G18 Eriksnäsin osayleiskaava G18 Delgeneralplan för Eriksnäs

Transkriptio

1 G Erisnäsin osayleisaava G Delgeneralplan för Erisnäs Osayleisaavan selostus, ehdotusvaihe Delgeneralplanebesrivning, förslagssedet SIBBESBORGIN KAUPUNKIRAKENNELUO Lintuperspeiivi Sipoonlahden suulta pohjoiseen WSP Finland Oy.0. UNITED BY OUR DIFFERENCE Maanäyttöjaosto / Maranvändningsseionen.. Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

2 ASIA Sipoo, Erisnäs, Erisnäsin osayleisaava G Osayleisaava äsittää Erisnäsin ylän iinteistön 0::, joa on Sipoon unnan omistusessa. Lisäsi osayleisaava äsittää ysityisessä omistusessa olevat Erisnäsin ylän iinteistöt 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::0, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::0, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, Kallbäcin ylän iinteistöt ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::0, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::0, ::, ::, Hangelbyn ylän iinteistöt 0::, 0::, 0::, 0::,0::, 0::, 0::, 0::, 0::, Massbyn ylän iinteistöt ::, :: ja Boxin ylän iinteistön 0::0 seä yhteisiä tie- ja vesialueita. Tämä selostus liittyy 0.0. päivättyyn osayleisaavaarttaan (:000). Kaavaselostus seä aavaartta määräysineen julaistaan unnan internetsivuilla: asuminen_ja_raentaminen/aavoitus/yleisaavat/erisnasin_osayleisaava Selostusen ovat laatineet Kaisa Yli-Jama, Eveliina Harsia ja Eva Lodenius. Valouvat ellei toisin mainittu Sipoon unta. Viistoilmauvat Iuvaari Oy ja Lentouva Vallas Oy. Kaavan laatijat: Kaisa Yli-Jama, yleisaavapäälliö Sipoon unta Eveliina Harsia, yleisaavoittaja Sipoon unta Kaavatyön ohjauseen ovat unnan puolelta osallistuneet: Matti Kanerva, aavotuspäälliö Eva Lodenius, liiennesuunnittelija Pilvi Nummi-Sund, aavoittaja Virva Koreamäi, aavavalmistelija Risto Hautsalo, untateniian päälliö Pea Söyrilä, vt ehitysjohtaja/ mittaus- ja iinteistöpäälliö Matti Huttunen, vesihuoltopäälliö Siru Huiso, alueehitysaritehti (. saaa) Mio Aho, ehitysjohtaja (. saaa) Ärende Sibbo, Erisnäs, Delgeneralplan för Erisnäs G Delgeneralplanen omfattar den ommunägda fastigheten 0::. Därutöver omfattar delgeneralplanen privatägda fastigheterna 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::0, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::, 0::0, 0::, 0::, 0::, 0::, 0:: i Erisnäs by, fastigheterna ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::0, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::, ::0, ::, :: i byn Kallbäc, fastigheterna 0::, 0::, 0::, 0::,0::, 0::, 0::, 0::, 0:: i Hangelby, fastigheterna ::, :: i Massby och fastigheten 0::0 i byn Box samt gemensamma väg- och vattenområde. Besriviningen gäller delgeneralplaneartan (:000) som är daterad Planbesrivningen samt planartan med bestämmelser publiceras på ommunens webbplats: Besrivningen har utarbetats av Kaisa Yli-Jama, Eveliina Harsia ja Eva Lodenius. Översättning: Monia Suoinen Fotografi er eller andra hänvisningar Sibbo ommun. Snedflygbilder Iuvaari Oy ja Lentouva Vallas Oy. Planens utarbetare: Kaisa Yli-Jama, generalplanechef Sibbo ommun Eveliina Harsia, generalplanläggare Sibbo ommun Följande har personer deltagit i styrningen av planeringen: Matti Kanerva, planläggningschef Eva Lodenius, trafiplanerare Virva Koreamäi, planberedare Pilvi Nummi-Sund, planläggare Risto Hautsalo, ommuntenis chef Pea Söyrilä, tf utveclingsdireör/ mätnings- och fastighetschef Matti Huttunen, vattenförsörjningschef Siru Huiso, regionutveclingsarite (till.) Mio Aho, utveclingsdireör (till.)

3 Kaavaprosessi ja äsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsseden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse.. Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningssede Kaavoitusjaosto/Planläggningsseionen..,.. Valmisteluaineisto nähtävillä/beredningsmaterialet läggs fram ( )..-.. Kaavaehdotus Planförslaget Maanäyttöjaosto/maranvändningsseionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram ( ) Vastineet lausuntoihin ja muistutusiin Bemötanden till utlåtanden och anmärningar Kaavoitusjaosto/Planläggningsseionen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväsyminen Godännande av planen Valtuusto/Fullmäige

4 Sisällysluettelo. Esipuhe. Osayleisaava-alue. Tunnistetiedot.... Suunnittelualueen sijainti.... Suunnittelualueen rajaus.... Osayleisaavan taroitus ja sisältö.... Tausta.... Haneyhteistyösopimus.... Kaavaprosessin vaiheet.... Alueen ehitysvaiheet.... Asema yhdysuntaraenteessa.... Lähtöohdat. Päätöset..... Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet.... Kaavatilanne..... Maauntaaava..... Sipoon yleisaava..... Söderullan osayleisaava..... Asemaaavat..... Raennusielto ja toimenpiderajoitus.... Aluetta osevat muut suunnitelmat ja selvityset.. Helsini-Porvoo ehyssuunnitelma..... Etelä-Sipoon liiennevisio..... Sibbesborgin estävän yhdysunnan suunnitteluilpailu..... Sibbesborgin osayleisaavan ehitysuva..... Itämetron Majvi-Sibbesborg linjaus ja maanäyttövaihtoehdot...0. Nyytilanne..... Raennettu ympäristö..... Muinaismuistot..... Luonnonympäristö..... Sipoonlahti..... Nyyinen viristysäyttö..... Tiet ja liiennejärjestelmä..... Yhdysuntateniia/ Yhdysuntateninen huolto... Palvelut..... Ympäristöhäiriöt Maanomistus.... Osayleisaavan tavoitteet. Tavoitteiden muodostaminen..... Erisnäsvisio ja laatutavoitteet..... Raennemallit..... Hangelbyn aavoitusaloite Osayleisaavaluonnos..... Osayleisaavan jatoehittäminen.... Kaupuniraenteellinen oonaisuus.... Asuminen.... Työpaiat.... Palvelut.... Liienne.... Viristys.... Kaupuniuva.... Teninen ja taloudellinen toteuttamiselpoisuus... Osayleisaavaehdotus ja sen perustelut. Maauntaaavan rataisujen/rajausien tarentaminen osayleisaavassa.... Kaavan suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin.... Yleisperustelu aavarataisulle.... Koonaisraenne ja mitoitus.... Raennettu ympäristö..... Kesustatoimintojen alueet ja palvelut..... Asuntoalueet Katualueet..... Puistot ja viristysreitit..... Hulevesien hallinta..... Suojeluohteet..... Merinnät usealle maanäytölle.... Liiennejärjestelmä Ajoneuvoliienne..... Jouoliienne..... Jalanulu ja pyöräily..... Pysäöinti..... Vesiliienne ja venesatamat.... Viheralueraenne/ Eosysteemipalvelut.... Elineinot ja palvelut.... Erityispiirteet, aupunimaisema.... Osayleisaavan toteuttamisen vaiutuset 0. Vaiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen.... Sosiaaliset ja asuntopoliittiset vaiutuset.... Vaiutuset aupuniuvaan, maisemaan ja ulttuuriympäristöön.... Vaiutuset luontoon ja viristysalueisiin.... Vaiutuset Sipoonjoen Natura 00 -alueeseen. Vaiutuset vesistöihin ja vesitalouteen.... Vaiutuset tenisen huollon järjestelmiin.... Vaiutuset liienteeseen.... Ympäristöhäiriöiden lieventäminen.... Vaiutuset elineinoihin ja palveluihin.... Osayleisaavan vaiutuset talouteen.... Osayleisaavan oieusvaiutuset...

5 . Osayleisaavan toteutus. Toteuttaminen.... Vaiheittain raentaminen, toteuttamisoonaisuudet.... Osallistuminen ja vuorovaiutus 0. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Jatosuunnittelu. Tiivistelmä. Selvityset ja lähteet. Selostusen liitteet Liitteet Liite. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite. Program för deltagande och bedömning Liite. Kulttuurimaisemaselvitys, maisemahistoriallinen tarastelu ja maisema-analyysi Liite. Teniset selvityset Liite. Sibbesborgin palvelut ja elineinot -työpaetin loppuraportti Liite. Hulevesien hallinnan suunnitelma Liite. Sipoon Erisnäsin osayleisaava-alueen luontoselvityset vuosina - Liite. Natura-arvioinnin tarveharinta Liite. Katureferenssejä - tutielma Liite. Vastineraportti Liite. Vaiutustenarviointi Liite. Kaavaartta Liite. Kaavamerinnät ja -määräyset

6 Innehållsförtecning. Förord. Delgeneralplaneområdet. Identifiationsuppgifter.... Planeringsområdets läge.... Planeringsområdets avgränsning.... Delgeneralplanens syfte och innehåll.... Bagrund.... Projesamarbetsavtalet.... Olia seden i planprocessen.... Utveclingsfaserna i området.... Ställning i samhällsstruuren.... Utgångspuner. Beslut..... Risomfattande mål för områdesanvändningen.... Planeringssituation..... Landsapsplan..... Generalplan för Sibbo..... Delgeneralplan för Söderulla..... Detaljplaner..... Byggförbud och åtgärdsbegränsning.... Övriga planer och utredningar som gäller området.. Helsingfors-Borgå ramplan..... Trafivision för Södra Sibbo..... Planeringstävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg..... Utveclingsbilden för delgeneralplanen för Sibbesborg..... Östmetrons bansträcning Majvi-Sibbesborg och maranvändningsalternativen...0. Nuläget..... Den byggda miljön..... Fornminnen..... LNaturmiljön..... Sibbovien..... Nuvarande rereationsbru..... Vägar och trafisystem..... Samhällsteni/Samhällstenis försörjning..... Service..... Störningar i miljön Marägoförhållanden.... Målen för delgeneralplanen. Målbildning..... Erisnäsvisionen och valitetsmål..... Struurmodeller..... Initiativet till planläggning av Hangelby Utast till delgeneralplan..... Fortsatt bearbetning av utastet till delgeneralplan.... Den stadsstruurella helheten.... Boende.... Arbetstillfällen.... Service.... Trafi.... Rereation.... Stadsbilden.... Tenis och eonomis genomförbarhet.... Förslaget till delgeneralplan och motiveringar till det. Precisering av lösningarna/avgränsningarna i landsapsplanen.... Planens förhållande till de risomfattande målen för områdesanvändningen.... Allmän motivering av planlösningen.... Övergripande struur och dimensionering.... Den byggda miljön..... Områden för centrumfunioner och service..... Bostadsområden Gatuområden..... Parer och rereationsleder..... Hantering av dagvatten..... Syddsobje..... Betecningar för flera olia former av maranvändning.... Trafisystemet Fordonstrafien..... Kolleivtrafi..... Fotgängar- och cyeltrafi..... Parering..... Sjötrafi och båthamnar.... Grönområdesstruuren/Eosystemtjänster.... Näringar och service.... Särdrag, stadslandsapet.... Konsevenser av delgeneralplanens genomförande 0. Konsevenser för region- och samhällsstruuren.... Sociala och bostadspolitisa onsevenser.... Konsevenser för stadsbilden, landsapet och ulturmiljön.... Konsevenser för naturen och rereationsområdena.... Konsevenser för Natura 00-området vid Sibbo å.... Konsevenser för vattendragen och vattenhushållningen...

7 . Konsevenser för systemen för den tenisa försörjningen.... Konsevenser för trafien.... Minsning av störningarna i miljön.... Konsevenser för näringarna och servicen.... Delgeneralplanens onsevenser för eonomin. Delgeneralplanens rättsverningar.... Genomförandet av delgeneralplanen. Genomförande.... Byggande i etapper, helheter för genomförandet. Deltagande och växelveran 0. Samarbete med myndigheterna Program för deltagande och bedömning Den fortsatta planeringen. Sammandrag. Utredningar och ällor. Bilagor till besrivningen Bilagor Bilaga. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (på finsa) Bilaga. Program för deltagande och bedömning (på svensa) Bilaga. Kulttuurimaisemaselvitys, maisemahistoriallinen tarastelu ja maisema-analyysi (på finsa) Bilaga. Teniset selvityset (på finsa) Bilaga. Slutrapporten från arbetspaetet Service och näringar i Sibbesborg (på finsa) Bilaga. Hulevesien hallinnan suunnitelma (på finsa) Bilaga. Sipoon Erisnäsin osayleisaava-alueen luontoselvityset vuosina - (på finsa) Bilaga. Natura-arvioinnin tarveharinta (på finsa) Bilaga. Katureferenssejä - tutielma (på finsa) Bilaga. Vastineraportti (på finsa/svensa) Bilaga. Vaiutustenarviointi (på finsa) Bilaga. Planarta Bilaga. Betecningar och bestämmelser (på finsa/ svensa)

8 . Esipuhe Sipoon unnan tavoitteena on ehittää voimaaasti Etelä-Sipoon yhdysuntaraennetta osasi asvavaa pääaupuniseutua. Erisnäsin osayleisaavalla toteutetaan unnan asvustrategiaa, mutta myös valtaunnallisia päätösiä metropolialueen ehittämisestä. Erisnäsin osayleisaavan päätaroitusena on sijoittaa merittävä uusi aupuniraentaminen Sipoonlahden rannalle. Söderullan taajama-alue ja Erisnäs ovat osa itämetron ehitysäytävää, jota on oonaisuutena suunniteltu mm. Helsini-Porvoo ehyssuunnitelmassa vuonna 0. Itämetron jate ja siihen tueutuva ehitysäytävä on myös Helsingin seudun liiennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ ). Mellunmäestä itään jatettu metro toimii tulevaisuudessa Östersundomin alueen raidejouoliienteen runona. Myöhemmin metroa on taroitus jataa Söderullaan eli tulevaan Sibbesborgin esustaan. Tämän seudullisen suunnittelun tavoitteena on, että vaiheittain ehittyvä jouoliienne palvelee tulevaisuudessa hyvin Etelä-Sipoon asuaita. Osayleisaavalla varaudutaan siihen, että Erisnäsin alueelta on toteuttamisen eri vaiheissa hyvät jouoliienneyhteydet. Metro on täreä mitoittava teijä ja asemat lähialueineen edellyttävät tiiviin yhdysuntaraenteen toteuttamista. Tiivis aupuniraenne tueutuu alusta lähtien juliseen liienteeseen ja pitällä tähtäimellä metron liiennöintiin. Erisnäsin osayleisaavaehdotusen laatimisen lähtöohtana ovat aavalle asetetut tavoitteet, Erisnäs visio seä aavan luonnosvaihe ja siitä saatu palaute. Lähtöohtana ovat lisäsi vuonna järjestetyn Sibbesborgin estävän yhdysunnan suunnitteluilpailun tuloset, Sibbesborgin osayleisaavan ehitysuva ja itäisen metroäytävän Majvi-Sibbesborg linjaus ja maanäyttövaihtoehtojen tarastelu. Sibbesborgin osayleisaavan laatiminen on aloitettu vuoden alussa. Erisnäsin osayleisaavassa sovelletaan ilpailun tulosia ensimmäisenä. Maauntaaavoitus ohjaa unnan yleisaavoitusta. Uudenmaan liitto on laatinut Uudenmaan. vaihemaauntaaavan oo unnan alueelle ja maauntavaltuusto hyväsyi aavan.., mutta aava ei ole vielä saanut lainvoimaa. Kaavassa Erisnäsin alue on osoitettu taajamatoimintojen alueesi ja niiden laajenemisalueesi. Itämetron ehitysäytävän voimaas tiivistyminen on otettu maauntaaavoitusen lähtöohdasi. Osayleisaavalla ohjataan uuden alueoonaisuuden raennetta: osayleisaavalla määritellään raentamisen sijoittuminen ja volyymi, palveluiden ja työpaiojen sijoittuminen, liiennevero seä viheralueraenne. Osayleisaava laaditaan oieusvaiutteisena. Suunnitelma tarentuu osayleisaavan pohjalta laadittavissa asemaaavoissa. Taroitusena on edetä saumattomasti osayleisaavavaiheesta asemaaavoituseen, jotta alueen toteuttaminen jatuu ilman atosia. Erisnäsin ensimmäinen asemaaava (raennusaava) on valmistunut vuonna ja alue on jo lähes oonaan toteutettu aavan muaisesti. Asemaaava ei miltään osin vastaa Erisnäsin osayleisaavan tavoitteita vaan perustuu huomattavasti väljempään mitoituseen. Erisnäs asemaaavaa on laadittu samaan aiaan osayleisaavatyön aiana ja osayleisaavan tavoitteita on pyritty onretisoimaan asemaaavoitusen autta. Erisnäs asemaaava on ehdotusvaiheessa. Uusi aupuniraenne Sipoonlahden rannalla on Sipoon unnan ehityselle erittäin merittävä asia. Erisnäsin niemi on laaja raentamaton alue yhdysuntaraenteellisesti eseisellä paialla. Erisnäsissä on paljon raentamatonta rantaa, miä on Sipoossa harvinaisuus. Alueen suunnittelussa on tavoitteena mahdollistaa rantojen monipuolinen julinen äyttö ja rantaan rajautuva aupuniraenne. Samalla herä maisema edellyttää ortteliraenteen ja viheralueiden hienovaraista ja hyvin suunniteltua suhdetta Sipoonlahden arvoaaseen maisematilaan.

9 . Förord Sibbo ommun har som mål att utvecla samhällsstruuren i Södra Sibbo målmedvetet till en del av den växande huvudstadsregionen. Genom delgeneralplanen för Erisnäs verställs ommunens tillväxtstrategi men samtidigt ocså de risomfattande besluten om utveclingen av metropolområdet. Erisnäs delgeneralplans huvudsaliga syfte är att förlägga nytt stadsbyggande i betydande omfattning till stranden av Sibbovien. Söderulla tätortsområde och Erisnäs ingår i utveclingsorridoren för östmetron, vilen har planerats i sin helhet bl.a. i Helsingfors-Borgå ramplan år 0. Förlängningen av östmetron och den utveclingsorridor som stödjer sig på den ingår ocså i Helsingforsregionens trafisystemplan (HLJ ). Efter förlängningen österut från Mellungsbaca ommer metron i framtiden att utgöra stommen för (spår-)olleivtrafien i Östersundomområdet. Senare är det tän att förlänga metron till Söderulla, dvs. till centrum av det ommande Sibbesborg. Målet med denna regionala planering är att den olleivtrafi som utveclas etappvis sa fungera väl i framtiden för invånarna i Södra Sibbo. I delgeneralplanen görs förberedelser för att det sa finnas goda olleivförbindelser från Erisnäs i alla faser av genomförandet. Metro är en viig faor att dimensionera och stationerna och deras näromgivningar förutsätter en tät samhällsstruur. Den täta stadsstruuren sa ända från början stödja sig på olleivtrafien och på lång si på metrotrafien. De mål som ställts upp för planen, Erisnäsvisionen lisom planens utastsede och responsen på det har varit utgångspunerna för utarbetandet av förslaget till delgeneralplan för Erisnäs. Vidare har resultaten från tävlingen om ett hållbart samhälle i Sibbesborg, vilen arrangerades år, utveclingsbilden för Sibbesborg, den planerade linjedragningen för metroorridoren Majvi-Sibbesborg och gransningen av maranvändningsalternativen utgjort utgångspuner för delgeneralplaneförslaget. Arbetet med att utarbeta en delgeneralplan för Sibbesborg startade i början av. I Erisnäs delgeneralplan tillämpas resultaten från tävlingen för första gången. Landsapsplanen styr generalplaneringen i ommunerna. Nylands förbund har utarbetat etapplandsapsplan för Nyland för hela området på ommuner och landsapsfullmäige godände planen.., men den har inte ännu vunnit laga raft. I planen har Erisnäsområdet anvisats som ett område för tätortsfunioner och ett utvidgningsområde för tätortsfunioner. Den raftiga förtätningen inom östmetrons utveclingsorridor har tagits som en utgångspun i landsapsplanläggningen. Med delgeneralplanen styrs struuren i en ny områdeshelhet: i delgeneralplanen fastställs byggandets placering och omfattning, servicens och arbetsplatsernas placering, trafinätet samt struuren av grönområden. Delgeneralplanen utarbetas som en plan med rättsverningar. Planen preciseras i de detaljplaner som utarbetas med utgångspun i delgeneralplanen. Avsien är att fortsrida smidigt från delgeneralplansfasen till detaljplaneringen för att genomförandet av området sa fortgå utan avbrott. Erisnäs första detaljplan (byggnadsplan) blev lar år och området har redan byggts nästan i sin helhet i enlighet med planen. Detaljplanen motsvarar över huvudtaget inte målen i delgeneralplanen för Erisnäs utan grundar sig på en betydligt rymligare och luftigare dimensionering. Detaljplanen Erisnäs har utarbetats parallellt med delgeneralplanearbetet och man har strävat efter att onretisera målen i delgeneralplanen via detaljplanläggningen. Detaljplanen Erisnäs är i förslagssedet. Den nya stadsstruuren på Sibboviens strand är mycet betydande för Sibbo ommuns utvecling. Erisnäs är ett vidsträc obebyggt område och har ett centralt läge om man ser till samhällsstruuren. I Erisnäs finns det riligt med obebyggda stränder, vilet är sällsynt i Sibbo. Vid planeringen av området är ett mål att möjliggöra mångsidig, offentlig användning av stränderna och en stadsstruur som gränsar till stranden. På samma gång förutsätter det änsliga landsapet att vartersstruuren och grönområdena på ett tafullt och välplanerat sätt ställs i relation till det värdefulla landsapsrummet vid Sibbovien.

10 Osayleisaava-alue. Delgeneralplaneområdet. Tunnistetiedot Kunta: Sipoo Kunnan osa: Erisnäsin ylä, osia Hangelbyn, Kallbäcin, Boxin ja Massbyn ylistä Kaavan nimi: Erisnäsin osayleisaava Kaavanumero: G. Identifiationsuppgifter Kommun: Sibbo Kommundel: Erisnäs by, delar av byarna Hangelby, Kallbäc, Box och Massby Planens namn: Delgeneralplan för Erisnäs Plan nummer: G. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sipoon unnan eteläosassa. Söderullan ja Porvoonväylän (vt ) eteläpuolella. Erisnäs sijaitsee, m päässä Söderullasta, m päässä Sipoon ironylästä ja Niilästä. Osayleisaava-alueelta on noin 0 m mata Helsingin esustaan ja noin m Itäesuseen. Erisnäsistä Vantaalle Tiurilaan on noin m, Keravalle m ja Porvooseen on noin m. Osayleisaava äsittää Erisnäsin ylän seä osia Hangelbyn, Kallbäcin, Boxin ja Massbyn ylistä. Sipoon unta omistaa osayleisaava-alueesta noin hehtaaria ja loput alueesta on ysityisessä omistusessa. Kunta on solminut haneyhteistyösopimusen maanomistajaryhmän anssa. Erisnäsin osayleisaava-alueen rajaus perustuu tähän sopimuseen seä Sipoon yleisaavaan. Suurin osa aava-alueesta on meritty selvitysalueesi yleisaavassa.. Planeringsområdets läge Planeringsområdet är beläget i den södra delen av Sibbo ommun, söder om Söderulla och Borgåleden (rv ). Erisnäs ligger, m från Söderulla och m från Sibbo yrby och Nicby. Från delgeneralplaneområdet är avståndet till Helsingfors centrum ca 0 m och till Östra centrum ca m. Från Erisnäs är avståndet till Dicursby i Vanda ca m, till Kervo m och till Borgå ca m. Delgeneralplanen omfattar Erisnäs by samt delar av byarna Hangelby, Kallbäc, Box och Massby. Sibbo ommun äger ungefär hear av delgeneralplaneområdet och den återstående delen är privatägd. Kommunen har ingått ett projesamarbetsavtal med gruppen av marägare. Avgränsningen av planområdet för Erisnäs delgeneralplan grundar sig på nämnda avtal samt på Generalplan för Sibbo. En stor del av planområdet har i generalplanen betecningen utredningsområde. Kuva. Erisnäsin sijainti Itä-Uudellamaalla. Bild. Erisnäs läge i Östra Nyland.

11 Kuva. Erisnäsin osayleisaava-alue on rajattu vihreällä. Bild. Delgeneralplaneområdet Erisnäs visas på artan inom den gröna linjen.. Suunnittelualueen rajaus Alue rajautuu pohjoisessa Porvoonväylään ja Erisnäsin omaotitaloalueeseen, idässä Kalirannantiehen, etelässä Hangelbyvieniin, Bastuvieniin ja Mustlaxiin seä lännessä Sipoonlahteen. Osayleisaava-alue äsittää Porvoonväylän (vt ) eteläpuolelle ja Kalirannantien länsipuolelle jäävän Erisnäsin niemen. Suunnittelualueen pohjoisosaan uuluvat myös Hangelbyn Bulsängenin ja Parisin peltoalueet. Osayleisaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin ha. Maa-aluetta on tästä hehtaaria ja vesialueita hehtaaria. Laidun- ja peltoviljelyäytössä on n. hehtaaria.. Planeringsområdets avgränsning Området gränsar i norr till Borgåleden och Erisnäs egnahemshusområde, i öster till Kalstrandsvägen, i söder till Hangelbyvien, Bastuvien och Mustalax samt i väster till Sibbovien. Delgeneralplaneområdet omfattar Erisnäs söder om Borgåleden (rv ) och väster om Kalstrandsvägen. Till norra delen av planeringsområdet hör även åerområdena Bulsängen och Paris i Hangelby. Delgeneralplaneområdet omfattar sammanlagt ca ha. Av detta utgör hear av mar och hear av vattenområden. Som betesmar och för åerodling används ca hear.

12 . Osayleisaavan taroitus ja sisältö Yleisaavoitus on osa maanäyttö- ja raennuslaissa säädettyä alueiden äytön ja raentamisen suunnittelujärjestelmää. Yleisaavoitusen päämääränä on unnan tai sen osa-alueen (osayleisaava) yhdysuntaraenteen ja maanäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Yleisaavassa esitetään tavoitellun ehitysen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet ysityisohtaisen aavoitusen, muun suunnittelun, maanäytön seä raentamisen perustasi. Yleisaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemaaavaa seä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden äytön järjestämisesi. Erisnäsin osayleisaavalla määritellään ne maanäytölliset periaatteet, joilla alueesta muodostuu jouoliienteeseen tueutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajamaesus. Osayleisaavassa osoitetaan yleisaavassa linjatun asvutavoitteen annalta tarpeelliset raentamisalueet asuin- ja työpaiatoiminnoille seä tarvittava atuvero ja palveluraenne. Osana osayleisaavatyötä laaditaan aluetta oseva toteutussuunnitelma. Erisnäsiin laadittava osayleisaava on asemaaavoitusta ohjaava aluevarausaava eiä se ole mitoittava. Mitoitusta on tarasteltu uitenin alueiden äyttöä ja vaiutusia arvioitaessa.. Delgeneralplanens syfte och innehåll Generalplaner är en del av planeringssystemet för användningen och byggandet av olia områden enligt maranvändnings- och bygglagen. Generalplanerna syftar i huvudsa till att i stora drag styra samhällsstruuren och maranvändningen i ommunen eller en del av den (delgeneralplan) och att samordna funionerna. I generalplanerna presenteras principerna för den eftersträvade utveclingen och anvisas områden som underlag för den mer detaljerade planläggningen, den övriga planeringen, maranvändningen och byggandet. Generalplanen tjänar till ledning när detaljplanen utarbetas och ändras samt när åtgärder annars vidtas för att reglera områdesanvändningen. I delgeneralplanen för Erisnäs fastställs de maranvändningsprinciper enligt vila området sa utveclas till ett mångsidigt tätortscentrum som stödjer sig på olleivtrafien. I delgeneralplanen anvisas sådana byggnadsområden för boende och arbetsplatser som behövs för tillväxtmålet i generalplanen. Liaså anvisas ett gatunät och en servicestruur för tillväxten. Som en del av arbetet med delgeneralplanen utarbetas ett genomförandeprogram för området. Delgeneralplanen för Erisnäs syftar till att reservera områden som styr detaljplaneringen. Den omfattar ingen dimensionering av byggandet. Dimensioneringen gransas doc i samband med bedömningen av hur områdena ommer att användas och vid onsevensbedömningen. MRL Yleisaavan sisältövaatimuset Yleisaavaa laadittaessa on otettava huomioon maauntaaavan lisäsi:. yhdysuntaraenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys. olemassa olevan yhdysuntaraenteen hyväsiäyttö. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesija jätehuollon taroitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden annalta estävällä tavalla. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön. unnan elineinoelämän toimintaedellytyset. ympäristöhaittojen vähentäminen. raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. viristyseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleisaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oieuden haltijalle ohtuutonta haittaa. MBL Krav på generalplanens innehåll När en generalplan utarbetas sall förutom landsapsplanen beaas:. att samhällsstruuren fungerar, är eonomis och eologis hållbar. att den befintliga samhällsstruuren utnyttjas. att behov i anslutning till boendet och tillgången till service beaas. att trafien, i synnerhet olleivtrafien och gång-, cyel- och mopedtrafien, samt energiförsörjningen, vatten och avlopp samt avfallshanteringen an ordnas på ett ändamålsenligt och med tane på miljön, naturtillgångarna och eonomin hållbart sätt. att det ges möjligheter till en trygg, sund och för olia befolningsgrupper balanserad livsmiljö. att det ordnas versamhetsbetingelser för ommunens näringsliv. att miljöolägenheterna minsas. att den byggda miljön, landsapet och naturvärdena värnas. att det finns tillräcligt med områden som lämpar sig för rereation. Generalplanen får inte orsaa marägare eller andra rättsinnehavare osäliga olägenheter.

13 . Tausta Sipoon unta on säilynyt maaseutumaisena haja-asutusalueena pitään huolimatta eseisestä sijainnistaan pääaupuniseudulla. Pääaupuniseudun asvupaineet heijastuvat nyt uitenin myös Sipooseen ja Sipoon unnan yleisaavassa tämä on nähty mahdollisuutena. Yleisaavan yhteydessä hyväsytyn asvustrategian muaisesti unta ehittää tietoisesti taajama-alueitaan. Söderullan taajama-alue on määritelty esusta-alueesi ja Erisnäs esustan vaiutuspiiriin uuluvasi taajamatoimintojen alueesi. Sipoon unnan yleisaavassa (unnanvaltuuston..0 hyväsymä ja lainvoimaisesi tullut..) Erisnäsin eteläosa on jätetty selvitysalueesi, jolle on taroitus laatia osayleisaava ja asemaaava. Yleisaavan laatimisen aiana on aloitettu haneyhteistyö Erisnäsissä ja osayleisaavan laatimisesta alueelle on tehty unnan ja maanomistajien välillä sopimus. Söderullan osayleisaavassa Erisnäsin ranta-alueet on jätetty selvitysalueesi, jolle on ollut taroitus järjestää suunnitteluilpailu. Suunnitteluilpailu on taroitettu järjestettäväsi Sipoonlahden itärannalle ranta-alueen äytön ideoimisesi luonto ja maisema lähtöohtana. Söderullan osayleisaavassa suositellaan, että Erisnäsin alueella raentaminen noudattaa maaston muotoja ja Sipoonlahden alueelle varataan yleinen uimaranta. Söderullan osayleisaava ei ole enää voimassa alueella. Kunnan valtuusto hyväsyi oo unnan yleisaavan..0 ( ). Kaavasta valitettiin Helsingin hallintooieuteen ja edelleen Koreimpaan hallinto-oieuteen. Helsingin hallinto-oieus umosi valtuuston päätösen siltä osin, un se osee osia Majviin ja Hitån-Ormträsin ja alueille osoitetuista taajamatoimintojen alueista (A). Näiden alueiden osalta Söderullan osayleisaava on voimassa. Söderullan osayleisaava on taroitus umota ja umoamisehdotus oli nähtävillä tammi- ja helmiuussa. Korein hallinto-oieus hyläsi päätösellään.. yleisaavasta jätetyt valituset. Päätösen myötä Sipoon yleisaava tuli lainvoimaisesi, ja orvaa aiemmat yleisaavat. Lopulta siis Erisnäsin eteläosien alueella maanäyttöä ei ohjaa unnan yleisaava, jossa alue on osoitettu selvitysalueesi, eiä Söderullan osayleisaava vaan ainoastaan Itä-Uudenmaan maauntaaava, jossa alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisesi alueesi, jolla on erityisiä uloilun ohjaamistarvetta seä pohjoisosassa taajamatoimintojen aluetta. Maauntaaavoitusen tasolla aluetta on suunniteltu Uudenmaan. vaihemaauntaaavassa laajempana taajamatoimintojen alueena, mutta vaihemaauntaaava ei ole vielä saanut lainvoimaa. Helsini-Porvoo ehyssuunnitelmassa, joa laadittiin maauntaliittojen, Helsingin, Vantaan, Sipoon ja Porvoon esen yhteistyössä vuonna 0, Söderullan alue tunnistettiin erityisen vetovoimaisesi yhdysuntaraenteen tiivistämisen annalta, jopa uuden aupunioonaisuuden luomisen näöulmasta.. Bagrund Sibbo ommun har bevarats som ett landsbygdslinande glest bebott område trots ommunens centrala läge i huvudstadsregionen. Huvudstadsregionens tryc på tillväxt avspeglas emellertid även i Sibbo och detta har setts som en möjlighet i Generalplan för Sibbo. I enlighet med den tillväxtstrategi som godändes i samband med generalplanen ommer ommunen att målmedvetet utvecla tätortsområdena. Tätortsområdet i Söderulla har definierats som centrumområde och Erisnäs som ett område för tätortsfunioner som faller under Söderulla centrums influensområde. I Generalplan för Sibbo (godänd av ommunfullmäige..0 och lagaraftvunnen..) är södra delen av Erisnäs ett utredningsområde för vilet en delgeneralplan och en detaljplan sa utarbetas. Under utarbetandet av generalplanen har ett projesamarbete startats i Erisnäs och ett avtal om utarbetande av en delgeneralplan har ingåtts mellan ommunen och marägarna. I delgeneralplanen för Söderulla är strandområdena i Erisnäs ett utredningsområde, för vilet avsien är att arrangera en planeringstävling. Planeringstävlingen sa gälla östra stranden av Sibbovien och gå ut på att ta fram idéer för användningen av strandområdet med naturen och landsapet i fous. I delgeneralplanen för Söderulla reommenderas det att byggandet i Erisnäsområdet sa iata terrängformerna och att en allmän badstrand sa reserveras till Sibbovien. Delgeneralplan för Söderulla är inte längre i raft i området. Kommunfullmäige godände generalplanen för hela ommunen..0 ( ). Över planen anfördes besvär hos Helsingfors förvaltningsdomstol och vidare hos Högsta förvaltningsdomstolen. Helsingfors förvaltningsdomstol upphävde fullmäiges beslut till den del det berör delar av områden för tätortsfunioner (A) som hade anvisats till Majvi och Hitå-Ormträs. För dessa områden är delgeneralplanen för Söderulla i raft. Planen är att åsidosätta delgeneralplanen för Söderulla och förslaget till hävning var framlagt i januari-februari. Högsta förvaltningsdomstolen förastade de besvär som hade anförts om planen genom sitt beslut... I och med beslutet vann Generalplan för Sibbo laga raft och ersätter tidigare generalplaner. Sist och slutligen styrs alltså maranvändningen i de södra delarna av Erisnäs inte av ommunens generalplan, där området har anvisats som ett utredningsområde, inte heller av delgeneralplanen för Söderulla, utan endast av Östra Nylands landsapsplan, där områdena har anvisats som ett jord- och sogsbrusdominerat område med särsilt behov av att styra friluftslivet samt i norr ett område för tätortsfunioner. På landsapsplaneringsnivå har området i etapplandsapsplan för Nyland planerats som ett mer vidsträc område för tätortsfunioner, men etapplandsapsplanen har inte ännu vunnit laga raft. I Helsingfors-Borgå ramplan, vilen utarbetades som ett samarbete mellan landsapsförbunden, Helsingfors, Vanda, Sibbo och Borgå år 0, identifierades Söderulla som

14 Sipoon unta on muana maanäytön, asumisen ja liienteen (MAL) seutuyhteistyössä, jona osana laaditaan Helsingin seudun liiennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ). Sipoon liittymistä vuoden alussa osasi Helsingin seudun liienne -untayhtymää (HSL) voidaan pitää myös osana seudullista MAL -yhteistyötä. Seudullista suunnittelua on jatettu näissä yhteistyöryhmissä Helsini-Porvoo ehyssuunnitelman periaatteiden muaisesti.. Haneyhteistyösopimus särsilt attraivt med hänsyn till en förtätning av samhällsstruuren, till och med som en möjlighet att sapa en ny stadshelhet. Sibbo ommun medverar i regionsamarbetet för maranvändning, boende och trafi (MAL), inom ramen för vilet trafisystemplanen för Helsingforsregionen utarbetas. Att Sibbo anslöt sig i början av till samommunen Helsingforsregionens trafi (HRT) an ocså betraas som en del av det regionala MAL-samarbetet. Den regionala planeringen har fortsatt i dessa samarbetsgrupper i enlighet med principerna i Helsingfors-Borgå ramplan. Kunnanhallitus päätti..0, että valtuuston..0 hyväsymän maapoliittisen ohjelman taristamista selvitetään maanäyttösopimusäytäntöjen osalta seä teeillä olevaan toimeenpanosuunnitelmaan ja seuraaviin periaatteisiin pohjautuen: Asemaaava-alueiden toteutus tehdään unnalle oituvien infra- ja palveluraentamisen investointiulujen osalta ustannusneutraalisti ullain alueoonaisuudella. Kumppani/maanomistaja rahoittaa alueen sisäisen infrastruuurin suunnittelun ja toteutusen ja hoitaa eriseen sovittaessa sen toteutusen (aavoitus ja unnallisteniia seä juliset lähipalveluraennuset). Kunnalle oituvat alueen uloiset ustannuset (uloinen infra, uten liiennehaneet, ja syntyvät välilliset palvelutarpeet, uten liiuntapaiat, luiot yms.) rahoitetaan unnalle siirtyvällä raennusoieudella/ tonttimaalla tai maanäyttömasulla, joa sovitaan eriseen alue- ja aavaohtaisesti. Kunta määrittelee yhteistyössä umppanin/maanomistajan anssa sopimuseen ja tontinluovutusehtoihin liitettävät laaturiteerit ja aiataulut seä toimii toteutusen valvojana ja huolehtii hallinnosta seä päätösenteosta. Jos alue on osoitettu yleisaavassa raentamisalueesi eiä sopimuseen päästä yllä olevilla ehdoilla, unnalla on valmius äynnistää alueen lunastustoimitus. Ysityisen aloitteeseen perustuva asemaaavan muutos edellyttää sopimuseen pääsyä. Ehdotus Erisnäsin haneyhteistyösopimuseen tähtäävien neuvottelujen äynnistämisestä tehtiin maanomistajaryhmän taholta yleisaavaluonnosen nähtävillä olo aiana. Sipoon Kehitys- ja aavoitusesus seä unnanhallitus ovat tehneet haneyhteistyösopimusen Erisnäsin maanomistajien anssa..0 (KH ). Sopimus noudattaa periaatteissaan edellä uvattuja unnanhallitusen linjau-. Projesamarbetsavtalet Kommunstyrelsen beslöt..0 om revideringen av det marpolitisa programmet, som godändes i fullmäige..0. Den del i programmet som gäller praxis i anslutning till maranvändningsavtal sulle utredas med utgångspun i den genomförandeplan som höll på att utarbetas och i följande principer: Detaljplaneområdena på varje områdeshelhet förverligas ostnadsneutralt till den del som gäller investeringsostnader för infra- och servicebyggande som faller på ommunen. Kompanjonen/marägaren finansierar ostnaderna för planering och genomförande av infrastruuren inom området och söter enligt särsild överensommelse genomförandet av den (planläggning och ommunalteni samt offentliga närservicebyggnader). Kostnader som uppstår utanför området och som faller på ommunen såsom (extern infrastruur, såsom trafiproje, och indirea servicebehov som uppommer, såsom idrottsplatser, gymnasier) finansieras med byggrätt/tomtmar som överförs till ommunen eller genom en maranvändningsavgift som avtalas om separat för varje ensilt område och ensild plan. Kommunen definierar i samarbete med ompanjonen/ marägaren valitetsriterier och tidtabeller som bifogas avtalet och tomtöverlåtelsevilloren samt övervaar genomförandet och söter förvaltningen och beslutsfattandet. Om ett område anvisas som område för byggande i generalplanen och ett avtal inte uppnås på ovan nämnda villor har ommunen beredsap att inleda en inlösningsförrättning. En detaljplaneändring som grundar sig på ett initiativ av en privatperson förutsätter att ett avtal uppnås. När utastet till generalplan var framlagt lämnade gruppen av marägare in ett förslag om att starta förhandlingar som siar på ett projesamarbetsavtal för Erisnäs.

15 sia maanäyttösopimusten äytännöistä. Sopimusen muaisesti unta sitoutuu äynnistämään maanäytön suunnittelun ja työtä ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä. Alustavat tavoitteet ovat, että suunnittelualueen yhdysuntaraenne perustuu jouoliienteen hyödyntämiseen ja alueelle toteutetaan % asunnoista valtion tuemana vuoratuotantona tai vastaavana. Tavoitteena on asemaaavoittaa alue omaotitalo-, rivitalo-, ja pienerrostaloasumiseen seä alueen vaatimien palveluiden edellyttämään juliseen äyttöön vähintään aluetehouudella 0.. Molemmat sopimusosapuolet sitoutuvat myötävaiuttamaan haneeseen niin, että tavoitteet, jota täsmentyvät suunnittelutyön edetessä, täyttyvät. Maanomistajien ja unnan esen on solmittu sopimus osayleisaavoitusen äynnistämisestä 0... Sopimusen muaan osayleisaavan tavoitteena on tutia alueen asemaaavoittamisen edellytysiä ja vaihtoehtoja mm. aluetehouuden suhteen. Osayleisaavaprosessin anssa samanaiaisesti laaditaan alueelle toteuttamisohjelma, joa sisältää mm. alueen toteuttamisen laatuvaatimuset, aiataulut ja rahoitussuunnitelman. Tavoitteena on, että alue tullaan asemaaavoittamaan pääasiassa asumiseen ja että raentaminen on laaduasta, ustannustehoasta ja hyvää elinympäristöä luovaa. Sopimusen muaisesti osayleisaavaa teemään palattiin onsulttitoimisto avoimella hanintamenettelyllä. Erisson aritehdit valittiin tehtävään tarjousilpailun perusteella. Erisson aritehdit Oy oli muana aavan laatimisessa luonnosvaiheeseen saaa. Kaavaehdotus on laadittu unnan Kehitys- ja aavoitusesusessa tiiviissä yhteistyössä maanomistajaryhmän anssa... Kaavaprosessin vaiheet Osayleisaavan vireille tulosta.. ilmoitettiin Sipoon Sanomissa ja Borgåbladet -lehdessä, unnan ilmoitustaululla ja Internetissä unnan otisivuilla. Osallistumisja arviointisuunnitelma oli nähtävillä unnan Kehitys- ja aavoitusesusessa. Aluerajausen muutosen vuosi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin ja se uulutettiin uudelleen. ja... Osayleisaavatyön aloitusvaiheessa laadittiin Erisnäs visio seä maanäytön raennemallit, joiden pohjalta aavaluonnos laadittiin. Suunnitteluprosessin aiana on pidetty aloitusvaiheen asuastilaisuus.., jossa esiteltiin raennemalleja. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin... Kaavoitusjaosto äsitteli osayleisaavaluonnosta... Luonnos oli nähtävillä Luonnosvaiheen asuastilaisuus pidettiin... Osayleisaavatyön luonnosvaiheen jäleen unta irtisanoi Erisson Aritehdit Oy:n sopimusriomusen vuosi ja sopimus atsottiin rauenneen... Ehdotusvai- Utveclings- och planläggningscentralen i Sibbo ommun och ommunstyrelsen ingic ett projesamarbetsavtal med marägarna i Erisnäs..0 (KS ). Principerna i avtalet iatar ommunstyrelsens rilinjer om praxis i anslutning till maranvändningsavtal såsom besrivits ovan. I enlighet med avtalet förbinder sig ommunen att starta planeringen av maranvändningen och en styrgrupp tillsattes för att leda detta arbete. De preliminära målen är att samhällsstruuren i planeringsområdet grundar sig på olleivtrafi och att % av bostäderna är produion av hyresbostäder som stöds av staten eller linande. Målet är att detaljplanera området för boende i egnahemshus, radhus och småvåningshus och för den offentliga användning som förutsätts av servicen med minst områdeseffeiviteten 0,. Båda avtalsparterna förbinder sig att främja projeet så att målen, vila preciseras allt eftersom planeringen fortsrider, uppfylls. Marägarna och ommunen ingic ett avtal om att starta delgeneralplanläggning 0... Enligt avtalet är målet för delgeneralplanen att undersöa förutsättningarna och alternativen för detaljplaneringen av området bl.a. beträffande områdeseffeiviteten. Samtidigt med delgeneralplaneprocessen sammanställs en genomförandeplan för området, i vilen ingår bl.a. valitetsrav på genomförandet, tidtabeller och en finansieringsplan. Målet är att i första hand detaljplanera området för boende, att byggandet sa vara förstlassigt och ostnadseffeivt och sapa en bra livsmiljö. I enlighet med avtalet anlitades genom öppet upphandlingsförfarande en onsultbyrå att utarbeta delgeneralplanen. Erisson Ariteerna utsågs till samarbetspartner efter onurrensutsättning. Erisson Ariteerna Ab var med om att utarbeta planen ända till utastsedet. Planförslaget har utarbetats av Utveclings- och planläggningscentralen i Sibbo ommun i nära samarbete med gruppen av marägare.. Olia seden i planprocessen Anhängiggörandet av delgeneralplanen ungjordes.. i Sipoon Sanomat och i Borgåbladet, på ommunens anslagstavla och på ommunens webbplats. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt på Utveclings- och planläggningscentralen. På grund av ändringen i områdets avgränsning uppdaterades programmet för deltagande och bedömning, och det ungjordes på nytt.. och... I begynnelsesedet av delgeneralplanearbetet sammanställdes Erisnäsvisionen och struurmodeller för maranvändningen, och på basis av dessa utarbetades planutastet. Under planeringsprocessen hölls ett invånarmöte.. där struurmodellerna presenterades. Myndigheternas samråd i begynnelsesedet hölls...

16 heessa unta on laatinut suunnittelun omana viramiestyönään, jota on täydentänyt tenisten selvitysten seä hulevesien hallintasuunnitelman osalta tarjousilpailulla hanituilla onsulttitöillä Ramboll Oy:ltä ja FCG Oy:ltä. Osayleisaavan luonnosvaiheessa saadun palautteen, tarennettujen luontoselvitysten, maauntaaavarataisun seä Sibbesborgin estävän yhdysunnan suunnitteluilpailun lopputulosten perusteella osayleisaavan suunnittelurataisuja on muutettu, orjattu ja ehitetty eteenpäin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin ja.. pidettiin ylimääräinen asuastilaisuus, jossa osayleisaavan suunnittelutilannetta esiteltiin. Ylimääräisessä asuastilaisuudessa esitelty materiaali on asetettu myös unnan nettisivuille. Maanäyttöjaosto äsitteli aavaehdotusta... Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin xx.xx. Erisnäs asemaaavatyö uulutettiin vireille... Suunnittelutyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä osayleisaavarataisujen ehittämisen anssa ja asemaaavatyössä on huomioitu osayleisaavan muuttuneet lähtöohdat. Asemaaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Alustava asemaaavaehdotus ja selvitysaineistot olivat esillä täydentävässä vuorovaiutustilaisuudessa, joa järjestettiin Söderullan irjastolla ti.. ennen aavaehdotusen äsittelyä ja nähtäville asettamista. Planläggningsseionen behandlade utastet till delgeneralplan... Utastet var framlagt offentligt.... Invånarmötet i utastsedet hölls... Efter utastsedet av delgeneralplanearbetet sade ommunen upp samarbetet med Erisson Ariteerna Ab på grund av avtalsbrott och avtalet ansågs ha gått ut... Under förslagssedet har ommunens tjänstemän utarbetat planen. Till den del som gäller tenisa utredningar och planen för hantering av dagvatten har detta arbete ompletterats med onsultarbeten som efter onurrensutsättning öpts av Ramboll Ab och FCG Ab. Planeringslösningarna i delgeneralplanen har ändrats, orrigerats och utveclats vidare utifrån den respons som gavs i utastsedet, preciserade naturinventeringar, lösningen i landsapsplanen samt resultaten av planeringstävlingen för ett hållbart samhälle i Sibbesborg. Programmet för deltagande och bedömning uppdaterades och.. hölls ett extra invånarmöte där planeringssituationen för delgeneralplanen presenterades. Det material som presenterades på invånarmötet unde ocså läsas på ommunens webbplats. Maranvändningsseionen behandlade planförslaget... Myndigheternas samråd i förslagssedet hölls x.x. Arbetet med detaljplanen Erisnäs ungjordes anhängigt... Planeringsarbetet har gått hand i hand med delgeneralplanelösningarna och de förändrade utgångspunerna för delgeneralplanen har tagits i beaande i detaljplanearbetet. Beredningsmaterialet för detaljplanen var framlagt..... Det preliminära förslaget till detaljplan och utredningsmaterialet presenterades vid ett ompletterande evenemang för växelveran som hölls på Söderulla bibliote tisdag.. innan planförslaget behandlades och lades fram offentligt. Kuva. Saara Kantele laati diplomityön Erisnäsin esustaortteleiden ja rantaortteleiden alueelle vuonna. Kaupunitila ja vuorovaiutus, Erisnäsin aluesuunnitelma ja toiminnallinen visio (Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun oreaoulu, Aritehtuurin laitos..). Bild. År gjorde Saara Kantele ett diplomarbete om centrumoch strandvarteren i Erisnäs: Kaupunitila ja vuorovaiutus, Erisnäsin aluesuunnitelma ja toiminnallinen visio (Aalto universitetet, Högsolan för onst, design och ariteur, Institutionen för ariteur..).

17 Kuva. Ilmauva lounaasta Sipoonlahdelle ja Erisnäsiin. Bild. Flygfoto från sydväst mot Sibbovien och Erisnäs.. Alueen ehitysvaiheet Sipoonjoen suistoalue on asutushistorialtansa vanhaa. Joisuussa sijaitsee varhaisena asutusen merinä Sibbesborgin muinaislinna, jossa on säilynyt atelmia varhaisesiaiaisesta vallihaudasta ja maavallista. Historia, maanäytön muutoset ja asutushistorian eri vaiheet näyvät monin tavoin nyyisessä maisemassa. Erisnäsissä on suuria raentamisesta säilyneitä alueita, mutta maisemaa ovat muoanneet monet muut maanäytön muodot, uten viljely, aseaminen, metsätalous, laiduntaminen ja maa-ainestenotto, eli alue on täysin ihmisen muoaamaa. Luonnonmaiseman suurimpina arvoina nähdään oreat, maisemallisesti merittävät rantaalliot. Kulttuurivaiutteisen maiseman meriohde on Erisnäsin artanomiljöö. Erisnäsin selännealue on arua ja jäänyt sisi raentamisen ulopuolelle. Maisemaraenteen alavat ohdat on otettu jo varhain viljely- ja laidunäyttöön, joten suljettujen ja avoimien tilojen muoto ja reunavyöhyeet ovat vaiintuneet pitän ajan uluessa. Vanhaa raennusantaa sen sijaan ei ole paljon jäljellä. Kartanon torpista on jäljellä enää raennusten perustusia. Uusin pientaloista oostuva raentamisen errostuma on syntynyt alueelle vuonna 0 vahvistetun asemaaavan muaisesti. Merilän yläalue on tiivistynyt Hangelbyn lahden rannalla 0-luvulta lähtien. Myös Porvoonväylän eteläpuolelle ranta-alueelle on syntynyt haja-asutusta. Alueelta on maantieyhteydet Porvoonväylälle Erisnäsintietä ja Kalirannantietä pitin.. Utveclingsfaserna i området Bosättningen på Sibbo ås deltaområde går långt tillbaa i historien. Vid åmynningen ligger fornborgen Sibbesborg, av vilen delar av en vallgrav och en jordban från tidig medelålder har bevarats till dessa dagar. Förändringarna i maranvändningen och de olia faserna av historis bosättning syns på många sätt i dagens landsap. I Erisnäs finns det vidsträca obebyggda områden, men landsapet har formats av andra typer av maranvändning, såsom odling, svedjning, sogsbru, bete och marä, dvs. området har helt och hållet formats av männisopåveran. De marant framträdande, höga strandlipporna är de viigaste värdena i naturlandsapet. Erisnäs gård och med omgivning utgör fous för ulturlandsapet. Åsen är ett argt område och har därför inte bebyggts. De låglänta ställena i landsapet har redan tidigt tagits i bru som odlings- och betesmar, och därmed har formen på de slutna och öppna rummen lisom randzonerna etablerats under en lång tid. Däremot finns det inte mycet var av gammalt byggnadsbestånd. Av torpen vid gården återstår bara grunderna. Det nyaste byggnadssiet av småhus har uppommit i enlighet med den detaljplan som fastställdes år 0. Byområdet i Merilä har förtätats på stranden av Hangelbyvien sedan 0-talet. Glesbebyggelse har även uppommit på strandområdena söder om Borgåleden. Från området finns det landsvägsförbindelser till Borgåleden längs Erisnäsvägen och Kalstrandsvägen.

18 . Asema yhdysuntaraenteessa Nyyisin suunnittelualueen ainoa yhdysuntaraenteelle merittävä piirre on yhteyslaituri Erisnäsintien päätteenä. Kosa alueella ei ole juuriaan raentamista eiä viristyspalveluita, ei alueella ole vaiutusia yhdysuntaraenteeseen. Tiiviin aupuniraenteen tuominen suhteellisen auas Söderullan esustasta on aluvaiheessa irrallinen rataisu. Suunniteltu maanäytön oonaisuus Sipoon eteläranniolla hahmottuu uitenin itämetron Majvi-Sibbesborg linjausvaihtoehtojen muaisten maanäytön raennemallien autta. Erisnäsin osayleisaavaehdotusen muaista maanäyttöä tulee tarastella osana Etelä-Sipooseen ulottuvaa itämetron ehitysäytävää ja toisaalta Sibbesborgin itsenäisen aupunioonaisuuden osana. Erisnäsin rantaaupunginosa tulee pitällä tähtäimellä liittymään iinteästi Sibbesborgin eseisiin osiin. Sibbesborgista on mahdollista muodostua Porvoon esustan tapaan itsenäinen piuaupuni palveluineen ja tunnistettavine esustoineen vastaohtana ysipuoliselle esiaupunivyöhyeelle tai väljälle haja-asutuselle. Aluvaiheessain Erisnäs luonnollisesti tueutuu palveluiden ja liienteen osalta Söderullan nyyiseen esustaan. Erisnäsissä, uten muuallain Etelä-Sipoossa, vallitsevaan väljään raentamistapaan verrattuna huomattavan tiiviin aupuniraenteen luominen on uusi avaus unnan maanäytön rutiineihin. Selväpiirteinen ja ompai aupuniraenne ei piiloudu maastoon vaan muodostaa uuden errostuman maisemauvaan. Vanhan ulttuurimaiseman piirteiden ja luonnonhistoriallisten arvojen säilyttäminen eivät silti ole ristiriidassa uuden raentamisen anssa. Sipoonlahden maisemaa vaalitaan säilyttämällä Hitån puolen rannat raentamattomina ja sovittamalla raentaminen Erisnäsissä maisematilaan. Erisnäs on Sipoon eteläranniolla poieusellinen ohta, jossa aupuniraenne voidaan tuoda aivan meren rantaan ja äyttää ranta julisiin toimintoihin. Sibbesborgin oonaisuudessa tämä ontai mereen ja saaristoon erityisen merittävä ja tulee palvelemaan oo unnan väestöä. Merellisen viristysen alueiden ja toimintojen mitoitus tulee nähdä tässä asetelmassa. Tarasteltaessa osayleisaava-aluetta muiden maisemaoonaisuusien osana, tulee eteläranta hahmottumaan pienipiirteisenä ja vehreänä sisäsaariston osana. Hangelbyn viljelymaiseman suunnasta alue näyttäytyy puutarhavyöhyeenä, jona taa-alalla hahmottuu matala ja tiivis ortteliraenne. Itärannan julisivu ohoaa Sipoonlahdesta rantaallioille ja toimii pitien näymien päätteenä. Toisaalta raentaminen piiloutuu rantaallioiden ja laialueen puuston taase. Itärannan aupunirintama jatuu Porvoonväylään asti, jossa oreammalla raentamisella torjutaan liienteen häiriövaiutusta. Alue tulee näymään moottoritieltä ja Sipoonlahden venereiteiltä tunnistettavana maamerinä.. Ställning i samhällsstruuren Förbindelsebryggan i ändan av Erisnäsvägen är idag det enda betydande samhällsstruurella elementet i planeringsområdet. Eftersom det inte finns just något byggande och inga rereationstjänster i området, har området inga effeer på samhällsstruuren. Att sapa en ny, tät stadsstruur relativt långt från Söderulla centrum är till en början en fristående lösning. Den planerade helheten för maranvändningen längs Sibbo ommuns södra ust byggs doc upp via struurmodeller som är förenliga med de alternativa bansträcningarna för östmetron mellan Majvi och Sibbesborg. Maranvändningen i förslaget till delgeneralplan för Erisnäs bör därför gransas dels som en del av utveclingsorridoren för östmetron ända till Södra Sibbo och dels som en självständig urban helhet Sibbesborg. Strandstaden Erisnäs ommer på lång si att ansluta sig tätt till de centrala delarna av Sibbesborg. Sibbesborg har möjlighet att lisom centrum av Borgå bli en självständig småstad med service och identifierbara delcentrum i motsats till en ensidig förstadszon eller luftig glesbebyggelse. Till en början ommer Erisnäs självfallet att stödja sig på nuvarande Söderulla centrum vad beträffar servicen och trafien. Jämfört med det rymliga byggsättet som råder i Erisnäs och på andra håll i Södra Sibbo är uppbyggandet av en ny, tät stadsstruur en ny öppning för maranvändningsrutinerna i ommunen. Den ompaa stadsstruuren har lara och tydliga drag. Den smälter inte in i terrängen utan bildar ett nytt si i landsapsbilden. Bevarandet av dragen i det gamla ulturlandsapet och de naturhistorisa värdena står ändå inte i onfli med det nya byggandet. Landsapet vid Sibbovien värnas om genom att stränderna på Hitåsidan bevaras obebyggda och byggandet anpassas till landsapsrummet i Erisnäs. Erisnäs är en exceptionell plats på den södra usten av Sibbo där stadsstruuren an planeras ända till havsstranden och stranden användas för offentliga funioner. I Sibbesborg har denna onta till havet och särgården särsilt stor betydelse och ommer att tjäna befolningen i hela ommunen. Dimensioneringen av områdena och funionerna för marin rereation ommer att beaas i denna onstellation. När man gransar delgeneralplaneområdet som en del av de övriga landsapshelheterna framträder södra stranden som en småsalig och frodig plats i den inre särgården. Sett från odlingslandsapet i Hangelby framstår området som en trädgårdszon med en låg och tät vartersstruur i bagrunden. Fasaden på östra stranden reser sig från vien mot strandlipporna och fungerar därmed som en avslutning på de långa vyerna. Å andra sidan ommer byggande ocså att döljas baom trädbeståndet på lipporna och rönet. Den urbana fronten på östra stranden fortsätter ända till Borgåleden där högre byggande beämpar störningarna från trafien. Området ommer att framstå som ett identifierbart landmäre från motorvägen och från farlederna till sjöss.

19 Kuva. Erisnäs liittyy Sibbesborgin aupunioonaisuuteen. Sibbesborgin aupuniraennevisio... WSP Oy. Bild. Erisnäs är en del av stadshelheten Sibbesborg. Vision för stadsstruuren i Sibbesborg... WSP Ab.

20 Lähtöohdat. Utgångspuner. Päätöset Erisnäsin osayleisaava toteuttaa aiempia valtaunnan, maaunnan ja unnan tasolla tehtyjä päätösiä alueen ehittämisestä. Lähtöohtana ovat valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet, maauntaaavoitus, Sipoon unnan yleisaava ja asvustrategia seä unnan ja maanomistajaryhmän välillä solmittu haneyhteistyösopimus.. Beslut Delgeneralplanen för Erisnäs verställer de beslut som fattats på risnivå, i landsapet och i ommunen om utveclingen av området. De risomfattande målen för maranvändningen, landsapsplanläggningen, Generalplan för Sibbo och tillväxtstrategin samt projesamarbetsavtalet mellan ommunen och marägarna har utgjort utgångspuner för delgeneralplaneringen... Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Osayleisaava-aluetta osevat seuraavat.maalisuuta 0 voimaan tulleet taristetut valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet (VAT): Toimiva alueraenne: Alueraenteen ja alueidenäytön ehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuusiin ja sijaintiteijöihin. Alueraennetta ehitetään moniesusisena ja verottuvana seä hyviin liienneyhteysiin perustuvana oonaisuutena. Alueraenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden aupuniesusten välisiin raideliienneyhteysiin. Eheytyvä yhdysuntaraenne ja elinympäristön laatu: edistetään yhdysuntien ja elinympäristöjen eologista, taloudellista, sosiaalista ja ulttuurista estävyyttä. Olemassa olevia yhdysuntaraenteita hyödynnetään seä eheytetään aupuniseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Uutta raentamista ei sijoiteta tulvavaara-alueille, ellei risejä pystytä hallitsemaan. Kulttuuri- ja luonnonperintö, viristysäyttö ja luonnonvarat: Alueidenäytöllä edistetään ansallisen ulttuuriympäristön ja raennusperinnön seä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto: Liiennejärjestelmä ja alueidenäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henilöautoliienteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän uormittavien liiennemuotojen äyttöedellytysiä. Alueidenäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita äyttävien energialaitosten ja niiden logististen rataisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Helsingin seudun erityisysymyset: Helsingin seudulla edistetään jouoliienteeseen, erityisesti raideliienteeseen tueutuvaa ja eheytyvää yhdysuntaraennetta. Seudun esusia vahvistetaan asunto-, työpaia- ja palveluesusina. Riittävän asuntotuotannon turvaamisesi on alueidenäytössä varmistet-.. Risomfattande mål för områdesanvändningen Delgeneralplaneområdet berörs av följande reviderade risomfattande mål för områdesanvändningen (RMO), vila trädde i raft den mars 0: Fungerande regionstruur: Utveclingen av regionstruuren och områdesanvändningen bygger i första hand på områdenas egna stara sidor och på faorer förnippade med områdets loalisering. Regionstruuren utveclas som en polycentris och nätverande enhet som bygger på goda trafiförbindelser. Regionstruuren grundar sig särsilt på de spårbundna trafiförbindelserna mellan Helsingfors och de övriga stadscentrumen i regionen. Enhetligare samhällsstruur och valitet på livsmiljön: genom områdesanvändningen främjas den eologisa, eonomisa, sociala och ulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstruurer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras valiteten på livsmiljön. Vid planeringen av områdesanvändningen sa nybyggande inte placeras i områden med översvämningsris, om inte riserna an ontrolleras. Kultur- och naturarv, rereation i det fria och naturresurser: Med hjälp av områdesanvändningen bidrar man till att ulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt siftande araär bevaras. Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning: Trafisystemet och områdesanvändningen sall sammanjämas så att behovet av privatbilstrafien minsar och förutsättningarna att använda trafiformer med liten miljöbelastning förbättras. Vid områdesanvändningen sa man förbereda sig på områdesbehoven hos energiver som använder förnybart och avfallsbaserat bränsle och dessa energivers logistisa lösningar som en del av områdets energiförsörjning och avfallshantering. Specialfrågor i Helsingforsregionen: I Helsingforsregionen främjas en enhetlig samhällsstruur som