ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 2016"

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällysluettelo Työryhmän asettaminen ja sen tavoitteet 3 Kaavoitus Täydennysrakentaminen painopisteenä 4 Yleiskaavat 5 Kaupunkirakenteen täydentäminen ja keskustat 5 Maankäytön yleisohjelmat 7 Turun kaupunkiseudun rakennemalli Väestö Väestön muutos 9 Väestöennuste Väestönlisäyksen rakenne Asuminen Kaarinan kaupungin alueella olevien asuntojen jakauma 12 Vuokratalotoiminta 13 Asuinhuoneistot hallintaperusteen mukaan, % koko Suomi 13 Turun alueen kaupunkien omistamat vuokra-asunnot 13 Kaarinan kaupungin omistamat vuokra-asunnot 14 Kaarinan kaupungin omistamien vuokra-asuntojen käyttöasteet Tilakeskuksen hallinnoimat huoneistot 15 Vanhukset Vanhukset 16 Palvelurakenneindikaattori Kaarinassa 16 Vanhusten asumisen nykytilanne Kaarinassa 17 Vanhuspalveluille osoitetut vuokra-asunnot 17 Tehostettu palveluasuminen 17 Omaishoidon tukipalvelut 18 Palveluasuminen 18 Laitosasuminen 18 Vammaiset Vammaiset 18 Vammaisten asumisen nykytilanne Kaarinassa 18 Tukiasunnot: 18 Palveluasumisyksiköt: 18 Päihdeongelmaiset, asunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomat Päihdeongelmaiset 19 Asunnottomat 19 Pitkäaikaisasunnottomat 19 1

3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 20 Kaavoitus 20 Omistusasunnot 20 Vuokra-asunnot 21 Tukiasunnot 21 Vanhukset 22 Vammaisten asumisen tulevaisuuden näkymät: 22 Päihdeongelmaiset 23 Liitteet LIITE 1 25 Kuntien roolit Lahden seudun rakennemallissa 25 LIITE 2 Ehdotus asunnottomien päihdeongelmaisten uudeksi kuntoutus- ja asuttamismalliksi 26 LIITE 3 Lautakuntien lausunnot 27 2

4 Työryhmän asettaminen ja sen tavoitteet Kaupunginhallitus päätti :ssä asettaa asuntopoliittisen työryhmän. Kaupunginhallitus asetti työryhmän tehtäväksi päivittää asuntopoliittinen ohjelma mennessä. Työryhmään nimettiin luottamushenkilöistä Olli Vuorinen (puheenjohtaja), Jarkko Järvinen (varapuheenjohtaja), Anneli Suutari, Ismo Seivästö ja Matti Suominen. Kaupungin virkamiehistä nimettiin kaupunginjohtaja Harri Virta, tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellanen, Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot toimitusjohtaja Vesa Keskilä, mielenterveys- ja päihdeyksikön johtaja Antti Mikkonen sekä aikuissosiaalityönjohtaja Timo Pettersson. Puheenjohtaja kutsui työryhmään lisäksi kaupunginarkkitehti Pasi Aromäen. Työryhmä valitsi sihteerikseen Vesa Keskilän. Työryhmä täsmensi tehtäväänsä siten, että vuonna 2006 laaditun asuntopoliittisen työryhmän mietintö päivitetään helmikuun 2010 loppuun mennessä. Asuntopoliittinen ohjelma laaditaan vuoden 2010 aikana. Työryhmä pyysi lausunnot raportista kaavoitus- ja rakennus, perusturva- ja kansalaistoimen-lautakunnalta, joiden näkemykset on pyritty huomioimaan lopullisessa raportissa. Työryhmän tavoitteena oli laatia esitys asuntopoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelmassa otetaan kantaa erikseen omistusasumiseen ja vuokra-asumiseen. Vuokra-asumisen osalta otetaan kantaa erikseen normaaliin vuokra-asumiseen ja tuettuun vuokraasumiseen. Tuetussa asumisessa otetaan kantaa erikseen vanhusten, vammaisten, maahanmuuttajien ja päihdeongelmaisten asumiseen. Omistusasumisen osalta otetaan kantaa asuntotuotannon tiivistämiseen ja sijoitteluun. Ohjelma ottaa kantaa vuokra-asuntojen omistamiseen ja arviossa otetaan huomioon Kaarinan kasvava asunnottomien määrä. Raportti pyrkii antamaan näkemyksiä seudullisen rakennemallin laadintaan. 3

5 Perustietoja Kaarinasta Muodostettu 1869 Asukasluku (Suomen 33 suurin) Kokonaispinta-ala 179,52 km² (Suomen 318 suurin) Väestöntiheys 205,55 as/km² Äidinkieli (2009) suomenkielisiä 93,7% ruotsinkielisiä 3,6% muut kielet 2,6% Kunnallisvero 18,5% Kaavoitus Täydennysrakentaminen painopisteenä Kaavoitustoiminnan painopiste on täydennysrakentamisen sekä keskustojen ja yritysalueiden suunnittelussa. Tavoitteena on, että Kaarinan asukasluku kasvaa 1,5 % vuodessa. Vuonna 2009 kasvu oli 430 henkilöä. Kaarinan asukasluku on nyt Väestön rakenteen sekä asumisväljyyden muuttumisen vuoksi rakennetaan Kaarinassa jo asuvien käyttöön noin sata asuntoa vuodessa. Voimakkaimmin on muuttumassa Uudenmaantien varsi Turun rajalta Voivalaan. Alue aikuistuu. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähenee. Voivalan rannan pientaloalueen rakentaminen on alkanut. Merkittäviä suunnitteilla olevia pientaloalueita ovat Herrasniitty ja Pohjanpelto. Myös Nunnan asemakaavat mahdollistavat uutta omakotirakentamista. Hulkkionkaaren omakotialueen suunnittelu on käynnissä. Keskustassa, Hovirinnassa ja Paraistentien varressa on tulossa rakenteille useita kerrostalokohteita. Näiden yhtenä tavoitteena on vahvistaa keskustan väestöpohjaa ja tukea siten alueen palveluita. Piikkiön kirkonkylän asemakaavojen uudistaminen on käynnissä. Tavoitteena on mahdollistaa lähinnä pientalojen täydennysrakentaminen. Yleiskaavan uudistaminen jatkuu osayleiskaavojen laatimisella. Parhaillaan on tekeillä Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava Verkakaaren, rautatien, moottoritien, Hiiskanmäen ja Teerimäen rajoittamalla alueella. Länsi-Krossin osayleiskaava on tekeillä Lausteen virkistysalueen, Kaarinantien, keskustan asuinalueiden sekä Kurkelantien rajoittamalla alueella. Lemunniemen osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei voimassa. Kaarinan läntistä ohikulkutietä ja siihen välittömästi liittyviä alueita koskeva osuus on hyväksytty, mutta ei voimassa. 4

6 Yleiskaavat A. Lemunniemen osayleiskaava, Kaarinan läntinen ohikulkutie Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa keväällä Osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei voimassa. Kurkelantien ja siihen välittömästi liittyvien alueiden osalta kaavatyö on vielä kesken. Kaarinan läntistä ohikulkutietä ja siihen välittömästi liittyviä alueita koskeva Lemunniemen osayleiskaavan osuus on hyväksytty, mutta ei voimassa. B. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Hajarakentamismääräykset korvataan Verkakaaren eteläpuolella asemakaavoittamiseen tähtäävällä osayleiskaavalla. Lakarintien pohjoispuolella muutetaan kaatopaikan laajentamiseen varattu alue lähinnä yritystoiminnan alueeksi. Vanhan Nunnantien ja Raadelmaantien varteen on tavoitteena kaavoittaa asuinalueita. Osayleiskaavassa tutkitaan Lakarintien ja Krossinkadun yhdistämistä Raadelmaantiehen. Samalla Krossin ja Raadelman yritysalueet yhdistyvät. C. Länsi-Krossin osayleiskaava Länsi-Krossin osayleiskaavassa on tavoitteena sijoittaa paljon tilaa vievän tavaran kaupalle tarkoitettuja toimitiloja moottoritien varteen sekä hypermarket -tasoinen vähittäiskaupan yksikkö Kaarinanporttiin. Moottoritien eteläpuolella tutkitaan Kurkelantien varren maankäyttöä sekä Krossin yritysalueen liikenneverkkoa ja rakenteen tiivistämistä. Tavoitteena on myös kehittää vanhan Krossin alueen ja Kaarinanportin välistä katuverkkoa. Osayleiskaavatyö on luonnosvaiheessa. Kaupunkirakenteen täydentäminen ja keskustat Kaupunkirakenteen täydentäminen Asuntoalueiden asemakaavoituksen painopisteenä on kaupunkirakenteen täydentäminen Uudenmaantien varren kaupunginosissa. Lähes kaarinalaista asuu Piispanristillä, Nummenniityssä, Keskustassa ja Voivalassa. Tällä alueella on käynnissä voimakas väestön rakennemuutos. Alue aikuistuu. Lasten ja nuorten määrä vähenee. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy. Kaupunginosat kaipaavat juuri perheasuntoja. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät siten täydessä käytössä ja paine vanhusten palveluihin helpottaa. Rivitaloalueiden asukasrakenne riippuu siitä, millä asuntovalikoimalla alue toteutetaan. Kerrostalot vahvistavat lähinnä nykyistä väestökehitystä. Herrasniitystä tulee asukkaan rivitaloalue Pyhän Katariinan tien, Ahdintien, Lemunniemen metsän ja Lemuntien rajoittamalle pellolle. Alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavatyö on valmis. Kaava hyväksytään kevään 2011 aikana. 5

7 Panimon yrityskorttelin ja Kairiskulman metsätien väliin suunnitellaan asukkaan kerrostaloryhmää Piispanristille. Ikäjakautuma tulee painottumaan aikuisiin. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaavoittaminen perustuu maankäyttösopimukseen. Asemakaava on hyväksytty. Pohjanpelto tulee tarjoamaan keskustan läheistä pientaloasumista Pohjolan, Kurkelantien, Pohjanpellonkadun ja Koristontien varren kortteleiden rajoittamalla alueella. Rivitalojen lisäksi alueelle tulee keskustaan kaivattuja perheasuntoja omakotitaloihin. Aloitusosa on yksityisessä omistuksessa. Sen kaavoittaminen perustuu maankäyttösopimukseen. Jatko-osa on osaksi kaupungin ja osaksi yksityisessä omistuksessa. Kaavoittamisessa sovelletaan kehittämiskorvausta, ellei maanomistajan kanssa päästä maankäyttösopimukseen kaavatyön aikana. Aloitusosan kaavatyö on valmis. Jatko-osa on ehdotusvaiheessa. Soukkion itäpuolelle suunnitellaan suurelta osin kaupungin omistamalle maalle Hulkkionkaaren omakotialue. Kaavoittaminen vaatii myös maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Alueen suunnittelu perustuu Voivalan osayleiskaavaan. Omakotitalojen rakentaminen sopii hyvin Uudenmaantien varren kaupunginosien väestökehitykseen. Tonttien määrä on alustavan arvion mukaan Asukkaita tulee alueelle noin Herrasniitty 2. Piispanristin kerrostalot 3. Pohjanpellon aloitusosa 4. Pohjanpellon jatko-osa 5. Poikluoman päiväkodin ja terveystalon asemakaavan muutos 6. Pohjois-Keskustan asemakaavan lisäosa 7. Mattelmäen rivitaloalueen täydentäminen 8. Hulkkionkaaren pientaloalue (käynnissä) 21. Nunnan asemakaavan 2. vaihe, itäosa 22. Nunnan asemakaavan 3. vaihe, Pyydysmäki 23. Nunnan asemakaavan 4. vaihe, radan varsi Keskustat Tavoitteena on elävä Kaarinan keskusta, jossa on kaupunkilaisille sekä julkisia että kaupallisia tiloja. Keskustan vetovoimaa lisätään rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ideasuunnitelman asemakaavoituksen pohjaksi. Asukaspohjaa vahvistetaan myös Paraistentien varren ja Hovirinnan kerrostalohankkeilla. Keväällä 2009 käytiin torin ja Uudenmaantien väliin sijoittuvan liiketalon suunnitteluvarauskilpailu. Kiinteästi toriin liittyvään rakennukseen tulee supermarkettasoinen myymälä sekä pienempää liiketilaa. Taloon rakennetaan myös asuntoja. Rakennuksen yhteydessä tulee olemaan 300 autopaikkaa. Alueen omistaa kaupunki. Kilpailu perustui keskustan ideasuunnitelmaan. Voittaneen Fokka-ehdotuksen pohjalta laaditaan asemakaava. Hanke on nyt neuvotteluvaiheessa. Kaarinan keskustan länsiosan asuinkorttelit muodostuvat neljästä kerrostaloryhmästä. Niissä talot ympäröivät sisäpihaa. Taloihin tulee kolmesta viiteen kerrosta. Paikoitus sijoitetaan kellarikerrokseen. Katutason liiketilaa rakennetaan Puntarikadun ja Lautakunnankadun varteen. Kevyen liikenteen tie kulkee torilta Hovirinnantielle alueen poikki. Suunnittelu perustuu ideasuunnitelmaan. Näihin aikuisten kortteleihin 6

8 tulee noin 400 asukasta. Alue on yksityisessä omistuksessa. Kaavoittaminen perustuu maankäyttösopimukseen. Asemakaava on voimassa. Kaarinan keskustan ideasuunnitelman ainoa uusi talo Pyhän Katariinan tien eteläpuolelle on suunniteltu Kallenraitin kulmaan. Maaston muotojen puolesta vaikealle tontille on laadittu idealuonnos. Tontista järjestetään suunnitteluvarauskilpailu, kun liiketontin asemakaavatyö saadaan käyntiin. Alueen omistaa kaupunki. Voudinaukion hyvin vähän käytetyn paikoitusalueen länsiosaan suunnitellaan asuinkerrostalon rakentamista. Talo sijoittuu Hovirinnantien varteen. Se täydentää Hovirinnan suurten pysäköintikenttien vaivaamaa kaupunkikuvaa. Alueen omistaa kaupunki. Asemakaava on hyväksytty, mutta ei voimassa. Asemakaavojen uudistaminen on käynnistetty Piikkiön keskustassa. Ensimmäisen asemakaavan muutoksen suunnittelualuetta rajoittavat Hadvalantie, Lukkarintie, Lukkarinpolku, Hadvalantie, Hepojoentie, Helsingintie (mt 110) ja hyttitehtaan alue. Suunnittelualue on pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Alueelle laadittiin syksyllä alustava ideasuunnitelma. Asemakaavan tarkoituksena on täydentää aluetta pientaloja rakentamalla. Asemakaava on keväällä luonnosvaiheessa. Rakennusjärjestys 9. Keskustan länsiosa 10. Voudinaukio 11. Piikkiön keskusta Koko Kaarinan alueelle laaditaan uusi rakennusjärjestys. Yksi keskeinen kysymys on hajarakentamisen säännöt. Tämä liittyy kiinteästi yleiskaavoittamiseen. Uusi rakennusjärjestys valmistuu tänä vuonna. Se korvaa nyt voimassa olevat Kaarinan kaupungin rakennusjärjestyksen sekä Piikkiön kunnan rakennusjärjestyksen. Maankäytön yleisohjelmat Asumisen maankäytön yleisohjelma uusitaan keväällä. Siinä tutkitaan uusien alueiden käyttöönottoa erityisesti palveluiden kannalta. Ohjelma liittyy kiinteästi yleiskaavoitukseen sekä kaupunkiseudun rakennemallin laatimiseen. Ohjelmassa esitetään lähivuosien asumista koskevan kaavoitusohjelman runko. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan on kaavoituskatsauksessa esitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Maankäytön yleisohjelmaan tulee yksityiskohtainen arvio käyttöön otettavista asuinalueista 1,5 %:n vuotuisen väestön kasvun kannalta. Yritysalueiden maankäytön yleisohjelman laatiminen on aloitettu. Työssä pohditaan eri alueiden kehittämistavoitteita sekä käytettäviä maapoliittisia keinoja. 7

9 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 PARAS-hankkeeseen liittyvä Turun kaupunkiseudun rakennemallityö on tekeillä. Rakennemalli laaditaan kaupunkiseudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton yhteisesti tilaamana konsulttityönä. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana on myös Varsinais-Suomen liitto. Lisäksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuu rakennemallin valmistelutyöhön. Rakennemallin tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Työn tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja seudun vetovoimaisuutta. Työssä laaditaan alueellisia kehityskuvia, joissa esitetään asuin- ja työpaikkojen sijoitusperiaatteet ja alueiden ominaispiirteet, palvelurakenne, liikennejärjestelmä, tekniset verkostot sekä virkistysja suojelualueet. Rakennemalli on tarkoitus laatia koko kaupunkiseudun työssäkäyntialueelle. Rakennemalli antaa perusteet yksittäisten kuntien yleiskaavoitukselle. Rakennemalli saattaa johtaa kuntien yhteisen yleiskaavan laatimiseen tai maakuntakaavan tarkistamiseen. Tästä päätetään rakennemallityön valmistuttua. Maankäytön rakennemalli on laadittu äskettäin Lahden ja Tampereen seudulla. Lahden seudun mallissa tarkasteltiin muun muassa kuntien erilaisia rooleja asuntotuotannossa LIITE1). 8

10 Väestön muutos Koko Kaarina Uuden Kaarinan asukasluku on kasvanut asukkaalla vuodesta Samaan aikaan on rakennettu noin asuntoa. Noin kaksi kolmasosa väestön kasvusta on johtunut muuttovoitosta. Päivähoitoikäisten määrä on vanhan Kaarinan alueella suunnilleen yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa. Päivähoitoikäisten määrä on kasvanut selvästi Piikkiön alueella. Kaupunginosien väliset erot ovat merkittävät. Koululaisten määrä on kasvanut 2000-luvun alusta lievästi. Tilanne vaihtelee merkittävästi kaupunginosittain. Työikäiset ovat pitäneet pintansa Kaarinassa. Työikäisten aikuisten osuus koko väestöstä on pysynyt vakaana eli noin kahtena kolmasosana voimakkaimman rakennemuutoksen alueillakin, Piispanristillä ja keskustassa. Vanhimmat ikäluokat, yli 65-vuotiaat ovat kasvaneet suhteessa eniten koko kaupungin mitassa. Kasvu on ollut Piispanristin ja keskustan ohella voimakasta myös Littoisissa. VÄESTÖN MUUTOS KOKO KAARINA Ikä 2003 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 03/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Keskusta Väestön rakenne on muuttunut eniten keskustassa. Työikäiset aikuiset ovat säilyttäneet asemansa väestöstä sekä suhteellisesti että määrällisesti. Lasten ja nuorten määrä on vähentynyt koko ajan voimakkaasti. Yli 65-vuotiaita on Kaarinan kaupunginosissa noin 13% väestöstä. Kaarinan keskustassa vanhimpien asukkaiden osuus on noin 20%. Vanhimmat asukkaat keskittyvät erityisesti Kaarinan keskustaan. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on korkein keskustassa. Jotta paine vanhusten palveluihin helpottaa, tulee kaupunginosaan saada lisää perheasuntoja. Lisäksi alueella on huomattava määrä päivähoito- ja koulupaikkoja. Rivi- ja kerrostalorakentaminen vahvistaa alueen nykyistä kehitystä. 9

11 VÄESTÖN MUUTOS KAARINAN KESKUSTA Ikä 2002 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 02/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Kuusisto Kuusisto on kasvanut kaikista alueista kaikkein voimakkaimmin. Saaren asukasluku on yli henkeä. Tarkasteluajan kasvu on ollut 650 henkilöä. Lounais-Empon alueen rakentaminen on oleellisesti vaikuttanut asukasluvun kasvuun. Kuusistossa ovat kasvaneet kaikki ikäryhmät. Voimakkaimmin ovat kasvaneet päivähoitoikäisten ja koululaisten ikäluokat. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on pysynyt vakaana. Saaren asukasmäärän kasvu on selvästi hidastunut vuosina VÄESTÖN MUUTOS KUUSISTO Ikä 2002 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 02/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 97 4, , ,9 Nunna-Harvaluoto VÄESTÖN MUUTOS NUNNA-HARVALUOTO Ikä 2003 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 03/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Asukasluvun kasvu entisen Piikkiön alueella on ollut jonkun verran voimakkaampaa kuin koko Kaarinan alueella vuosina Erityisen voimakkaasti on kasvanut pienten lasten määrä. Myös peruskoululaisten ja työikäisten aikuisten määrän kasvu on ollut tuntuvaa. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti vähemmän kuin koko kunnassa. Kaavoitustilanteesta johtuen rakentaminen ja väestön muutos on väliaikaisesti ollut vähäisempää vuosien välillä. 10

12 Väestöennuste Talousarvio 2009 Ikäluokat Yht Kasvu % 1.5 % 1.3 % 1.1 % 1.1 % 1.3 % 1.3 % 1.3 % 1.3 % 1.3 % Ikäjakautuma % % 1) Lähde: Kaarinan kaupungin talousarviokirja Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa ja vuosittainen väestönlisäys on 1,3%. Ikäluokkien 0-64 suhteellinen osuus vähenee ja yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy. Väestön määrä kasvaa vuoteen 2016 mennessä noin hengellä. Mikäli asuntokunnan keskikoko säilyisi nykyisellä tasolla ja asuntoja ei jäisi tyhjiksi tai purettaisi, tarkoittaisi tämä noin 1300 uuden asunnon rakentamista. Ajanjaksona rakennettiin noin 1900 asuntoa, joista noin puolet rakennettiin asumisväljyyden kasvun vuoksi. Johtopäätöksenä voi arvioida, että tarkastelujakson aikana rakennetaan väestöennusteen mukaisella väestönkasvulla noin 2100 uutta asuntoa, kun otetaan huomioon myös rakentaminen asumisväljyyden vuoksi. Mikäli asuntojen jakauma säilyy nykyisellä tasolla tarkoittaa tämä 1050 uutta omakotiasuntoa, 400 uutta rivitaloasuntoa ja 650 uutta kerrostaloasuntoa. Vuosittain tämä tarkoittaa 150 uutta omakotiasuntoa, 60 uutta rivitaloasuntoa ja 90 uutta kerrostaloasuntoa. 11

13 Väestönlisäyksen rakenne 2009 lkm Nettovaikutus % Luonnollinen väestönlisäys syntyneet 370 kuolleet 201 Yhteensä maassamuutto tulleet 1995 lähteneet maahanmuutto tulleet 65 lähteneet Lähde: tilastokeskus Kaarinan kaupungin alueella olevien asuntojen jakauma VAKINAISESTI ASUTUT ASUNNOT pa omakoti rivi kerros yhteensä asukkaita asunnossa asuntoa % asuntoa % asuntoa % asuntoa Kaarina Lieto Turku Raisio Naantali Paimio Masku Yhtensä Lähde: Tilastokeskus Tiedot Kaarinassa rakennuskanta on pientalovoittoista. 50 % asunnoista ovat omakotitaloja ja noin 30 % kerrostaloja. Kerrostalo asuntojen määrä on Turkuun, Raisioon ja Naantaliin verrattuna selvästi vähäisempi. Kaarinan keskimääräinen asukasluku/asunto on suurempi kuin alueella keskimäärin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kaupungissa on runsaasti suuria perheasuntoja. 12

14 Vuokratalotoiminta Asuinhuoneistot hallintaperusteen mukaan, % koko Suomi Omistusasunto 58,5 61,0 66,8 58,0 58,6 57,7 57,6 57,5 58,3 59,2 59,2 59,2 Vuokra-asunto 27,7 20,9 21,6 1) 30,8 1) 30,6 1) 31,9 1) 32,0 1) 32,0 1) 31,0 1) 30,4 1) 30,2 1) 29,8 Virka- tai työsuhdeasunto 9,7 8,3 3,1 Asumisoikeusasunto ,0 1,0 1,1 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Muu hallintaperuste tai tuntematon 4,1 9,8 8,4 10,1 9,8 9,3 9,3 9,3 9,5 9,2 9,4 9,9 1) Sisältää myös virka- ja työsuhdeasunnot. Lähde: Tilastokeskus, asumistilastot Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 70 prosenttia, vuotiaiden asuntokunnista lähes kolmannes ja 45 vuotta täyttäneistä vuokralaisasuntokuntia oli enää 22 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli vuotias. 43 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan, kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asuntoosakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumismuoto. Turun alueen kaupunkien omistamat vuokra-asunnot Kunta vuokra-asunnot asukasluku Turku Kaarina Raisio Paimio (Kunta-asunnot) Länsi-Turunmaa (Kunta-asunnot) Naantali Asukaslukuun verrattuna eniten vuokra-asuntoja on Turun kaupungissa ja vähiten Länsi-Turunmaan kaupungissa. Vuokra-asuntojen tarpeeseen Turun alueella vaikuttavat mm. oppilaitosten sekä suurien työnantajien määrä. Yliopisto ja eri oppilaitokset sijaitsevat pääosin Turun kaupungissa ja enin osa alueelle tulevista ulkopaikkakuntalaisista opiskelijoista hankkivat vuokra-asunnon oppilaitoksen lähettyviltä. Lisäksi Turussa sijaitsee mm. telakka, jossa työskentelee ulkopaikkakuntalaisia, jotka tarvitsevat vuokra-asuntoa alueelta. Taulukossa ei ole huomioitu muiden vuokra-asuntopalveluja tarjoavien toimijoiden tarjontaa (esim. VVO, YH jne). Tällaisia asuntoja Kaarinassa arvioidaan olevan noin 400 vuokra-asuntoa. 13

15 Kaarinassa on selvästi koko maan ja Turun alueen keskiarvoa vähemmän vuokraasuntoja. Kaarinan kaupunki on sitoutunut ottamaan vastaan vuosittain 6-10 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaiset asutetaan Kaarinan kaupungin omistamiin vuokra-asuntoihin. Sijoitukset tehdään hajauttaen kiintiöpakolaiset eri yksiköihin. Kaarinan kaupungin omistamat vuokra-asunnot Kaarinan kaupungin omistamat vuokra-asunnot: Yhtiö asuntojen lkm Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot 500 Kiinteistö Oy Karpanpuisto 42 Kiinteistö Oy Hovirinnanketo 24 Asunto Oy Orakas 66 Piikkiön Vuokra-asunnot Oy 145 yhteensä 777 asuntoa Kaarinan kaupungin omistamissa vuokrataloyhtiöissä on yhteensä 777 huoneistoa. Lisäksi Kaarinan tilakeskus hallinnoi suoraan kaupungin taseessa olevaa Karpanrinteen kiinteistöä, jossa on 20 vuokra-asuntoa, sekä 27 erillistä asuntoa, joista osa on tukiasuntokäytössä. Kaarinan kaupungin omistamien vuokra-asuntojen käyttöasteet 2009 KIINTEISTÖ OY KAARINAN VUOKRATALOT Kokonaiskäyttöaste KIINTEISTÖ OY KARPANPUISTO Kokonaiskäyttöaste KIINTEISTÖ OY HOVIRINNANKETO Kokonaiskäyttöaste ASUNTO OY ORAKAS Kokonaiskäyttöaste (Peruskorjaus laskee käyttöastetta, kaikki huoneistot irtisanottu) PIIKKIÖN VUOKRA-ASUNNOT OY Kokonaiskäyttöaste 86,99 Käyttöasteiden laskennassa on laskettu huoneistojen tyhjänä olopäivät. Eri kokoiset huoneistot on rinnastettu samanarvoisiksi. Huoneistokoko ei oleellisesti vaikuta käyttöasteeseen. Kuitenkin pienten asuntojen käyttöasteet ovat hieman korkeammat kuin 3 h+k tai 4 h+k asunnoissa. Kaupungilla ei ole tarjota suurempaa kuin 4 h+k asuntoja. 14

16 Tilakeskuksen hallinnoimat huoneistot ASUNNOT, OSAKKEET, ASUINKIINTEISTÖT KAARINAN KAUPUNGIN / OSAKKEET VALMIS- OMA/ ASUINKIINTEISTÖT TUMISV. VUOKR. m² OSOITE Rinnehovin ryhmis (myyntiin?) 1971 OMA 114 Rinnehovinkatu 4 C Pehtorink. ryhmis Pikkupehtoori (Kaarinanmuori) VUOKRA 95 Pehtorinkatu 2 F Karpanrinne (20 asuntoa, myyntil.) (Sos.palv. 2 as.) 1964 OMA 798 Rantayrttikatu 2 Kalliolato II/asuinrakennus 2 MYYNTI 1956 OMA 65 Valotie 9, KAARINA Rusko-Orakas (iltapäiväkerho) 1986 VUOKRA 108 Pehtorink. 6 A 61 Hovipaimen (hyv.palvelut ) VUOKRA 36 Isännänkatu 13 E 51 Hoviherra (hyv.palvelut ) 1975 OMA 74 Voudinkatu 1 A 8 ja 11 Rauvolan terveystalon asunto 1958 OMA 50 Poikluomantie 10 Orakas (Maininki Kiinteistöpalvelut Oy) 1974 OMA Pehtorinkatu 4 Hovirinnanpaimen (hyv.palvelut) 1974 OMA 37 Pehtorinkatu 1 C 34 Hoviharju (hyv.palvelut) 1973 OMA 59 Pehtorinkatu 5 A 5 ja 5 A 6 Kairisaho (hyv.palvelut) 1984 OMA 34 Kurjenkatu 6 as 22 Kairisniemi (hyv.palvelut) 1979 OMA 35 Kuikankatu 15 as 2 Kairispaasi (normaali vuokra) 1972 OMA 93 Kurjenkatu 5 as 1 Ruskovahvero (hyv.palvelut) 1974 OMA 36 Hoviherrankatu 5 A 17 Ruutuhapero (normaali vuokraus) 1975 OMA 36 Pyhän Katariinantie 14 A 17 Jahtikallio (hyv.palvelut) 1972 OMA 67 Voudinkatu 6 B 19 Jahtirenki (hyv.palvelut) 1973 OMA 34 Voudinkatu 6 C 2 Kaarinan Tuulanhovi (hyv.palvelut) 1990 OMA 43 Tappikatu 2 B 18, LITTOINEN Kaarinan Paavonpuisto (hyv.palvelut) VUOKRA 81 Paavonkatu 2 A 4 Silvolan asunto 1910 OMA 106 Reimarikatu 2, TURKU Keskurin asunto 1955 OMA 57 Viipurintie 32 Littoisten päiväkodin asunto (Leporanta) 1920 OMA 44 Villakuja 4, LITTOINEN Hiekkaharju PURKU 1948 OMA 91 Rakentajantie 7 Kaarinavaari (hyv.palvelut) VUOKRA 31.5 Pehtorinkatu 2 C 28 Kaarinavaari (hyv.palvelut) VUOKRA 56.5 Pehtorinkatu 2 C 29 Kaarinavaari (hyv.palvelut) VUOKRA 31.5 Pehtorinkatu 2 C 30 Auranlaakson koulu 1953 OMA 59 Vanha Littoistentie 297 Auranlaakson koulu 1953 OMA 59 Vanha Littoistentie 297 Auranlaakson koulu 1953 OMA 59 Vanha Littoistentie 297 Katavapirtti (4 huoneistoa myymättä) 1971 OMA Koroistentie 3, PIIKKIÖ Rungon koulun asunto 1906 OMA 67 Vanha Viipurintie 84, PIIKKIÖ Karpanpuisto (Maininki Kiinteistöpalvelut Oy) 1989 OMA Rantayrttikatu 4 YHTEENSÄ HUONEISTOALA m² 15

17 Vanhukset Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa Kaarinassa voimakkaasti vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2016 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 44%, yli 75-vuotiaiden osuus 47% ja yli 85-vuotiaiden osuus 68%. On ennustettu, että vuotiaiden toimintakyky paranee, mutta sitä vanhempien heikkenee. Tulevaisuudessa vanhuksille/ikäihmisille tulee turvata mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon jatkuvuus tulee varmistaa. Ikäihmisten omat toiveet tulee huomioida ja väestön ikääntyessä palvelukysynnän kasvu ylittää kuntien taloudelliset mahdollisuudet. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) määrittää tavoitteeksi turvata ikäihmisille esteettömät, turvallisesti ja viihtyisät asumis- ja hoitoympäristöt, jotka mahdollistavat mahdollisimman itsenäisen suoriutumisen. Palvelut, niiden saatavuus ja asuminen kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Haasteina ovat esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kiinnitetään huomiota asumis- ja hoitoympäristön esteettömyyteen ja turvallisuuteen, pitkäaikaishoivan osalta tulee turvata oma huone ja wc-tila. Suosituksena on, että ikäihmisistä 91-92% asuu kotona. Palvelurakenneindikaattori Kaarinassa Indikaattori tavoite % Yli 75-v Tilanne % Säännöllinen kotihoito ,75 Omaishoidon tuki 5 6 3,07 Tehostettu palveluasuminen 5 6 8,68 Laitoshoito 3 3,90 Vanhuspalvelujen kehittämisen painopistealueina Kaarinassa on koti- ja omaishoidon kehittäminen. Lisäksi eri palvelutuottajien yhteistyön kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kaarinan vanhuspalveluiden mottona tulee olla laivan kääntäminen kohti kotona asumisen monimuotoista tukemista. 16

18 Vanhusten asumisen nykytilanne Kaarinassa Vanhuspalveluille osoitetut vuokra-asunnot Vuokra-asunnot asuntojen lkm. muuta huomioitavaa Veräjäkatu 24 myös muita asukkaita, kiinteistön kunto heikko Nipsikatu 12 Kiinteistön kunto heikko Kaarinanvaari 28 Suokukka 9 asiakasprofiilin tarkentaminen Vanamo 23 tulevaisuuden pohdinta Tupasvilla 5 palveluasuntoja Onnikka 30 vanhuksille tarkoitettuja vuokraasuntoja Tehostettu palveluasuminen Piikkiön Hoivataito Oy paikkojen lkm muuta huomioitavaa Ryhmäkoti Suokukka 9 saneeraus, paikkaluku säilyy Tupasvillan ryhmäkodit Kaarinan Vanhusten paikkojen lkm muuta huomioitavaa palvelukeskuksen säätiö Hovirinta 21 Ryhmäkoti Kortteeri 1 Hovirinnassa Värttinä (Littoinen) 24 Ryhmäkoti Vaarintupa 9 Värttinässä Ryhmäkoti Kehrä 4 Värttinässä Ryhmäkoti Muistola 6 Toiminta lakkaa 08/2011 Kaarinan kaupunki paikkojen lkm muuta huomioitavaa Kaarinakoti 45 muutettu tehostetun palveluasumisen yksiköksi 17

19 Omaishoidon tukipalvelut Kaarinan kaupunki paikkojen lkm muuta huomioitavaa Visiitti 18 lyhytaikainen palveluasuminen Palveluasuminen Palveluasuminen Yksityiset 85 Virekoti 30 ryhmäkoti Turun Emmikoti 11 ryhmäkoti Terveyskeskuksen sairaala keskittyy akuuttihoitoon, joka edellyttää toimivaa palveluketjua ja sijoituksista vastaavaa SAS-ryhmää. Laitosasuminen Laitosasuminen paikkojen lkm muuta huomioitavaa Valmakoti 32 Kohteeseen tulossa saneeraus, jonka jälkeen mahdollisesti muuttumassa tehostetun palveluasumisen yksiköksi Vammaiset Vammaisten asumisen nykytilanne Kaarinassa Tukiasunnot: Tukiasunnot lkm muuta huomioitavaa tukiasunnot 5 välivuokra-asuntoja; vammaispalvelun asiakkaita vain kaksi. Kaikki asunnot eivät sovellu liikuntaesteisille Palveluasumisyksiköt: Yksikkö lkm muuta huomioitavaa Asumispalveluyksikkö Pirta Peimarin palvelukeskus EHP 10 HYVIN: tavoite, selvitys EHP:n käytön vähentämisestä Pompon asuntohanke EHP 18 Saanut ARAN:n myönteisen päätöksen Lisäksi Kårkullan asumispalveluissa asuu yksi ruotsinkielinen asiakas sekä Koivukodissa kaksi asiakasta. 18

20 Päihdeongelmaiset Kaarinassa ei ole erillistä päihdeongelmaisten asumisyksikköä. Päihdeongelmaiset asuvat kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa, tukiasunnoissa tai ovat asunnottomia häädön tai muun seikan vuoksi. Asunnottomat Yksinäiset asunnottomat kyselyajankohtana Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa yms. 2 Huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi10 Tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat 31 Yksinäiset asunnottomat, yhteensä 43 naisia10 nuoria (alle 25 v) 10 Maahanmuuttajia 1 Perheet ja pariskunnat, yhteensä 3 henkilöä Ruokakuntien lkm 1 Asunnottomien määrä on ollut kasvussa Kaarinan kaupungissa. Asunnottomat ovat yleensä henkilöitä, jotka eivät kykene asumaan normaaleissa vuokra-asunnoissa. Keitä pitkäaikaisasunnottomat ovat? Pitkäaikaisasunnottomilla tarkoitetaan sitä asunnottomien ryhmää, jonka asunnottomuus on pitkittynyt ja muodostunut pysyväksi tai uhkaa pitkittyä siksi, että tavanomaiset asumisratkaisut eivät tämän ryhmän kohdalla toimi eikä yksilöllisiä tarpeita vastaavia ratkaisuja ole riittävästi tarjolla. Asunnottomuuden pitkittymisen riski kasvaa merkittävästi, jos asunnottomuuteen liittyy yksi tai useampia seuraavista tekijöistä: hallitsematon päihteiden käyttö, huumeiden aktiivikäyttö, mielenterveysongelmat, neurologiset vammat, taipumus väkivaltaisuuteen, rikollisuus, vankilasta vapautuminen, velkaantuminen. Suurimmalla osalla pitkäaikaisasunnottomista on kyse pelkästään esimerkiksi hallitsemattomasta päihteiden käytöstä ja taloudellisesta huono-osaisuudesta tai yksinasumista vaikeuttavista vakavista mielenterveysongelmista. Moniongelmaisten pitkäaikaisasunnottomien ryhmä on lukumääräisesti pieni, mutta heidän osaltaan asumisen onnistuminen edellyttää usein vahvasti resursoitua moni ammatillista tukea. 19

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2015. 1 Yleiskaavat 1 (12) Pasi Aromäki / PA 13.1.2015

KAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2015. 1 Yleiskaavat 1 (12) Pasi Aromäki / PA 13.1.2015 1 (12) Pasi Aromäki / PA KAAVOITUSOHJELMA KEVÄT 2015 1 Yleiskaavat A. Voivalan osayleiskaavan muutos Rauhalinnassa (K6006, rakennemallin alue 62) Rauhalinna on lähivuosien tärkein täydennysrakentamiskohde

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 DA:143/2014 LEMUNNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET. 1 Suunnittelualue

Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 DA:143/2014 LEMUNNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET. 1 Suunnittelualue 1 Pasi Aromäki / PA 23.2.2015 A:143/2014 LMUNNIMN OSAYLISKAAVAN MUUTOKSN TAVOITTT Kaupunkiseudun rakennemallin mukaan Lemunniemeen uusi 10.000 15.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (9) Pasi Aromäki / PA DA:/2015 PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Aloite 2 Suunnittelualue 3 Lähtötiedot Lähtötilanne Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI KAANAANTANTA 3 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Kaanaanrannan alueella Kaanaanrannantien

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 476/10.03.02/2015 143 Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosyksikön

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI

HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI 1 HAUKIPUTAAN KUNTA Kunnanhallitus 4.6.2007 HAUKIPUTAAN TUKI- JA PALVELUASUMISEN TARVE JA ORGANISOINTI Palvelu- ja tukiasuntotyöryhmä: Timo Autio, pj Raimo Heino Tapio Kangas Lauri Kauppila Tuula Paaso

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot