ASUMISEN MAANKÄYTÖN YLEISOHJELMA 2010
|
|
- Ada Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnos 1 (20) Pasi Aromäki / PA DA: 271/2010 ASUMISEN MAANKÄYTÖN YLEISOHJELMA 2010 Suomen ilmakuva oy Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet Suora PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) KAARINA KAARINA (02) (Faksi) pasi.aromaki@kaarina.fi
2 1 Kaupunginosien väestö 2 (20) 1 Kaupunginosien väestö 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen 3 Kaupungin oma maan myynti 4 Asumisen kaavoituskohteet Maankäytön yleisohjelmassa selvitetään väestön määrän muutoksen, asuntorakentamisen ja palveluiden välisiä ilmiöitä. Aineisto käsittää vanhan Kaarinan osalta vuodet ja Piikkiön osalta vuodet Väestöä on seurattu kaupunginosittain ja ikäryhmittäin. Aineiston pohjalta voidaan muun muassa nähdä mihin asuntorakentamista kannattaa suunnata. Kaarina on aikuistumassa. Voimakkaasta asuntorakentamisesta huolimatta on pienten lasten ja koululaisten määrä kasvanut vähemmän kuin kaupunki keskimäärin. Uuden Kaarinan asukasluku on kasvanut asukkaalla vuodesta Samaan aikaan on rakennettu noin asuntoa. Noin kaksi kolmasosaa väestön kasvusta on johtunut muuttovoitosta. Yhtä rakennettua asuntoa kohden on muuttovoittoa ollut siten noin yksi asukas. Asuntokunnan keskikoko on Kaarinassa 2,35 asukasta. Puolet asunnoista on siten rakennettu asumisväljyyden kasvun vuoksi. Asumisväljyyden kasvusta johtuva asuntotuotanto on ollut noin 130 asuntoa vuodessa eli noin neljä asuntoa tuhatta asukasta kohden. Kaarinassa on asuntoa. Niistä puolet on omakotitaloissa, 20 % rivitaloissa ja 30 % kerrostaloissa. Asukkaiden määrä kasvoi 180 hengellä vuoden 2010 aikana. Asukkaita oli vuoden 2009/2010 vaihteessa Päivähoitoikäisiä (0 6 v) on vanhan Kaarinan alueella suunnilleen yhtä paljon kuin 2000 luvun alussa. Päivähoitoikäisten määrä on kasvanut selvästi Piikkiön alueella. Asuntorakentamisesta johtuvat kaupunginosien väliset t ovat merkittäviä. Päivähoidon kysyntään vaikuttaa työllisyystilanne enemmän kuin asuntorakentaminen. Koululaisten (7 14 v) määrä on kasvanut 2000 luvun alusta lievästi, vajaat kolme prosenttia. Koko kaupungin väestön kasvu on ollut 11 prosenttia vuodesta Tilanne vaihtelee kaupunginosittain. Ongelmana on ollut, että koululaiset jakaantuvat epätasaisesti kaupunginosien kesken. Työikäiset aikuiset (15 64 v) ovat pitäneet pintansa Kaarinassa. Väestön kasvu vastaa lähes Kaarinan keskimääräistä kasvua. Työikäisten aikuisten osuus koko väestöstä on pysynyt kahtena kolmasosana voimakkaimman rakennemuutoksen alueellakin, Piispanristillä ja keskustassa. Vanhimmat ikäryhmät (65 74 v ja 75+ v) ovat kasvaneet eniten koko kaupungin mitassa. Kasvu on ollut Piispanristin ja keskustan ohella voimakasta myös Littoisissa. Kerrostalorakentamisen ja vanhimpien asukkaiden määrän kasvun välinen yhteys ei ole siis aivan suora. Pientaloissa asuu paljon myös vanhimpia kaarinalaisia.
3 3 (20) Kaarina ryhmä % % % % % 09/10 03/10 % 03/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 yht ,8 8/2010 sisältää Piikkiön Luvut kunkin vuoden elokuulta Auranlaakso Auranlaakso on omakotitalovaltainen kaupunginosa. Tällä vuosikymmenellä on rakennettu koulutien ja Eräkadun alueet. Silvolanrinteen ja koulun mäen rakentaminen on käynnissä. Auranlaakson väestön määrässä on lievä laskeva perussuunta, johon rakentaminen vaikuttaa heti. Uusi ilmiö on päivähoitoikäisten määrän tuntuva lisääntyminen. Työikäisten aikuisten määrä on pysynyt vakaana. Muut ikäryhmät ovat vähenemässä. Alueella asutaan kauan, mutta omakotivaltaisuuden vuoksi vanhimmat asukkaat muuttavat pois. Palveluiden kannalta Auranlaaksoon sopii hyvin täydennysrakentamista. Auranlaakso ryhmä % % % % % % 09/10 02/10 % 02/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 98 5, , , ,0 56 3,1 41 2,6 43 2,7 45 2,7 52 3, ,3 yht ,3
4 4 (20) Littoinen Littoisissa on rakennettu asuntoja tarkasteluaikana varsin vähän, lähinnä Untolantiellä. Paaskunnan asunnot ovat nyt valmistumassa. Tästä huolimatta on alueen asukasmäärä kasvanut enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Kaupunginosassa on käynnissä sukupolven vaihdos. Vanhoihin pientaloasuntoihin muuttaa lapsiperheitä. Koululaisten määrä onkin kasvanut voimakkaasti. Kasvu näyttää nyt taittuneen. Pienten lasten määrä on vähentynyt vuosikymmenen alusta. Paaskunnan uudet asukkaat alkavat nyt näkyä asukasluvussa. Uusien asuntoalueiden suunnitteluun on Littoisten alueella syytä suhtautua kriittisesti lasten ja nuorten palveluiden kannalta. Littoisissa on kasvanut voimakkaasti myös vanhimpien asukkaiden määrä. Pientaloissa asuu merkittävästi myös ikäihmisiä. Vanhusten palveluiden kysyntä pysyy Littoisissa voimakkaana. Littoinen ryhmä % % % % % % 09/10 02/10 % 02/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 yht ,1 Piispanristi Uudenmaantien varren kaupunginosissa, Piispanristillä ja keskustassa, on käynnissä voimakkain rakennemuutos. Nämä kaupunginosat ovat eniten aikuistumassa. Kolmannes kaarinalaisista asuu Turun rajan ja Kaarinantien välillä Uudenmaantien varressa. Tarkasteluaikana on Piispanristillä rakennettu rivi ja kerrostaloja Kairiskulmaan. Herrasniityn rivitalojen ja Piispanristin kerrostalojen asemakaavat ovat tekeillä. Asukasmäärä on kasvanut jonkin verran enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Työikäisten aikuisten määrä on kasvanut lähes saman verran kuin koko kaupunginosa. Aikuisten osuus koko väestöstä on pysynyt vakaana. Lasten ja nuorten määrä on sama kuin vuosikymmenen alussa. Eniten on kasvanut yli 75 vuotiaiden määrä. Herrasniityn rivitalojen rakentaminen saattaa kääntää lasten ja nuorten määrän lievään kasvuun. Piispanristin kerrostalojen rakentaminen vahvistaa edelleen aikuisten osuutta. Poikluomassa tulee tapahtumaan sukupolven vaihtumista. Suurin paine tulee kohdistumaan vanhusten palveluihin.
5 5 (20) Uudenmaantien varren täydennysalueiden jälkeen on asuntorakentamisen painopisteen tarkoitus siirtyä Lemunniemelle. Aluksi Yli Lemun alueet ovat Piispanristin palveluiden varassa. Lemunniemen keskeinenkin alue vastaa asukasluvultaan koko Piispanristin kaupunginosaa eli asukasta. Lemunniemen asukasluku saattaa olla lopulta Lemunniemi tulee tarvitsemaan omat palvelut, kun rakentaminen on edistynyt riittävän pitkälle. Piispanristi ryhmä % % % % % % 09/10 02/10 % 02/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 yht ,7 Keskusta Väestön rakenne on muuttunut eniten keskustassa. Entiset lapsiperheiden kerros ja rivitaloalueet ovat muuttuneet aikuisten alueiksi. Työikäiset aikuiset ovat säilyttäneet asemansa väestössä sekä suhteellisesti että määrällisesti. Lasten ja nuorten määrä on vähentynyt koko ajan voimakkaasti. Viimeisen kahden vuoden aikainen ilmiö on, että pienten lasten määrä on kasvanut. Tämä saattaa merkitä sitä, että perheet ovat palaamassa keskustan rivitaloalueille. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Yli 75 vuotiaiden osuus asukkaista on korkein keskustassa eli runsaat yhdeksän prosenttia. Koko kaupunginosan asukasmäärä on toista vuotta lievässä laskussa. Tarkasteluaikana on rakennettu Kärjen rivitaloaluetta ja keskustan kerrostaloja. Pohjois keskustan rivitaloalueen ja Uimahallintien kerrostalojen rakentaminen on käynnissä. Keskustan länsiosan kerrostalokorttelin asemakaava on hyväksytty. Voudinaukion ja Pyhän Katariinan tien kerrostalojen asemakaavat ovat tekeillä. Pohjanpellon asemakaavan aloitusosa on voimassa. Jatko osan asemakaavatyö on käynnissä. Pohjanpellolle tulee omakotitaloja rivitalojen lisäksi. Kaupunginosa kaipaa juuri perheasuntoja. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät siten täydessä käytössä ja paine vanhusten palveluihin helpottaa. Uusista alueista Pohjanpellolla on suurimmat mahdollisuudet lapsiperheiden houkutteluun. Pohjoiskeskustan asukasrakenne riippuu siitä, millä asuntovalikoimalla rakentaja toteuttaa alueen. Rivi ja kerrostalot vahvistavat nykyistä kehitystä. Aikuisten asema pysyy vahvana. Lasten ja nuorten määrä vähenee. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy. Kaupunginosan asukkaiden määrä pysyy kutakuinkin ennallaan.
6 6 (20) Voivalan ranta ja eräät Kesämäen ympäristön täydennyskohteet tuovat lapsiperheitä lähistölle. Ne sopivat hyvin keskustan kehitykseen. Keskusta ryhmä % % % % % % 09/10 02/10 % 02/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 yht ,3 Nummenniitty Nummenniityn kaupunginosa muodostuu pääosin Krossin yritysalueesta. Kaupunginosassa on Sorron ja Kurkelan vanhat omakotialueet. Alueella on ollut vain satunnaista asuntorakentamista 1990 luvun jälkeen. Pieniä täydennyskohteita saattaa tulla Länsi Krossin osayleiskaavan myötä. Alueen asukasmäärä laskee lievästi. Sukupolven vaihdos tulee tapahtumaan lähivuosina. Nummenniitty ryhmä % % % % % % 09/10 02/10 % 02/ ,3 85 8,2 77 7,6 72 7,0 76 7, , , , , , , , , , , , , , , , ,1 81 7,8 81 7,8 88 8,7 93 9,0 92 9, , ,3 55 5,3 58 5,5 45 4,5 50 4,9 53 5, ,2 yht ,1
7 7 (20) Voivala Voivala on yli asukkaan omakotivaltainen kaupunginosa. Sitä rajoittavat moottoritie, Tuorlan alue, Kuusistonsalmi ja Kaarinantie. Tarkasteluaikana on rakennettu Varsahaka ja Soukkion viimeisiä osia. Voivalan rannan rakentaminen on käynnistynyt. Kaupunginosan asukasmäärä on kasvanut koko kaupungin tahdissa. Merkittävää on, että työikäisten aikuisten määrä on kasvanut keskimääräistä vähemmän. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Lasten ja nuorten määrä on kasvanut keskimääräistä enemmän. Alueella on käynnissä kaksijakoinen kehitys. Uudet omakotitalot lisäävät lasten ja nuorten määrää. Toisaalta kaupunginosassa asutaan kauan ja eläkeläisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Kesämäen sukupolven vaihdos on vielä edessä. Voivalan rannan rakentaminen ja asukkaiden vaihtuminen nuorempiin vahvistavat lasten, nuorten ja työikäisten aikuisten asemaa väestössä. Tämä sopii hyvin keskustan tilanteeseen. Voivala ryhmä % % % % % % 09/10 02/10 % 02/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 yht ,1 Kuusisto Kuusisto on kasvanut kaikista alueista voimakkaimmin. Saaren asukasluku on nyt yli Tarkasteluajan kasvu on ollut 660 henkilöä. Tämä johtuu puoliksi uudisrakentamisesta ja puoliksi vanhojen alueiden sukupolven vaihdoksesta. Uusista alueista merkittävin on Lounais Empo. Kuusiston asukasluvun kasvu näyttää nyt pysähtyneen. Kuusiston osayleiskaavan mukaiset asuntoalueet on asemakaavoitettu. Kuusiston rakentamiseen on siten tulossa tauko. Lounais Empon rivitaloalueen toteuttamisaika ja tapa ovat avoimia kysymyksiä. Kuusistossa ovat kasvaneet kaikki ikäryhmät. Lounais Empon rakentamisen alkupuolella oli saarella varsinainen pienten lasten aalto. Päivähoitoikäisten määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on pysynyt vakaana. Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on saarella hieman pienempi kuin Kaarinassa keskimäärin.
8 8 (20) Kuusiston asemakaavoittamiseen on siis tulossa usean vuoden tauko. Asukasluvun kehitys riippuu vanhoilla alueilla tapahtuvasta sukupolven vaihdoksesta ja siitä, miten Lounais Empon rivitaloalue tullaan toteuttamaan. Koulun laajennusta suunniteltaessa arvioitiin, että asukasluku asettuu asukkaan tuntumaan. Saari on omakotivaltaista aluetta, jossa asutaan kauan. Asukasluku kääntyy lievään laskuun, kun rakentaminen loppuu. Lasten ja nuorten määrä tasaantuu. Toisaalta näyttää siltä, että vanhempana Kuusistosta muutetaan pois. Kuusisto % ryhmä % % % % % 09/10 02/10 % 02/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 75 4,3 90 4,6 95 4,7 97 4,7 99 4, ,6 yht ,9 Nunna ryhmä % % 09/10 % 09/ , ,9 5 6, , ,6 4 3, , ,2 7 1, ,1 48 6,4 5 9, ,9 29 3,9 0 0,0 yht ,4 Nunna Nunna on Littoisten taajamaan kuuluva Liedon, Turun kehätien ja moottoritien rajoittama alue. Littoistentien varressa on käynnissä suuri asemakaavatyö. Pyydysmäen, radan varren ja Nunnan itäosan asemakaavat ovat tekeillä. Alueelle tulee sekä kaupungin että yksityisten omakotitontteja. Uusia omakotitontteja on Nunnan kaavoissa noin sata. Yhtiömuotoista pientalorakentamista on noin 50 asunnon verran. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaavaan kuuluu rautatien ja moottoritien rajoittama alue. Keskeinen kysymys osayleiskaavassa on asumisen mitoitus, koska alue on kahden täyden koulun välissä.
9 9 (20) Hepojoki % 09/10 ryhmä % % 09/ , ,3 1 3, , ,6 4 10, , ,7 7 3, ,6 27 8,7 3 10, ,8 15 4,8 0 0,0 yht ,3 Piikkiön kirkonkylä ryhmä % % 09/10 % 09/ , ,0 9 2, , ,7 2 0, , ,5 26 1, , , , , ,7 9 3,5 yht ,8 Makarla % 09/10 ryhmä % % 09/ ,8 55 8,9 6 9, , ,3 5 7, , ,3 10 2, ,9 52 8,4 9 20, ,1 19 3,1 0 0,0 yht ,3 Hepojoki Liedon, Paimion, moottoritien ja Ohikulkutien rajoittama Hepojoki on maaseutua. Alueella on jonkin verran hajarakentamista. Piikkiön kirkonkylä Piikkiön kirkonkylä on moottoritien, Ohikulkutien ja 110 tien rajoittama kaupunginosa, joka muistuttaa asukasluvultaan ja ikäjakautumaltaan läntistä naapuria, Voivalan kaupunginosaa. Piikkiön kirkonkylässä on vireillä keskustan asemakaavan uudistaminen sekä pienempiä kohteita. Alueella on jonkin verran toteutumattomia asemakaavoja sekä runsaasti mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen. Kaupunginosan asukasluku on kasvussa. Yli 75 vuotiaiden määrä on laskussa. Makarla Moottoritie, Paimio, 110 tie ja Turun kehätie rajoittavat Makarlan kaupunginosaa. Asemakaavoitettua asuinaluetta on keskustan jatkeena kehätien koillispuolella. Tammisillan taajama Helsingintien varressa on asemakaavoittamaton. Muuten kaupunginosa on haja asutusaluetta.
10 10 (20) Piikkiönlahti ryhmä % % 09/10 % 09/ , , , , ,3 10 6, , ,4 9 0, , ,9 3 2, ,6 87 5,9 4 4,8 yht ,3 Heernummi % 09/10 ryhmä % % 09/ , ,5 1 1, , ,2 1 1, , ,4 7 1, ,1 51 9,2 0 0, ,4 26 4,7 1 4,0 yht ,4 Harvaluoto % 09/10 ryhmä % % 09/ ,2 19 8,0 0 0, , ,0 2 8, , ,9 3 2, , ,0 3 13, ,0 17 7,2 3 21,4 yht ,2 Piikkiönlahti Piikkiönlahden kaupunginosaa rajoittavat 110 tie, Toivonlinnantie sekä ranta Toivonlinnasta Tuorlaan. Kaupunginosaan kuuluu asemakaavoitettuja asuinalueita Helsingintien varressa. Piikkiön mantereen eteläosa on laaja haja asutusalue. Kaupunginosa muistuttaa asukasluvulta ja ikäjakautumalta Auranlaaksoa. Raadelmassa on rakentamatta noin 200 yhtiömuotoista pientaloasuntoa. Asukasmäärä on ollut viimeisen vuoden aikana lievässä laskussa. Heernummi Heernummen kaupunginosaa rajoittavat Paimio, Paimionselkä, Toivonlinnantie sekä 110 tie. Asemakaavoitettua asuinaluetta on hieman keskustan kyljessä. Kaupunginosa on muuten haja asutusaluetta. Harvaluoto Kaupunginosa käsittää nimensä mukaisesti Harvaluodon saaren. Osayleiskaavassa on runsaasti rakentamattomia rakennuspaikkoja.
11 11 (20) 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen Syksyllä 2009 valmistui perusopetuksen tilantarvekartoitus Koulutilat Kaarinassa Seuraavassa on verrattu rakenteilla olevia asuinalueita, käynnissä olevia kaavahankkeita sekä käytettävissä olevaa koulutilaa. Tarkastelu on jaettu neljään kokonaisuuteen: Auranlaakso, Littoinen ja Nunna, Uudenmaantien varsi, Piikkiön keskeinen taajama alue sekä Kuusisto. Hajarakentamista ei ole tarkasteltu erikseen. Keskeneräisiltä alueilta on pyritty arvioimaan rakentamattomien asuntojen määrää. Tarkastelussa on otettu huomioon vain kokonaiset alueet tai merkittävät ryhmät. Hajallaan olevia yksittäisiä pientalotontteja ei ole mukana niiden toteutumiseen liittyvän suuren epävarmuuden vuoksi. Peruskoulu on hyvä yhtenä mitoituksen lähtökohtana. Koulua käy koko ikäluokka. Tilat ovat koulutoimintaan suunniteltuja ja rakennettuja. Koulussa käydään omatoimisesti. Toisaalta kuljettaminen kouluun kunnan kustannuksella on kallista. Peruskoulun kustannukset ovat merkittäviä kunnan taloudessa. Yhdyskuntarakenteeseen tulee hyviä ominaisuuksia koko väestön kannalta, jos esimerkiksi omatoiminen koulumatka ilman kuljettamista on mahdollinen. Auranlaakson, Littoisten ja Nunnan alueella näyttävät koulut olevan lähivuosina täynnä. Uusien asuinalueiden kaavoittamiseen kannattaa suhtautua kriittisesti. Nykyisen kaavoitusohjelman hankkeet eivät riitä pitämään kouluja täynnä Uudenmaantien varressa ja Piikkiön keskeisellä taajama alueella. Tälle alueelle kannattaa suunnata uutta täydennysrakentamista. Sillä tuetaan olemassa olevaa taajamaa ja toimivia palveluita. Kuusistossa rakennetaan lähivuosina valmiiksi nykyisiä asuinalueita. Lähde: Tilantarvekartoitus, Kaarinan kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tilat , Kaarina 2009 Taulukoiden lyhenteet: AO Omakotitalot AP Rivitalot ja vastaavat pientaloryhmät AK Kerrostalot Auranlaakso, Littoinen ja Nunna Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP Silvolanrinne Auranlaakson koulun mäki Rukkikatu ja Muurikinkatu 50 Paaskunta Nunna Yhteensä /2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen
12 12 (20) Auranlaakson koulussa on 135 oppilasta. Koulussa on tilaa 175 oppilaalle. Kotimäen koulussa on 700 oppilasta. Koulu on täynnä. Noin sadan asunnon rakentaminen pitää Auranlaakson asukaslukua lähinnä ennallaan. Auranlaakson koulu on täynnä, jos tämän jälkeen rakennetaan noin sata asuntoa. Auranlaakson ja Littoisten koulut ovat lähivuosina täynnä. Alueella näyttää olevan jonkin verran enemmän koululaisia kuin koulupaikkoja. Tällöin voidaan käydä Littoisten eteläosista Valkeavuoressa tai tehdä yhteistyötä Liedon Littoisten koulun kanssa. Auranlaakson ja Littoisten alueella suhtaudutaan kriittisesti taulukon kohteiden lisäksi aloitettavien uusien asuinalueiden kaavoittamisen. Uudenmaantien varsi: Piispanristi, Keskusta, Nummenniitty ja Voivala Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP AK Kärki 9 38 Pohjois keskusta 100 Voivalan ranta Kappelimäki 13 Tiilipelto 16 Keskusta 1) 390 Pohjanpelto 2) Piispanristin kerrostalot 300 Herrasniitty 330 Vähä Rauhalinna 1 8 Hulkkionkaari 80 Yhteensä /2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen 1) Länsi keskusta, Uimahallintie, Kotosalla ja Voudinaukio. Osa asemakaavoista on voimassa. 2) Aloitusosan asemakaava on voimassa. Piispanlähteen koulussa on 650 oppilasta. Koulussa on tilaa 730 oppilaalle. Hovirinnan koulussa opiskelee 320 suomenkielisen perusopetuksen oppilasta ja noin 40 ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasta. Koulussa on tilaa 450 oppilaalle. Valkeavuoren koulussa opiskelee 630 oppilasta. Koulussa on tilaa 720
13 13 (20) oppilaalle. Kouluissa on nyt oppilaita yhteensä Tilaa on oppilaalle. Piispanristin kerrostalojen rakentaminen ja vanhojen alueiden sukupolven vaihtuminen pitävät yllä nykyistä väestön määrää ja ikäjakautumaa. Herrasniityn rakentaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 70 oppilaalla. Keskustassa kerrostalojen rakentamisella ei ole merkitystä koulujen kannalta. Rivitalojen ja Pohjanpellon omakotitalojen rakentaminen pitävät koululaisten määrän niukasti nykyisellä tasolla. Voivalan kaupunginosan asukasmäärä sekä lasten ja nuorten määrä ovat lievässä kasvussa, vaikka asuntorakentaminen on vähäistä. Sukupolven vaihtuminen vanhoilla alueilla saattaa olla käynnistynyt. Tällöin pientalojen rakentaminen lisää suoraan asukaslukua. Peruskoululaisten määrä lisääntyy noin 40 oppilaalla. Sukupolven vaihtuminen vanhoilla alueilla saattaa lisätä peruskoululaisten määrää myös noin 40 oppilaalla. Voimassa ja tekeillä olevien asemakaavojen sekä sukupolven vaihtumisen vuoksi peruskoululaisten määrä on lisääntymässä Uudenmaantien varren kaupunginosissa lähivuosina noin 150 oppilaalla. Voivalan osayleiskaavan mukaisen Hulkkionkaaren alueen toteuttaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 20 oppilaalla. Asemakaavatyö on käynnissä. Taulukon kohteiden lisäksi voidaan rakentaa pientaloasuntoa ennen kuin Uudenmaantien varren koulut ovat täynnä. Osayleiskaavan mukaisten Rauhalinnan pientaloalueiden toteuttaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 30 oppilaalla. Kaavoittaminen ei ole vireillä. Rauhalinnan pientaloalueet voivat toteutua osayleiskaavaa laajempina tai Pohjois keskustan lisäalueita rakennetaan. Keskustassa ja sen lähellä on vireillä kerrostalohankkeita, joiden asemakaavat eivät ole tekeillä. Kerrostalorakentamisella ei ole juuri merkitystä koulujen kannalta keskustassa. Merkittävä rakentaminen Lemunniemellä vaatii uutta koulutilaa, jos Uudenmaantien varren täydennysrakentaminen toteutuu. Uudenmaantien varren kaupunginosien täydennysrakentaminen pyritään toteuttamaan, jotta olemassa olevat koulut pysyvät täydessä käytössä. Piikkiön keskeinen taajama alue Koroisten koulu ja Salvelanrinteen koulu toimivat Piikkiön koulukeskuksessa. Ne ovat sulautumassa yhdeksi yhtenäiskouluksi. Koulukeskuksessa opiskelee 510 oppilasta. Tilaa on 660 oppilaalle. Rungon koulussa opiskelee 160 oppilasta. Koulussa on tilaa 175 oppilaalle. Koulu on käytännössä täynnä. Raadelman ja Tuomolan rivitaloasuntojen rakentaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 50 oppilaalla. Omakotitalojen rakentaminen lisää peruskoululaisten määrää noin 30 oppilaalla. Kerrostalojen rakentaminen pitää yllä lähinnä nykyistä asukaslukua. Koulujen kannalta on Piikkiön kirkonkylään mahdollista sijoittaa taulukon kohteiden lisäksi täydennysrakentamista pientaloasunnon verran. Täydennysrakentamisella tuetaan olemassa olevaa taajamaa ja toimivia palveluita.
14 14 (20) Piikkiön keskeisen taajama alueen täydennysrakentaminen pyritään toteuttamaan. Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP AK Raadelma 200 Pappilanpelto 140 Tuomola Teppala 30 Moskala 18 Moskala 4 Matarakaari 2 Yhteensä /2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen Kuusisto Alue Valmistumattomia asuntoja AO AP Lounais Empo 76 Linnanrauniontien varsi 1) 19 Keski Empo 8 Salmenranta 6 Yhteensä /2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen 1) Osa asemakaavoista on voimassa Kahden toimipisteen Kuusiston koulussa työskentelevät alakoulun luokat. Yläkoulua käydään Valkeavuoressa. Kuusistossa opiskelee 150 koululaista. Koulussa on tilaa 225 oppilaalle. Nykyisen Kuusiston osayleiskaavan asuinalueet on asemakaavoitettu. Jonkin verran täydennysrakentamista voi tapahtua vanhoja asemakaavoja uudistamalla. Uusia asuinalueita pohditaan, kun osayleiskaava uusitaan. Suurin toteutumaton kohde on Lounais Empon kaupunkipientaloalue. Siellä oli tarkoitus rakentaa asunto osakeyhtiömuotoisia paritaloryhmiä. Alueen toteutuminen nykyisen asemakaavan pohjalta on epävarmaa. Taulukon kohteiden toteuttaminen lisää alakoululaisten määrää noin 30 oppilaalla. Kuusiston koulun oppilasmäärä asettunee
15 200 oppilaan paikkeille. Kun rakentaminen loppuu, kääntyy asukasluku lievään laskuun. 3 Kaupungin oma maan myynti Kaupungin oma maanmyyntitavoite on 2,2 Me vuodessa. Tämä onnistuu, jos asuintonttien myynti on keskimäärin 1,5 Me vuodessa. Tämä edellyttää puolestaan, että vuosittain myydään 30 omakotitonttia sekä rivi ja kerrostalotontteja k 15 (20) 1 Kaupunginosien väestö 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen 3 Kaupungin oma maan myynti 4 Asumisen kaavoituskohteet m 2 :n edestä. On tietenkin selvää, etteivät tällaiset keskimääräiset luvut toteudu vuosittain. Taulukoissa on arvioitu myytävissä olevia asuintontteja vuosina Omakotitontit Kappaletta Alue Kalttassuo 1 Runko 1 Tuomola 3 Voivalan ranta Kirismäki, Matarakaari 2 Moskala, Hakatie 4 Nunna, Radan varsi Varsahaka, lisäosa 7 Hulkkionkaari Liikuntapuisto 3 Pohjanpelto, jatko osa 3 Nunna, Pyydysmäki Poikluomantie Poikluomantie 19 2 Vyyryläisenmäentie 3 2 Piikkiön paloaseman alue 4 Voivalan rannan lisäalue 10 5 Lemunniemen aloitus 10 Yhteensä /2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen tai kaavatyötä ei ole aloitettu: oranssi
16 16 (20) Rivi ja kerrostalotontit Kerrosneliömetriä Alue Uimahallintie 1) Linja autoaseman tontti Silvolanrinne Pohjois keskusta 2) Voivalan ranta Pappilanpelto Piispanristin kerrostalot 3) Pohjanpelto, jatko osa Voudinaukio Mattelmäki Keskustan liiketalo Kallenraitin kulma Uudet kohteet X Yhteensä X 8/2010 Asemakaava on voimassa: vihreä, kaavatyö on käynnissä: keltainen tai kaavatyötä ei ole aloitettu: oranssi 1) Myyty ) Myyty osittain ) Edellyttää tontin osien lunastamista Taulukoiden tonttien myyntiarvo on noin 14 Me. Myytävää on, jos vain kauppa käy. Kohteet saattavat olla jossain määrin vaihtoehtoisia. Omakotipuolella on ongelmana voimassa olevien asemakaavojen vähäisyys. Tontit ovat lähes pelkästään tekeillä olevissa kaavoissa. Jatkuvasti ollaan myös yhden alueen varassa. Muun muassa kaavavalitukset tuovat tällaiseen asetelmaan epävarmuutta. Lemunniemen asemakaavoituksen aloittaminen on lykkääntynyt valitusten vuoksi. Asemakaavoja uudistamalla saadaan käyttöön pieniä kohteita vähällä verkostojen rakentamisella. Tällaisia kannattaa tehdä koko ajan, koska vaihtoehtoisia myytäviä kohteita tarvitaan. Kaikki myytävissä olevat kerros ja rivitalotontit on sijoitettu taulukossa tälle vuodelle. Todellisuudessa kohteita siirtyy myöhemmille vuosille. Pappilanpellon asemakaava on ollut voimassa toista kymmentä vuotta. Kerrostalot eivät ole toteutuneet korkeasuhdanteen aikanakaan. Onkin harkittava asemakaavan muuttamista tiiviiseen pientalorakentamiseen sopivaksi. Tarkastelukauden lopulla tarvitaan uusia kohteita esimerkiksi keskustan läheltä. Näitä voivat olla uimahallin ympäristö ja Elonaukea Koristossa.
17 4 Asumisen kaavoituskohteet Kaupunginosien väestö 17 (20) 2 Koulujen tilat ja asuinalueiden rakentaminen 3 Kaupungin oma maan myynti 4 Asumisen kaavoituskohteet YLEISKAAVOITUS Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava (A) Länsi Krossin osayleiskaava (B) Keskeinen kysymys on asumisen mitoitus Sorron ja Kurkelan asuinalueiden vähäistä täydennysrakentamista Uimahallin ympäristö Elonaukea Keskustan osayleiskaavan muutos (C) Littoisten osayleiskaavan muutos (D) Voivalan osayleiskaavan muutos (E) Turun kaupunkiseudun rakennemalli Piikkiön keskeisen taajama alueen osayleiskaava Kuusiston osayleiskaavan uudistaminen Kaavatyö on käynnissä: keltainen, kaavatyö on aloittamatta: sininen, seudullinen suunnitelma: oranssi Suluissa olevat kirjaimet viittaavat sivulla 19 olevan kartan sinisiin merkintöihin. Merkinnöissä on otettu huomioon vain asuminen. Liittyy Turun kehätien parantamisen suunnitteluun Mahdollistaa Rauhalinnan kehittämisen 110 tien varsi Tuorlasta Tammisiltaan
18 18 (20) ASEMAKAAVOITUS Auranlaakso, Littoinen, Nunna Nunna (1) Itäosa Pyydysmäki Radan varsi Uudenmaantien varsi Hulkkionkaari (2) Mahdollista aloittaa nykyisen osayleiskaavan pohjalta Piispanristin kerrostalot (3) Rauhalinnan alueen asemakaavat Pohjanpelto Pohjanpellon jatko osa (4) Keskustan kehittämisen asemakaavat (5) Länsi osa Liiketalo Kallenraitin kulma Mattelmäki Uimahallin ympäristö Elonaukea Herrasniitty (6) Voivalan rannan lisäalue (7) Liittyy Tuorlan alueen suunnitteluun Aloitusosa Lemunniemen asemakaavat (8) Piikkiön keskeinen taajama alue Piikkiön keskusta (9) Piikkiön keskusta (10) Pappilanpelto Puosta Muita kohteita Pienet täydennysrakentamiskohteet Kaavatyö on käynnissä: keltainen, kaavatyö on alkamassa tai aloittamatta: sininen Suluissa olevat numt viittaavat sivulla 19 olevan kartan punaisiin merkintöihin. Asemakaavoja uudistamalla pieniä täydentämiskohteita, jotka voidaan toteuttaa vähällä tekniikan rakentamisella
19 19 (20)
20 20 (20) Liite VAKINAISESTI ASUTUT ASUNNOT pa omakoti rivi kerros yhteensä asukkaita asunnossa asuntoa % asuntoa % asuntoa % asuntoa Kaarina ,4 Lieto ,6 Turku ,9 Raisio ,2 Naantali ,2 Paimio ,3 Masku ,7 Yhtensä ,1 Lähde: Tilastokeskus Tiedot
Pasi Aromäki DA:35/2017
1 (10) Pasi Aromäki DA:35/2017 KAAVOITUSOHJELMA SYKSY 2017 1 Yleiskaavat Kaupungin strategian yhtenä strategisena päämääränä on ekologisesti viihtyisä ympäristö. Kaupunkirakennetta koskevat kriittiset
LisätiedotPasi Aromäki DA:35/2017. B. Ala-Lemua koskeva Lemunniemen osayleiskaavan muutos (K3008, rakennemallin
1 (10) Pasi Aromäki DA:35/2017 KAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2017 1 Yleiskaavat Kaupungin strategian yhtenä strategisena päämääränä on ekologisesti viihtyisä ympäristö. Kaupunkirakennetta koskevat kriittiset
LisätiedotKaavoitus Pasi Aromäki / PA DA: Kaavan otsikon merkintöjen selitys on sivulla 5.
1 (9) Kaavoitus Pasi Aromäki / PA DA: KAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2019 1 Yleiskaavat Kaupungin yhtenä strategisena päämääränä on viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö. Kaupunkirakenteen kehittäminen
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2015. 1 Yleiskaavat 1 (12) Pasi Aromäki / PA 13.1.2015
1 (12) Pasi Aromäki / PA KAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2015 1 Yleiskaavat A. Voivalan osayleiskaavan muutos Rauhalinnassa (K6006, rakennemallin alue 62) Rauhalinna on lähivuosien tärkein täydennysrakentamiskohde
LisätiedotKAAVOITUSOHJELMA SYKSY Yleiskaavat 1 (10) Kaavoitus Pasi Aromäki / PA DA:35/2018
1 (10) Kaavoitus Pasi Aromäki / PA DA:35/2018 KAAVOITUSOHJELMA SYKSY 2018 1 Yleiskaavat Kaupungin yhtenä strategisena päämääränä on viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö. Kaupunkirakenteen kehittäminen
LisätiedotPasi Aromäki / PA DA:143/2014
1 Pasi Aromäki / PA 17.3.2016 A:143/2014 LMUNNIMN JA PIISPAN- RISTIN OSAYLISKAAVA Lemunniemen tavoitteet Kaupunkiseudun rakennemallin mukaan Lemunniemeen uusi 10.000 15.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen
LisätiedotPasi Aromäki / PA DA:136/2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täsmentyy kaavatyön kuluessa.
1 (6) Pasi Aromäki / PA DA:136/2017 PIIKKIÖN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Aloite Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täsmentyy kaavatyön kuluessa. Kaava-aineisto on
LisätiedotPasi Aromäki / PA 23.2.2015 DA:143/2014 LEMUNNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET. 1 Suunnittelualue
1 Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 A:143/2014 LMUNNIMN OSAYLISKAAVAN MUUTOKSN TAVOITTT Kaupunkiseudun rakennemallin mukaan Lemunniemeen uusi 10.000 15.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle.
LisätiedotLEMUNNIEMEN JA PIISPAN- RISTIN OSAYLEISKAAVA. Piispanristin tavoitteet 1 (5) Kaupunginvaltuusto Pasi Aromäki / PA 4.3.
Kaupunginvaltuusto 25.4.16 37 1 (5) Pasi Aromäki / PA DA:210/2015 LEMUNNIEMEN JA PIISPAN- RISTIN OSAYLEISKAAVA Piispanristin tavoitteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Lemunniemeä koskevat
LisätiedotSuomen Ilmakuva Oy Kaupunkikehityspalvelut
Suomen Ilmakuva Oy Kaupunkikehityspalvelut 18.9.17 Yhteinen ympäristömme Kaupunkikehityspalvelut Tekniset palvelut Suomen Ilmakuva Oy ORGANISAATIO 1.6.2017-> ORGANISAATIO 1.6.2017 -> Lautakuntien tehtävät:
Lisätiedotklo 17:00 Kaarina-talo, Kuusistonsalmi
KAARINAN KAUPUNKI Tekninen lautakunta Kokouskutsu 4/2019 26.03.2019 Kokousaika Kokouspaikka 26.03.2019 klo 17:00 Kaarina-talo, Kuusistonsalmi Käsiteltävät asiat Kokouskutsu... 1 39 Lausunto Rauvolantien
LisätiedotPIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 (9) Pasi Aromäki / PA DA:/2015 PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Aloite 2 Suunnittelualue 3 Lähtötiedot Lähtötilanne Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLinja K2 sisältää kutsuohjattua liikennettä erilliselle kartalle rajatulla alueella.
1 (14) Kohde 1/2014 Linjan K2 (Lemunniemi Kaarinan keskusta Kuusisto) reitti: A KUUSISTO (Rantamäentien/Kuuslahdentien risteys) Vuolahdentie Saaristotie Kuusistonkaari Emponkaari - Urheilutie Vanhatie
LisätiedotTurku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa
Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä
LisätiedotLemunniemi ja Piispanristi
Lemunniemi ja Piispanristi Luonnoksen selostus Suomen ilmakuva oy Kaarinan kaupunki ympäristöpalvelut 2017 2 DA:143/2014 (Piispanristin tavoitevaihe on tehty numerolla DA:210/2015) Tämän osayleiskaavan
LisätiedotLaskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko
Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).
LisätiedotIisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet
Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun
LisätiedotKymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija
Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla
LisätiedotLemunniemi ja Piispanristi
Lemunniemi ja Piispanristi Selostus Suomen ilmakuva oy Kaarinan kaupunki kaupunkikehityspalvelut 2018 2 DA:143/2014 (Piispanristin tavoitevaihe on tehty numerolla DA:210/2015) Tämän osayleiskaavan tavoitteena
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotMAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >
MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin
LisätiedotVäestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella
SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotIin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotKolme lasten- ja nuortentaloa Kaarinan keskustassa Valkeavuoren lasten- ja nuortentalon hankesuunnitelma
Kaarinan Seitsikko (sd, vihr, ps, kd, rkp, kesk ja vas) 216-2-1 - valtuustoryhmät, jotka ovat sopimuksen kolmesta yhtenäiskoulusta allekirjoittaneet 1 Kolme lasten- ja nuortentaloa Kaarinan keskustassa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotLEMUNNIEMEN JA PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVA - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 (14) Pasi Aromäki / PA DA:143/2014 LEMUNNIEMEN JA PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVA - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Aloite 2 Suunnittelualue 3 Lähtötiedot Lähtötilanne Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 2016
ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 2016 Sisällysluettelo Työryhmän asettaminen ja sen tavoitteet 3 Kaavoitus Täydennysrakentaminen painopisteenä 4 Yleiskaavat 5 Kaupunkirakenteen täydentäminen ja keskustat
LisätiedotKultanummen ja Kalttassuon asemakaavojen täydentäminen, A2201
Kaarinan kaupunki Kultanummen ja Kalttassuon asemakaavojen täydentäminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 2016 DA: /2016 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotOsa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.
Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotKAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ 2019 Ylöjärven kaupunki Timo Rysä
KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ 2019 Ylöjärven kaupunki Timo Rysä 4.4.2019 Yleisiä nostoja ja tavoitteita Kaavoituksen painopiste lähivuosina yleiskaavoituksesta asemakaavoitukseen Ydinkeskustan oyk, osittainen
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa
NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena
LisätiedotKoulurakentamien ohjausryhmä, kokous 11
Muistio 1 (3) Tekniset palvelut 9.5.2018 Koulurakentamien ohjausryhmä, kokous 11 Aika 9.5.2018 kello 16:00-18:00 Paikka Läsnä Poissa Kaupunginvirasto, kokoushuone Kuusistonsalmi Niina Alho, puheenjohtaja
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotKauselan asemakaavan muutos A1108B
Kaarinan kaupunki Kauselan asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA:/207 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy)
1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia
LisätiedotVerkakylän asemakaavan laajennus
Kaarinan kaupunki Verkakylän asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: /2015 2 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotTilastokatsaus 7:2013
Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotKaakkois-Herrasniityn asemakaava A3516
Kaarinan kaupunki Kaakkois-Herrasniityn asemakaava A56 osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 46/06 A56 0..06 Maankäyttö- ja rakennuslain 6 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-
Lisätiedot1. Väestö. 1.1Johdanto
1. Väestö 1.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995-2009, 2000-2009 ja 2008-2009 välillä on
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2016-2020 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten.
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotIso-Kauselan asemakaavan muutos A1102
Kaarinan kaupunki Iso-Kauselan asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotIso-Kauselan asemakaavan muutos, A1103
Kaarinan kaupunki Iso-Kauselan asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: /2017 2 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotKlaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet
Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotHYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA
HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä
LisätiedotASEMAKAAVOITUSOHJELMA
Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotOulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos
Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos 1.11.2012 Haukipudas Kiiminki seutusuunnittelija Anne Leskinen 14.11.2012 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos 2 Oulun
LisätiedotISO-KAUSELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
KAARINAN KAUPUNKI ISO-KAUSELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 23.8.2017 KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 2017 2 ISO-KAUSELAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotSivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen
LisätiedotEsikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita
Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
Lisätiedot312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva
3 KIVIKON SUURALUE 31 KIVIKON TILASTOALUE 34 Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Kemi- Tornion lentokentän väliin sijoittuvat Kemin koillisosat Tervaharjulta ja Kivikolta Perta-aavalle. Kivikon suuralue
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotKaupunkikehityksen uusi nousukiito
Kaupunkikehityksen uusi nousukiito Timo Hintsanen, Kaupunkisuunnittelujohtaja, Turku 8.3.2017 Positiivinen rakennemuutos Turun seudun kasvua siivittää elinkeinoelämän erinomainen menestys: erityisesti
LisätiedotKirismäen asemakaava ja asemakaavan muutos A24100
Kaarinan kaupunki Kirismäen asemakaava ja asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. KHA, :00, Esityslista 1
i SISÄLLYSLUETTELO KHA, 13.2.2017 18:00, Esityslista 1-2 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 61 Kaavoitusohjelma kevätkaudeksi 2017... 2 Pykälän liite: Kaavoitusohjelma kevät 2017. KHA 13.2.2017
LisätiedotIin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS
Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
LisätiedotVantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen
Vantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen Hirsitaloteollisuus 6.4.2017 Rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki Nykytilanne Pientaloalueita eri puolilla Vantaata Vanhoilla rintamamies
LisätiedotSeudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin. Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke
Seudulliset laadun kulmakivet saaristosta kasvukeskuksiin Riikka Kuusisto Projektipäällikkö Seudullinen perusopetuksen laatuhanke SEUDULLINEN PERUSOPETUKSEN LAATU -HANKE 12 kuntaa 2 120 opettajaa (9.9.2010)
LisätiedotKAARINAN PALVELULIIKENNE MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA. 1.1.2011 alkaen. Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy
KAARINAN PALVELULIIKENNE 1.1.2011 alkaen MUKAVA TURVALLINEN JOUSTAVA Kaarinan kaupunki Länsi-Suomen lääninhallitus Lounaislinjat Oy TERVETULOA KAARINAN PALVELULIIKENTEEN TURVALLISIIN JA MUKAVIIN BUSSEIHIN
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotPientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa
Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki
LisätiedotKoulurakentamisen ohjausryhmä, kokous 8
Pöytäkirja 1 (3) Tekniset palvelut 25.1.2018 Koulurakentamisen ohjausryhmä, kokous 8 Aika 25.1.2018 kello 16:00-18:10 Paikka Kaupunginviraston kokoushuone nro 375 Läsnä Poissa Matti Alander, puheenjohtaja
LisätiedotTiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Järvenpää kasvaa ja kehittyy Kunnan tehtävänä on huolehtia alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisesta alueellaan. Maapolitiikan ja
LisätiedotRAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA)
RAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA) RAISION KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS MAANKÄYTTÖPALVELUT 2.10.2012
LisätiedotPenttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen
Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi
LisätiedotKymppi-Moni hanke Vantaalla:
Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotKENTÄT, KESÄKAUSI 2015 (päivitetty 8.4.2015)
1 KENTÄT, KESÄKAUSI 2015 (päivitetty 8.4.2015) KAARINAN KESKUSLIIKUNTAPUISTO Pääkenttä/ kenttä 1 tiistaisin 17.00-20.00 Yleisurheilu torstaisin 17.00-20.00 Yleisurheilu lauantaisin 10.00-13.00 Yleisurheilu
LisätiedotPalvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet
Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotLOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA
LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta Leena Iso-Markku 1 LOHJAN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA 2017-19 Seminaari 17.11.2017 klo 15-17 Muistio keskustelusta
LisätiedotMAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030
MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2013 SELVITYS YHTIÖMUOTOISEN ASUNTORAKENTAMISEN KOHDENTUMISESTA 2014-2030 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus MAANKÄYTTÖ- JA ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA SELVITYS
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
Lisätiedot