtävillä/eredningsmaterialet läggs fram ( ) Kaavaehdotus Planförslaget Maanäy öjaosto/maranvändningsse onen..0 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen..0 Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram ( ) Vastineet lausuntoihin ja muistutusiin emötanden till utlåtanden och anmärningar Maanäy öjaosto/maranvändningsse onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväsyminen Godännande av lanen Valtuusto/Fullmä ge. Perus- ja tunnistetiedot / as- och identifiationsugifter. Tunnistetiedot Kunta: Sioo Kunnan osa: Niilän taajama (ylä) Kaavan nimi: Sioon Joilaason asemaaava ja asemaaavan muutos Kaavanumero: N 0. Identifiationsugifter Kommun: Sibbo Kommundel: Nicby tätort (by) Planens namn: Detaljlan och detaljlaneändring för Sibbo Ådal Plannummer: N 0

4 . Kaava-alueen sijainti Suunni elualue sijaitsee Sioon suurimman taajaman ja hallinnollisen esusen Niilän itäosassa, aivan taajamaesusen tuntumassa. Kaava-alue rajautuu länsiosiltaan maiseman erusrungon muodostamaan Sioonjoeen ja osi ain Niilän liienneveron rungon osana toimivaan Pornaisten ehen. Pohjoisessa alue rajautuu Kerava-Porvoo rataan ja idässä Laaso suon en asemaaavoi ama omaan omao taloalueeseen. Etelässä alue rajautuu maisemassa vielä nähtävissä olevaan historialliseen Kuninaan ehen (nyyisin Uudensillan e) seä Sioonjoilaason alavaa eltoalue a osaltaan rajaavaan, metsäisellä umareella sijaitsevaan Niilän en seen sairaala-alueeseen (Itäinen joiuisto).. Planområdets läge Planeringsområdet är beläget i den östra delen av Nicby, som är den största tätorten och centrumet för förvaltning i Sibbo, dire i anslutning ll tätortscentrum. Planområdet gränsar i väster ll Sibbo å, som utgör ryggraden i landsaet, och delvis ll orgnäsvägen som är en del av stommen i trafinätet i Nicby. I norr gränsar området ll Kervo-orgå-banan och i öster ll det detaljlanerade egnahemshusområdet längs Dalsärrsvägen. I söder gränsar området ll den historisa och i landsaet alltjämt sönjbara Kungsvägen (dagens Nybrovägen) samt ll f.d. sjuhusområdet i Nicby (Östanåaren), som ligger å en sogslädd ulle i anslutning ll det låglänta åerlandsaet i Sibbo ådal. Kaava-alueen (alustava rajaus on esite y artalla sinisellä viivalla) sijain unnan oasartalla Sioon unnan mi aus- ja iinteistöysiö. Kartassa ruutu = m. / Planområdets läge (den reliminära avgränsningen anges å artan med blå linje) å ommunens guidearta Sibbo ommun, Mätning och fas gheter. ruta = m.

5 . Asemaaavan taroitus Suunni elualue on Sioon yleisaavan 0 muaises ysi Niilän taajaman meri ävimmistä asvualueista, jota on taroitus ehi ää asumisaino eisena esustatoimintojen alueena. Alueesta on tavoi eena muodostaa Niilän esustaan tueutuva, vetovoimainen, viihtyisä ja omaleimainen townhouse-heninen asunto- ja esustatoimintojen alue noin 000 asuaalle. Tavoi eena on luoda alueelle raenne, joa annustaa liiumaan ävellen, yöräillen ja jouoliienteellä seä tarjoaa turvallisen ja virieellisen elinymäristön eri-iäisille asuaille. Sioonjoen ranta-alueesta halutaan ehi ää a ivinen osa Niilän viheralueverostoa. Alueen suunni elussa yritään raenteellises ja toiminnallises mahdollisimman eotehoaaseen rataisuun, joa tuee myös yhteisöllisyyden ja alueellisen iden tee n muodostumista.. Detaljlanens syfte Planeringsområdet är i enlighet med Sibbo generallan 0 e av de mest betydande llväxtområdena i Nicby och sa utveclas som e område för centrumfun oner med tonvi å boende. Området sa utveclas ll e a ra vt, trivsamt och särräglat område med townhousebostäder och centrumfun oner för ca 000 invånare. Området ommer a stödja sig å servicen i Nicby centrum. Målet är a saa en struur som umuntrar invånarna a ta sig fram ll fots, med cyel och olle va färdmedel och som erbjuder en trygg och s mulerande livsmiljö för invånare i alla åldrar. Stranden av Sibbo å utveclas ll en a v del av grönområdesnätveret i Nicby. Vid laneringen e ersträvas en lösning som är så eoeffe v som möjligt med hänsyn ll struuren och fun onerna. Lösningen sa ocså främja samhälls llvändheten och uomsten av en loal iden tet.. Sisällysluettelo. Perus- ja tunniste edot.... Tunniste edot.... Kaava-alueen sijain.... Asemaaavan taroitus.... Sisällyslue elo.... Lue elo selostusen liiteasiairjoista.... Lue elo aavaa osevista asiairjoista, selvitysistä ja lähdemateriaalista.... Tiivistelmä.... Kaavarosessin vaiheet.... Asemaaava...9. Lähtöohdat Selvitys suunni elualueen oloista Suunni elualueen yleisuvaus Luonnonymäristö Raenne u ymäristö..... Maanomistus.... Suunni elu lanne..... Kaava-alue a osevat suunnitelmat.... Asemaaavan suunni elun vaiheet Asemaaavan suunni elun tarve...0. Suunni elun äynnistyminen ja sitä osevat äätöset...0. Osallistuminen ja yhteistyö..... Osalliset..... Vireilletulo..... Osallistuminen ja vuorovaiutusmene elyt..... Viranomaisyhteistyö...

6 . Asemaaavan tavoi eet..... MRL:n sisältövaa muset..... Lähtöohta-aineiston antamat tavoi eet..... Prosessin aiana syntyneet tavoi eet.... Asemaaavan uvaus.... Kaavan raenne..... Mitoitus Palvelut...0. Ymäristön laatua osevien tavoi eiden toteutuminen...0. Aluevarauset..... Kor elialueet..... Muut alueet.... Kaavan vaiutuset..... Vaiutuset raenne uun ymäristöön..... Vaiutuset luontoon ja luonnonymäristöön..... Vaiutuset untatalouteen.... Ymäristön häiriöteijät.... Kaavamerinnät ja -määräyset.... Nimistö.... Asemaaavan toteutus.... Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat.... Toteu aminen ja ajoitus.... Toteutusen seuranta... Lii eet... 9

7 . Luettelo selostusen liiteasiairjoista Liite. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma Liite. Aloitusvaiheen viranomaisneuvo elun muis o Liite. Kaavaluonnosen vas neraor Liite. Kaavaar a Liite. Kaavamerinnät ja -määräyset Liite. Kaavaluonnosen havainneuva Liite. Asemaaavan seurantalomae. Luettelo aavaa osevista asiairjoista, selvitysistä ja lähdemateriaalista Hulevesiselvitys Niilän Joilaason aritehtuuriilailun ohjasi. FCG,..0. Katsaus Sioon/Niilän osayleisaava-alueen maiseman historiaan. Museovirasto, Johanna Forsius. Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan ul uuriymäristöt. Uudenmaan liiton julaisuja E - 0. Niilän liienneselvitys 0. Sito Oy. Niilän sairaala. Helsingin auuni, iinteistövirasto. Ariteh toimisto Kari Hyvärinen - Jaao Suihonen Oy, Raor Sioon Joilaason luontoinventoinnista Niilän taajaman ohdalla. Ariteh toimisto AJAK Oy / FM Juha Kinnunen,..0. Sioon Itäinen Joiuisto alue. Raenne avuusselvitys. Insinöööritoimisto Severi An onen Ky,..00. Sioon unnan ul uuriymäristö- ja raennuserintöselvitys. Ariteh toimisto Lehto Peltonen Valama Oy, Ymäristötoimisto Oy,..00. Sioon unnan ohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Sioon unta, Tuusulan seudun vesilaitos untayhtymä ja Uudenmaan ymäristöesus, Valtaunnallises meri ävät raennetut ul uuriymäristöt RKY. Museovirasto 009. Raideliienteen meluselvitys. Joilaason asemaaava. Promethor,..0. Sioon Joilaason hulevesien hallintasuunnitelma. FCG Suunni elu ja teniia Oy, Sioo, Tallbaca ja Tallbaca - iviau sten asuinaiojen taruusinventoin 0. Mirolii Oy.

8 . Innehållsförtecning. as- och iden fia onsugi er.... Iden fia onsugi er.... Planområdets läge.... Detaljlanens sy e.... Innehållsförtecning.... Förtecning över bilagorna ll besrivningen.... Förtecning över handlingar, utredningar och ällmaterial som berör lanen.... Sammandrag.... Olia seden i lanrocessen.... Detaljlanen...9. Utgångsuner Utredning om förhållandena i laneringsområdet En allmän besrivning av laneringsområdet Naturmiljön Den byggda miljön..... Marägoförhållanden.... Planeringssitua onen..... Planer som gäller lanområdet.... Olia seden i detalj-laneringen ehovet av detaljlanering...0. Planeringsstarten och beslut som gäller denna...0. Deltagande och samarbete..... Intressenter..... Anhängiggörande..... Deltagande och växelveran..... Myndighetssamarbete.... Mål för detaljlanen..... Krav å innehåll enligt ML..... Mål enligt utgångsmaterialet..... Mål som uommit under rocessen....redogörelse för detaljlanen.... Planens struur..... Dimensionering Service...0. Unåendet av målen för miljöns valitet...0. Områdesreserveringar..... Kvartersområden..... Övriga områden.... Planens onsevenser..... Konsevenser för den byggda miljön..... Konsevenser för naturen och naturmiljön..... Konsevenser för ommuneonomin.... Störande faorer i miljön.... Planbetecningar och -bestämmelser.... Namnbestånd...

9 . Genomförandet av detaljlanen.... Planer som styr och åsådliggör genomförandet.... Genomförande och dslanering.... Uföljning av genomförandet... ilagor Förtecning över bilagorna till besrivningen ilaga. Program för deltagande och bedömning ilaga. Promemoria från myndigheternas samråd i begynnelsesedet ilaga. Raort gällande lanutastets bemötande ilaga. Planarta ilaga. Planbetecningar och lanbestämmelser ilaga. Illustra on av lanutastet ilaga. lane för uföljning av detaljlanen. Förtecning över handlingar, utredningar och ällmaterial som berör lanen Hulevesiselvitys Niilän Joilaason aritehtuuriilailun ohjasi. FCG,..0. Katsaus Sioon/Niilän osayleisaava-alueen maiseman historiaan. Museiveret, Johanna Forsius. Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan ul uuriymäristöt. Nylands förbunds ublia oner E - 0. Niilän liienneselvitys 0. Sito Oy. Niilän sairaala. Helsingfors stad, fas ghetsveret. Ariteh toimisto Kari Hyvärinen - Jaao Suihonen Oy, Raor Sioon Joilaason luontoinventoinnista Niilän taajaman ohdalla. Ariteh toimisto AJAK Oy / FM Juha Kinnunen,..0. Sioon Itäinen joiuisto alue. Raenne avuusselvitys. Insinööritoimisto Severi An onen Ky,..00. Sioon unnan ul uuriymäristö- ja raennuserintöselvitys. Ariteh toimisto Lehto Peltonen Valama Oy, Ymäristötoimisto Oy,..00. Sioon unnan ohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Sibbo ommun, Samommunen för Tusby va enver och Nylands miljöcentral, yggda miljöer av risintresse (RKY). Museiveret 009. Raideliienteen meluselvitys. Joilaason asemaaava. Promethor,..0. Sioon Joilaason hulevesien hallintasuunnitelma. FCG Suunni elu ja teniia Oy, Sioo, Tallbaca ja Tallbaca - iviau sten asuinaiojen taruusinventoin 0. Mirolii Oy.

10 . Tiivistelmä / Sammandrag. Kaavarosessin vaiheet Kaavatyötä osien on tehty unnan ja Tallbacan lan (R:No :9) maanomistajien esen soimus maanäytön haneyhteistyön äynnistämisestä ja aiesoimus määräalan myymisestä (soimus alleirjoite u..00). Kaavatyö uulute in vireille Itäinen joiuisto -asemaaava nimellä ja aavaa oseva osallistumis- ja arvioin suunnitelma asete in nähtäville..00. Alueen suunni elun ja ehi ämisen tuesi ja ohjasi ääte in (h..00) järjestää vuoden 0 aiana utsuilailuluonteinen suunni eluilailu. Kilailun valmistelun yhteydessä suunni elualueen nimi muute in Itäinen joiuisto sijaan alueen luonne a aremmin uvaavasi Sioon Joilaasosi. Kutsuilailu ide in välisenä aiana. Kilailun tuloset juliste in..0. Kilailun voi ehdotus Aarrear a, teijänään Ariteh toimisto AJAK Oy. Alueen suunni elua jate in utsuilailun voi aneen ehdotusen ohjalta yhteistyössä Ariteh toimisto AJAK Oy:n anssa. Asemaaavatyö uulute in uudelleen vireille Sioon Joilaason nimellä ja aavan osallistumis- ja arvioin suunnitelma asete in nähtäville Asemaaavatyötä oseva aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu ide in.9.0 Uudenmaan ELY-esusessa. Maanäy öjaosto ää oousessaan..0 asettaa aavan valmisteluaineiston nähtäville. Kaavaluonnos ja muu aavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavan valmisteluaineistoa esitel in.9.0 Kuntalassa idetyssä aavanäy elyssä. Kaavatyötä osien valmistui raideliienteen meluselvitys..0, hulevesien hallintasuunnitelma 0..0 ja 9..0 Tallbaca ja oseva iviau sten asuinaiojen taruusinventoin 0. Samanaiaises aavaehdotusen anssa on tehty atu- ja infrasuunni elua.. Olia seden i lanrocessen För lanläggningsarbetet har ommunen och ägarna ll fas gheten Tallbaca (R:Nr :9) ingå avtal om a starta e gemensamt roje ring maranvändningen och e inten onsavtal om försäljning av e outbrutet område (avtalet undertecnades..00). Planarbetet ungjordes anhängigt med namnet Detaljlan för Östanåaren och rogrammet för deltagande och bedömning lades fram offentligt..00. Som stöd och underlag för laneringen och utveclingen av området beslöt ommunstyrelsen (..00) a under år 0 anordna en inbjuden laneringstävling. I samband med beredningen av tävlingen ändrades laneringsområdets namn från Östanåaren ll Sibbo Ådal, vilet besriver områdets araär bä re. Tävlingen hölls under den Resultaten offentliggjordes..0. Aiteh toimisto AJAK Oy vann tävlingen med si bidrag Aarrear a (sa artan). Planeringen av området fortsa e u från tävlingsbidraget i samarbete med nämnda aritebyrå. Planarbetet ungjordes anhängigt å ny under namnet Sibbo Ådal och rogrammet för deltagande och bedömning lades fram offentligt Myndigheternas samråd i begynnelsesedet hölls å Närings-, trafi- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen).9.0. Maranvändningsse onen beslöt å si sammanträde..0 a lägga fram lanberedningsmaterialet offentligt. Planutastet och det övriga beredningsmaterialet var framlagt under erioden Planberedningsmaterialet resenterades å en lanutställning å Socengården.9.0. För lanarbetet färdigställdes en bullerutredning om sårtrafien..0, en lan för dagva enhanteringen 0..0 och en secialinventering (0) av bolatserna från stenåldern, Tallbaca och, Gatu- och infralaneringen har ågå arallellt med lanförslaget.

11 . Asemaaava Kaava-alueen rungon muodostaa uusi ohjois-eteläsuuntainen ooojaatu, jona varteen monimuotoisen asuinja alveluraentamisen or elit sijoi uvat. Sioonjoen varteen on osoite u nyyistä viherverostoa täydentävä toiminnoiltaan moniuolinen uisto- ja lähiviristysalue, joa uro autuu vihersormina or elialueiden väliin. Asemaaavan muainen or eliraenne muodostaa townhouseista seä rivi- ja ientaloista raennetun vaaamuotoisen reunan Niilän esustan ja Sioonjoen suuntaan. Alueen eteläosaan muodostuu uuden raentamisen ainoiste, - errosista taloista muodostuva esustaalue. Kesusta raentuu Niilän en ja uuden ooojaadun risteysen muodostaman iertolii ymän seä en sen sairaala-alueen hallintoraennusen uistoaselin äätteesi osoitetun torialueen ymärille. Torialue a reunustaa liie- ja asuinerrostalojen or elialueet. Niilän en ja uuden ooojaadun iertolii ymän oillisuolelle on osoite u lavarauset liieraennusta ja äiväo a varten. Alueen or eliraenteen rofiili mataloituu ohjoiseen äin mentäessä. Idässä uusi taajamaraenne iinni yy evyes nyyiseen Laasosuon en varren ientaloasutuseen.. Detaljlanen Stommen i lanområdet utgörs av den nya matargatan i riningen norr-söder, längs vilen varteren för mångsidigt bostads- och servicebyggande är belägna. Längs Sibbo å anvisas e mångsidigt ar- och närrerea onsområde som omle ering ll det nuvarande nätveret av grönområden. Parområdet sträcer ut sig som grönfingrar mellan vartersområdena. I rining mot Nicby centrum och Sibbo å saar vartersstruuren en fri formad utant som byggts u av s.. townhouses och rad- och småhus. I områdets södra del uommer centrum, som är tyngdunen för det nya byggandet och består av hus med våningar. centrum byggs u ring den rondell som anläggs i orsningen mellan Nicbyvägen och den nya matargatan och torgområdet som har anvisats i ändan av araxeln från förvaltningsbyggnaden i f.d. sjuhusområdet. Torget antas av vartersområden för affärs- och bostadsbyggnader. På den nordöstra sidan av rondellen mellan Nicbyvägen och den nya matargatan har områden reserverats för en affärsbyggnad och e daghem. Profilen i vartersstruuren säner sig i rining mot norr. I öster annyter den nya tätortsstruuren löst ll det befintliga småhusområdet längs Dalärrsvägen. 9

12 . Lähtöohdat / Utgångsuner. Selvitys suunnittelualueen oloista.. Suunnittelualueen yleisuvaus Suunni elualueen oonaisinta-ala on noin hehtaaria. Alue sijaitsee Niilän itäosassa, aivan taajamaesusen tuntumassa. Alue on Sioonjoen itäuolisilta osiltaan Laasosuon en varren muutamaa omao ton a seä alueen itäosassa sijaitsevaa Tallbacan asuinmäeä luuun o ama a raentamatonta Sioonjoilaason alavaa, viljelysessä olevaa eltoalue a. Sioonjoen länsiuoli on raenne ua uistoalue a. Alueen hali ulee itä-länsisuuntaises ysi Niilän ääteistä, Niilän e... Luonnonymäristö Maisema Niilän maiseman erusrunona on ohjoisesta etelään suuntautuva Sioonjoilaaso ja siihen lii yvät saviot seä niiden välissä vuoro elevat umuilevat metsäiset moreeni- ja alliointaiset mäialueet. Nyyisin ääosin viljelysessä oleva suunni elualue on osa Sioonjoilaasoa. Suunni elualue ulo uu enimmillään yli uolen ilometrin äähän Sioonjoesta. Etelässä suunni elualue rajautuu maisemassa vielä nähtävissä olevaan historialliseen Kuninaan ehen seä Sioonjoilaason alavaa eltoalue a osaltaan rajaavaan, metsäisellä umareella sijaitsevaan Niilän en seen sairaala-alueeseen (nyyisin Itäisen joiuiston asuinalue). Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee maisemallises Itäisen joiuiston asuinalueeseen lii yvä Tallbacan asuinmäi, jota Niilän e haloo.. Utredning om förhållandena i laneringsområdet.. En allmän besrivning av laneringsområdet Planeringsområdet omfa ar totalt ca hear. Området ligger i östra delen av Nicby i omedelbar anslutning ll tätortens centrum. Med undantag för några egnahemshustomter längs Dalsärrsvägen samt bosä ningen å Tallbaca i östra delen av området är laneringsområdet e obebyggt, låglänt och odlat åerområde i Sibbo ådal. Västra delen av Sibbo å är e bebyggt arområde. Genom området i öst-västlig rining går en av huvudvägarna i Nicby, Nicbyvägen... Naturmiljön Landsaet Sibbo ådal, som slingrar sig norrifrån söderut och antas av uerande, sogslädd morän- och bergsterräng, utgör ryggraden i landsaet i Nicby. Planeringsområdet är den del av de odlade årarna i Sibbo ådal. Det sträcer sig som mest ll över en halv ilometers avstånd från Sibbo å. I söder gränsar området ll den historisa och i landsaet alltjämt sönjbara Kungsvägen samt ll f.d. sjuhusområdet i Nicby (idag bostadsområdet Östanåaren), som ligger å en sogslädd ulle i anslutning ll det låglänta åerlandsaet ring ån. I laneringsområdets östra del finns bosä ningen å Tallbaca. Tallbaca ansluter sig landsasmässigt ll bostadsområdet Östanåaren och orsas av Nicbyvägen. Ortoilmauva aava-alueelta. Kaava-alueen alustava rajaus esite y uvassa valoisella. / Flygbild av lanområdet. Planområdets reliminära avgränsning anges å bilden med vi. 0

13 Toografia, maaerä ja raenne avuus Sioonjoen vedeninta on alueella noin tasossa +, m. Maasto nousee Sioonjoesta molemiin suun in. Suunni elualueen itärajalta maaninta lasee aiialla oh Sioonjoea ensin loivemmin ja joentörmältä noin -0 metrin äästä rannasta jyremmin tasolta noin +9 + tasolle noin +, miä on aiialla rantaviivan liimääräinen oreusasema. Maaninnan oreusasema laseutuu myös alueen itärajalla etelästä ohjoiseen tasolta noin + (Tallbacan asuinmäi) tasolle noin +, miä on joentörmän oreusasema. Alueella teh in loa-marrasuussa 00 raenne avuusselvitys. Selvitysellä tuti in alueen maaeräolosuhteet seä raennusten ja unnallisteniian mahdollisia erustamistaoja tai ohjanvahvistustarve a aava-alueen eri osissa ainoairausisteen avulla. tutimusisteistä sijaitsi Niilän en eteläuolella ja lout sen ohjoisuolella. Alueen ylimänä maaerrosena on savea Tallbacan asuinmäeä luuun o ama a, jossa ylimänä maaerrosena on moreeni. Savierrosen asuus asvaa suunni elualueella ääosin idästä länteen äin, oh Sioonjoea mentäessä. Maaerän savisuuden vuosi raentaminen alueella vaa i ääosin aalutusta. Alueen raenne avuuteen vaiu aa myös suunni elualueen ohjoisosien sijain- täreäsi luoitellulla ohjavesialueella seä joen rantaalueella esiintyvä aineellinen ohjavesi. Raenne avuusselvitysen ohjalta suunni elualue on jae u viiteen raenne avuusluoaan (I-V) riiuen yseeseen tulevista erustamistavoista, anturoiden geotenisestä antavuudesta ja mahdollisesta alaohjarataisusta. Raenne avuusluoan I alueilla raennuset voidaan erustaa maan varaan joo ilarianturoilla tai jatuvilla anturoilla. Syvällä olevia erustamistasoja voidaan nostaa teemällä massanvaihto errosi ain ivistetyllä murseella tai louheella. Anturoiden geoteninen antavuus on suuruusluoaa sall = 00-0 Pa. Alimmat la at voidaan tehdä maanvaraisina. Raenne avuusluoan alueilla raennuset voidaan erustaa maan varaan joo ilarianturoilla tai jatuvilla anturoilla. Syvällä olevia erustamistasoja voidaan nostaa teemällä massanvaihto errosi ain ivistetyllä murseella tai louheella Anturoiden geoteninen antavuus on suuruusluoaa sall = 00-0 Pa. Alimmat la at voidaan tehdä maanvaraisina. Raenne avuusluoan I alueilla evyet ysierrosiset raennuset voidaan erustaa maan varaan äy äen reunavahviste ua laa aerustusta. Rasaammat raennuset erustetaan antavaan moreenierroseen tai allioon tueutuvilla teräsbetonisilla tai teräsisillä LPO-00 aalutusluoan muaisilla tuiaaluilla. Paalute ujen raennusten alaohjat tehdään antavina ja alaohjan alusta la tuuletetaan. Toografi, jordmån och byggbarhet I laneringsområdet är va ennivån i Sibbo å ungefär å +, m. Från ån s ger terrängen åt båda hållen. Från laneringsområdets östra gräns säner sig marytan å alla ställen mot Sibbo å, först svagt slu ande och från åbrinen å ca -0 meters avstånd från stranden brantare ungefär från en nivå å +9 + ll +, vilet är den ungefärliga slutliga höjdnivån längs hela strandlinjen. Maren säner sig även vid områdets östra gräns söderifrån norrut från ungefär + (Tallbaca bostadsområde) ll ca +, vilet är höjden vid åbrinen. I oober-november 00 gjordes en utredning av byggbarheten i området. Förutom jordmånsförhållandena undersöes olia sä a grundlägga byggnader och ommunalteni eller behovet av en förstärning av grunden i de olia delarna av lanområdet med hjäl av st. visonderingsuner. st. sonderingsuner fanns söder om Nicby och resten norr om Nicby. Det översta jordsiet i området består av lera med undantag för bostadsområdet å Tallbaca, där det översta jordsiet är morän. Tjocleen å lersiet öar österifrån västerut mot Sibbo å. På grund av leran i jordmånen förutsä er byggandet i området i de flesta fall ålning. yggbarheten i området åveras även av a de norra delarna av laneringsområdet ligger å e grundva ensområde som har lassificerats som vi gt, lisom av det artesisa grundva net i strandområdet. Med utgångsun i byggbarhetsutredningen har laneringsområdet indelats i fem byggbarhetslasser (I V) beroende å vila grundläggningssä som an omma i fråga, fundamentens geotenisa bärförmåga och oten ella lösning för bo enla an. I områden som hör ll byggbarhetslass I an byggnaderna grundläggas å maren an ngen med elarfundament eller sammanhängande fundament. Grundläggningsnivåer som ligger djut an höjas genom a man byter ut si av jordmassa ll omrimerad ross- eller srängsten. Fundamentens geotenisa bärförmåga är i storleslassen sall = 00-0 Pa. De lägsta golven an byggas som golv å mar. I områden som hör ll byggbarhetslass an byggnaderna grundläggas å maren an ngen med elarfundament eller sammanhängande fundament. Grundläggningsnivåer som ligger djut an höjas genom a man byter ut si av jordmassa ll omrimerad ross- eller srängsten. Fundamentens geotenisa bärförmåga är i storleslassen sall = 00-0 Pa. De lägsta golven an byggas å mar. I områden som hör ll byggbarhetslass I an lä a byggnader med en våning grundas å maren med en an örstär la a. Tyngre byggnader grundas i e bärande moränsi eller å berggrund med stödålar av stålbetong eller stål i ålningslass enligt anvisningarna för slagålning LPO-00. I ålade husgrunder sa bo enla an göras bärande och rygrunden ven leras.

14 Raenne avuusluoan IV alueilla raennuset erustetaan antavaan moreenierroseen tai allioon tueutuvilla teräsbetonisilla tai teräsisillä LPO-00 aalutusluoan muaisilla tuiaaluilla. Alaohjat tulee raentaa antavina, ja niiden alle tehdään tuulete u alusta la. Raennettavuusluoan IV alueella ellareita ei suositella tehtäväsi. Raenteet vaa sivat tenises vaieita aivantojen tuentoja ja seinien tulisi olla vesiaine-eriste yjä. Raenne avuusluoan V alueella raentamista ei suositella tehtäväsi stabilitee syistä. Paalutus tulisi lisäsi olemaan vaieaa aineellisen ohjaveden taia. Alue olisi syytä jä ää uisto- ja viristysalueesi. Raentamisen yhteydessä tulee erustamistaa selvi ää raennushaneohtaises. I områden som hör ll byggbarhetslass IV sa byggnaderna grundas i e bärande moränsi eller å berggrund med stödålar av stålbetong eller stål i ålningslass enligt anvisningarna för slagålning LPO-00. o enlattorna sa byggas bärande och under dem sa det finnas en ven lerad rygrund. Det reommenderas a ällare inte sa byggas i områden som hör ll byggbarhetslass IV. Konstru onerna sulle räva tenis svåra stöd för ällargroen och väggarna sulle behöva va entrycsisolering. Av stabilitetssäl reommenderas inget byggande i det område som hör ll byggbarhetslass V. Där ll sulle ålning vara svårt å grund av det artesisa grundva net. Området bör bevaras som ar- och rerea onsområde. I samband med byggande bör grundläggningssä et utredas secifi för varje byggroje. Raenne avuusar a. Lähde: Sioon Itäinen joiuisto alue - raenne avuusselvitys. Insinööritoimisto Severi An onen Ky, 00. / yggbarhetsarta. Källa: Sibbo Östanåaren område - utredning över byggbarheten. Insinööritoimisto Severi An onen Ky, 00.

15 Pienilmasto Ilmansuun en suhteen ienilmastollises arhaita asuinaioja ovat ohjoisesta suojatut aaoon, etelään ja lounaaseen vie ävät sora-, hiea- tai hietarinteet tai moreeniumareet. Suunni elualueen altaiset savialueet ovat sen sijaan usein heräs hallaisia ja sumuisia alueita. Pituusaselinsa suunnasta johtuen Sioonjoilaaso on al ina vallitseville aaois-, etelä- ja lounaistuulille. Suunni elualue al stuu avoimen sijain nsa taia myös ohjoistuulille. Peltoalueet ovat usein tuulisia ja sumuisia seä viileämiä uin metsäiset alueet. Aurinoisuuden näöulmasta suunni elualue on uitenin ienilmastollises- suotuisaa, alueen avautuen aurinoisiin ilmansuun in, lounaaseen ja länteen. Vesistöt ja vesitalous Suunni elualue sijaitsee Sioonjoen valuma-alueella Joilaason aava-alue lähivaluma-alueineen muodostaa vain ienen osan oo Sioonjoen valumaalueesta. Joilaason aava-alueen inta-ala on noin 0, m ja Sioonjoen latvaosan valuma-alue Joilaason aava-alueen yläuolella on noin 0 m. Koonaisuudessaan Sioonjoen valuma-alue on noin 0 m. Joilaason aava-alueella on asi lähivaluma-alue a, joiden inta-ala yhteensä on ha. Sioonjoen itäuolisella lähivaluma-alueella A hulevedet johtuvat useita ieniä ojia itin Sioonjoeen. Sioonjoen länsiuolisella lähivaluma-alueella hulevedet johtuvat sadevesiviemäreitä ja ojia itin Sioonjoeen. Sioonjoen vesi on savisameaa ja runsasravinteista. Pääosa uormitusesta on hajauormitusta. Aiemmin ääuomaan on lase u robölen ohdalla Niilän esustaajaman jätevesiä, mu a tämä uormitus on ny emmin lounut ja veden laatu olete avas aranee. Joi lasee olmisen ilometriä itään, aeaan Sioonlahteen, joa on rehevöitynyt. Suunni elualue uuluu Niilän en eteläuolisia alueita luuun o ama a Nordanån vedenhaninnan annalta täreään ohjavesialueeseen (0). Alueen ohjavesi muodostuu ääasiassa laasoa ymäröiviltä allioalueilta. Pohjaveden virtaus suuntautuu oh laasoa. Kasvillisuus ja eläimistö Suunni elualueella teh in luontoinventoin..0. Inventoinnissa esity in asviston ja linnuston osalta ensisijaises harvinaisten ja uhanalaisten lajien seä luontotyyien esiintymiseen. Tuti u alue on ollut ihmisvaiutusen iirissä jo itään. Sijain lähellä Niilän esustaa on vaiu anut siihen, e ä luonnon laisia tai sen altaisia osia ei alueelta löydy. Uhanalaista lajistoa tai uhanalaisia luontotyyejä ei alueelta tava u. Mirolimat Om man ser ll vädersträcen är grus-, sand- eller moslu ningarna och moränullarna som syddade från nordanvinden ve er mot sydöst, söder och sydväst de bästa latserna a bygga och bo å. Däremot utsä s de leriga områdena i laneringsområdet o are för frost och dimma. På grund av längdaxelns rining exoneras Sibbo ådal för sydöstliga, sydliga och sydvästliga vindar. E ersom landsaet är så öet blåser även nordliga vindar i laneringsområdet. Åerfälten är o a blåsiga och dimmiga och dessutom svalare än de sogslädda områdena. Med tane å soligheten har laneringsområdet doc e gynnsamt mirolimat e ersom det önar sig mot de soliga vädersträcen sydväst och väst. Va endrag och va enhushållning Planeringsområdet ligger i Sibbo ås llrinningsområde Ådalens lanområde jämte när llrinningsområdena utgör bara en liten del av hela Sibbo ås llrinningsområde. Ådalens lanområde har en areal å ca 0, m och llrinningsområdet ll åns övre lo ovanför lanområdet är ca 0 m. I sin helhet omfa ar llrinningsområdet ll Sibbo å ca 0 m. I Ådalens lanområde finns det två när llrinningsområde med en sammanlagd areal å ha. I när llrinningsområde A å östra stranden rinner dagva net längs flera små dien ll ån. I när llrinningsområde å västra stranden rinner dagva net längs regnva ensavlo och dien ll ån. Va net i Sibbo år är lergrumligt och näringsri. Huvuddelen av belastningen är diffus belastning. Avlosvatten från Nicby tätort avleddes digare ll huvudfåran vid roböle, men de a har numera uhört och va envaliteten torde förbä ras. Ån rinner ut i den ca tre ilometer långa och smala Sibbovien, som är eutrofierad. Med undantag för områdena söder om Nicbyvägen ingår laneringsområdet i det för va enförsörjningen vi ga grundva enområdet Nordanå (0). Grundva net i området uommer i huvudsa i bergsområdena som omger dalen. Grundva net strömmar mot dalen. Flora och fauna I laneringsområdet gjordes en naturinventering..0. eträffande växter och fåglar fouserade inventeringen å sällsynta och utrotningshotade arter samt föreomsten av olia naturtyer. Det inventerade området har sedan en lång d llbaa åverats av mänslig versamhet. Läget nära Nicby centrum har le ll a det inte finns några delar var i naturligt eller naturlinande llstånd. I området åträffades inga utrotningshotade arter eller naturtyer.

16 Z 0, :, V : Niilä 99 Nicby, : Z 0V Z 9: 9, Z I : :0 :90 :0 :0 9,0 : 9,,0 9 9, :000 (A 0 9, 0, :9 Suunnitteluala, työnumero ja iirustusen numero :0 Muuto 9.99, :,,9,0 9,,, Mittaaava, :0 9 9, 9,, :9 :. I, Piirustusen sisältö :. Päiväoti,0 9, 9 00 : 00 I, 9 00 n ti e 9 a is te 00 :0 : 9 : : : 0 00 : : 0 : 0V Z :0 P o rn M 0 0V M 0 : : : : :9 : : : M 0 0 : M 00 M 0 JV 0 Z M 0 JV K , Alueen ominaisiirteet 0, 9, :, 0 9 VHT, : 00, 0 SIPOON KUNTA Hulevesiselvitys Niilän Joilaason aritehtuuriilailun ohjasi 0, :, 0., IV,,9 : 0, 00-P 9, 9, : 0 : IV, : 9 : 0 0 : I I :9 : Päiväoti,,, : :9 Raennusohde 9, : 0, : 9 9 : : :,9,, 9 0,9 : :0 90, :, 00 m 0, 9 0 :0, 9 9 0, 9 0 9, : : : 0 9 9, : 0 9 0,0 :, 9 : :, : 9 ar :0 : : 90 9 : : :, 9, IV 0 0 0, : 0, : : 9 9,0 9 :9 9,, :, 0, 0 : ar 9 : 9 : : : 9, : : : : : 0, 0,,0 : 9 9 :9 9 : 9 :, IV : 9, 9 ar 0,0 : 0,9 0 : 0,, : 9 : 0 : : SADEVESIVIEMÄRILLÄ JOHDETAAN HULEVEDET MARTINKYLÄNTIELTÄ SAAKKA 0, : : :, : :, 00 :9 9, : 0,, 0, : 9,0, I,9 0 0 : : I 9 9, 9, e 9 : 9 ar : 9 : 9 : 0 9 9,9 : 0,, 9: :0 : : 0 : : 9 : e n s il, 0 : : 9 t, : 9, 99,, , Uud 0 : :9, : 0,0 M 9 9:,,0 9: 0,,,0,,, : 9:, 9 9 PVC 9 :0,0 C 0 00 PV,9 0 0,, 0, 0 0 :9 9,0 : la n ti, : P : 09 9, : 0 :0, : : 9, , : 9, 0 : Koulu :, 9 0, 0. 0, :0 :9 : :9 : :0 00 : : 9., :0 :9, 9 : :9 :9 00 : JV 0, : :9 : 9,,9 M :0,9 : 0 : 00, 0 :, :0 :0 9 0 : 00,0 M 0 9 0,9 009 :0 99, JV 0 00,,9 0, 9,,9 :, :0 :0, :0 :9 0 0, 00 :9 0 9 :0, , r 9 : , 0 9 :9 : 0, 9 Nicby :9 : Niilä :00, :, : : :, 0 0, 9, :0 9, ar : , 9, 0, :0, :9 9 0 : 9, Koulu : 9, 9 0 e, :,9 :9, : :0 :, il ä n ti :0 :00, 9,0 : : 0 9 :0 :,0 9, :99 : 0 : 0 : :, 0 9, 9, 9 : 9, 9, 0, 9, 9, V N i 0 9, :, 0 ar, 0 9,9 9,0 :0 : 9,, :, 9, 0, 9, 9 9, 9,, 0, 0 0 t ar : : 9, 00, , : 9 ar 9 :9 9, :, r : :9 0, :, : 9,0 :, 00 9 VESI NOUSEE RAKENNUKSILLE ASTI : 9,9, ar :,, 9, +0., : 00 9, 9 : 0 : :9,9, 0, :, 9,9 9, 0, 9, Kirjasto 000 0,0 9, : 9,9 : 0 0,9 : 00 9 I 09 0, : : 0 :, : 9, Koulu : 0 Niilä Nicby : 9 0 :0,,0 0 0, 9, : : I 9, 0, 0,0 9 9 : :, 0,. : 9, : 0, 0, 9 0 9, 00 :, : 00, , 00 : : 00 H.as 0, 9, Kenttä :, 0, 0,0 KAAVA-ALUEELLE SUOSITELLAAN KNTEISTÖ- JA KORTTELIKOHTAISTA HULEVESIEN HALLINTAA MITOITUKSELLA m/00m 9 9:0, 0, : 00,9 :,9 0, 0, Kunnantalo : 9: : 00 :9 9,0 9 0, 0,, , 9 9,0 9 :9 0, 00 0,, 00 Päiväoti 9 t 9, Nicby 0, Päiväoti : 00 0, 0,9 0, : Nicby 00,0 Niilä 00 : : : : 9:0 9, : 9 t :,0 0, Niilä,9 : : 0 9: ,9 9 9 :, 9,9, 9: 9 :9 0 9:0 h h 00, 9: 9 : 9 0, 9 tie 0 :9 :9 9 :, :0 0 0,, 9:0 on 9 00, IV 00 : 9 9,, A, su,, so , 0 : :,9 9: 9: r :0 0, 0,9 ar 00 9:0 h, 9, 9:99 9:9 9: 9, :9 0 9: h 9: , 00 9:, 9, 0,,,9 00,0,9 : 0, 9:0 9: 9: 9, : :0 0 :9,,9 9: :0, :0 : :0 :, 9 0,9 0 :, 9,9 9:0 : 00 0 I, 9: 9:,9 :9, 00 :0 ar, 9: Allas 9, 9:, :0 I 0, 9: 0,9 :0 ar : : 0,, 9:9 0 9: 00, :, 9:0,9 :0 0, a Terveysesus : 00 Nicby,, : :0 :09 I : M : ar :0 : ,, 9: 0 00 :00,9 00 ar I I I,, :9, 9 9,,, 9:0 Niilä La : 9: :,, 0 : :9 00 9:0 ar I 0 9:, 9:, 9: 00,9 9, 99, 9: 9:9 9: 9, 00 9 :0, 9:00, Niilä Nicby M 9 9:, 0, 0, 9 9: , : :0 9: : : : 9 :,,,9 : 9 : : 90 :, 9:0 0, 00,, : 9 9: 9:0,0, 9 ar I 9:9 9: :0, :,,, : 9 9:,, Vanhainoti 9 I 0 9 ar,9, 9:0 0 9:,, 9: 9 ar : ar 9 :, :9 9, t 9:9 9:9,, :0 : : :9 :9 : t, : :9, : : : : :,,9 9,0 : :9 : : :0 VESI NOUSEE RAKENNUKSILLE ASTI,, 0,, EI RAKENTAMISTA +9m ALAPUOLELLE 9, : Palo-ja elastuslaitos : :9 :9 9 +., 9 9 :0 : : masto : 9:0 9:00, 9 :9 99,, 9: 0, :0 9:,, :9 : :90 :0, : 9 0 :9,9 :9 0,, 00 :, : : 9, 9,0 9 9, 9:0 9:09, 0 : 00, 9:, 0 9 :9 :90 9 :9, :9 9, 9: 9: :,, :,,9 0 :0 Linja-autoas :9 0 9,0 :9 ar :9, , 0 :9,,, 0 ar :90 : 9 9:0 :0 0, 9, 9: 00, : :9 9, : : 00, Laa so suo ntie 9: , 9: 99, 9,, 0 :, 9, 00 9: 9 9, 0 9 :0 0, 9, 0 : : :0 :0 :0, var : 9,0, :0 :0 0 M yr :9 0 : 0 0 var 0,, 9: 9,,, 9 : 0, ,0 var : v a r 9, : : : :,,9, 9 0, 9, VESI NOUSEE LAAKSOSUONTIELLE : : 0 0 0, t, 9:, 9 :0, :,, 9:0 9:0 00, : : :0,, Hertsby 0, 00 9 :0, 0, 9: 9 0 0, :, 9, , Päiväoti :, 0, 0V Z 9: Nuorisotalo, : 0 : 0 0, Herrala, , 9 Päiväoti 9, : : : : :0 : : 9 0 : :0, 0 9, :9 9 9: 9 9: 9 :, 0 :, RAKENTAMISTA EI +9m ALAPUOLELLE HULEVESIEN VIRTAUSSUUNTA :0 9 9: 9: :9 9,9, :, : :, 0 0 -r at a, 9 9 HW +m : 0 : : : 9 : 0 9 0, :0 : : 90 SADEVESIVIEMÄRI TAI -RUMPU, 0 : 9 9 :9 0 :9 0 9 : : -P or vo o, :9 : 0, 9, 9: 9:0,, :9 : Z :,9 : Ke ra va : 0 0 : : 9 9, 0, Asema, :,0, Matonesuaia,9 0,,, 0 :, : Z : :, :0 9, 99 : 9 SIVUJOKI TAI -OJA : 0 Z : 9 :0 Z 9,,, Z, 9 : 9 9 : : Z Z 0 : 0 : : SIPOONJOKI 9, :, 9 09 :, Z, : : : :, : 0,9 0 KAAVA-ALUE, :0 V 0 : 9 0, 0 LÄHIVALUMA-ALUE :9, : 0, Päiväoti, 09, Sioon Joilaason aava-alueen lähivaluma-alueet ja valumarei t. Lähde: Hulevesiselvitys Niilän Joilaason aritehuuriilailun ohjasi. FCG, 0. / När llrinningsområden och flödesru er i lanområdet Sibbo Ådal. Källa: Hulevesiselvitys Niilän Joilaason aritehtuuriilailun ohjasi. FCG, 0. Suunni elualueen rannat ovat muotoutuneet ihmistoiminnan myötä seä muodoiltaan e ä eliölajistoltaan. Rantavyöhye ä on yri y itämään ellon uolelta (joen itäuoli) mahdollisimman uu omana, osa uiden juuret muutoin tuisivat salaojat. Joen rannat ovat suunni elualueella tyyillisiä eteläsuomalaisia savisia rantoja, joiden tyyilajeja ovat mesiangervo, oiranuti, noonen, valoeii, ojaellua ja muulaleinii. Viereisten eltojen vaiutusesta rannan ja ellon ohtaamisvyöhyeessä tavataan nii yjen ja ellonreunojen tyyillistä asvilajistoa, uten vuohenutea, nii yleiniiä, metsäurjenolvea, voiuaa ja sei taiaista. Kosteilla aioilla tavataan myös rentuaa ja lesenlehteä. Puu- ja ensasmaisista lajeista yleisiä ovat ajut (erityises raita), harmaaleä, tuomi, haaa ja oivu. Alueen ellot ovat viljelysessä. Tallbacan lan metsäsaareeessa näyy ihmisvaiu eisuus. Puulajeina ovat uusi, mänty, oivu ja haaa. Seauustona on raitaa, tuomea ja ihlajaa. Luonnon laisen metsän iirteitä ei ole: uollu a ja lahouustoa on vähän. Stränderna i laneringsområdet har åverats av männisan både vad gäller formerna och artbestånden. Man har strävat e er a hålla strandzonen så fri från träd som möjligt å åersidan (östra sidan) för a trädrö erna inte sa täa ll dräneringsdiena. Åstränderna i laneringsområdet är leriga och tyisa för Södra Finland. Älggräs, hundloa, nässla, vitlister, humleblomster och svalört är vanliga växter. På grund av influens från de in lliggande årarna åträffas växter som är tyisa för ängar och åeranter, såsom irsål, solöga, sogsnäva, masros och ullardborre, i de zoner där strand och åer möts. På fu ga ställen åträffas även alvlea och tussilago. land trädoch busslagen är vide (särsilt sälg), gråal, hägg, as och björ de vanligaste. Årarna i området odlas. Mänslig åveran märs å sogsön vid Tallbaca gård. Gran, tall, björ och as är de mest utbredda trädslagen. I det blandade trädbeståndet ingår sälg, hägg och rönn. Det finns inga tecen å sog i naturligt llstånd: döda och murna träd finns det bara litet av. Linnustossa ei tava u uhanalaisia tai indiaa orilajeja. Lajisto on tyyillistä eteläsuomalaista joenrantojen ja ensaioiden linnustoa. Alueella havai uja lintulajeja ovat mm. unavarunen, luhtaer unen, ry er unen, ensaser u ja lehtoer u. När det gäller fågelbeståndet åträffades inga utrotningshotade arter eller indiatorarter. Arterna är tyisa fåglar för åstränder och busage i Södra Finland. I området har man åträffat bl.a. rosenfin, ärrsångare, rörsångare, törnsångare och trädgårdssångare.

17 Luonnon ja maiseman suojeluohteet Sioonjoi uuluu Natura 000 -verostoon (FI0000). Sioonjoen Natura-alueeseen uuluu vain vesialueita ja siten suojelutavoi eet toteutetaan vesilain nojalla. Sioonjoi on erityisen arvoas yhtenä vähistä Suomen uolella Suomenlahteen lasevista joista, jossa on jäljellä luontaises lisääntyvä alueräinen meritaimenanta. Joella on suojeluarvoja myös varsin luonnon laisena säilyneen uroluonnon näöulmasta. Tavoi eena on, e ä luonnon- laisina virtaavat joiosuudet säilytetään seä hydrologialtaan e ä veden ja ohjan laadultaan sellaisina, e eivät luontotyyien ja eliölajien (erityises meritaimenen) suojeluarvot vaarannu. Sioonjoen Natura-alueen suojeluarvojen vaarantumiseen voisivat vaiu aa lähinnä toimet joen luonnon laisina säilyneissä latvauroissa, seä niiden ymäristöissä. Myös veden laatua huonontavat äästölähteet voisivat toimia uhana. Niilän en ohjoisuoleinen osa aava-alueesta sijaitsee täreäsi luoitellulla ohjavesialueella (Nordanån I- luoan ohjavesialue 0). Raentamisessa on siten huomioitava, e ei ohjaveden oreusasema eiä laatu ysyväs muutu. Käytännössä tämä taroi aa sitä, e ei erusuivatus saa liiaa alentaa ysyväs ohjaveden aineoreu a, jätevesiviemäreiden tulee ennen äy ööno oa olla iviydeltään taraste uja, aioitusalueet tulee asfaltoida ja vaarallisten aineiden säiliöt on sijoite ava aineen laadun huomioon o aviin iviste yihin allasmaisiin raenteisiin, joiden lavuuden tulee olla vähintään altaaseen sijoite avien säiliöiden yhteenlase u oonais lavuus. Sioon Joilaason suunni elualue ei uulu maaunnallises arvoaaseen ul uuriymäristöalueeseen (Uudenmaan ul uuriymäristöt, 0). Syddsobje i naturen och landsaet Sibbo å hör ll Natura 000-nätveret (FI0000). I Natura-området vid Sibbo å ingår bara va enområden, och därmed sa de syddsrelaterade målen verställas med stöd av va enlagen. Sibbo å är särsilt värdefull i egensa av en av de få åar som rinner ut i Finsa vien från finsa sidan där det finns var e ursrungligt bestånd av havsöring som fortlantar sig naturligt. Ån har syddsvärden även om man ser ll den rela vt väl bevarade bäcnaturen. Målet är a de avsni som strömmar i naturligt llstånd sa bevaras både med avseende å hydrologin och å va en- och bo envaliteten så a syddsvärdena för olia naturtyer och arter (särsilt havsöringen) inte äventyras. Det är närmast åtgärder i bäcarna i det övre loet som hi lls bevarats i naturligt llstånd och i omgivningarna ring dessa som sulle unna äventyra syddsvärdena i Natura-området ring Sibbo å. Även utsläsällor som försämrar va envaliteten sulle unna bli e hot. Den del av lanområdet som ligger norr om Nicbyvägen ligger i e vi gt grundva enområde (grundva enområde i lass I, Nordanå 0). Vid byggandet bör man därför ta fasta å a varen grundva enståndet eller vattenvaliteten får förändras ermanent. I ra en innebär de a a basdränering inte får säna grundva nets trychöjd ermanent, a tätheten å sillva enavloen sa inseeras före ibruagandet, a areringsområden sa beläggas med asfalt och cisterner för farliga ämnen laceras med beaandet av ämnets araär i förtätade bassänglinande onstru oner som har en volym som minst motsvarar den totala sammanlagda volymen av de cisterner som laceras i bassängen. Planeringsområdet Sibbo Ådal ingår inte i de värdefulla ulturmiljöerna av intresse å landsasnivå (Uudenmaan ul uuriymäristöt, 0).

18 .. Raennettu ymäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Niilän taajama on syntynyt liienteellises eseiselle aialle, Sioonjoen, Turusta Viiuriin johtaneen Suuren Ranta en (Kuninaan e) ja Hämeeseen johtaneen en väliselle alueelle, un asutus aloi esi yä 00-luvun uolessa välissä raennetun Sioon esiaiaisen iviiron ja 00-luvun alussa muodostetun Niilän artanon ymärille. Niilän ylä (Nicby) on syntynyt esiaiaisten ylien taaan joilaason etelärinteelle nyyisen Niilän artanon aialle. Talot sijaitsivat umareella, joita ymäröivät ylien vanhimmat viljellyt alueet, niityt joivarressa ja ellot rinteissä ylän alauolella. Ensimmäinen irjallinen eto Niilän ylästä on vuodelta. 00-luvulla ylässä oli 0 taloa. Niilän rälssisäteri (Niilän artano) muodoste in vuonna 0 olmesta lahjoitus lasta. 00-luvun loun artassa Niilän ylä on riviylä, jona talot sijaitsivat nyyisellä aiallaan ahdessa rivissä maan en molemmin uolin. Vuoden isojaolain ja sitä täydentävän uusjaolain myötä yläasutus aloi hajota, un talojen luset oo in suuremmisi oonaisuusisi ja osa anta loista muu ulos yläton lta viljelysten eselle (mm. suunni elualueella sijaitseva Tallbacan la)... Den byggda miljön Områdets bosä ningshistorisa faser Tätorten Nicby uom å en trafimässigt central lats i området mellan Sibbo å, Stora Strandvägen (Kungsvägen) och vägen ll Tavastland, när bosä ningen började oncentreras ring Sibbo medel da stenyra från mi en av 00-talet och Nicby gård, som grundlades i början av 00-talet. Som många andra medel da byar uom Nicby (å finsa Niilä) å södra slu ningen av ådalen där Nicby Gård står idag. Husen låg å ullar som omgavs av de äldsta odlingarna i byn, ängarna längs ån och årarna å slu ningarna nedanför byn. Den första doumenterade ugi en om Nicby härrör från år. På 00-talet fanns det 0 gårdar i byn. Frälsesäteriet (Nicby Gård) grundades år 0 av tre dona onshemman. Kartan från slutet av 00-talet visar a husen i Nicby fanns å samma lats som i dag i två rader å bägge sidor av landsvägen. I och med storsi eslagen år och den omle erande nysi eslagen började bosä ningen i byn sli ras allteftersom gårdsägorna oncentrerades ll större enheter och en del av stamfas gheterna fly ade ut från bytomterna ll odlingarna (t.ex. Tallbaca gård, som ligger inom laneringsområdet). Niilä, ote historiallinen artasta vuodelta 9. / Nicby, utdrag ur en historis arta från år 9.

19 Ote 00-luvun itäjänartasta. / Utdrag ur socenartan från 00-talet. Ote Kuninaan artastosta -0. / Utdrag ur Konungens artver 0. Kerava-Porvoo radan valmistuminen vuonna ja Niilän aseman sijoi uminen alueelle vauhdi taajaman asvua ja au oi iron ja artanon ymärille muodostuneen asutusen yhdistymistä. Radan valmistu ua Niilän artanon ja Kironylän väliselle eosuudelle syntyi asutusen ja liieraennusten rivistön muodostama esusrai (Iso Kylä e) ja asutusen ainoiste aloi siirtyä aseman lähe yville. När Kervo-orgå-banan blev lar år och Nicby fic en sta on började tätorten växa snabbare. osä ningen ring yran och Nicby Gård började ocså bli mer sammanhängande. När banan hade blivit lar uom e bystrå (Stora yvägen) antat av boningshus och affärsbyggnader å vägsträcan mellan Nicby Gård och Kyrobyn, och tyngdunen i bosä ningen började försjutas närmare sta onen.

20 Niilän asvu sai vauh a edelleen Niilän sairaalan raentamisen jäleen 90-luvulla. Suunni elualueen eteläuolella, eltojen ja nii yjen ymäröivällä metsäisellä ummulla sijaitsevan Niilän sairaala-alueen ensimmäiset raennuset valmistuivat vuosina 9 ja 9. Alueen raentaminen erustui ariteh E.A. Krancin vuonna 9 teemään asemaiirroseen ja hän toimi myös ensimmäisten sairaalaraennusten suunni elijana. Niilän sairaala suunnitel in Eurooassa tähän aiaan yleistymässä olleen hajalleen raennetun aviljonisairaalatyyin mallin muaan ja suunni elussa noudate in symmetrian eriaa eita. Ensimmäiset raennuset ovat tyyliltään myöhäisjugendia. Seuraavina vuosiymmeninä raennet- in reuna-alueille uusia, aiaisemaa suuremia raennusia. Aritehtuuri vaihtui ensin lassis sesi ja si en fun onalis sesi, mu a ilme säilyi. Taitava aavallinen sommi elu ja linjaas uistosuunnitelma samana ysytettyjen materiaalien ja värien anssa taasivat yhtenäisyyden. Niilän taajaman asvu rajoi ui 90-luvulla Niilän maareisteriylän alueelle ns. Suuresta Ranta estä eranevan, ohjoiseen johtavan ylä en varteen (Iso Kylä e). Aseman vuosi taajaman vanhin osa muodostui Ison Kylä en ohjoisäähän, ja ironuolinen osa raenne in ääasiassa 90-0-luvuilla. 90-luvulla taajaman raentaminen laajeni ironylään, un Suursuon alue ote in raentamisäy öön. Niilän uusimmat alueet ovat syntyneet taajaman ohjoisuolelle Paiisten en varteen. Kul uurierinnön ja taajaman iden tee n annalta täreä Kironseudun ymäristö on säästynyt uudisraentamiselta. Niilän vanhaa sairaala-alue a luuun o ama a taajamaraentaminen on Niilässä vanhastaan esi ynyt Sioonjoen länsiuolelle. När Nicby sjuhus byggdes å 90-talet främjades llväxten å orten y erligare. De första byggnaderna i sjuhusområdet ufördes åren 9 och 9 å en sogslädd ulle omgiven av årar och ängar, söder om det auella laneringsområdet. yggandet följde en situa- onslan ritad av arite E.A. Kranc år 9, och det var ocså han som lanerade de första sjuhusbyggnaderna. Nicby sjuhus lanerades enligt aviljongsjuhusmodellen med utsridda byggnader, som å den den bredde ut sig i Euroa. Vid laneringen ia ogs rincier om symmetri. De första byggnaderna reresenterade sen jugend. Under de följande år ondena byggdes nya, större byggnader i utanterna av sjuhusområdet. Ariteuren övergic först ll lassis och senare ll fun onalis s s l, men det övergriande intrycet bevarades. Den sicliga lanmässiga omosi onen och s lrena arlaneringen i ombina on med onseventa val av material och färger säerställde a området förblev enhetligt. Tillväxten i Nicby tätort begränsades å 90-talet ll jordregisterbyn Nicby och området längs byvägen mot norr (Stora yvägen), vilen ve av från s.. Stora Strandvägen. På grund av sta onen uom den äldsta delen av tätorten i norra ändan av Stora yvägen, och området å yrsidan byggdes i huvudsa å 90- och 90-talen. På 90-talet exanderade tätorten mot yrbyn i och med a Storärr började bebyggas. De nyaste områden i Nicby har byggts längs Paiisvägen å norra sidan av tätorten. Kyran med omgivning är vi g för ulturarvet och tätortens iden tet, och har besarats från nybyggande. Med undantag för det gamla sjuhusområdet har tätortsbyggandet i Nicby av hävd oncentrerats ll västra sidan av Sibbo å. Ote 00-luvun loun artasta. / Utdrag ur en arta från 00-talet.