ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällysluettelo Työryhmän asettaminen ja sen tavoitteet 3 Kaavoitus Täydennysrakentaminen painopisteenä 4 Yleiskaavat 5 Kaupunkirakenteen täydentäminen ja keskustat 5 Maankäytön yleisohjelmat 7 Turun kaupunkiseudun rakennemalli Väestö Väestön muutos 9 Väestöennuste Väestönlisäyksen rakenne Asuminen Kaarinan kaupungin alueella olevien asuntojen jakauma 12 Vuokratalotoiminta 13 Asuinhuoneistot hallintaperusteen mukaan, % koko Suomi 13 Turun alueen kaupunkien omistamat vuokra-asunnot 13 Kaarinan kaupungin omistamat vuokra-asunnot 14 Kaarinan kaupungin omistamien vuokra-asuntojen käyttöasteet Tilakeskuksen hallinnoimat huoneistot 15 Vanhukset Vanhukset 16 Palvelurakenneindikaattori Kaarinassa 16 Vanhusten asumisen nykytilanne Kaarinassa 17 Vanhuspalveluille osoitetut vuokra-asunnot 17 Tehostettu palveluasuminen 17 Omaishoidon tukipalvelut 18 Palveluasuminen 18 Laitosasuminen 18 Vammaiset Vammaiset 18 Vammaisten asumisen nykytilanne Kaarinassa 18 Tukiasunnot: 18 Palveluasumisyksiköt: 18 Päihdeongelmaiset, asunnottomat ja pitkäaikaisasunnottomat Päihdeongelmaiset 19 Asunnottomat 19 Pitkäaikaisasunnottomat 19 1

3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 20 Kaavoitus 20 Omistusasunnot 20 Vuokra-asunnot 21 Tukiasunnot 21 Vanhukset 22 Vammaisten asumisen tulevaisuuden näkymät: 22 Päihdeongelmaiset 23 Liitteet LIITE 1 25 Kuntien roolit Lahden seudun rakennemallissa 25 LIITE 2 Ehdotus asunnottomien päihdeongelmaisten uudeksi kuntoutus- ja asuttamismalliksi 26 LIITE 3 Lautakuntien lausunnot 27 2

4 Työryhmän asettaminen ja sen tavoitteet Kaupunginhallitus päätti :ssä asettaa asuntopoliittisen työryhmän. Kaupunginhallitus asetti työryhmän tehtäväksi päivittää asuntopoliittinen ohjelma mennessä. Työryhmään nimettiin luottamushenkilöistä Olli Vuorinen (puheenjohtaja), Jarkko Järvinen (varapuheenjohtaja), Anneli Suutari, Ismo Seivästö ja Matti Suominen. Kaupungin virkamiehistä nimettiin kaupunginjohtaja Harri Virta, tilakeskuksen päällikkö Tapani Mellanen, Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot toimitusjohtaja Vesa Keskilä, mielenterveys- ja päihdeyksikön johtaja Antti Mikkonen sekä aikuissosiaalityönjohtaja Timo Pettersson. Puheenjohtaja kutsui työryhmään lisäksi kaupunginarkkitehti Pasi Aromäen. Työryhmä valitsi sihteerikseen Vesa Keskilän. Työryhmä täsmensi tehtäväänsä siten, että vuonna 2006 laaditun asuntopoliittisen työryhmän mietintö päivitetään helmikuun 2010 loppuun mennessä. Asuntopoliittinen ohjelma laaditaan vuoden 2010 aikana. Työryhmä pyysi lausunnot raportista kaavoitus- ja rakennus, perusturva- ja kansalaistoimen-lautakunnalta, joiden näkemykset on pyritty huomioimaan lopullisessa raportissa. Työryhmän tavoitteena oli laatia esitys asuntopoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelmassa otetaan kantaa erikseen omistusasumiseen ja vuokra-asumiseen. Vuokra-asumisen osalta otetaan kantaa erikseen normaaliin vuokra-asumiseen ja tuettuun vuokraasumiseen. Tuetussa asumisessa otetaan kantaa erikseen vanhusten, vammaisten, maahanmuuttajien ja päihdeongelmaisten asumiseen. Omistusasumisen osalta otetaan kantaa asuntotuotannon tiivistämiseen ja sijoitteluun. Ohjelma ottaa kantaa vuokra-asuntojen omistamiseen ja arviossa otetaan huomioon Kaarinan kasvava asunnottomien määrä. Raportti pyrkii antamaan näkemyksiä seudullisen rakennemallin laadintaan. 3

5 Perustietoja Kaarinasta Muodostettu 1869 Asukasluku (Suomen 33 suurin) Kokonaispinta-ala 179,52 km² (Suomen 318 suurin) Väestöntiheys 205,55 as/km² Äidinkieli (2009) suomenkielisiä 93,7% ruotsinkielisiä 3,6% muut kielet 2,6% Kunnallisvero 18,5% Kaavoitus Täydennysrakentaminen painopisteenä Kaavoitustoiminnan painopiste on täydennysrakentamisen sekä keskustojen ja yritysalueiden suunnittelussa. Tavoitteena on, että Kaarinan asukasluku kasvaa 1,5 % vuodessa. Vuonna 2009 kasvu oli 430 henkilöä. Kaarinan asukasluku on nyt Väestön rakenteen sekä asumisväljyyden muuttumisen vuoksi rakennetaan Kaarinassa jo asuvien käyttöön noin sata asuntoa vuodessa. Voimakkaimmin on muuttumassa Uudenmaantien varsi Turun rajalta Voivalaan. Alue aikuistuu. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähenee. Voivalan rannan pientaloalueen rakentaminen on alkanut. Merkittäviä suunnitteilla olevia pientaloalueita ovat Herrasniitty ja Pohjanpelto. Myös Nunnan asemakaavat mahdollistavat uutta omakotirakentamista. Hulkkionkaaren omakotialueen suunnittelu on käynnissä. Keskustassa, Hovirinnassa ja Paraistentien varressa on tulossa rakenteille useita kerrostalokohteita. Näiden yhtenä tavoitteena on vahvistaa keskustan väestöpohjaa ja tukea siten alueen palveluita. Piikkiön kirkonkylän asemakaavojen uudistaminen on käynnissä. Tavoitteena on mahdollistaa lähinnä pientalojen täydennysrakentaminen. Yleiskaavan uudistaminen jatkuu osayleiskaavojen laatimisella. Parhaillaan on tekeillä Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava Verkakaaren, rautatien, moottoritien, Hiiskanmäen ja Teerimäen rajoittamalla alueella. Länsi-Krossin osayleiskaava on tekeillä Lausteen virkistysalueen, Kaarinantien, keskustan asuinalueiden sekä Kurkelantien rajoittamalla alueella. Lemunniemen osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei voimassa. Kaarinan läntistä ohikulkutietä ja siihen välittömästi liittyviä alueita koskeva osuus on hyväksytty, mutta ei voimassa. 4

6 Yleiskaavat A. Lemunniemen osayleiskaava, Kaarinan läntinen ohikulkutie Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa keväällä Osayleiskaava on hyväksytty, mutta ei voimassa. Kurkelantien ja siihen välittömästi liittyvien alueiden osalta kaavatyö on vielä kesken. Kaarinan läntistä ohikulkutietä ja siihen välittömästi liittyviä alueita koskeva Lemunniemen osayleiskaavan osuus on hyväksytty, mutta ei voimassa. B. Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Hajarakentamismääräykset korvataan Verkakaaren eteläpuolella asemakaavoittamiseen tähtäävällä osayleiskaavalla. Lakarintien pohjoispuolella muutetaan kaatopaikan laajentamiseen varattu alue lähinnä yritystoiminnan alueeksi. Vanhan Nunnantien ja Raadelmaantien varteen on tavoitteena kaavoittaa asuinalueita. Osayleiskaavassa tutkitaan Lakarintien ja Krossinkadun yhdistämistä Raadelmaantiehen. Samalla Krossin ja Raadelman yritysalueet yhdistyvät. C. Länsi-Krossin osayleiskaava Länsi-Krossin osayleiskaavassa on tavoitteena sijoittaa paljon tilaa vievän tavaran kaupalle tarkoitettuja toimitiloja moottoritien varteen sekä hypermarket -tasoinen vähittäiskaupan yksikkö Kaarinanporttiin. Moottoritien eteläpuolella tutkitaan Kurkelantien varren maankäyttöä sekä Krossin yritysalueen liikenneverkkoa ja rakenteen tiivistämistä. Tavoitteena on myös kehittää vanhan Krossin alueen ja Kaarinanportin välistä katuverkkoa. Osayleiskaavatyö on luonnosvaiheessa. Kaupunkirakenteen täydentäminen ja keskustat Kaupunkirakenteen täydentäminen Asuntoalueiden asemakaavoituksen painopisteenä on kaupunkirakenteen täydentäminen Uudenmaantien varren kaupunginosissa. Lähes kaarinalaista asuu Piispanristillä, Nummenniityssä, Keskustassa ja Voivalassa. Tällä alueella on käynnissä voimakas väestön rakennemuutos. Alue aikuistuu. Lasten ja nuorten määrä vähenee. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy. Kaupunginosat kaipaavat juuri perheasuntoja. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät siten täydessä käytössä ja paine vanhusten palveluihin helpottaa. Rivitaloalueiden asukasrakenne riippuu siitä, millä asuntovalikoimalla alue toteutetaan. Kerrostalot vahvistavat lähinnä nykyistä väestökehitystä. Herrasniitystä tulee asukkaan rivitaloalue Pyhän Katariinan tien, Ahdintien, Lemunniemen metsän ja Lemuntien rajoittamalle pellolle. Alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavatyö on valmis. Kaava hyväksytään kevään 2011 aikana. 5

7 Panimon yrityskorttelin ja Kairiskulman metsätien väliin suunnitellaan asukkaan kerrostaloryhmää Piispanristille. Ikäjakautuma tulee painottumaan aikuisiin. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaavoittaminen perustuu maankäyttösopimukseen. Asemakaava on hyväksytty. Pohjanpelto tulee tarjoamaan keskustan läheistä pientaloasumista Pohjolan, Kurkelantien, Pohjanpellonkadun ja Koristontien varren kortteleiden rajoittamalla alueella. Rivitalojen lisäksi alueelle tulee keskustaan kaivattuja perheasuntoja omakotitaloihin. Aloitusosa on yksityisessä omistuksessa. Sen kaavoittaminen perustuu maankäyttösopimukseen. Jatko-osa on osaksi kaupungin ja osaksi yksityisessä omistuksessa. Kaavoittamisessa sovelletaan kehittämiskorvausta, ellei maanomistajan kanssa päästä maankäyttösopimukseen kaavatyön aikana. Aloitusosan kaavatyö on valmis. Jatko-osa on ehdotusvaiheessa. Soukkion itäpuolelle suunnitellaan suurelta osin kaupungin omistamalle maalle Hulkkionkaaren omakotialue. Kaavoittaminen vaatii myös maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Alueen suunnittelu perustuu Voivalan osayleiskaavaan. Omakotitalojen rakentaminen sopii hyvin Uudenmaantien varren kaupunginosien väestökehitykseen. Tonttien määrä on alustavan arvion mukaan Asukkaita tulee alueelle noin Herrasniitty 2. Piispanristin kerrostalot 3. Pohjanpellon aloitusosa 4. Pohjanpellon jatko-osa 5. Poikluoman päiväkodin ja terveystalon asemakaavan muutos 6. Pohjois-Keskustan asemakaavan lisäosa 7. Mattelmäen rivitaloalueen täydentäminen 8. Hulkkionkaaren pientaloalue (käynnissä) 21. Nunnan asemakaavan 2. vaihe, itäosa 22. Nunnan asemakaavan 3. vaihe, Pyydysmäki 23. Nunnan asemakaavan 4. vaihe, radan varsi Keskustat Tavoitteena on elävä Kaarinan keskusta, jossa on kaupunkilaisille sekä julkisia että kaupallisia tiloja. Keskustan vetovoimaa lisätään rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ideasuunnitelman asemakaavoituksen pohjaksi. Asukaspohjaa vahvistetaan myös Paraistentien varren ja Hovirinnan kerrostalohankkeilla. Keväällä 2009 käytiin torin ja Uudenmaantien väliin sijoittuvan liiketalon suunnitteluvarauskilpailu. Kiinteästi toriin liittyvään rakennukseen tulee supermarkettasoinen myymälä sekä pienempää liiketilaa. Taloon rakennetaan myös asuntoja. Rakennuksen yhteydessä tulee olemaan 300 autopaikkaa. Alueen omistaa kaupunki. Kilpailu perustui keskustan ideasuunnitelmaan. Voittaneen Fokka-ehdotuksen pohjalta laaditaan asemakaava. Hanke on nyt neuvotteluvaiheessa. Kaarinan keskustan länsiosan asuinkorttelit muodostuvat neljästä kerrostaloryhmästä. Niissä talot ympäröivät sisäpihaa. Taloihin tulee kolmesta viiteen kerrosta. Paikoitus sijoitetaan kellarikerrokseen. Katutason liiketilaa rakennetaan Puntarikadun ja Lautakunnankadun varteen. Kevyen liikenteen tie kulkee torilta Hovirinnantielle alueen poikki. Suunnittelu perustuu ideasuunnitelmaan. Näihin aikuisten kortteleihin 6

8 tulee noin 400 asukasta. Alue on yksityisessä omistuksessa. Kaavoittaminen perustuu maankäyttösopimukseen. Asemakaava on voimassa. Kaarinan keskustan ideasuunnitelman ainoa uusi talo Pyhän Katariinan tien eteläpuolelle on suunniteltu Kallenraitin kulmaan. Maaston muotojen puolesta vaikealle tontille on laadittu idealuonnos. Tontista järjestetään suunnitteluvarauskilpailu, kun liiketontin asemakaavatyö saadaan käyntiin. Alueen omistaa kaupunki. Voudinaukion hyvin vähän käytetyn paikoitusalueen länsiosaan suunnitellaan asuinkerrostalon rakentamista. Talo sijoittuu Hovirinnantien varteen. Se täydentää Hovirinnan suurten pysäköintikenttien vaivaamaa kaupunkikuvaa. Alueen omistaa kaupunki. Asemakaava on hyväksytty, mutta ei voimassa. Asemakaavojen uudistaminen on käynnistetty Piikkiön keskustassa. Ensimmäisen asemakaavan muutoksen suunnittelualuetta rajoittavat Hadvalantie, Lukkarintie, Lukkarinpolku, Hadvalantie, Hepojoentie, Helsingintie (mt 110) ja hyttitehtaan alue. Suunnittelualue on pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Alueelle laadittiin syksyllä alustava ideasuunnitelma. Asemakaavan tarkoituksena on täydentää aluetta pientaloja rakentamalla. Asemakaava on keväällä luonnosvaiheessa. Rakennusjärjestys 9. Keskustan länsiosa 10. Voudinaukio 11. Piikkiön keskusta Koko Kaarinan alueelle laaditaan uusi rakennusjärjestys. Yksi keskeinen kysymys on hajarakentamisen säännöt. Tämä liittyy kiinteästi yleiskaavoittamiseen. Uusi rakennusjärjestys valmistuu tänä vuonna. Se korvaa nyt voimassa olevat Kaarinan kaupungin rakennusjärjestyksen sekä Piikkiön kunnan rakennusjärjestyksen. Maankäytön yleisohjelmat Asumisen maankäytön yleisohjelma uusitaan keväällä. Siinä tutkitaan uusien alueiden käyttöönottoa erityisesti palveluiden kannalta. Ohjelma liittyy kiinteästi yleiskaavoitukseen sekä kaupunkiseudun rakennemallin laatimiseen. Ohjelmassa esitetään lähivuosien asumista koskevan kaavoitusohjelman runko. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan on kaavoituskatsauksessa esitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Maankäytön yleisohjelmaan tulee yksityiskohtainen arvio käyttöön otettavista asuinalueista 1,5 %:n vuotuisen väestön kasvun kannalta. Yritysalueiden maankäytön yleisohjelman laatiminen on aloitettu. Työssä pohditaan eri alueiden kehittämistavoitteita sekä käytettäviä maapoliittisia keinoja. 7

9 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 PARAS-hankkeeseen liittyvä Turun kaupunkiseudun rakennemallityö on tekeillä. Rakennemalli laaditaan kaupunkiseudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton yhteisesti tilaamana konsulttityönä. Rakennemallityöhön osallistuu kaupunkiseudun työssäkäyntialueen 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku. Mukana on myös Varsinais-Suomen liitto. Lisäksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuu rakennemallin valmistelutyöhön. Rakennemallin tärkeimpänä tavoitteena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Työn tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja seudun vetovoimaisuutta. Työssä laaditaan alueellisia kehityskuvia, joissa esitetään asuin- ja työpaikkojen sijoitusperiaatteet ja alueiden ominaispiirteet, palvelurakenne, liikennejärjestelmä, tekniset verkostot sekä virkistysja suojelualueet. Rakennemalli on tarkoitus laatia koko kaupunkiseudun työssäkäyntialueelle. Rakennemalli antaa perusteet yksittäisten kuntien yleiskaavoitukselle. Rakennemalli saattaa johtaa kuntien yhteisen yleiskaavan laatimiseen tai maakuntakaavan tarkistamiseen. Tästä päätetään rakennemallityön valmistuttua. Maankäytön rakennemalli on laadittu äskettäin Lahden ja Tampereen seudulla. Lahden seudun mallissa tarkasteltiin muun muassa kuntien erilaisia rooleja asuntotuotannossa LIITE1). 8

10 Väestön muutos Koko Kaarina Uuden Kaarinan asukasluku on kasvanut asukkaalla vuodesta Samaan aikaan on rakennettu noin asuntoa. Noin kaksi kolmasosa väestön kasvusta on johtunut muuttovoitosta. Päivähoitoikäisten määrä on vanhan Kaarinan alueella suunnilleen yhtä paljon kuin 2000-luvun alussa. Päivähoitoikäisten määrä on kasvanut selvästi Piikkiön alueella. Kaupunginosien väliset erot ovat merkittävät. Koululaisten määrä on kasvanut 2000-luvun alusta lievästi. Tilanne vaihtelee merkittävästi kaupunginosittain. Työikäiset ovat pitäneet pintansa Kaarinassa. Työikäisten aikuisten osuus koko väestöstä on pysynyt vakaana eli noin kahtena kolmasosana voimakkaimman rakennemuutoksen alueillakin, Piispanristillä ja keskustassa. Vanhimmat ikäluokat, yli 65-vuotiaat ovat kasvaneet suhteessa eniten koko kaupungin mitassa. Kasvu on ollut Piispanristin ja keskustan ohella voimakasta myös Littoisissa. VÄESTÖN MUUTOS KOKO KAARINA Ikä 2003 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 03/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Keskusta Väestön rakenne on muuttunut eniten keskustassa. Työikäiset aikuiset ovat säilyttäneet asemansa väestöstä sekä suhteellisesti että määrällisesti. Lasten ja nuorten määrä on vähentynyt koko ajan voimakkaasti. Yli 65-vuotiaita on Kaarinan kaupunginosissa noin 13% väestöstä. Kaarinan keskustassa vanhimpien asukkaiden osuus on noin 20%. Vanhimmat asukkaat keskittyvät erityisesti Kaarinan keskustaan. Vanhimpien asukkaiden määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on korkein keskustassa. Jotta paine vanhusten palveluihin helpottaa, tulee kaupunginosaan saada lisää perheasuntoja. Lisäksi alueella on huomattava määrä päivähoito- ja koulupaikkoja. Rivi- ja kerrostalorakentaminen vahvistaa alueen nykyistä kehitystä. 9

11 VÄESTÖN MUUTOS KAARINAN KESKUSTA Ikä 2002 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 02/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Kuusisto Kuusisto on kasvanut kaikista alueista kaikkein voimakkaimmin. Saaren asukasluku on yli henkeä. Tarkasteluajan kasvu on ollut 650 henkilöä. Lounais-Empon alueen rakentaminen on oleellisesti vaikuttanut asukasluvun kasvuun. Kuusistossa ovat kasvaneet kaikki ikäryhmät. Voimakkaimmin ovat kasvaneet päivähoitoikäisten ja koululaisten ikäluokat. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on pysynyt vakaana. Saaren asukasmäärän kasvu on selvästi hidastunut vuosina VÄESTÖN MUUTOS KUUSISTO Ikä 2002 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 02/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 97 4, , ,9 Nunna-Harvaluoto VÄESTÖN MUUTOS NUNNA-HARVALUOTO Ikä 2003 osuus osuus % 2009 osuus % ero 08/09 ero 03/09 muutos% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Asukasluvun kasvu entisen Piikkiön alueella on ollut jonkun verran voimakkaampaa kuin koko Kaarinan alueella vuosina Erityisen voimakkaasti on kasvanut pienten lasten määrä. Myös peruskoululaisten ja työikäisten aikuisten määrän kasvu on ollut tuntuvaa. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti vähemmän kuin koko kunnassa. Kaavoitustilanteesta johtuen rakentaminen ja väestön muutos on väliaikaisesti ollut vähäisempää vuosien välillä. 10

12 Väestöennuste Talousarvio 2009 Ikäluokat Yht Kasvu % 1.5 % 1.3 % 1.1 % 1.1 % 1.3 % 1.3 % 1.3 % 1.3 % 1.3 % Ikäjakautuma % % 1) Lähde: Kaarinan kaupungin talousarviokirja Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa ja vuosittainen väestönlisäys on 1,3%. Ikäluokkien 0-64 suhteellinen osuus vähenee ja yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy. Väestön määrä kasvaa vuoteen 2016 mennessä noin hengellä. Mikäli asuntokunnan keskikoko säilyisi nykyisellä tasolla ja asuntoja ei jäisi tyhjiksi tai purettaisi, tarkoittaisi tämä noin 1300 uuden asunnon rakentamista. Ajanjaksona rakennettiin noin 1900 asuntoa, joista noin puolet rakennettiin asumisväljyyden kasvun vuoksi. Johtopäätöksenä voi arvioida, että tarkastelujakson aikana rakennetaan väestöennusteen mukaisella väestönkasvulla noin 2100 uutta asuntoa, kun otetaan huomioon myös rakentaminen asumisväljyyden vuoksi. Mikäli asuntojen jakauma säilyy nykyisellä tasolla tarkoittaa tämä 1050 uutta omakotiasuntoa, 400 uutta rivitaloasuntoa ja 650 uutta kerrostaloasuntoa. Vuosittain tämä tarkoittaa 150 uutta omakotiasuntoa, 60 uutta rivitaloasuntoa ja 90 uutta kerrostaloasuntoa. 11

13 Väestönlisäyksen rakenne 2009 lkm Nettovaikutus % Luonnollinen väestönlisäys syntyneet 370 kuolleet 201 Yhteensä maassamuutto tulleet 1995 lähteneet maahanmuutto tulleet 65 lähteneet Lähde: tilastokeskus Kaarinan kaupungin alueella olevien asuntojen jakauma VAKINAISESTI ASUTUT ASUNNOT pa omakoti rivi kerros yhteensä asukkaita asunnossa asuntoa % asuntoa % asuntoa % asuntoa Kaarina Lieto Turku Raisio Naantali Paimio Masku Yhtensä Lähde: Tilastokeskus Tiedot Kaarinassa rakennuskanta on pientalovoittoista. 50 % asunnoista ovat omakotitaloja ja noin 30 % kerrostaloja. Kerrostalo asuntojen määrä on Turkuun, Raisioon ja Naantaliin verrattuna selvästi vähäisempi. Kaarinan keskimääräinen asukasluku/asunto on suurempi kuin alueella keskimäärin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kaupungissa on runsaasti suuria perheasuntoja. 12

14 Vuokratalotoiminta Asuinhuoneistot hallintaperusteen mukaan, % koko Suomi Omistusasunto 58,5 61,0 66,8 58,0 58,6 57,7 57,6 57,5 58,3 59,2 59,2 59,2 Vuokra-asunto 27,7 20,9 21,6 1) 30,8 1) 30,6 1) 31,9 1) 32,0 1) 32,0 1) 31,0 1) 30,4 1) 30,2 1) 29,8 Virka- tai työsuhdeasunto 9,7 8,3 3,1 Asumisoikeusasunto ,0 1,0 1,1 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Muu hallintaperuste tai tuntematon 4,1 9,8 8,4 10,1 9,8 9,3 9,3 9,3 9,5 9,2 9,4 9,9 1) Sisältää myös virka- ja työsuhdeasunnot. Lähde: Tilastokeskus, asumistilastot Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 70 prosenttia, vuotiaiden asuntokunnista lähes kolmannes ja 45 vuotta täyttäneistä vuokralaisasuntokuntia oli enää 22 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli vuotias. 43 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan, kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asuntoosakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumismuoto. Turun alueen kaupunkien omistamat vuokra-asunnot Kunta vuokra-asunnot asukasluku Turku Kaarina Raisio Paimio (Kunta-asunnot) Länsi-Turunmaa (Kunta-asunnot) Naantali Asukaslukuun verrattuna eniten vuokra-asuntoja on Turun kaupungissa ja vähiten Länsi-Turunmaan kaupungissa. Vuokra-asuntojen tarpeeseen Turun alueella vaikuttavat mm. oppilaitosten sekä suurien työnantajien määrä. Yliopisto ja eri oppilaitokset sijaitsevat pääosin Turun kaupungissa ja enin osa alueelle tulevista ulkopaikkakuntalaisista opiskelijoista hankkivat vuokra-asunnon oppilaitoksen lähettyviltä. Lisäksi Turussa sijaitsee mm. telakka, jossa työskentelee ulkopaikkakuntalaisia, jotka tarvitsevat vuokra-asuntoa alueelta. Taulukossa ei ole huomioitu muiden vuokra-asuntopalveluja tarjoavien toimijoiden tarjontaa (esim. VVO, YH jne). Tällaisia asuntoja Kaarinassa arvioidaan olevan noin 400 vuokra-asuntoa. 13

15 Kaarinassa on selvästi koko maan ja Turun alueen keskiarvoa vähemmän vuokraasuntoja. Kaarinan kaupunki on sitoutunut ottamaan vastaan vuosittain 6-10 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaiset asutetaan Kaarinan kaupungin omistamiin vuokra-asuntoihin. Sijoitukset tehdään hajauttaen kiintiöpakolaiset eri yksiköihin. Kaarinan kaupungin omistamat vuokra-asunnot Kaarinan kaupungin omistamat vuokra-asunnot: Yhtiö asuntojen lkm Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot 500 Kiinteistö Oy Karpanpuisto 42 Kiinteistö Oy Hovirinnanketo 24 Asunto Oy Orakas 66 Piikkiön Vuokra-asunnot Oy 145 yhteensä 777 asuntoa Kaarinan kaupungin omistamissa vuokrataloyhtiöissä on yhteensä 777 huoneistoa. Lisäksi Kaarinan tilakeskus hallinnoi suoraan kaupungin taseessa olevaa Karpanrinteen kiinteistöä, jossa on 20 vuokra-asuntoa, sekä 27 erillistä asuntoa, joista osa on tukiasuntokäytössä. Kaarinan kaupungin omistamien vuokra-asuntojen käyttöasteet 2009 KIINTEISTÖ OY KAARINAN VUOKRATALOT Kokonaiskäyttöaste KIINTEISTÖ OY KARPANPUISTO Kokonaiskäyttöaste KIINTEISTÖ OY HOVIRINNANKETO Kokonaiskäyttöaste ASUNTO OY ORAKAS Kokonaiskäyttöaste (Peruskorjaus laskee käyttöastetta, kaikki huoneistot irtisanottu) PIIKKIÖN VUOKRA-ASUNNOT OY Kokonaiskäyttöaste 86,99 Käyttöasteiden laskennassa on laskettu huoneistojen tyhjänä olopäivät. Eri kokoiset huoneistot on rinnastettu samanarvoisiksi. Huoneistokoko ei oleellisesti vaikuta käyttöasteeseen. Kuitenkin pienten asuntojen käyttöasteet ovat hieman korkeammat kuin 3 h+k tai 4 h+k asunnoissa. Kaupungilla ei ole tarjota suurempaa kuin 4 h+k asuntoja. 14

16 Tilakeskuksen hallinnoimat huoneistot ASUNNOT, OSAKKEET, ASUINKIINTEISTÖT KAARINAN KAUPUNGIN / OSAKKEET VALMIS- OMA/ ASUINKIINTEISTÖT TUMISV. VUOKR. m² OSOITE Rinnehovin ryhmis (myyntiin?) 1971 OMA 114 Rinnehovinkatu 4 C Pehtorink. ryhmis Pikkupehtoori (Kaarinanmuori) VUOKRA 95 Pehtorinkatu 2 F Karpanrinne (20 asuntoa, myyntil.) (Sos.palv. 2 as.) 1964 OMA 798 Rantayrttikatu 2 Kalliolato II/asuinrakennus 2 MYYNTI 1956 OMA 65 Valotie 9, KAARINA Rusko-Orakas (iltapäiväkerho) 1986 VUOKRA 108 Pehtorink. 6 A 61 Hovipaimen (hyv.palvelut ) VUOKRA 36 Isännänkatu 13 E 51 Hoviherra (hyv.palvelut ) 1975 OMA 74 Voudinkatu 1 A 8 ja 11 Rauvolan terveystalon asunto 1958 OMA 50 Poikluomantie 10 Orakas (Maininki Kiinteistöpalvelut Oy) 1974 OMA Pehtorinkatu 4 Hovirinnanpaimen (hyv.palvelut) 1974 OMA 37 Pehtorinkatu 1 C 34 Hoviharju (hyv.palvelut) 1973 OMA 59 Pehtorinkatu 5 A 5 ja 5 A 6 Kairisaho (hyv.palvelut) 1984 OMA 34 Kurjenkatu 6 as 22 Kairisniemi (hyv.palvelut) 1979 OMA 35 Kuikankatu 15 as 2 Kairispaasi (normaali vuokra) 1972 OMA 93 Kurjenkatu 5 as 1 Ruskovahvero (hyv.palvelut) 1974 OMA 36 Hoviherrankatu 5 A 17 Ruutuhapero (normaali vuokraus) 1975 OMA 36 Pyhän Katariinantie 14 A 17 Jahtikallio (hyv.palvelut) 1972 OMA 67 Voudinkatu 6 B 19 Jahtirenki (hyv.palvelut) 1973 OMA 34 Voudinkatu 6 C 2 Kaarinan Tuulanhovi (hyv.palvelut) 1990 OMA 43 Tappikatu 2 B 18, LITTOINEN Kaarinan Paavonpuisto (hyv.palvelut) VUOKRA 81 Paavonkatu 2 A 4 Silvolan asunto 1910 OMA 106 Reimarikatu 2, TURKU Keskurin asunto 1955 OMA 57 Viipurintie 32 Littoisten päiväkodin asunto (Leporanta) 1920 OMA 44 Villakuja 4, LITTOINEN Hiekkaharju PURKU 1948 OMA 91 Rakentajantie 7 Kaarinavaari (hyv.palvelut) VUOKRA 31.5 Pehtorinkatu 2 C 28 Kaarinavaari (hyv.palvelut) VUOKRA 56.5 Pehtorinkatu 2 C 29 Kaarinavaari (hyv.palvelut) VUOKRA 31.5 Pehtorinkatu 2 C 30 Auranlaakson koulu 1953 OMA 59 Vanha Littoistentie 297 Auranlaakson koulu 1953 OMA 59 Vanha Littoistentie 297 Auranlaakson koulu 1953 OMA 59 Vanha Littoistentie 297 Katavapirtti (4 huoneistoa myymättä) 1971 OMA Koroistentie 3, PIIKKIÖ Rungon koulun asunto 1906 OMA 67 Vanha Viipurintie 84, PIIKKIÖ Karpanpuisto (Maininki Kiinteistöpalvelut Oy) 1989 OMA Rantayrttikatu 4 YHTEENSÄ HUONEISTOALA m² 15

17 Vanhukset Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa Kaarinassa voimakkaasti vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2016 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 44%, yli 75-vuotiaiden osuus 47% ja yli 85-vuotiaiden osuus 68%. On ennustettu, että vuotiaiden toimintakyky paranee, mutta sitä vanhempien heikkenee. Tulevaisuudessa vanhuksille/ikäihmisille tulee turvata mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon jatkuvuus tulee varmistaa. Ikäihmisten omat toiveet tulee huomioida ja väestön ikääntyessä palvelukysynnän kasvu ylittää kuntien taloudelliset mahdollisuudet. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) määrittää tavoitteeksi turvata ikäihmisille esteettömät, turvallisesti ja viihtyisät asumis- ja hoitoympäristöt, jotka mahdollistavat mahdollisimman itsenäisen suoriutumisen. Palvelut, niiden saatavuus ja asuminen kytkeytyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Haasteina ovat esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kiinnitetään huomiota asumis- ja hoitoympäristön esteettömyyteen ja turvallisuuteen, pitkäaikaishoivan osalta tulee turvata oma huone ja wc-tila. Suosituksena on, että ikäihmisistä 91-92% asuu kotona. Palvelurakenneindikaattori Kaarinassa Indikaattori tavoite % Yli 75-v Tilanne % Säännöllinen kotihoito ,75 Omaishoidon tuki 5 6 3,07 Tehostettu palveluasuminen 5 6 8,68 Laitoshoito 3 3,90 Vanhuspalvelujen kehittämisen painopistealueina Kaarinassa on koti- ja omaishoidon kehittäminen. Lisäksi eri palvelutuottajien yhteistyön kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Kaarinan vanhuspalveluiden mottona tulee olla laivan kääntäminen kohti kotona asumisen monimuotoista tukemista. 16

18 Vanhusten asumisen nykytilanne Kaarinassa Vanhuspalveluille osoitetut vuokra-asunnot Vuokra-asunnot asuntojen lkm. muuta huomioitavaa Veräjäkatu 24 myös muita asukkaita, kiinteistön kunto heikko Nipsikatu 12 Kiinteistön kunto heikko Kaarinanvaari 28 Suokukka 9 asiakasprofiilin tarkentaminen Vanamo 23 tulevaisuuden pohdinta Tupasvilla 5 palveluasuntoja Onnikka 30 vanhuksille tarkoitettuja vuokraasuntoja Tehostettu palveluasuminen Piikkiön Hoivataito Oy paikkojen lkm muuta huomioitavaa Ryhmäkoti Suokukka 9 saneeraus, paikkaluku säilyy Tupasvillan ryhmäkodit Kaarinan Vanhusten paikkojen lkm muuta huomioitavaa palvelukeskuksen säätiö Hovirinta 21 Ryhmäkoti Kortteeri 1 Hovirinnassa Värttinä (Littoinen) 24 Ryhmäkoti Vaarintupa 9 Värttinässä Ryhmäkoti Kehrä 4 Värttinässä Ryhmäkoti Muistola 6 Toiminta lakkaa 08/2011 Kaarinan kaupunki paikkojen lkm muuta huomioitavaa Kaarinakoti 45 muutettu tehostetun palveluasumisen yksiköksi 17

19 Omaishoidon tukipalvelut Kaarinan kaupunki paikkojen lkm muuta huomioitavaa Visiitti 18 lyhytaikainen palveluasuminen Palveluasuminen Palveluasuminen Yksityiset 85 Virekoti 30 ryhmäkoti Turun Emmikoti 11 ryhmäkoti Terveyskeskuksen sairaala keskittyy akuuttihoitoon, joka edellyttää toimivaa palveluketjua ja sijoituksista vastaavaa SAS-ryhmää. Laitosasuminen Laitosasuminen paikkojen lkm muuta huomioitavaa Valmakoti 32 Kohteeseen tulossa saneeraus, jonka jälkeen mahdollisesti muuttumassa tehostetun palveluasumisen yksiköksi Vammaiset Vammaisten asumisen nykytilanne Kaarinassa Tukiasunnot: Tukiasunnot lkm muuta huomioitavaa tukiasunnot 5 välivuokra-asuntoja; vammaispalvelun asiakkaita vain kaksi. Kaikki asunnot eivät sovellu liikuntaesteisille Palveluasumisyksiköt: Yksikkö lkm muuta huomioitavaa Asumispalveluyksikkö Pirta Peimarin palvelukeskus EHP 10 HYVIN: tavoite, selvitys EHP:n käytön vähentämisestä Pompon asuntohanke EHP 18 Saanut ARAN:n myönteisen päätöksen Lisäksi Kårkullan asumispalveluissa asuu yksi ruotsinkielinen asiakas sekä Koivukodissa kaksi asiakasta. 18

20 Päihdeongelmaiset Kaarinassa ei ole erillistä päihdeongelmaisten asumisyksikköä. Päihdeongelmaiset asuvat kaupungin omistamissa vuokra-asunnoissa, tukiasunnoissa tai ovat asunnottomia häädön tai muun seikan vuoksi. Asunnottomat Yksinäiset asunnottomat kyselyajankohtana Ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa yms. 2 Huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi10 Tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat 31 Yksinäiset asunnottomat, yhteensä 43 naisia10 nuoria (alle 25 v) 10 Maahanmuuttajia 1 Perheet ja pariskunnat, yhteensä 3 henkilöä Ruokakuntien lkm 1 Asunnottomien määrä on ollut kasvussa Kaarinan kaupungissa. Asunnottomat ovat yleensä henkilöitä, jotka eivät kykene asumaan normaaleissa vuokra-asunnoissa. Keitä pitkäaikaisasunnottomat ovat? Pitkäaikaisasunnottomilla tarkoitetaan sitä asunnottomien ryhmää, jonka asunnottomuus on pitkittynyt ja muodostunut pysyväksi tai uhkaa pitkittyä siksi, että tavanomaiset asumisratkaisut eivät tämän ryhmän kohdalla toimi eikä yksilöllisiä tarpeita vastaavia ratkaisuja ole riittävästi tarjolla. Asunnottomuuden pitkittymisen riski kasvaa merkittävästi, jos asunnottomuuteen liittyy yksi tai useampia seuraavista tekijöistä: hallitsematon päihteiden käyttö, huumeiden aktiivikäyttö, mielenterveysongelmat, neurologiset vammat, taipumus väkivaltaisuuteen, rikollisuus, vankilasta vapautuminen, velkaantuminen. Suurimmalla osalla pitkäaikaisasunnottomista on kyse pelkästään esimerkiksi hallitsemattomasta päihteiden käytöstä ja taloudellisesta huono-osaisuudesta tai yksinasumista vaikeuttavista vakavista mielenterveysongelmista. Moniongelmaisten pitkäaikaisasunnottomien ryhmä on lukumääräisesti pieni, mutta heidän osaltaan asumisen onnistuminen edellyttää usein vahvasti resursoitua moni ammatillista tukea. 19