N 39, Nikkilän pelastusaseman asemakaava N 39, Detaljplan för Nickby räddningstation

Transkriptio

1 N 39, Nikkilän pelastusaseman asemakaava N 39, Detaljplan för Nickby räddningstation Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Programmet för deltagande och bedömning

2 Asia 1205/2010 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet - Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningsskede Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Valmisteluaineisto nähtävillä/beredningsmaterialet läggs fram (62 ) Kaavaehdotus Planförslaget Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavaehdotus nähtävillä/planförslaget läggs fram (65 ) Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavoitusjaosto/Planläggningssek onen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Valtuusto/Fullmäk ge Kaavan laatijat - Planens beredare Jarkko Lyy nen Kaavoi aja - Planläggare Suvi Siivola Kaavoi aja - Planläggare Yhteys edot rapor n lopussa Kontaktuppgi er i slutet av rapporten

3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäy ö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa misesta. Osallistumisja arvioin suunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määri elee kaavan valmistelussa noudate avat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaa eet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaiku aa asemakaavan laadintaan sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirtei äin kaavatyön tarkoitus, tavoi eet ja lähtö lanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua koko kaavatyön ajan Kuntalassa ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Program för deltagande och bedömning I markanvändnings- och bygglagens 63 stagdas om utarbetandet av programmet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är e officiellt dokument som definierar principerna och förfarandet för deltagande och växelverkan i utarbetandet av planen samt metoderna för planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning informerar om hur intressenterna kan påverka och delta i utarbetandet av detaljplanen samt hur detaljplanens konsekvenser kommer a utvärderas. Dessutom presenteras i huvuddrag planarbetets sy e, mål och utgångsläge samt de olika skedena i utarbetandet av planen. Man kan bekanta sig med planen för deltagande och bedömning under hela planarbetets gång i Sockengården och på kommunens internetsidor. Planen för deltagande och bedömning uppdateras vid behov under planarbetets gång. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma on saatavilla Kuntalasta, Iso Kylä e 18, Nikkilä. Suunnitelmarapor julkaistaan myös kunnan verkkosivuilla h p:// asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat. Kannen valokuva Ikuvaari Oy ja Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö. Rapor n on laa nut Suvi Siivola yhteistyössä Jarkko Lyy sen kanssa. Programmet för deltagande och bedömning finns llgängligt i Sockengården, Stora Byvägen 18, Nickby. Planeringsrapporten publiceras också på kommunens nätsidor h p:// Pärmens foto Ikuvaari Oy och Sibbo kommuns planläggningsenhet. Rapporten har utarbetats av Suvi Siivola i samarbete med Jarkko Lyy nen. 1

4 Suunnittelualue Suunni elualue sijaitsee Sipoon suurimman taajaman ja hallinnollisen keskuksen Nikkilän kaakkoisosassa, Nikkilän en sen sairaala-alueen, nykyisen Itäisen Jokipuiston asuinalueen kaakkoispuolella. Kaava-alueelta on matkaa Nikkilän keskustaan noin 1,5 kilometriä. Vielä asemakaavoi amaton suunni elualue on pääosaltaan rakentamatonta peltoalue a. Alue a halkoo Nikkilän taajamaa etelässä rajaava Öljy e (mt 148). Alue rajautuu pohjoisessa Sipoonjoen sivuhaaran viljelyksessä olevaan jokilaaksoon ja jokilaaksoa idässä rajoi avaan metsäiseen mäkialueeseen sekä mäkialueen etelärinteeseen rakentuneeseen Nikkilän sairaala-alueeseen lii yvään Ruxin asuinkokonaisuuteen. Etelässä suunni elualue a rajaa Sipoonjoen sivuhaaran viljelyksessä oleva jokilaakso. Alustavan rajauksen mukaan asemakaava koskee osia kiinteistöistä R:No 13:1, 13:2, 2:60 ja 2:3. Alueeseen kuuluu osia Nikkilän ja Pigbyn maarekisterikylistä. Planeringsområdet Planeringsområdet är beläget i den sydöstra delen av Nickby, som är den största tätorten och centrumet för förvaltning i Sibbo; sydöster om det nuvarande bostadsområdet Östanåparken, f.d. sjukhusområdet. Avståndet från planområdet ll Nickby centrum är ca 1,5 km. Planeringsområdet har inte detaljplanerats digare och utgörs i huvudsak av obebyggd åkermark. Genom området går Oljevägen (landsväg 148), som avgränsar Nickby tätort i söder. I norr gränsar området ll ådalen som odlas vid bifloden ll Sibbo å och ll de skogsklädda höjderna som omger ådalen i öster samt ll Rux bostadsområde, vilket byggts upp på backområdets sydslu ning i anslutning ll Nickby sjukhusområde. I söder gränsar planeringsområdet ll en odlad ådal vid en biflod ll Sibbo å. Enligt den preliminära avgränsningen berör detaljplanen delar av fas gheterna R:Nr 13:1, 13:2, 2:60 och 2:3. I området ingår delar av jordregisterbyarna Nickby och Pigby. Kaava-alueen (kaava-alueen alustava rajaus on esite y kartalla mustalla) sijain kunnan opaskartalla Sipoon kunnan mi aus- ja kiinteistöyksikkö. Kartassa 1 ruutu = 1 km. Planområdets (planområdets preliminära avgränsning anges på kartan med svart) läge på kommuns guidekarta Sibbo kommun, Mätning ja fas gheter. På kartan är 1 ruta = 1 km. 2

5 Kaavatyön määrittely ja tavoitteet Tämän asemakaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa uuden, pelastustoimen nykyisiä ja tulevia latarpeita palvelevan pelastusaseman rakentaminen liikenteellises nykyistä asemaa edullisempaan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. Uuden pelastusaseman sijain in keskeises vaiku avana tekijänä on 10 minuu n toimintavalmiusajan saavu aminen Söderkullan kasvavalle taajama-alueelle. Pelastustoimi on osa kunnan peruspalveluja ja asemakaavalla mahdollistetaan rii ävä turvallisuustaso kunnan kasvaessa merki äväs. Tavoi eena on samalla tutkia sähköhuollon toimivuu a parantavan Keravan Energia Oy:n muuntoaseman sijoittamista Öljy en eteläpuolelle, 110 ja 20 kv:n voimalinjojen erkanemiskohdan läheisyyteen, sekä Öljy ehen ja Ruxin asuinalueeseen rajautuvien, kunnan omistukseen lunastusluvan myötä siirtyneiden maa-alueiden hyödyntämismahdollisuuksia asuin- ja liikerakentamisen sijoi amispaikkana. Keskeinen osa kaavatyötä on alueelle kaavailtujen toimintojen edelly ämien liikennejärjestelytarpeiden tarkastelu. Tavoi eena on sekä Öljy en liikenteen sujuvuuden turvaaminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen e ä Sipoon yleiskaavassa 2025 osoite ujen liikenteellisten kehi ämistoimenpiteiden mahdollistaminen ko. alueen osalta. Kaavaratkaisun tavoi eena on maankäy ö- ja rakennuslain ase amien asemakaavan sisältövaa musten mukaises (54 ) luoda edellytykset terveelliselle, toimivalle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Kaavahanketta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kunta sai Ympäristöministeriöltä luvan lunastaa Helsingin kaupungilta maa-alueet, jotka ka avat pääosan suunni elualueen alasta. Sipoon kunnanhallitus pää kokouksessaan suostua Keravan Energia Oy:n aloi eeseen laa a Öljy en eteläpuolelle asemakaava sähköaseman sijoi amista varten. Kaavoitusjaosto pää kokouksessaan esittää kunnanhallitukselle kaavatyötä koskevana asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen hyväksymistä. Sipoon uuden pelastusaseman rakentamista koskeva tarveselvitys ja hankesuunnitelma valmistui Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan tämän selvityksen ja suunnitelman jatkosuunni elun pohjaksi. Ns. Nikkilän pelastusaseman asemakaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään Sipoon kunnan kaavoitusohjelmaan vuosille Definiering av planarbetet samt mål Sy et med denna detaljplan är a möjliggöra byggandet av en ny räddningssta on som tjänar räddningsväsendets behov av lokaler, idag och i fram den, in ll huvudfarleden på en fördelak gare plats jämfört med den befintliga räddningssta onen. En central faktor vid placeringen av den nya räddningssta onen är a uppnå en beredskaps d på 10 minuter ll det växande tätortsområdet i Söderkulla. Räddningsväsendet ingår i kommunens grundservice och detaljplanen tryggar en llräcklig säkerhetsnivå även om kommunen växer kra igt. E mål är a på samma gång undersöka möjligheterna a förlägga Kervo Energi Ab:s nätsta on ll området söder om Oljevägen, nära den plats där 110 och 20 kv kra ledningarna skiljs åt, samt möjligheterna a ny ja den mark invid Oljevägen och Rux bostadsområde, vilken genom inlösnings llstånd övergå i kommunens ägo, för byggande av bostäder och affärslokaler. En central del av planarbetet är a se över de trafikarrangemang som de planerade verksamheterna i området förutsä er. Målet är a trygga en smidig och säker trafik på Oljevägen och a i det aktuella området bädda för de trafikmässiga utvecklingsåtgärderna som har anvisats i Sibbo generalplan I enlighet med innehållskraven för detaljplaner i 54 i markanvändnings- och bygglagen strävar planlösningen e er a skapa förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Planer och beslut beträffande planprojektet Miljöministeriet gav kommunen llstånd a av Helsingfors stad lösa in de markområden som täcker största delen av planeringsområdets areal. Sibbo kommunstyrelse beslöt på si sammanträde a ge si samtycke ll Kervo Energi Ab:s ini a- v a utarbeta en detaljplan för anläggandet av en nätsta- on ll södra sidan av Oljevägen. Planläggningssek onen beslöt på si sammanträde a för kommunstyrelsen lägga fram godkännande av avtalet om a starta detaljplanläggningen. Behovsutredningen och projektplanen beträffande byggandet av den nya räddningssta onen i Sibbo färdigställdes Kommunstyrelsen godkände utredningen och planen som underlag för den fortsa a planeringen. Detaljplansarbetet med s.k. Nickby räddningssta on ingår i Sibbo kommuns planläggningsprogram för åren , vilket godkändes av kommunfullmäk ge

6 Suunnittelun lähtökohdat Suunni elualue on Nikkilän taajaman itäistä laajenemisalue a. Vielä asemakaavoi amaton alue on pääosin Nikkilän sairaalaan aikoinaan kuulunu a viljelyspeltoalue a. Alue kuuluu länsiosiltaan Sipoon kul uuriympäristö -selvityksessä (2006) raja uun maakunnallises arvokkaaseen Sipoonjokilaaksoon. Alueen rakentamisolosuhteet ovat osi ain haastavat, sillä alue on maaperältään pääosin savea. Savikerros on paksuimmillaan alueen länsi- ja eteläosassa, jossa pehmeikön paksuus voi kohota jopa metriin (GTK, 2010). Suunni elualue kuuluu myös itäisiä osia lukuun o ama a Brobölen vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen ( ). Suunni elualueen eteläosan halki kulkee erikoiskuljetusten runkorei stöön kuuluva Öljy e (mt 148), joka on yksi Sipoon vilkkaimmin liikennöityjä teitä. Tie muodostaa itälänsisuuntaisen poiki aisyhteyden Porvoon Kilpilahden (Sköldvik) öljysatama- ja öljyjalostamoalueelta valta elle 4 ja Keski-Uudellemaalle. Tiellä liikennöivien öljyrekkojen takia raskaan liikenteen osuus on ellä varsin huoma ava. Tien nopeusrajoitus on suunni elualue a sivuavalla osuudella 80 km/h. Alueen halki kulkevasta Öljy estä (mt 148) johtuen pääosalla suunni elualueesta yli yy 55 db:n päivämelun ohjearvo. Öljy en pohjoispuolella kulkee en suuntaises maakaasun runkolinja, jonka läheisyyteen rakentamista on rajoite u. Rakentamista rajoi aa myös Öljy en eteläpuolella kulkeva kahden 110 kv:n voimalinjan ja 20 kv:n voimalinjan muodostama johtokäytävä. Tästä johtokäytävästä erkanee suunni elualueen eteläosassa kaksi Nikkilään sähköä johtavaa 20 kv:n ilmajohtoa. Utgångspunkter för planeringen Planeringsområdet är e område för expansionen av Nickby tätort österut. Det llsvidare icke-planlagda området består i huvudsak av odlingsmark som digare hörde ll Nickby sjukhus. De västra delarna av området ingår i landskapsmässigt värdefulla Sibbo ådal, vilken avgränsas i utredningen om kulturmiljöer i Sibbo (2006). Byggnadsförhållandena i området är ställvis krävande, e ersom jordmånen i huvudsak är lera. Lerskiktet är tjockast i områdets västra och södra del, där den svaga undergrunden kan s ga upp ll hela meter (GFC, 2010). Med undantag för de östra delarna ingår området också i e för va entäkt vik gt grundva enområde ( ) i Broböle. Genom södra delen av planläggningsområdet går Oljevägen (landsväg 148). Denna väg hör ll nätverket av stamru er för specialtransporter och är en av de livligast trafikerade vägarna i Sibbo. Vägen utgör en tvärförbindelse i riktningen öster-väster från oljehamns- och oljeraffineriområdet i Sköldvik, Borgå, ll riksväg 4 och mellersta Nyland. Som en följd av oljebilarna står den tunga trafiken för en betydande andel. På den sträcka som tangerar ll planeringsområdet är has ghetsbegränsningen 80 km/h. På grund av Oljevägen (landsväg 148) överskrids riktvärdet för dagsbuller på 55 db i största delen av området. På norra sidan av Oljevägen löper en stomlinje för naturgas i vägens riktning, och byggande i närheten av stomlinjen har begränsats. Byggandet begränsas även av ledningskorridoren som bildas av två 110 kv kra ledningar och en 20 kv kra ledning på södra sidan av Oljevägen. Från denna ledningskorridor utgår två 20 kv lu ledningar som leder el ll Nickby. Ilmakuva kaava-alueelta vuodelta Kaava-alueen alustava rajaus esite y kuvassa valkoisella. Flygbild av planområdet från år Planområdets preliminära avgränsning anges på bilden med vi. 4

7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen suunni elun lähtökoh na toimivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoi eet (VAT), joista tätä asemakaavatyötä ohjaavat etenkin seuraavat asiakohdat: Yhdyskuntarakenne a kehitetään siten, e ä palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavute avissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, e ä henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuu a sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoi amalla elinkeinotoiminnalle rii äväs sijoi umismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakenne a hyödyntäen. Runsaas henkilöliikenne ä aiheu avat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hai aa ja pyri ävä vähentämään jo olemassa olevia hai oja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoi aa melualueille varmistama a rii ävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän lan saavu amista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on ote ava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käy ötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muu amisriskejä aiheu avat laitokset ja toiminnot on sijoite ava rii ävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunni elualue on osoite u pääosaltaan taajamatoimintojen alueeksi. Öljy en eteläpuolinen osa on maakuntakaavan ns. valkoista alue a. Maakuntakaavassa on esite y suunni elualueen poikki Öljy en suuntaises kulkeva maakaasun runkoputki ja sen viereen on osoite u kaasuputken yhteystarve. Maakuntakaavassa on myös osoite u Brobölen pohjavesialue ja Nikkilän en nen sairaala-alue valtakunnallises merki äväksi kul uuriympäristöalueeksi. Riksomfattande mål för områdesanvändningen Som utgångspunkter för planeringen fungerar de riksomfa ande målen för områdesanvändningen (RMO) enligt MarkByggL 24, av vilka särskilt följande punkter styr de a detaljplanearbete: Samhällsstrukturen utvecklas så a tjänster och arbetsplatser är lä llgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så a behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbä ras liksom be ngelserna för kollek vtrafiken och gång- och cykeltrafiken. Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbe- ngelserna för näringslivet genom a llräckliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utny jande av den befi ntliga samhällsstrukturen. Sådana funk- oner i näringslivet som medför rikligt med persontrafik inriktas ll områden innanför den befintliga samhällsstrukturen och ll andra områden nära goda kollek vtrafikförbindelser. Inom områdesanvändningen ska olägenheter i form av buller, vibra on och lu föroreningar förebyggas och befintliga olägenheter ska om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och andra verksamheter som är bullerkänsliga ska inte placeras i bullerområden, om man inte kan garantera a bullerbekämpningen är llräcklig. Vid områdesanvändningen främjas uppnåendet och upprä hållandet av en god status på va endragen. Vid planeringen av områdesanvändningen ska behovet av skydd för grund- och ytva nen beaktas, likaså behoven av förbrukning. Sådana anläggningar och ak viteter som medför en risk för föroreningar och förändring av grundva nen ska placeras llräckligt långt från de grundva enområden som vik ga med tanke på va enförsörjningen och som lämpar sig för va entäkt. Landskapsplanen I den av miljöministeriet fastställda landskapsplanen för Östra Nyland har planeringsområdet i huvudsak anvisats som e område för tätortsfunk oner. Området söder om Oljevägen är s.k. vi område i landskapsplanen. I landskapsplanen anges en stamledning för naturgas genom området i riktning med Oljevägen, och invid denna har behov av förbindelse ll gasrör anvisats. Landskapsplanen visar även grundva enområdet i Broböle och f.d. sjukhusområdet i Nickby som en kulturmiljö av riksomfattande betydelse. 5

8 Yleiskaava Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymässä oikeusvaiku eisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 (yleiskaava ei ole vielä lainvoimainen KHO:n valituskäsi elyn vuoksi) kaava-alue on Öljy en eteläpuolista alue a lukuun o ama a taajamatoimintojen alue a. Öljy en eteläpuolelle on esite y yleiskaavassa varaus energiahuollon alue a varten. Yleiskaavassa on osoite u suunni elualueen länsipuolitse uusi elinjaus Nikkilän en ja Öljy en välille ja edelleen eliikenteen yhteystarve Öljy eltä Brobölen elle. Öljy elle on osoite u yleiskaavassa eritasolii ymävaraus. Yleiskaavassa on osoite u myös pääosa suunni elualueesta pohjavesialueeseen kuuluvaksi sekä olevat, alueen poikki kulkevat maakaasu- ja sähkölinjat. Asemakaava Suunni elualueelle ei ole laadi u asemakaavaa. Maanomistus Pääosa suunni elualueesta on kunnan omistuksessa. Öljy- en ealue on val on omistuksessa ja en eteläpuolinen osa suunni elualueesta Keravan Energia Oy:n omistuksessa. Aluetta koskevat sopimukset Sipoon kunnan ja Keravan Energia Oy:n kesken tullaan tekemään kaavoituksen käynnistämissopimus koskien sähköaseman kaavoi amista Öljy en eteläpuolelle. Generalplanen I den av Sibbo kommunfullmäk ge godkända generalplanen för Sibbo 2025 med rä sverkningar (generalplanen har inte ännu vunnit laga kra p.g.a. besvärsbehandling hos HFD) är planområdet e område för tätortsfunk oner med undantag av området söder om Oljevägen. Söder om Oljevägen har en reservering anvisats för e område för energiförsörjningen. I generalplanen har en ny vägsträckning anvisats på den västra sidan av planeringsområdet mellan Nickbyvägen och Oljevägen och vidare e behov av en trafikförbindelse från Oljevägen ll Brobölevägen. En reservering för en planskild anslutning har i generalplanen anvisats ll Oljevägen. I generalplanen ingår största delen av planeringsområdet i grundva enområdet. De befintliga naturgasoch elledningarna genom området har också upptagits i generalplanen. Detaljplanen För planeringsområdet har ingen detaljplan utarbetats digare. Markägoförhållanden Största delen av planeringsområdet ägs av kommunen. Vägområdet invid Oljevägen ägs av staten, och området söder om vägen av Kervo Energi Ab. Avtal om området E avtal om a starta planläggning kommer a ingås mellan Sibbo kommun och Kervo Energi Ab när det gäller planläggningen av en nätsta on söder om Oljevägen. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta (YM ). Utdrag ur landskapsplan för Östra Nyland (miljöministeriet ). Ote Sipoon yleiskaavasta 2025 (kv ). Utdrag ur generalplan för Sibbo 2025 (fullmäk ge ) 6

9 Vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäy ötavoi eisiin sekä yleispiirteisen kaavojen ohjausvaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asete aviin tavoi eisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksy ävien kaavaratkaisujen valintaa sekä au aa arvioimaan, miten kaavan tavoi eet ja sisältövaa mukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arvioin perustuu alueelta laadi aviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perus etoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtö etoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadi avien suunnitelmien ympäristöä muu avien ominaisuuksien analysoin in. Vaikutusten arvioinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista lanne a nyky lanteeseen ja asete uihin tavoi eisiin. Tehdyt selvitykset Maankäy ö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään muun muassa seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: Keski- ja Pohjois-Sipoon everkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto ja Sipoon kunta, 2001 Nikkilän keskusta-alueen ideasuunnitelma. Arkkiteh toimisto Jukka Tur ainen Oy, Trafix Oy ja Maisemaarkkitehdit Byman ja Ruokonen Oy, Nikkilän keskustan liikenneverkkoselvitys. Trafix, 2009 Nikkilän maisemaselvitys. Suunni elukeskus Oy, 2002 Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja Ympäristötoimisto Oy, 2006 Sipoon pelastusaseman tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Sipoon eliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsul t Oy, 2006 ja 2010 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 Tehtävät selvitykset Kaavatyön yhteydessä tullaan tekemään ainakin seuraavat erillisselvitykset: Rakenne avuusselvitys Liikenteellinen toimivuus- ja lii ymätarkastelu Konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljplanen utreds miljökonsekvenserna för genomförandet av planen på det sä som markanvändnings- och bygglagen förutsä er (Mark- ByggL 9 och MarkByggF 1). Dessutom bedöms planen i förhållande ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen samt med översiktliga planers styrningsverkan. Konsekvenserna bedöms i förhållande ll de mål som ställs. Konsekvensbedömningens uppgi är a stöda planberedningen och val av godtagbara planlösningar samt fungera som hjälp vid bedömningen av hur planens mål och innehållskrav förverkligas. Planens konsekvensbedömning grundar sig på basutredningar över området, på övrig llgänglig grundinforma on, utredningar, planer, terrängbesök, utgångsmaterial av intressenterna, utlåtanden och åsikter samt analysering av de egenskaper som förändrar miljön i planerna som utarbetas. I konsekvensbedömningen jämför man den presenterade planlösningen med nuläget och ställda mål. Gjorda utredningar Enligt markanvändnings- och bygglagen 9 ska en plan basera sig på llräckliga undersökningar och utredningar. Som underlag för sammanställandet av planen och bedömningen av konsekvenserna används bland annat följande utredningar och planer: Keski- ja Pohjois-Sipoon everkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Vägförvaltningen och Sibbo kommun, 2001 Idéplan för Nickby centrum. Arkkiteh toimisto Jukka Tur ainen Oy, Trafix Oy ja Maisema-arkkitehdit Byman ja Ruokonen Oy, Nikkilän keskustan liikenneverkkoselvitys. Trafix, 2009 Nikkilän maisemaselvitys. Suunni elukeskus Oy, 2002 Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy ja Ympäristötoimisto Oy, 2006 Sipoon pelastusaseman tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Räddningsverket i Östra Nyland, Sipoon eliikenteen meluselvitys. WSP LT-Konsul t Oy, 2006 ja 2010 Sipoon yleiskaava 2025 Liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy ja Sito Oy, 2008 Utredningar som ska göras I samband med planarbetet kommer åtminstone följande separata utredningar a göras: Utredning om byggbarheten Granskning av trafikanslutningarna och hur trafiken fungerar. 7

10 Vaikutusalue Asemakaavatyön vaikutukset kohdistuvat suuremmal osin suunni elualueeseen ja sen lähiympäristöön. Vaikutusalueen laajuus vaihtelee kuitenkin eri tekijöiden osalta varsin merki äväs. Vaikutukset luonnonympäristöön ovat pääosin paikallisia, rajoi uen suunni elualueeseen ja aivan sen lähiympäristöön, lukuun o ama a mahdollisia vaikutuksia vesistöihin ja vesitalouteen. Rakentaminen muu aa myös alueen maisemaa, mu a rakentamisen sijoi uessa pääosin olemassa olevan asutuksen ja metsäalueen tuntumaan, ovat vaikutukset tältäkin osin varsin paikallisia. Laajemmalle alueelle kaavaratkaisulla on vaikutuksia sen tuoman lisärakentamisen ja osoite avien toimintojen synny ämän liikenteen kau a. Kaavaillut toiminnot lisäävät Öljy en liikenteen määrää sekä vaiku avat alueen liikennevirtojen kanavoin in ja kulkuun. Muutokset alueen liikennevirroissa heijastuu myös suunni elualueen ja mahdollises laajemmankin alueen meluoloihin. Sähkömuuntamon osoi amisen myötä kaavan vaikutukset heijastuvat lähes koko Nikkilän taajama-alueelle, uuden muuntamon parantaessa sähkön jakeluvarmuu a alueella. Lisäksi uuden pelastuslaitoksen sijoi amisella pääliikenneväylän varrelle on koko kunnan alueelle heijastuvia vaikutuksia. Pelastusaseman sijain nykyistä pelastusasemaa liikenteellises edullisemmassa paikassa parantaa pelastuspalveluiden saatavuu a koko kunnan alueella. Vaikutus on erityises Söderkullan alueelle merki ävä. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saa aa huoma avas vaiku aa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: suunni elualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt, kuten Jokipuistoseura ry kunnan hallintokunnat ja asiantun jatahot, kuten tekniikka- ja ympäristöosasto ja sivistysosasto muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Uudenmaan ELY-keskus, Museovirasto, Porvoon museo, Keravan Energia Oy, Gasum Oy, Fingrid Oyj ja Tuusulan seudun vesilai tos kuntayhtymä Konsekvensområde Konsekvenserna av arbetet med detaljplanen berör ll största delen planeringsområdet och dess näromgivningar. Konsekvensområdets omfa ning varierar dock rela vt mycket beroende på vilka faktorer som granskas. Konsekvenserna för naturmiljön är främst lokala och gränsar ll planeringsområdet och dess omedelbara näromgivning, med undantag för eventuella konsekvenser för va endragen och va enhushållningen. Byggandet kommer a förändra landskapet i området, men förläggs i huvudsak in ll det befintliga byggnadsbeståndet och skogsområdet, varvid konsekvenserna även i det här hänseendet är tämligen lokala. För e mer vidsträckt område har planlösningen konsekvenser i och med den trafik som uppkommer när man bygger ll och anvisar nya funk oner ll planområdet. De planerade verksamheterna ökar trafikmängden på Oljevägen samt inverkar på kanaliseringen av trafikströmmarna och hur de går i området. Förändringarna i områdets trafikflöde återspeglas också på bullerförhållandena i planeringsområdet och eventuellt även på e mer vidsträckt område. I och med anvisandet av en nätsta on återspeglas konsekvenserna av planen nästan i hela tätorten Nickby då den nya sta onen förbä rar distribu onssäkerheten i området. Placeringen av den nya räddningssta onen längs huvudfarleden har följder på det kommunala planet. Räddningssta onens nya och mer fördelak ga läge förbä rar llgången ll räddningstjänster i hela kommunen. Konsekvensen är av stor betydelse särskilt för Söderkulla. Intressenter Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Centrala intressenter i detaljplanearbetet är: fas ghetsägare och invånare på planeringsområdet och områden som gränsar ll det föreningar och sammanslutningar som verkar på området, t.ex. Sällskapet Åparken rf kommunens förvaltningsenheter och sakkunniga som avdelningen för teknik och miljö och bildningsavdelningen övriga myndigheter och samarbetsorgan som Räddningsverket i Östra Nylands, Närings-, trafikoch miljöcentralen i Nyland, Museiverket, Borgå museum, Kervo Energi Ab, Gasum Ab, Fingrid Oyj och samkommunen för Tusby va enverk. 8

11 Vuorovaikutus Kaavoitusmene ely tulee järjestää ja suunni elun lähtökohdista, tavoi eista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa edo aa niin, e ä osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallises tai suullises mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön lii yvää palaute a sähköpos tse, kirjeitse tai puhelimitse kaavoituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Kaavan laa jaa voi myös tulla tapaamaan Kuntalaan, sopimalla tapaamisajasta kuitenkin etukäteen. Käynnistysvaihe Asemakaavatyö käynnistyy kaavatyön kuulu amisella vireille, työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arvioin suunnitelma asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan koko kaavaprosessin ajaksi. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internet-ko sivuilla. Osalliset voivat antaa palaute a osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavaprosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa puu eellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan tekemistä muutoksista huolima a OAS:n puu eelliseksi, on hänellä mahdollisuus esi ää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvo elun käymistä osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ennen kaavaehdotuksen ase amista julkises nähtäville (MRL 64 ). Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-alue a koskien kaavaluonnos, joka asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esi ää mielipiteensä kaavaluonnoksesta ja mahdollisesta muusta kaavan valmisteluaineistosta nähtävillä olon aikana (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranomaistahoilta ja tarvi avilta muilta tahoilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineistosta lausunnot. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa järjestetään ns. valmisteluvaiheen kuuleminen. Tässä kaikille avoimessa yleisö laisuudessa esitellään kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa, ja osallisilla on mahdollisuus esi ää niitä koskevia kannano oja sekä käsityksiä suunnitelman vaikutuksista. Växelverkan Planläggningsförfarandet samt informa onen om utgångspunkterna, målen och eventuella alterna v för planeringen skall ordnas så a intressenterna har möjlighet a delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skri ligen eller muntligen u ala sin åsikt om saken (MarkByggL 62 ). Intressenterna har under hela planläggningsarbetets gång möjlighet a ge respons angående detaljplanearbetet per e-post, brev eller telefon ll kommunens representant som svarar för planläggningen. Man kan också komma ll Sockengården och träffa planens beredare, bara man kommer överens om en besöks d på förhand. Startskedet Detaljplanearbetet startar när planarbetet kungörs anhängigt, arbetet planeras samt programmet för deltagande och bedömning utarbetas (MarkByggL 63 ). Programmet för deltagande och bedömning läggs fram offentligt i Sockengården under hela planprocessen. Programmet för deltagande och bedömning kan även läsas på kommunens internetsidor. Intressenterna kan ge respons på huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt och programmet kan komple eras utgående från den erhållna responsen under planprocessen. Angående bris älligheter i programmet ombes intressenten i första hand vända sig ll kommunens representanter. Såvida intressenten anser a PDB for arande är bris älligt, trots kontakt med kommunen och kommunens ändringar i programmet, har han möjlighet a för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt innan planförslaget läggs fram (MarkByggL 64 ). Beredningsskedet I beredningsskedet utarbetas över planläggningsområdet e planutkast, som läggs fram i Sockengården i 30 dagar. Intressenterna och kommunens medlemmar har möjlighet a framföra sina åsikter om planutkastet och eventuellt annat beredningsmaterial inom den d planberedningsmaterialet är framlagt (MarkByggL 62 och MarkByggF 30 ). Utlåtanden om beredningsmaterialet begärs av myndighetshåll och övriga behövliga håll (t.ex. föreningar). När beredningsmaterialet är framlagt anordnas s.k. hörande under beredningsskedet. Vid de a informa onsmöte för allmänheten presenteras planutkastet och det övriga beredningsmaterialet, och intressenter har möjlighet a lägga fram ställningstaganden och uppfa ningar om planens konsekvenser. 9

12 Ehdotusvaihe Kaavan valmisteluaineistosta saadun palau een pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan julkises nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvi avilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vas ne. Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollises muutoksia ennen sen lopullista käsi elyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korja u asemakaavaehdotus viedään kaavoitusjaoston kau a kunnanhallitukseen, joka esi ää sen valtuuston hyväksy äväksi. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy valtuusto kaavoitusjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi vali aa kirjallises Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alustava Aikataulu Kaavatyön tavoi eellisen aikataulun mukaises osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Elokuu 2010 Kaavatyön kuulu aminen vireille sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelma nähtäville Lokakuu 2010 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä Tammikuu 2011 Kaavaehdotus julkises nähtävillä Maaliskuu 2011 Asemakaava valtuuston hyväksy äväksi Förslagsskedet På basis av responsen om planens beredningsmaterial utarbetas e detaljplaneförslag som hålls framlagt offentligt i 30 dagar (MarkByggL 65 och Mark ByggL 27 ). Under framläggnings den kan intressenterna framföra en skri lig anmärkning mot planförslaget. Utlåtanden av myndighetshåll begärs enligt behov över planförslaget (Mark- ByggF 28 ). Kommunen ger si mo verade ställningstagande ll anmärkningarna och utlåtandena. På basis av anmärkningarna och utlåtandena görs eventuella ändringar i planförslaget innan den slutliga behandlingen. Om planförslaget förändras väsentligt skall det läggas fram på ny. Om inga ändringar görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det korrigerade planförslaget först av planläggningssek onen och sedan av kommunstyrelsen som föreslår för fullmäk ge a planen godkänns. Godkännande Fullmäk ge godkänner detaljplanen enligt planläggningssek onens och kommunstyrelsens förslag. Man kan besvära sig över fullmäk ges beslut ll Helsingfors förvaltningsdomstol och högsta förvaltningsdomstolen. Preliminär tidtabell De vik gaste dpunkterna för deltagande och växelverkan är enligt den målinriktade dtabellen för planarbetet följande: Augus 2010 Planarbetet kungörs anhängigt och programmet för deltagande och bedömning läggs fram Oktober 2010 Planens beredningsmaterial läggs fram Januari 2011 Planförslaget läggs fram offentligt Mars 2011 Detaljplanen godkänns av fullmäk ge 10

13 Tiedottaminen Lähtökohtana edo amisessa on, e ä niillä, joita kaavatyö koskee on mahdollista seurata suunni elua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä (Sipoon Sanomat ja Borgåbladet), kunnan internet-ko sivuilla ja virallisella ilmoitustaululla, Kuntalassa. Yleisten kuulutusten ohella edotetaan kunnan edossa oleville kaava-alueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajille kirjeitse kaavatyön keskeisistä vaiheista. Asemakaavan muutosehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteys etonsa jä äneille toimitetaan kunnan perusteltu kannano o (ns. vas ne) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään eto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallises pyytäneet ja ovat jä äneet yhteys etonsa. Kaavatyön etenemisestä edotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia etoja löytyy osoi eesta fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/kaavoitus/asemakaavat. Kuulutukset Kaavaa koskevat kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Sipoon Sanomat ja Borgåbladet), internetko sivuilla (www. sipoo.fi) ja kunnan ilmoitustaululla (Kuntala). Yhteyshenkilöt Lisä etoja asemakaavatyöstä antavat: Jarkko Lyy nen, kaavoi aja puh. (09) etunimi.sukunimi@sipoo.fi Suvi Siivola, kaavoi aja puh. (09) etunimi.sukunimi@sipoo.fi Pos osoite: Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus, PL 7, Sipoo Käyn osoite: Kuntala, Iso Kylä e 18, Sipoo (Nikkilä) Information Utgångspunkten i informa onen är a de som berörs av planläggningsarbetet skall ha möjlighet a följa med planeringen och delta i den. Vik ga skeden i planeringen och deltagandet annonseras i lokal dningarna (Borgåbladet och Sipoon Sanomat), på kommunens internetsidor och på den officiella anslagstavlan i Sockengården. Utöver de allmänna kungörelserna informeras ägare och av kommunen kända innehavare av mark inom detaljplaneområdet och i angränsning ll det, brevledes om planläggningsarbetets centrala skeden. De som gjort en anmärkning mot detaljplaneändringen och som skri ligen har begärt det och sam digt uppge sin adress skall underrä as om kommunens mo verade ställningstagande (bemötande) ll den framförda anmärkningen. Informa on om godkännande av planen sänds ll de kommunmedlemmar samt de som gjort en anmärkning och som när planen var framlagd begärde det skri ligen och sam digt uppgav sin adress. Informa on om planläggningsarbetets framskridande publiceras på kommunens webbplats där materialet som berör planen finns åskådligt. Informa on om planläggningen finns på adressen h p:// planlaggning/detaljplaner. Kungörelser Kungörelser om planläggningsarbetet publiceras i kommunens annonsorgan (Borgåbladet och Sipoon Sanomat), på kommunens internetsidor och på kommunens anslagstavla (Sockengården). Förfrågningar Tilläggsuppgi er om detaljplaneändringen ges av: Jarkko Lyy nen, planläggare tel. (09) fornamn.erternamn@sibbo.fi Suvi Siivola, planläggare tel. (09) fornamn.e ernamn@sibbo.fi Postadress: Sibbo kommun, Utvecklings- och planläggningscentralen, PB 7, Sibbo Besöksadress: Sockengården, Stora Byvägen 18, Sibbo (Nickby) 11

14