Lemunniemi ja Piispanristi

Transkriptio

1 Lemunniemi ja Piispanristi Selostus Suomen ilmakuva oy Kaarinan kaupunki kaupunkikehityspalvelut 2018

2 2 DA:143/2014 (Piispanristin tavoitevaihe on tehty numerolla DA:210/2015) Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Osayleiskaava perustuu kaupunkiseudun rakennemallin keskeisiin tavoitteisiin ja mitoitukseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myös toteutumattomuuden riskiä. Suomen sodan Lemun taistelu käytiin Ala-Lemun ja Yli-Lemun alueella LEMUNNIEMEN JA PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS Suunnittelun lähtökohdat - mitä osayleiskaavalla tavoitellaan Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Suunnittelun painopiste on ollut kaupunkirakenteellisissa kysymyksissä. Osayleiskaavassa suunnitellaan Piispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Suunnitteluun vaikuttaa myös Skanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristin kautta Uudenmaantiehen. Yleiskaavatasolla valmistaudutaan Rauhalinnan jälkeen seuraavan merenläheisen asuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun. Lemunniemi, Piispanristi ja Skanssi muodostavat kaupunkiseudulla merkittävän asuntorakentamisen alueen pitkäksi ajaksi. Skanssin keskuksesta alkava uusien asuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun. Lemunniemellä osayleiskaavaa muutetaan keskeisillä asuinalueilla Yli-Lemusta Auvaisbergiin. Rakennettavia alueita ei juuri lisätä, mutta alueiden tehokkuutta nostetaan. Lemunniemeä rakennetaan asukkaalle. Rauhalinnan valmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinalue vuoden 2025 jälkeen. Osa rakennemallissa Lemunniemelle ajatellusta rakentamisesta sijoitetaan Piispanristille ja keskustaan. Kaarinan päätaajaman mitoitus pysyy samana kuin rakennemallissa. Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Kerrostaloasuntoja voidaan rakentaa Panimon ympäristöön sekä Uudenmaantien pohjoispuolelle Nuolikadun tuntumaan. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustui keskeiseen sijaintiin sekä hyviin

3 3 palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tukisi nykyistä taajamaa. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittävän toteutumattomuuden riskin. Keskeinen kysymys on kaupunkirakenteen kehittämisen periaatteesta: Perustuuko rakentaminen olemassa olevaan taajamaan vai pyritäänkö rakentamaan uusi kaupunginosa nykyisen taajaman rinnalle. Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Piispanristin täydennysrakentaminen muodostaa kokonaisuuden Lemunniemen uusien alueiden kanssa. Rakenne laajenee luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinen monipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavan uusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen ajoitus ja mitoitus määräytyvät kysynnän mukaan. Lemunniemen länsiosan pientaloalueita rakennetaan nykyisen osayleiskaavan pohjalta. Kerrostalorakentamisen painopiste on Uudenmaantien varressa keskustassa, Rauhalinnassa ja Piispanristillä. n tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Piispanristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Osayleiskaava perustuu kaupunkiseudun rakennemallin keskeisiin tavoitteisiin ja mitoitukseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan toteutumattomuuden riskiä. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pasi Aromäki, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 12, KAARINA Osayleiskaava on tullut vireille Lemunniemen osalta ja Piispanristin osalta Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt osayleiskaavan Kaupunginhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualuetta rajoittavat moottoritie, Kurkelantie, Kuusistonsalmi, Yli-Lemu, Lemuntie, Sauhuvuori, Kiurunkatu, Rauvolantie, Pyhän Katariinan tie ja Turun raja. Kaava-alue saattaa tarkentua työn aikana. 1.3 Selostuksen liitteet 1) Osayleiskaavan maankäyttötilasto

4 4 2) Ote nykyisistä osayleiskaavoista, kaupunkiseudun rakennemallista, maakuntakaavasta ja ajantasa-asemakaavasta 3) Alueen rakenne vanhan peruskartan mukaan (1949 ja 1955) 4) Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätökset 5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6) Viranomaisneuvotteluiden muistiot 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lemunniemen rakennuskannan täydennysinventointi, Maa ja Vesi Oy, Turku 2003 Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Kemiönsaari 2011 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turku 2012 Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys, Ramboll Oy, Espoo 2013 Lemunniemen mitoitusselvitys, Kaarina 2014 Kaarinan pääväylien liikennemeluselvitys, Akukon Oy, Helsinki 2014 Ala-Lemun kartanon ja Uusihaan luontoselvitys, Enviro Oy, Espoo 2014 Kaarinan Ala-Lemun kartanon ja Uusihaan lepakkoselvitys, BatHouse, Turku 2014 Osayleiskaavan tavoitteet Lemunniemen osalta, Kaarina 2015 Osayleiskaavan tavoitteet Piispanristin osalta, Kaarina 2016 Kaupunginosien väestö 2015, Kaarina 2015 Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet, Kaarina 2016 Lemunniemen rakentamisjärjestys, Kaarina 2016 Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys, Ramboll Oy, Tampere 2016 Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla, Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016 Kaarinan luontoselvitys 2016, Kaarina 2016 Kaupunginosien väestö 2016, Uudet asuinalueet ja väestön muutokset , Kaarina 2017 Maankäytön ohjelma , Keskeneräiset ja vireillä olevat alueet, Kaarina 2017 Selostuksen pääkohdat Sivu Suunnittelun lähtökohdat 5 Lähtötilanne 5 Suojelukohteet 6 Rakennettu ympäristö 7 Nykyinen kaavatilanne 11 Suunnitelman kuvaus 14 Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet 15 Osayleiskaavan aluevaraukset 18 Suojeltavat kohteet 23 Liikenne 27 Palaute ja vaikutukset 33 Liitteet 43

5 5 2. KAAVAPROSESSI 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessin vaiheet on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 3. LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista Lähtötilanne Nykyinen Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna Se tuli voimaan vuoden 2011 lopulla. Lemunniemestä suunniteltiin osayleiskaavassa noin asukkaan pientaloaluetta. Uusimman selvityksen mukaan tulisi Lemunniemestä osayleiskaavan mukaisella rakentamisella asukkaan alue. Mitoitusta pidettiin ongelmallisena jo osayleiskaavan suunnittelun aikana. Asukkaiden määrä on niin alhainen, että suuri pientaloalue jää ilman palveluita. Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna Osayleiskaava laadittiin yhdessä Turun kanssa moottoritien, Kurkelantien, Pyhän Katariinan tien, Kataraistentien, Eteläkaaren ja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle. Tavoitteena oli yhdessä suunnitella alueen maankäyttöä, palveluita ja liikenneverkkoa. Turussa valmistauduttiin Skanssin liikekeskuksen ja asuinalueen asemakaavoittamiseen. Kaarinan Piispanristille suunniteltiin kerrostalorakentamista Panimon ja Jännekadun ympäristöön sekä liikerakentamista Uudenmaantien molemmin puolin. Käytännössä kuntien raja jakoi osayleiskaavan kahteen erilliseen osaan. Kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin seudun valtuustoissa keväällä Lemunniemellä on rakennemallissa keskeinen merkitys koko seudun rakentamisessa. Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen uusi asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustuu keskeiseen sijaintiin sekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Osayleiskaavojen muutoksen tavoitteissa on linjattu rakennemallin soveltamista Lemunniemellä ja Piispanristillä. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakennemallin mukainen rakentaminen ei tue nykyistä taajamaa. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittävän toteutumattomuuden riskin. Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Osayleiskaava perustuu kaupunkiseudun rakennemallin keskeisiin tavoitteisiin ja mitoitukseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myös toteutumattomuuden riskiä. Moottoritie, Kurkelantie, Poikluoma, Kairiskulma, Harittu, Koivula ja Skanssin keskus ympäröivät kaupunkirakenteen suurta vajaasti hyödynnettyä aukkoa. Keskeisesti sijaitsevalla alueella on mahdollisuudet suuren mitan täydennysrakentamiseen. Piispanristi on suurten liikenneväylien ja Kaarinan joukkoliikenteen pääreittien varrella. Piispanristillä, Kaarinan keskustassa ja Skanssin keskuksessa on runsaasti palveluita. Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen on Panimon ja Jännekadun ympäristössä sekä Uudenmaantien pohjoispuolella olevissa vanhan yritysalueen kortteleissa.

6 Suojelukohteet Skanssin asuinalueen suunnittelu on käynnissä Turussa. Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy Nuolikadun kautta Piispanristintiehen ja Uudenmaantiehen. Kaarinan luontoselvitys 2016 Kaarinan luontoselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet ovat: 23. Härkähaan jalopuulehto 24. Kasarminmäen jalopuulehto 40. Luikkolan rehevä lehtolaikku 76. Poikluoman metsän kallion lohkareet 83. Piispanristin lampi 111. Yli-Lemun lehmuskuja 65. Uusihaan etelärinne Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus Selvityksen mukaiset arvokkaat metsäluontokohteet ovat: Kuvion numero selvityksessä Kohde 194, 199, 204, 209 ja 214 Uusihaan ja Yli-Lemun välissä oleva metsän reuna , 226, Yli-Lemun ja Tupalan alueiden välissä oleva metsän reuna Muinaismuistot Muinaismuistorekisterin mukaiset kohteet ovat: Kohde Tunnus SM1, Kasarminmäki Yli-Lemun kartanon pihapiirissä lähellä Lemuntien mutkaa Kasarminmäen kallioseinämän eteläpäädyssä on kalliohakkaus. SM2, Lemunniemen taistelupaikka Historiallinen tapahtumapaikka SM3, Yli-Lemun kävelytie SM4, Yli-Lemun kartanon Kalliohakkaus pihapiiri 1 SM5, Yli-Lemun kartanon pihapiiri Puistopaviljongin perustukset sijaitsevat Yli- Lemun kartanon päärakennuksesta noin 50 m etelälounaaseen, entisessä puutarhassa. SM6, Luikkola Muu kulttuuriperintökohde, maarakenteet, kuopat Suojellut rakennukset Suojellut rakennukset: Asemakaavalla suojeltu Rauvolan lastentalo Rauvolantie Lemunniemen osayleiskaavalla suojeltu Yli-Lemun kartanon pihapiiri Yli-Lemuntie 86 Yli-Lemun kartanon päärakennus Yli-Lemun kartanon navetta Yli-Lemun kartanon meijeri

7 Yli-Lemun kartanon luhtiaitta Yli-Lemun kartanon asuinrakennus Yli-Lemun kartanon asuinrakennus 7 Auvaisbergin rannan vanha huvila-asutus Hantuntie Hantuntie Hantuntie Hantuntie Hantuntie Lehtotie Auvaisbergin rantatie Auvaisbergin rantatie Auvaisbergin kartano ja pihapiiri rakennuksineen Auvaisbergin rantatie 10 Pohjavesi Piispanristin pohjavesialuetta rajoittaa suunnittelualueella Nuolikatu - Jousitie - Jännekatu -linja, Poikluoman metsän pohjoisreuna sekä Kairiskulman alueen koillisreuna Rakennettu ympäristö Piispanristin kaupunginosan asukkaiden ikäjakauma: ikäryhmä % Piispanristin kaupunginosassa on pienten lasten ja ,3 koululaisten osuus väestöstä hieman pienempi kuin ,3 Kaarinassa keskimäärin vuotiaiden osuus on ,3 suurempi ja yli 75 -vuotiaiden osuus pienempi kuin ,6 Kaarinassa keskimäärin ,7 Tiedot 12/ ,8 yhteensä Väestö Kaava-alue käsittää Piispanristin kaupunginosan. Piispanristin asukkaiden määrä on kasvanut selvästi viiden vuoden aikana. Asukkaita on nyt runsaat Pienten lasten määrä on kasvanut. Koululaisten määrä on pysynyt vakaana. Työikäisten aikuisten määrä on jonkin verran kasvanut. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä on kasvanut tuntuvasti. Lemunniemen Uusihaka, Mallaskadun kerrostalot, Herrasniityn rivitalot ja Sudenkadun pientalot ovat rakenteilla. Auvaisten ja Herrasniityn laajennusalueiden sekä Ala-Lemun niemen asemakaavat ovat vireillä. Piispanristillä on hajatonttien täydennysrakentaminen ja asukkaiden uusiutuminen riittänyt asukkaiden määrän pieneen kasvuun. Pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrä olisi kuitenkin laskenut lievästi ilman uusien alueiden rakentamista. Sen sijaan vanhimpien asukkaiden määrään ei uusien alueiden rakentamisella ole ollut merkitystä. Piispanristillä on ollut aiemmin lievä laskeva suunta ilman uusien asuinalueiden rakentamista. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät täydessä käytössä, jos Piispanristille sijoitetaan uusia asuinalueita.

8 8 Alueen rakenne Piispanristin, keskustan, Voivalan ja Nummenniityn kaupunginosat muodostavat Kaarinan päätaajaman. Puolet kaarinalaisista asuu Uudenmaantien varressa Piispanristin ja Tuorlan välillä. Pyhän Katariinan tien ja moottoritien välinen alue on rakennettua taajamaa. Pyhän Katariinan tien ja Kuusistonsalmen välinen alue on Piispanristillä pääosin rakentamaton. Poikluoman ja Kaistisentien omakotialueita alettiin rakentaa sodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Uudenmaantien ja Piispanristintien kulmassa toimi Piispanristin saha. Auran panimo muutti Piispanristille 60- ja 70-lukujen vaihteessa. 70-luvulta alkaen rakennettiin Auvaisten pientaloaluetta ja Uudenmaantien pohjoispuolelle teollisuusaluetta. Kairiskulman kerrostaloalueen rakentaminen alkoi myös 70-luvulla. Piispanrististä alkoi kehittyä myös kaupan alue hypermarketin myötä. Viimeksi on rakennettu Kairiskulman länsiosan kerrostaloja, kaupan tiloja Jännekadulle, Mallaskadun kerrostaloja, Herrasniityn rivitaloja sekä Sudenkadun omakotitaloja. Laaja kerrostaloalue on muodostumassa Poikluomantien ja Kiurunkadun välille. Uusihaan pientaloalue on käynnistänyt Lemunniemen rakentamisen Herrasniityn eteläpuolella. Kaarinan kartanoiden ketju on Kuusistonsalmen rannalla. Suunnittelualueella ovat Yli- Lemu ja Auvaisberg. Kaava-alueen länsipuolella on Ala-Lemu ja itäpuolella Koristo. Vanhan viljelysalueen ja rakennetun taajaman välissä on Pitkältäsalmelta Koristoon ulottuva metsä. Kuusistonsalmen ja Pitkänsalmen rantojen vanha huvila-asutus on muuttunut vähitellen pysyvään asumiseen. Vanhat tiet lähtivät Uudenmaantieltä Koivulasta vesilaitoksen luota. Rauvolan, Ala- Lemun ja Yli-Lemun tie lähti vesilaitoksen länsipuolelta ja Auvaisbergin tie itäpuolelta. Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Uudenmaantien ja Kairiskulmantien kulmauksessa. Uusi myymälärakennus valmistuu keväällä 19. Jännekadulla on toinen vähittäiskaupan suuryksikkö sekä muita kaupan tiloja. Palveluita on myös Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän tuntumassa. Uudenmaantien pohjoispuolella on tuotanto- ja varastointitoimintaan keskittynyt yritysalue. Rakentamattomia tai vajaita alueita on Piispanristintien, Nuolikadun ja Jousitien tuntumassa sekä Yrittäjänkadun ympärillä. Panimo muutti pois Piispanristiltä 1990-luvulla. Uuden käytön kehittäminen Panimon alueelle on ollut vaikeaa. Alueella on varasto- sekä muuta yritystoimintaa. Panimon tiloissa on myös liikuntapalveluita. Piispanlähteen lastentalossa on päiväkoti, esikoulu, alakoulu ja yläkoulu. Kairiskulmassa toimii kaksi muuta päiväkotia. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Lemunniemen metsä sekä Poikluoman metsä. Lausteen metsään moottoritien pohjoispuolelle on yhteys Kurkelasta. Alueen pääväylät ovat Helsingin moottoritie, valtatie 1, Uudenmaantie, maantie 110, sekä Kurkelantie, maantie Pitkään on ollut vireillä valtion hankkeena uuden Saaristotien rakentaminen Kurkelantieltä Kirjalan sillalle. Suunnittelualueen kokoojakadut ovat, Pyhän Katariinan tie, Kairiskulmantie, Piispanristintie, Lemuntien alkuosa, Poikluomantie, Ahdintie ja Rauvolantie.

9 9 Palvelut Koulut ja päiväkodit Piispanlähteen lastentalo toimii Pyhän Katariinan tien ja Poikluomantien kulmauksessa. Paikalla ovat päiväkoti, esikoulu ja alakoulu. Yläkoulu on omassa rakennuksessa lähellä Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien liittymää. Piispanlähteen koulussa on 720 oppilaspaikkaa. Piispanristin kaupunginosassa asuu 420 peruskouluikäistä. Piispanlähteen koulussa käydään myös keskustan kaupunginosasta. Ruotsinkielinen koulu toimii Hovirinnan koulun tiloissa keskustassa. Kaupan palvelut Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Uudenmaantien ja Kairiskulmantien kulmauksessa. Uusi myymälärakennus valmistuu keväällä 19. Jännekadulla on toinen erikoistavaran myyntiin keskittynyt vähittäiskaupan suuryksikkö. Jännekadulla on myös autoilu- ja rautakaupan tarvikkeiden myymälöitä. Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän tuntumassa on myös kaupan palveluita. Työpaikat Piispanristi on myös merkittävä työpaikka-alue. Lemunniemen ja Piispanristin sijainnin tekee kaupunkiseudulla keskeiseksi myös suurten työpaikka-alueiden läheisyys. Suunnittelualueen lähellä ovat Kaarinan ja Turun keskustat sekä Kupittaan ja Krossin työpaikka-alueet. Virkistys Liikenne Tärkeimmät virkistysalueet ovat Lemunniemen metsä sekä Poikluoman metsä. Lemunniemen metsään on merkitty Katariinan polut -retkeilyreitit. Ulkoiluun käytetään runsaasti myös Lemunniemen pikkuteitä muun muassa Yli-Lemun ympäristössä. Poikluoman metsässä pääsee kulkemaan vahvoja polkuja pitkin Uudenmaantieltä Pyhän Katariinan tielle. Kurkelasta on yhteys Lausteen metsään moottoritien pohjoispuolelle. Turun Ispoisten ja Lausteen välinen ulkoilutie on Piispanristin luoteispuolella. Sinne pääsee katujen kautta sekä muun muassa Kaarikadulta Korsuvuoren kallioiden yli. Autoliikenne Pääväylät Alueen pääväylät ovat Helsingin moottoritie, valtatie 1, Uudenmaantie, maantie 110, sekä Kurkelantie, maantie Kurkelantie ulottuu moottoritieltä Kartanontielle. Lemunniemen suunnittelussa on ollut tavoitteena, että Kurkelantien eteläpäästä rakennetaan Ala-Lemun niemeen asti ulottuva Yli-Lemun puistotie alueen kokoojakaduksi. Uuden Saaristotien rakentaminen Kurkelantieltä Kirjalan sillalle on ollut pitkään vireillä. Valtion tiehankkeesta on laadittu Kaarinan läntisen ohikulkutien yleissuunnitelma. Liikennevirasto on hyväksynyt yleissuunnitelman. Jännekadun alueen asemakaavassa on ehdotettu uutta liittymää Uudenmaantielle. Tähän ei ole ELY-keskus toistaiseksi suostunut.

10 10 Kokoojakadut Uudenmaantien eteläpuolella on Pyhän Katariinan tie alueen tärkein kokoojakatu. Se jatkuu Kataraistentienä Eteläkaarelle. Pitkään on kaavailtu Haritun puistotien rakentamista Kataraistentieltä Uudenmaantielle asti. Tämä kysymys jäi avoimeksi nykyistä Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavaa laadittaessa. Tässä kaavatyössä on selvitetty jälleen Haritun puistotien kysymystä. Kairiskulmantie yhdistää Uudenmaantien ja Pyhän Katariinan tien. Lemuntien pohjoisosa on kokoojakatu Uusihakaan asti. Poikluoman alueen sisäinen kokoojakatu on Poikluomantie. Ahdintie on Auvaisten sisäinen kokoojakatu. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Rauvolantien alkuosa. Uudenmaantien pohjoispuolella on Piispanristintie yritysalueen kokoojakatu. Kurkelantien itäpuolella se jatkuu Rakentajantien kautta Krossiin. Nykyisin on Uudenmaantien, Kairiskulmantien ja Piispanristintien liittymän ympäristö sekava varsinkin kevyen liikenteen kannalta. Kevyt liikenne Erilliset kevyen liikenteen tiet on rakennettu Uudenmaantien, Kurkelantien sekä kokoojakatujen varteen. Lemuntiellä on kevyen liikenteen tie Uusihakaan asti. Kurkelantieltä on kevyen liikenteen yhteys Huhkolan kautta Itäharjun suuntaan. Tärkeitä kevyen liikenteen yhteyksiä on katuverkon kautta muun muassa Uudenmaantieltä Pyhän Katariinan tielle Ahmankadun ja Karhunkadun kautta sekä Kairiskulmantieltä Turun keskustan suuntaan Hiekkakadun kautta. Kairiskulman metsätie on Poikluoman ja Kairiskulman välinen oikotie. Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän ympäristössä on autoliikenne Piispanristinkadulle, muutamalle yritystontille sekä pikavuoropysäkille kevyen liikenteen kanssa samalla Uudenmaantien vanhalla ajoradalla. Uudenmaantien suuntainen pyöräliikenne on pohjoispuolella valo-ohjauksen ulkopuolella. Piispanristin kevyen liikenteen alikulku on vaarallinen, koska Uudenmaantien pohjoispuolella on autoliikennettä aivan tunnelin suun editse. Kevyen liikenteen teiden päät ovat Uudenmaantien ajoradan vastakkaisilla puolilla Kairiskulmantiellä ja Piispanristintiellä. Ne yhdistää kuitenkin kierto 200 metrin päässä olevan alikulun kautta. Asemakaavassa on rakentamattoman alikulun paikka Kairiskulmantien ja Piispanristien välille. ELY-keskus suunnittelee Uudenmaantien pohjoispuolisen pyörätien merkittävää parantamista Turun Hämeenkadun ja Piikkiön keskustan välillä. Tähän suunnitteluun sisältyy myös Piispanristin liittymän parantaminen. Keskisaarekkeellinen suojatie puuttuu muun muassa Kairiskulmantieltä Hiekkakadun kohdalta. Bussiliikenne Kaarinan, Turun ja Naantalin välinen Fölin bussilinja kulkee Pyhän Katariinan tietä, Kairiskulmantietä ja Uudenmaantietä. Tästä linjasta 7 tulee yksi kaupunkiseudun runkolinjoista. Sen kehittämistä suunnitellaan erikseen. Kupittaan kautta Turun keskustaan kulkevat bussit Pyhän Katariinan tietä ja Kataraistentietä. Uudenmaantietä kulkevat bussit Piikkiön, Paimion, Paraisten ja Salon suuntaan. Kaarinan sisäinen Föli-bussi kulkee Lemunniemestä Piispanristin ja keskustan kautta Voivalaan ja Kuusistoon.

11 11 Piispanristillä on Helsingin liikenteen pikavuoropysäkki. Katuverkolla olevat pysäkkien paikat ovat muodostuneet vuosien varrella. Ne eivät täysin vastaa nykyistä maankäyttöä. Pysäkkejä on paikoin tarpeettoman tiheästi. Tekninen huolto Kaupungin vesilaitoksen verkko on rakennettu taajaman alueelle. Ala-Lemussa ja Torppalassa on Lemon vesiosuuskunnan verkko Maanomistus Kaarinan kaupunki omistaa Herrasniityn etelälaidan ja Yli-Lemun rannan välisen 145 hehtaarin yhtenäisen alueen. Auvaisbergissä ja Torppalassa ympäröivät yksityiset maat kaupungin omistamia maita. Maanomistus on pirstaloitunutta muun muassa Hantuntien varressa. Piispanristin taajaman alueella omistaa kaupunki lähinnä yleiset alueet. Yksityinen maanomistus on Piispanristillä varsin hajautunutta. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uusi taajamien maankäyttöä, palveluita ja liikennettä koskeva vaihemaakuntakaava on tullut voimaan. Merkittävä ero edelliseen maakuntakaavaan on kaupunkikehittämisen kohdealueen rajauksessa. Lemunniemellä kuuluu Yli-Lemun ja Auvaisbergin välinen keskeinen asuinalue kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Piispanristi on muuttuvaa työpaikkatoimintojen aluetta. Kaavamääräyksen mukaan se on maankäytön painotukseltaan muuttuvaa, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen, toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen aluetta. Se sisältää asuntoalueita. Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla ja kaavoituksella hyvää sijaintia ja saavutettavuutta hyödyntäen. Alueen maankäytön, liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla kaupunki- ja taajamakuvaa eheyttävää. Väistyvien toimintojen merkitys tulee tunnistaa ja toimintaedellytykset turvata vuorovaikutteisella suunnittelulla. Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. Vähittäiskaupan toimitilojen mitoitus on Piispanristillä k-m 2. Piispanristi on hyvin saavutettava alue. Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on Piispanristillä k-m 2. Seudullinen virkistysalue on merkitty Rauvolanlahdelta Haritusta Yli-Lemuun Kuusistonsalmelle. Lemunniemen metsä on toinen virkistysalue Auvaisbergistä Pitkäänsalmeen. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojeltuja rakennuksia. Pitkänsalmen ja Kuusistonsalmen rantaa myötäilee ulkoilureitti. Kaava-alueelle ulottuu pohjavesialueen eteläosa Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustui keskeiseen sijaintiin sekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tukisi nykyistä taajamaa.

12 12 Kaupunkiseudun rakennemallissa ovat Yli-Lemun ja Auvaisbergin välissä alueet 69, 70 ja 113. Rauvolantien ja Herrasniityn välissä on alue 114. Näiden alueiden mitoitus on asukasta. Lemunniemi rakennetaan rakennemallin mukaan pääosin vuoden 2025 jälkeen. Kaupunkiseudun rakennemallissa jäi Piispanristin täydennysrakentaminen vähälle huomiolle. Kerrostalorakentaminen suunnattiin käytännössä Lemunniemelle. Työn loppuvaiheessa lisättiin Skanssin ja Piispanristin alueelle kehitettävän, toiminnoiltaan sekoittuneen, kaupunkiympäristön merkintä. Rakennemallissa on Piispanristillä alueet 107 ja 109. Tiivistettävä työpaikka-alue 107 ulottuu Jännekadulta moottoritielle. Panimon ympäristössä on 400 asukkaan uusi kerrostaloalue tai erittäin tiivis pientaloalue 109. Se kuuluu ennen vuotta 2025 toteutettaviin alueisiin. Piispanristi on rakennemallissa lähikeskus. Uudenmaantiellä on tiheävuoroisen seutulinjan merkintä. Työmatkaliikenteen runkolinja ulottuu Skanssista Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan. Rakennemallissa linjattiin raitiotie kulkemaan Turun keskustasta Harittuun. Sieltä kulkee toinen linja Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinan keskustaan ja toinen Lemunniemelle. Turun raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie kulkee Turun keskustasta Skanssiin ja sieltä Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan joko Uudenmaantien tai Kairiskulman ja Pyhän Katariinan tien kautta Yleiskaava Lemunniemellä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2011). Lemunniemen tärkein asuinalue on Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Erilaisilla pientaloalueilla on osayleiskaavan mukaan noin asukasta. Tiivein alue on Yli-Lemussa. Siellä ovat myös Lemunniemen palvelut. Keskuspuisto yhdistää Lemunniemen metsän, Yli-Lemun rannan ja Kuusistonsalmen. Toinen metsän ja Kuusistonsalmen yhdistävä vihervyöhyke on Tupalan ja Auvaisbergin asuinalueiden välissä. Katuverkon rungon muodostaa Kartanontieltä Ala-Lemun niemeen rakennettava Yli-Lemun puistotie. Se yhdistetään nykyiseen Lemuntiehen Yli-Lemun pohjoispuolella. Maakuntakaavan retkeilyreitti myötäilee Kuusistonsalmen rantaa. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojelukohteita. Keskeisellä alueella on muutama suojeltava luontotyyppi. Ne ovat lähinnä tammimetsiköitä. Piispanristillä on voimassa oikeusvaikutteinen Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava (2004). Osayleiskaavassa esitettiin asuntorakentamista Poikluomantien molemmille puolille Panimon ja Jännekadun väliin sekä nykyiselle Mallaskadun alueelle. Uudenmaantien ja Kurkelantien varsi sekä Panimon kortteli ovat toimitila-alueita. Prisman alue on vähittäiskaupan suuryksikön aluetta. Poikluoman ja Kairiskulman maankäyttö todettiin silloisen tilanteen mukaisena. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Poikluoman metsä ja Korsuvuori. Ulkoilureitti on merkitty Kairiskulmasta Korsuvuorelle. Liikenneverkko on todettu olemassa olleen tilanteen mukaisena. Kaarinan tavoite saada katuyhteys Piispanristintieltä Skanssin keskukselle ei toteutunut osayleiskaavassa. Turun taholta otettiin esille Pyhän Katariinan tien ja Kataraistentien välisen yhteyden katkaiseminen bussiliikennettä lukuun ottamatta. Tämä kysymys jäi osayleiskaavassa ratkaisemattomaksi. Uudenmaantie ja Pyhän Katariinan tie on merkitty joukkoliikenteen kehittämiskäytäviksi. Osayleiskaavaan on merkitty Piispanristin pohjavesialue. Vanhalla teollisuusalueella on mahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita.

13 Asemakaava Piispanristillä on suunnittelualue käytännössä asemakaavoitettu. Poikluoman metsän länsiosa, Kurkelantien ja Poikluoman välinen viheralue sekä osia Uudenmaantien ja Kurkelantien liikennealueista on asemakaavoittamatta. Piispanristin asuin- ja teollisuusalueita on asemakaavoitettu 1970-luvulta lähtien. Auvaisten asemakaava on vuodelta 1972, Kairiskulman asemakaava vuodelta 1975 ja Panimon alueen asemakaava vuodelta Lähes kaikkia asemakaavoja on muutettu. Muun muassa Uudenmaantien varressa on teollisuuskortteleita muutettu toimitila-alueiksi. Uusimmat asemakaavat ovat Herrasniityssä, Jännekadulla, Mallaskadulla ja Sudenkadulla. Näiden alueiden toteuttaminen on kesken. Uudenmaantien varressa on tehty äskettäin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan määräyksiä koskeva asemakaavan muutos. Suunnittelualue on Lemunniemellä asemakaavoittamaton. Nykyisen osayleiskaavan pohjalta on Yli-Lemun pohjoispuolelle laadittu Uusihaan asemakaava. Suunnittelualueen koillisosassa on vireillä Auvaisten laajennuksen asemakaava. Yli-Lemun länsipuolella on asemakaava voimassa Ala-Lemun kartanon tontilla Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Kaarinan rakennusjärjestys (2011) Rakennuskielto Suunnittelualue ei ole rakennuskiellossa Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualue on osittain maarekisterissä ja osittain kiinteistörekisterissä Pohjakartta Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietopalvelut pitää pohjakarttaa jatkuvasti ajan tasalla. 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Osayleiskaavassa suunnitellaan Piispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Suunnitteluun vaikuttaa myös Skanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristin kautta Uudenmaantiehen. Yleiskaavatasolla valmistaudutaan Rauhalinnan jälkeen seuraavan merenläheisen asuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun. Suunnittelun painopiste on ollut kaupunkirakenteellisissa kysymyksissä.

14 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätös Lemunniemen osalta ja Piispanristin osalta Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet Lemunniemen osalta ja Piispanristin osalta Tavoitteet on julkaistu erillisenä raporttina Osallisten tavoitteet Osallisilta saatu palaute on esitetty kohdassa OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaarinan päätaajaman kehittyminen on mitoituksen lähtökohtana. Päätaajama kasvaa vuoteen 2035 mennessä rakennemallin mukaisesti asukkaalla vuodesta Lemunniemen osuus on tästä asukasta, Piispanristin ja päätaajaman muiden alueiden asukasta. Lemunniemen keskeisellä alueella Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä tulee olemaan noin asukasta. Päätaajaman mitoituksen perusteita esitellään jäljempänä tarkemmin. Kaavatyössä on selvitetty Lemunniemen rakentamista vaiheittain. Ensimmäisenä rakennetaan Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun asuinalueiden nauha. Sen päätteenä on meren läheinen Yli-Lemun asuinalue ja julkinen Kuusistonsalmen ranta. Kerrostaloalueita on Piispanristillä Nuolikadun ja Panimon ympäristössä. Rivi- ja kerrostaloalueita on Yli-Lemussa ja Herrasniityn länsipuolella. Rivitaloalueita on Yli- Lemun puistotien varressa ja Herrasniityssä. Muut alueet ovat tiiviitä omakotialueita. Näillä alueilla on omakotitalojen lisäksi jonkin verran rivitaloja. Kaikilla alueilla on yli 20 asukasta hehtaarilla. Osayleiskaavassa määritellään uusien asuinalueiden aluevarausten luonne. Talotyyppivalikoima ja mitoitus suunnitellaan asemakaavassa. Tavoitteena on, että kaavamääräykset ovat joustavia eikä osayleiskaava vanhene nopeasti. Toisaalta alueiden mitoitusta voidaan vielä harkita asemakaavavaiheessa. Lemunniemellä ovat asemakaavoituksen keskeisiä kysymyksiä alueiden merellisen luonteen ominaisuudet sekä arvokkaan historian huomioon ottaminen, tavoiteltava arkkitehtuuri, rakennustyypit sekä asuntojakautuma, alueen palvelut, saavutettavuus kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta sekä ulkoilureitit, viheralueet ja viherrakentaminen, hulevesien käsittely ja hyödyntäminen sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Piispanristillä pyritään monipuoliseen maankäyttöön. Uudenmaantien varsi on kaupan aluetta. Nuolikadun ja Jousitien sekä Panimon ympäristössä voi olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä asuinkerrostaloja. Kurkelantien varressa voi myös olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä jossain määrin asumista. Jousitien ja Kaarikadun ympäristössä sekä Kurkelan liittymän vieressä ovat perinteisen teollisuusalueen vyöhykkeet. Alueet suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa.

15 Kaavan rakenne Piispanristillä ovat asemakaavoituksen keskeisiä kysymyksiä kaupunkimaisen monipuolisen joukkoliikenteeseen tukeutuvan ympäristön rakentuminen, tavoiteltava arkkitehtuuri, rakennustyypit sekä asuntojakautuma, alueen palvelut, saavutettavuus kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta, viherrakentaminen, hulevesien käsittely ja hyödyntäminen pohjavesialueella sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Osayleiskaavan tarkoitus on antaa mahdollisuuksia Piispanristin kehittämiseen. Osayleiskaava ei uhkaa alueen yritysten toimintaa. Liikenneverkko perustuu olemassa oleviin pääväyliin ja kokoojakatuihin sekä nykyisen Lemunniemen osayleiskaavan ajatuksiin. Lemunniemen autoliikenne pyritään ohjaamaan Yli-Lemun puistotietä Kurkelantielle. Virkistysalueiden rungon muodostaa Pitkältäsalmelta Koristoon ulottuva Lemunniemen metsä. Metsä säilyy voimassa olevan osayleiskaavan mukaisena. Metsästä ulottuu Kuusistonsalmelle Yli-Lemun ja Auvaisbergin alueella kolme vihersormea. Yli-Lemun vihersormet päättyvät kaupungin omistamaan Yli-Lemun rantaan. Koko Piispanristin kaupunginosan kannalta on 500 metrin pituinen julkinen ranta erittäin merkittävä. Suomen sodan Lemun taistelun keskeiset alueet näkyvät maastossa vanhoina teinä ja virkistysalueina rakentamisen jälkeen Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet Lemunniemen ja Piispanristin rakentamista voi ajoittaa ja mitoittaa vain tarkastelemalla koko Piispanristin, Keskustan, Nummenniityn ja Voivalan kaupunginosien muodostamaa Kaarinan päätaajamaa. Osana n luonnoksen laatimista on selvitetty päätaajaman rakennusvaiheita ja mitoituksen perusteita. Kaavoituksessa tarkastellaan yleensä suurta lopputulosta, joka on valmiina pitkän ajan kuluttua. Päätaajaman selvityksessä on tarkasteltu viiden vuoden rakennusvaiheita, nykytilaa, tilannetta 20, tilannetta 25, tilannetta 30 ja tilannetta 35. Eri rakennusvaiheet muuttavat rakennetta sekä palveluiden tarvetta. Selvityksessä on tarkasteltu kaupunkiseudun rakennemallin mukaista kasvua. Päätaajama kasvaa asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2025 ja asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen Alkuvuosien kohteet noudattavat valtuuston hyväksymää asumisen kaavoitusohjelmaa vuosille Myöhemmät kohteet noudattavat rakennemallia ja sen ajoitusta. Kohteita on enemmän kuin arvioitu kasvu edellyttää. Osa kohteista on vaihtoehtoisia. Osa kohteista toteutuu arvioitua nopeammin ja osa hitaammin. Jos Kaarinan kasvu on hitaampaa kuin rakennemallissa on arvioitu, jää osa kohteista toteutumatta ja osan rakentaminen hidastuu. Eri alueiden rakentamisaika on arvioitu Kaarinassa rakennettujen vastaavien kohteiden ja kaavoittajan kokemuksen perusteella. Ajoitusta on arvioitu siten, että asemakaavoitus kestää kaksi vuotta. Asemakaavan valmistumisen ja rakentamisen aloittamisen välillä on yksi vuosi. Kunnallistekniikan rakentamiseen ja talojen rakentamisen aloittamiseen kuluu yksi vuosi. Tämän jälkeen alkavat asukkaat muuttaa alueelle. Asemakaavoitus alkaa siis noin viisi vuotta aiemmin. Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet, Kaarina 2016

16 16 Rakennemallin tavoite Kaupunkiseudun rakennemallissa on tavoitteena, että Kaarinan ydinkaupunkialueen väestö kasvaa asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Kasvu on takapainotteinen siten, että vuoteen 2025 mennessä lisääntyy väestön määrä asukkaalla. Päätaajaman muodostavat Piispanristin, keskustan, Nummenniityn ja Voivalan kaupunginosat. Päätaajaman osuus kasvusta on asukasta. Muut ydinkaupunkialueen kaupunginosat ovat Auranlaakso, Littoinen ja Kuusisto. Näiden kasvu on noin asukasta. Suurimmat yksittäiset kohteet ovat keskusta ja Rauhalinna vuoteen 2025 asti. Sen jälkeen painopiste siirtyy Lemunniemelle. Piispanristin, Keskustan ja Voivalan kaupunginosat kasvavat kuitenkin varsin tasaisesti vuoteen 2025 asti, koska vahvoja kohteita on useita. Rakennemalli on ollut voimassa vuodesta 2012 asti. Ensimmäisten vuosien perusteella näyttää mahdolliselta, että koko seudun väestön kasvu toteutuu arvioidulla tavalla. Kaarinan asukasluku on kasvanut keskimäärin yhden prosentin vuodessa. Rakennemallin tavoite edellyttää vuoteen 2025 asti 1,3 prosentin keskimääräistä väestön kasvua. Vuoden 2025 jälkeen on Kaarinan väestön kasvu rakennemallin mukaan vielä tuntuvasti voimakkaampaa. Tämä johtuu Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin alueen suuresta merkityksestä koko seudun asuntorakentamisessa. Tavoitteen toteutuminen riippuu koko seudun talouden kehityksestä, asuntojen kysynnästä sekä asuntorakentamisen keskittymisestä tälle alueelle. Koko kaupungin pienten lasten määrä ja peruskoululaisten määrä kasvaa kumpikin noin 400 lapsella ja nuorella vuoteen 2025 mennessä. Palveluiden kysyntä eri alueilla kuitenkin muuttuu. Piispanristin, keskustan ja Voivalan kaupunginosissa kysyntä lisääntyy. Muualla kaupungissa kysyntä kasvaa vain vähän tai jopa vähenee. Aluetyypit Arvio alueiden asukasmääristä perustuu tässä osayleiskaavatyössä viiteen aluetyyppiin. Ne on laadittu Kaarinassa ja Turussa rakennettujen esimerkkialueiden perusteella. Arvio asukkaiden määrästä ja ikäjakautumasta perustuu näiden alueiden todellisiin tietoihin. Alueiden mitoitus perustuu asukkaiden määrään hehtaarilla. Pinta-ala sisältää korttelit, kadut ja alueeseen välittömästi liittyvät puistot. Asuinalueella pitää olla vähintään 20 asukasta hehtaarilla palveluiden, muun muassa joukkoliikenteen, järjestämisen kannalta. Kaarinassa tämä saavutetaan, jos pientaloalueella on noin tuhannen neliömetrin omakotitontteja ja osa asunnoista rivitaloissa. Aluetyypissä A Väljä omakotialue jää asukkaiden määrää alle 20 as/ha. Tätä aluetyyppiä ei käytetä osayleiskaavassa.

17 17 Aluetyyppi Asukkaita/hehtaari A Väljä omakoti- ja rivitaloalue B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue D Väljä kerrostaloalue E Tiivis kerrostaloalue Asukasmäärän arvioinnissa käytetyt aluetyypit k-m 2 /asunto asukasta/asunto Omakotialue 1 asunto/tontti 3,5 Rivitaloalue 100 2,3 Kerrostaloalue 80 1,6 Asukkaiden määrä eri talotyypeissä Rakentamisen vaikutus kaupunginosan asukkaiden määrään Yksittäisen kaupunginosan asukkaiden määrään vaikuttavat uusien alueiden rakentaminen sekä muutokset vanhoilla asuinalueilla. Muutoksia vanhojen alueiden väestöön aiheuttavat: Hajatonttien ja pienten kohteiden täydennysrakentaminen Asukkaiden vaihtuminen olemassa olevissa asunnoissa Olemassa olevien asukkaiden muutokset; syntyneet, kuolleet Ikäryhmät muuttuvat vanhenemisesta johtuen alueilla, joilla asutaan pitkään. Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy, vaikka kukaan ei varsinaisesti muuta mihinkään. Alueille muuttavat saattavat silti olla pääasiassa nuoria ja työikäisiä. Kaarinan kasvu on perustunut uusien asuinalueiden rakentamiseen. Muutokset vanhoilla asuinalueilla pitävät yllä väestön määrää. Uusilla alueilla on pieniä lapsia, koululaisia ja työikäisiä aikuisia. Vanhimpien asukkaiden määrään on uusilla alueilla vähän merkitystä. Asumisväljyyden kasvun vaikutuksesta uusien asuntojen rakentamistarpeeseen keskustellaan paljon. Kaarinassa vastaavat vanhoilla asuinalueilla tapahtuvat muutokset asumisväljyyden kasvua. Uusien asuinalueiden asuntojen määrä voidaan siten mitoittaa vastaamaan suoraan kaupungin väestön kasvua. Vanhoilla asuinalueilla vähenee pienten lasten, koululaisten ja työikäisten aikuisten määrä. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa. Kun samalla alueella asutaan pitkään, siirtyvät asukkaat ajan myötä vanhempiin ikäluokkiin ilman, että kukaan muuttaa mihinkään. Uudet alueet lisäävät pienten lasten koululaisten määrää. Työikäisiä aikuisia on uusilla alueilla lähes yhtä paljon kuin on vähenemä vanhoilla alueilla. Rakennemallin selostuksen mitoitustaulukoissa on asumisväljyyden kasvu oletettu huomattavasti suuremmaksi kuin se näyttää olevan. Tämä johtuu lähinnä siitä, että rakennemallissa ei ole otettu huomioon muuta rakentamista eikä asukkaiden vaihtumista vanhoilla alueilla. Toisin sanoen näyttää riittävän, että uudet asuinalueet mitoitetaan väestönkasvutavoitteen mukaiselle asukasmäärälle. Kaupunginosien väestö 2016, Uudet asuinalueet ja väestön muutokset , Kaarina 2017 Maankäytön ohjelma , Keskeneräiset ja vireillä olevat alueet, Kaarina 2017

18 18 Päätaajaman mitoitus Suunnittelussa lähdetään siitä, että päätaajaman väestö voi kasvaa rakennemallin mukaisesti asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Tästä määrästä sijoittuu Lemunniemelle asukasta. Muualle Piispanristin kaupunginosaan sekä Keskustan ja Voivalan kaupunginosiin sijoittuu asukasta. Rakennemallissa painotettiin enemmän Lemunniemeä. Kaarinan kasvusta voidaan sijoittaa nykyisen rakenteen yhteyteen enemmän kuin rakennemallissa arvioitiin. Rakennettavia alueita ei ole tarkoitus kuitenkaan lisätä. Ero johtuu lähinnä siitä, että rakennemallissa ei otettu huomioon vanhoilla alueilla tapahtuvia muutoksia Palvelut Piispanristin olevan taajaman täydennysrakentaminen sekä Skanssin eteläosan rakentaminen tukevat alueen kaupallisia palveluita sekä joukkoliikenteen pääreittejä. Piispanristin uudet kerrostalot sekä Herrasniitty ovat selvästi työikäisten aikuisten alueita. Uusissa kerrostaloissa on pieniä lapsia ja koululaisia selvästi enemmän kuin Kaarinan keskustassa. Toisaalta vanhimpia asukkaita on selvästi keskustaa vähemmän. Herrasniityssä on runsaasti pieniä lapsia. Koululaisia on saman verran kuin Kaarinassa keskimäärin. Piispanristin kaupunginosan pienten lasten määrä ja peruskoululaisten määrä kasvaa kumpikin arviolta noin 200 lapsella ja nuorella vuoteen 2025 mennessä. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välinen Lemunniemen tärkein asuinalue rakennetaan vuoden 2025 jälkeen. Olevan taajaman vierelle rakennettava Lemunniemi on palveluiden kannalta ongelmallinen. Palvelut vaativat riittävän väestöpohjan, mutta keskeisen asuinalueen rakentaminen kestää kauan. Tähän perustuu ajatus siitä, että Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun ulottuva asuinalueiden nauha rakennetaan ensimmäisenä. Nauha toimii aluksi Piispanristin palveluiden varassa. Myöhemmin riittää Lemunniemen asukkaan väestöpohja esimerkiksi lastentalon ja yhtenäiskoulun rakentamiseen. Lemunniemen bussiliikenne hoidetaan aluksi Kaarinan keskustan, Piispanristin ja Yli- Lemun välisellä sisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin on mahdollista ajaa Kaarinan keskustasta Kartanontien, Yli-Lemun puistotien ja Lemuntien kautta Pyhän Katariinan tielle ja edelleen Turkuun. Linjaliikenteen rinnalle kehittyy kutsupohjainen liikenne. Se parantaa merkittävästi mahdollisuuksia tarjota joukkoliikenteen palveluita Lemunniemen tapaisilla alueilla. Jossain vaiheessa liikennöidään robottibusseilla. 5.2 Aluevaraukset Uudet asuinalueet Uusien asuinalueiden pääosan muodostaa Lemunniemen keskeinen alue Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Se koostuu kaupunkiseudun rakennemallin alueista 63 (osa), 69, 70 ja 113. Painopiste on Yli-Lemussa sekä Yli-Lemun puistotien varressa. Tupalassa ja Auvaisbergissä on rannan lähellä pääasiassa omakotialueita. Kaavamääräyksissä ei esitetä tavoitteellisia tehokkuuslukuja tai kerrosmääriä. Alueet mitoitetaan tarkemmin laadittaessa asemakaavoja. Kaavamääräykset ovat joustavia. Tarkoitus on, että osayleiskaava ei vanhenisi nopeasti. Toteutettujen esimerkkialueiden ja valittujen aluetyyppien perusteella voidaan arvioida, että keskeisen alueen asukasmäärä on noin

19 19 Uusi monipuolinen asuinalue (A-1) Yli-Lemussa ja Herrasniityn länsipuolella on uutta monipuolista asuinaluetta (A-1). Alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostaloja, tiiviitä pientaloryhmiä sekä tiloja palveluita varten. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Alueet 8 ja 9: Yli-Lemun tarkoitus on olla koko Lemunniemen kohokohta. Korkeatasoisen julkisen ympäristön syntyminen edellyttää riittävää rakentamisen määrää. Yli- Lemun alueen luonnetta voisi verrata Kärjen ja Rauhalinnan alueisiin. Yli-Lemuun rakennetaan kerrostaloja sekä rivitaloja tai muita pientaloryhmiä. Yli-Lemun suunnittelun teemoja ovat rakentamisen monipuolisuus, pienimittakaavaisuus ja yhteisöllisyys. Alueen kaavoittamisessa ja toteuttamisessa on hyvä käyttää esimerkiksi suunnittelukilpailuja. Merkittävä osa Yli-Lemua on suojeltu kartanoympäristö sekä Kasarminmäki. Yli 500 metrin pituinen julkinen ranta on tärkeä Lemunniemen ja koko Piispanristin kaupunginosan kannalta. Yli-Lemun alueen omistaa kaupunki kartanon pihapiiriä ja alueen 9 länsireunaa lukuun ottamatta. Aluevarauksia on muotoiltu uudelleen nykyiseen osayleiskaavaan verrattuna. Puisto on siirretty itäosan metsän reunasta Uusihaan, kartanon, Kasarminmäen ja rannan välille. Historiallisesti arvokas Yli-Lemun tie kulkee puiston läpi Uusihaasta Sovinnonmäkeen. Alue 6: Nykyistä taajamaa täydentää Kairiskulman ja Herrasniityn väliin sijoitettu uusi asuinalue. Aluevaraus vastaa voimassa olevaa osayleiskaavaa. Alue on nyt yksityisessä omistuksessa. Uusi tiivis pientaloalue (A-2) Alueet 41 ja 42: Tiivein rakentaminen Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisellä alueella painottuu Yli-Lemun puistotien varteen. Alueelle rakennetaan pääasiassa tiiviitä pientaloryhmiä. Alueelle voidaan rakentaa myös kerrostaloja. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Uusi pientaloalue (A-3) Alueet ja 43 47: Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä on rakentaminen omakotivaltaista Yli-Lemun puistotieltä rantaan päin mentäessä sekä metsän reunassa. Tupalaan ja Auvaisbergiin sekä Auvaisten ja Herrasniityn vierelle rakennetaan tiiviitä pientaloryhmiä ja omakotitaloja. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Alue 48: Kuusistonsalmen rannassa on Auvaisbergissä vanhaa asutusta ja lomaasutusta. Tavoitteena on asemakaavoittaa ranta viereisen uuden asuinalueen mukana. Siihen asti rakentaminen vaatii poikkeamislupaa tai suunnittelutarvelupaa. Nykyiset ja rakenteilla olevat asuinalueet Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK-3) Alueet 5, 61 ja 62: Kairiskulman kerrostaloalueelle ei esitetä muutoksia. Mallaskadun kerrostalot ovat rakenteilla nykyisen asemakaavan pohjalta.

20 Pientalovaltainen asuntoalue (AP-4) 20 Alueet 51, 54 56, 63 ja 64: Poikluoman ja Auvaisten pientaloalueisiin ei esitetä muutoksia. Herrasniitty ja Uusihaka ovat rakenteilla nykyisen asemakaavan pohjalta. Pientalovaltainen asuntoalue (AP-9) Alue 49: Auvaisbergin kartanon alue on arvokasta kartanoympäristöä. Asemakaavassa voi sijoittaa alueelle ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista asumista varten. Monipuolisen maankäytön alueet Monipuolisen maankäytön alueella ei luokitella käyttötarkoitusta tiukasti perinteisten kaavojen tapaan. Tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Kerrostalorakentamisen painopiste on Uudenmaantien varressa. Osayleiskaavan muutos perustuu Piispanristillä olemassa olevan rakenteen kehittämiseen, oleviin verkostoihin ja palveluihin. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka ajateltu rakentamisen määrä ei toteutuisi. Piispanristiä painotetaan kerrostalojen, palveluiden ja työpaikkojen alueena. Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Skanssin keskuksesta alkava uusien asuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena. Monipuolisen maankäytön alue (APT-1) Alueet 1A, 1B ja 4: Piispanristintien eteläpäähän ja Panimon ympäristöön rakennetaan uusi kaupan, palveluiden, työpaikkojen ja kerrostaloasumisen kaupunginosa. Monipuolisen maankäytön alueella voi olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä asuinkerrostaloja. Alueella ei voi olla kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueen mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa. Skanssin asuinalueen eteläpää liittyy Piispanristintien kautta Uudenmaantiehen. Asuntorakentamiseen soveltuvat Nuolikadun ja Jousitien länsipään ympäristö. Uudenmaantien pohjoisreuna soveltuu toimitilan rakentamiseen. Panimon alueella voi olla asuntoja, kaupan ja muita palveluita sekä toimitilaa yrityksille. Monipuolisen maankäytön alue (APT-2) Alue 32: Kurkelantien varren maankäyttöön vaikuttaa Saaristotien tulevaisuus. Alue soveltuu kaupan tiloja ja muuta toimitilaa varten varsinkin, jos Kurkelantie on uusi Saaristotie. Alueella voi olla myös yritystoimintaan liittyvää asumista.

21 21 Kaupan alueet Maakuntakaavaa varten tehdyssä Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä 2013 luokiteltiin Piispanristi suureksi paikalliskeskukseksi. Selvityksen mukaan on Piispanristi syrjässä kaupunkiseudun vilkkaimmista liikenneväylistä. Sekä Skanssilla että Myllyn alueella on parempi näkyvyys ja yhteydet suurimmille väylille. Tällä hetkellä Piispanristin alueen vetureina ovat Prisma, Tokmanni, Biltema ja Puuilo. Entisen panimon tiloille ei ole toistaiseksi löytynyt uutta pysyvää käyttötarkoitusta. Piispanristin on mahdollista toimia Itäharjulta Skanssin läpi jatkuvan alueen toisena kaupallisena ääripäänä. Piispanristi on mukana Skanssin asuinalueen suunnittelussa. Skanssin tuoman väestökehityksen lisäksi on Piispanristin ympäristössä useita asumishankkeita. Piispanristin kehittymisen ongelmakohtana nähdään selvityksessä sijainti Turun ja Kaarinan rajalla. Yhteistä koko kaupunkiseutua hyödyttävää visiota alueen kehittämisestä on vaikea muodostaa. Kehittymistä hidastaa myös hajanainen maanomistus. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on Piispanristillä km -kohdemerkintä, joka mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen. Uuden maakuntakaavaehdotuksen mukaan on vähittäiskaupan toimitilojen mitoitus Piispanristillä k-m 2. Piispanristi on hyvin saavutettava alue. Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on Piispanristillä k-m 2. Kaupan palvelut keskittyvät Uudenmaantien eteläpuolelle Piispanristin liittymän läheisyyteen APT-1 ja KM-3 -alueille. APT-alueille saa sijoittaa asemakaavassa kaupan tiloja, jotka eivät ole vähittäiskaupan suuryksikköjä. Toimitila-alueet Palvelujen alueet Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-3) Alueet 2 ja 3: Piispanristin liittymän eteläpuoli on merkittävä kaupan alue. Alueelle voi sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. KM-3 -alueille saa sijoittaa asemakaavassa kaupan tiloja enintään k-m 2. Monipuolisen maankäytön alueille voidaan tällöin sijoittaa kaupan tiloja k-m 2. Yritysalue (T-2) Alueet 31 ja 33: Piispanristin yritysalueen keskiosa sekä Kurkelan liittymän viereinen alue ovat perinteistä teollisuusaluetta. Kaarikadun varteen, Jousitien itäpäähän sekä Kurkisuonkadun itäpäähän voidaan rakentaa yritysten toimitiloja. Osayleiskaavassa ei ehdoteta muuten muutoksia näille alueille. Julkisten palvelujen alue (PY-1) Alueet 52 ja 53: Piispanlähteen lastentalo, alakoulu ja yläkoulu ovat julkisten palvelujen aluetta. Näihin ei esitetä osayleiskaavassa muutoksia. Näiden lisäksi on Kairiskulman asuinalueella julkisia palveluita.

22 22 Virkistysalueet Lemunniemen päiväkodin ja koulun alue on Yli-Lemun pohjoisosassa. Palveluita voi olla myös A-1 -alueilla. Lähipalvelujen alue (PL-1) Lemunniemen asuinalueiden lähipalvelut rakennetaan Yli-Lemuun kartanon koillispuolelle. Alueella voi olla esimerkiksi päiväkoti, koulu sekä muita julkisia palveluita ja kaupan palveluita. Lähinnä pienen päivittäistavaramyymälän alue on Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmassa. Työpaikka ja asuinalue (TP-6) Alue 10: Yli-Lemun kartanon alueelle voidaan sijoittaa vanhaan kartanoympäristöön soveltuvaa asumista, palveluita ja muuta toimitilaa. Tämän osayleiskaavan asemakaavoittamattomilla alueilla ei saa suorittaa ilman lupaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukainen toimenpiderajoitus). Lähivirkistysalue (VL) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR) Virkistysalueiden rungon Piispanristillä muodostaa Poikluoman metsä. Se ulottuu Kairiskulman eteläpuolelta Poikluoman pohjoispuolelle Uudenmaantien varteen. Moottoritien varressa oleva Korsuvuori liittyy Skanssin virkistysalueisiin. Piispanristiltä pääsee Korsuvuorelle katuverkon kautta. Auvaistentien ja Pitkänsalmen välillä oleva Lemunniemen metsä säilyy pääosin rakentamattomana virkistysalueena. Metsä ulottuu Auvaisten ja Herrasniityn eteläpuolelta Sauhuvuoren kautta Vaarniemen kallioille. Vihreät sormet yhdistävät Lemunniemen metsän Kuusistonsalmeen Yli-Lemussa, Tupalassa ja Auvaisbergissä. Puistot (VL-1, VL-8, VL-9 osittain ja VL-10) Puistoksi rakennettavat alueet ovat lähinnä Yli-Lemussa sekä Piispanristin lammen ympäristössä. Yli-Lemun ranta (VL-8) 500 metrin pituinen Yli-Lemun julkinen ranta on erittäin merkittävä koko Lemunniemen ja Piispanristin kaupunginosan kannalta. Puisto rakennetaan asemakaavan ja erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Puistoon voidaan sijoittaa rannan toimintaan liittyviä palveluita. Lemun taistelun keskeinen alue (VL-9) Yli-Lemuntie, Sovinnonmäentie, Yli-Lemun kartanon alue, Kasarminmäki ja Uusihaan eteläpuoleinen mäen rinne ovat Lemun taistelun keskeisiä alueita. Tarkoitus on, että

23 23 Erityisalueet 5.3 Suojeltavat kohteet taistelun keskeinen alue on havaittavissa maastossa asuinalueiden rakentamisen jälkeenkin. Osayleiskaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL-9). Alue rakennetaan soveltuvin osin puistoksi erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Alueella on runsaasti suojeltavia luontoarvoja sekä muinaismuistoja. Metsäalueita tulee hoitaa siten, että luonto-, muinaismuisto- ja virkistysarvot eivät vaarannu. Puistoja ja virkistysalueita suunniteltaessa on vanha tielinja yhtenä tärkeänä lähtökohtana. Pellolla suunnitellaan puiston istutukset ja rakennelmat siten, että maiseman avoin luonne säilyy. Puistot (VL-1 ja VL-10) Edellisten lisäksi rakennetaan puistoksi Yli-Lemun palveluiden viereinen virkistysalue sekä Piispanristin lammen ympäristö. Lemunniemen metsän ja Kaikukallion välinen vihersormi toimii myös liito-oravien kulkureittinä. Tämä tulee ottaa huomioon puiston istutuksia suunniteltaessa. Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) Piispanristin sähköasema, kaukolämmön varalaitos sekä Auvaisten puhelinmasto ovat yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Muinaismuistokohteet Osayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat muinaismuistokohteet: Kohde Kohteen nimi ja rekisteritunnus SM1 Kasarminmäki, Yli-Lemun kartanon pihapiirissä lähellä Lemuntien mutkaa Kasarminmäen kallioseinämän eteläpäädyssä on kalliohakkaus. SM2 Lemunniemen taistelupaikka, Historiallinen tapahtumapaikka SM3 Yli-Lemun kävelytie, SM4 Yli-Lemun kartanon pihapiiri, Kalliohakkaus SM5 Yli-Lemun kartanon pihapiiri, Puistopaviljongin perustukset sijaitsevat Yli-Lemun kartanon päärakennuksesta noin 50 m etelälounaaseen, entisessä puutarhassa. SM6 Luikkola, Muu kulttuuriperintökohde, maarakenteet, kuopat Arkeologinen täydennysinventointi Inventoinnin aikana havaittu uusi kiinteä muinaisjäännös suunnittelualueella on Yli-Lemuntie (Museoviraston rekisterissä Yli-Lemun kävelytie). Näiden lisäksi esitetään selvityksessä kohteita, jotka saattavat olla kiinteitä muinaisjäännöksiä Selvityksen tehtävänä oli määritellä Lemun taistelun alue. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavatyön kannalta pyrittiin määrittelemään sellaiset maiseman piirteet, joista taistelun kulku olisi havaittavissa vielä alueiden rakenta-

24 24 misen jälkeen. Joukot liikkuivat Lemuntien-Yli-Lemuntien-Sovinnonmäentien - linjalla nykyisen Pyhän Katariinan tien lähettyviltä Ala-Lemun rantaan sekä Yli- Lemun kartanosta Hantuntien suuntaan. Tärkeä alue oli metsän reuna Yli- Lemun pohjoispuolella. Yli-Lemun ja Ala-Lemun alueella suoritettiin täydentävä arkeologinen inventointi syksyllä Työn keskeiseksi tavoitteeksi oli määritelty hahmotella Suomen sodan aikaiseen Lemunniemen taisteluun liittyviä ilmiöitä maisemassa. Kaikki maastotyön aikana tavatut rakenteet dokumentoitiin. Työtä valmisteltiin karttaanalyyseilla, joissa erityyppisiä vanhoja karttoja sekä uusia paikkatietoaineistoja siirrettiin nykykartalle maastotöitä varten. Esitöiden aikana selvitettiin taisteluun liittyvistä kirjallisista kuvauksista tapahtumien aikajärjestys ja sijoittuminen alueella. Kenttätöissä aikaisemmin tunnetut, muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet tarkastettiin. Muutamien sijaintia pystyttiin tarkentamaan aiemmasta. Kartta-aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella tarkastettiin rakennusten paikkoja, maavalleja ja kuoppia sekä aikaisemmin tehtyjen, taisteluihin liittyvien metallinetsintöjen löytöalueita. Varsinkin alueen kalliomäet käytiin tarkasti läpi huolimatta siitä, että ne aikaisemmissa inventoinneissa oli jo tarkastettu. Työ tehtiin pääasiassa pintahavainnointina, jossa todettuja kohteita tarkasteltiin tarkemmin kairausnäytteitä ottamalla ja tekemällä metallinpaljastimella etsintöjä. Lemunniemen maihinnousu tehtiin illalla Ala-Lemun kartanon ympäristön rantakaistaleella. Varsinkin Ala-Lemun kartanon edustalla on korkeat rantavallit ja rantautuminen helpompaa ja suojaisempaa kuin idempänä. Taisteluita käytiin puoleen yöhön asti Sauhuvuoren metsäalueella ja sen pohjoispuolisella peltoalueella. Ruotsalaisten ensimmäisen vetäytymisen jälkeen taisteluita käytiin Ylä-Lemun kartanon pohjoispuolella Kasarminmäen melko jyrkällä rinteellä sekä sen edustan peltoalueella ja Sauhuvuoren eteläosassa. Varsinkin viimeksi mainitulta alueelta on löydetty runsaasti musketin kuulia. Taistelu alkoi pienen tauon jälkeen uudestaan yöllä. Sauhuvuoren maastoon edenneet ruotsalaiset vetäytyivät uudestaan kartanoiden tuntumaan. Tämän jälkeen taistelu juuttui paikoilleen, kunnes Ala-Lemun kartano ammuttiin tuleen ja ruotsalaiset joutuivat suojautumaan rantatörmän taakse. Ruotsalaiset vetäytyivät taistelualueelta puolen päivän aikoihin. Inventoinnin jälkeen on mahdollista osoittaa muutama nykymaiseman elementti, jotka ovat olleet olemassa jo taistelun aikaan: Yli-Lemuntie, Sovinnonmäentie, kartanot, Kuusistonsalmen rantavallit, inventoinnissa löydetyt Sovinnonmäen ja Ristiniitun asuinpaikat sekä Ala-Lemun kartanon vallitukset. Nämä kaikki liittyvät myös taistelua kuvaaviin karttoihin merkittyihin tapahtumiin. Vallitukset, Ala-Lemun kartanon ympäristö ja Sovinnonmäen asuinpaikka sekä sen lähelle isojakokarttaan merkitty tuulimylly kuvaavat taistelun alun maihinnousua rantavallin ja vallituksen suojissa. Osa sotajoukoista myös vetäytyi tätä kautta. Itse taisteluun liittyy tutkimusalueen pohjoisosa, jossa sen keskeisen osan muodostaa Kasarminmäen länsipuolella pellon läpi kulkeva Hantuntie. Sitä ja sen laitoja pitkin etenivät sekä ruotsalaiset että venäläiset molempina päivinä. Ristiniitun asuinpaikan pihan läpi on tehty sotaliikkeitä. Sauhuvuoren eteläreunasta on runsaasti taisteluun liittyviä metallinetsinlöytöjä. Vaikka osa alkuperäisestä maisemasta onkin maanoton myötä tuhoutunut, on kyseessä kuitenkin taistelua kuvaava alue, jossa ilmenevät sekä hyökkääjien että puolustajien toimet. Metsän reunassa on suojauduttu ja peltoja pitkin hyökätty. Alueita yhdistävä tekijä on Yli-Lemuntien ja Sovinnonmäen tien linjaus, joka yhdistää sekä tuki- että taistelualueet aina maavalleilta Sauhuvuoren etelärinteelle. Sitä pitkin liikkuivat sotilaat taistelualueelle ja sieltä pois. Lisäksi siltä aukeaa

25 25 Sovinnonmäen kohdalla hyvä näkymä taistelualueen yhteen keskeiseen tapahtumapaikkaan Hantuntien ympäristössä. Näkymä, jossa tukialueelta pystyisi tarkastelemaan esteettä sekä puolustajien että hyökkääjien maisemaa, kuvaisi ehkä parhaiten taistelun kulkua nykymaiseman kannalta tarkasteltuna. Yhtenä tavoitteena oli esittää rajaus muinaisjäännösrekisterin kohteelle Lemunniemen taistelupaikka ( ). Maastotarkastuksin läpikäyty tutkimusalue käsittää vain ehkä neljäsosan koko taistelualueen laajuudesta. Loppuosan rajaus tehdään taistelua kuvaavien karttojen sekä tutkimusalueen ulkopuolisten metallinetsinlöytöjen perusteella. Rajaus ja sen perusteet esitetään raportin kartoissa. Mainittujen kriteerien perusteella on rajattu noin 7,9 neliökilometrin laajuinen alue. Se pitää sisällään mantereen taistelualueen, maihinnousurannan ja -laivaston sekä Kuusiston luoteiskulman ja Kakskerran koilliskulman tukiosastojen sijoitusalueet. Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla, Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016 Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla, Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016

26 26 Suojellut rakennukset Osayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat suojellut rakennukset: Kartalla Kohteen nimi kiinteistötunnus Yli-Lemun kartano, Yli-Lemuntie 86 SR1 päärakennus SR2 asuinrakennus SR3 asuinrakennus SR4 navetta SR5 SR6 meijeri luhtiaitta Auvaisbergin rannan vanha huvila-asutus SR7 Hantuntie SR8 Hantuntie SR9 Hantuntie SR10 Hantuntie SR11 Hantuntie SR12 Lehtotie SR13 Auvaisbergin rantatie SR14 Auvaisbergin rantatie SR15 Auvaisbergin kartanon päärakennus, Auvaisbergin rantatie 10 SR16 Auvaisbergin kartanon entinen meijeri SR17 Auvaisbergin kartanon asuinrakennus SR18 Auvaisbergin kartanon vajarakennus SR19 Auvaisbergin kartanon navetta ja talli SR20 Rauvolan lastentalo, Rauvolantie Kaarinan luontoselvitys 2016 Selvityksessä esitetään n alueella uutena luontotyyppikohteena Yli-Lemun kartanon pohjoispuolella oleva metsän reuna. Kulttuurivaikutteisen metsäalueen eteläreunassa on runsaslahopuustoinen metsäalue, jonka lajistollisesta monimuotoisuudesta kertovat muun muassa kääpäselvityksessä löydetty uhanalainen kääpälaji sekä erityissuojeltu perhoslaji. Alue rajautuu länsi- ja eteläreunastaan peltoon. Metsäalueelta on löydetty uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen lisäksi runsaasti muita suojeluarvosta kertovia kääpälajeja ja rakennepiirteitä. Kohde on osayleiskaavaluonnoksessa virkistysaluetta ja luo-aluetta. Muihin luontotyyppirajauksiin esitetään joitakin muutoksia aiempiin rajauksiin verrattuna. Muut luontotyyppirajaukset ovat osayleiskaavan virkistys- ja luoalueella. Ala-Lemun kartanon alueesta, sen pohjoispuolella olevasta metsästä ja Uusihaan asemakaava-alueesta on erillinen luontoselvitys

27 27 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Arvokkaita metsäluontokohteita (luo-1) ovat metsän reuna Uusihaan ja Yli-Lemun välissä sekä Tupalan pohjois- ja länsipuolella olevat metsän reunat. Uusihaan ja Yli- Lemun välinen metsän reuna on myös Lemun taisteluun liittyvä muinaismuistokohde. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita ovat Luikkolan rehevä lehtolaikku (luo-3) sekä jalopuumetsiköt Kasarminmäen etelärinteellä sekä Tupalan pohjoispuolella (luo-6). Säilytettävän rantapuuston alue on Auvaisbergissä (luo-7). Kaarinan luontoselvitys 2016, Kaarina 2016 Hulevesien kannalta tärkeät säilytettävät ojauomat Osayleiskaava-alueella virtaa kaksi hulevesien kannalta tärkeää ojaa (hule). Pohjolan alueelta alkava oja virtaa Pyhän Katariinan tien vartta sekä Lemunniemen pohjoisen peltolaakson läpi Pitkäänsalmeen. Koristosta alkava oja virtaa Lemunniemen eteläisen peltolaakson läpi Kuusistonsalmeen. Piispanristin lampi Piispanristin lampi on Kairiskulmantien ja Poikluomantien eteläkulmauksessa (w-1). Lampi on syntynyt soran oton seurauksena. Lampi säilytetään avoimena. Lammen rannat kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan puistoksi. Piispanristin pohjavesialue Piispanristin pohjavesialuetta (pv-1) rajoittaa suunnittelualueella Nuolikatu - Jousitie - Jännekatu -linja, Poikluoman metsän pohjoisreuna sekä Kairiskulman alueen koillisreuna. Alueelle ei saa asemakaavassa sijoittaa pohjaveden laatua vaarantavia eikä pohjaveden pinnan haitallista alenemista aiheuttavia toimintoja. Hulevesien imeytymistä maastoon tonteilla sekä yleisillä alueilla tulee edistää. Osayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat luontokohteet: Kartalla Kohteen nimi luo-1 Metsän reuna Uusihaan ja Yli-Lemun välissä, arvokas metsäluontokohde luo-1 Metsän reuna Tupalan länsi- ja pohjoispuolella, arvokas metsäluontokohde luo-3 Luikkolan rehevä lehtolaikku luo-6 Kasarminmäen eteläreuna, jalopuumetsikkö luo-6 Tupalan pohjoispuolella, jalopuumetsikkö luo-7 Auvaisbergin säilytettävän rantapuuston alue hule Pyhän Katariinan tien etelä- ja länsipuolella oleva hulevesien kannalta tärkeä ojan uoma hule Auvaisbergin ja Yli-Lemun välinen hulevesien kannalta tärkeä ojan uoma w-1 Piispanristin lampi pv-1 Piispanristin pohjavesialue

28 Liikenne Liikenneselvitys Osayleiskaavan liikenneselvitys tehtiin yhdessä Turun kaupunkisuunnittelun kanssa moottoritien, Kurkelantien, Kuusistonsalmen, Pitkänsalmen, Eteläkaaren ja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle. Selvitysryhmässä oli myös ELYkeskuksen edustaja. Liikenneselvityksessä määritettiin verkollisella tasolla ratkaisut suunnittelualueen liikenteellisiin tavoitteisiin ja ongelmakohtiin sekä autoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn että joukkoliikenteen kannalta. Selvityksessä tarkasteltiin vuosien 2025 ja 2035 tilannetta. Selvityksessä oletettiin, että uusi Saaristotie ja silta Eteläkaarelta Hirvensaloon on rakennettu vuoteen 2035 mennessä. Tarkasteltu liikenneverkko perustuu nykyiseen Lemunniemen osayleiskaavaan sekä Skanssin yleissuunnitelmaan. Liikenneverkosta tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa: Toisessa Haritun puistotie rakennetaan Kataraistentien ja Uudenmaantien välille. Toisessa vaihtoehdossa ei rakenneta Haritun puistotien jatketta. Lisäksi tarkasteltiin Mallaskadun, Jännekadun, Uudenmaantien ja Jousitien yhdistävän kadun merkitystä. Selvityksessä esitetään suuntaviivoja Piispanristintien ja Kairiskulmantien kehittämiselle. Suunniteltuun kokoojakatuverkkoon ei esitetä muutoksia Haritun puistotien rakentaminen Uudenmaantielle näyttää selvityksen mukaan perustellulta. Tämä toteuttaisi Turun tavoitteen rauhoittaa Kataraistentie ja vähentäisi liikenteen lisääntymistä Kairiskulmantiellä. Toisaalta Kairiskulmantie on väljässä tilassa ja rajoittuu suurelta osalta toimitilakortteleihin. Haritun puistotien rakentaminen on Kaarinan kannalta kaksiteräinen asia, koska se johtaisi todennäköisesti asiakkaat Piispanristin kaupan palveluiden sijasta esimerkiksi Skanssiin. Turun edustajien kanta Haritun puistotiehen oli selvitysryhmässä avoin. Liikenneselvityksen johtopäätöksiä: Yli-Lemun puistotie pitäisi rakentaa Kurkelantielle mahdollisimman pian Yli- Lemun rakentamisen aloittamisen jälkeen Maantiemäistä Piispanristintietä ja Kairiskulmantietä kehitetään kaupungin pääkadun omaisiksi Nykyisen Uudenmaantien Piispanristin liittymää ja sen ympäristöä kehitetään Osayleiskaavassa ideoitu Mallaskadun, Jännekadun, Jousitien ja Piispanristintien yhdistävä katu vähentäisi Uudenmaantien estevaikutusta ja helpottaisi Piispanristin liittymään kohdistuvaa painetta. ELY-keskuksen edustaja suhtautui selvitysryhmässä aiempaa myönteisemmin Jännekadun ja Uudenmaantien liittymään. Suunnittelualueen liikennemelutarkastelu laadittiin alueen pää- ja kokoojaväylien osalta. Melulaskenta suoritettiin nykytilanteelle sekä vuoden 2035 ennustetilanteelle kummallekin Haritun puistotien vaihtoehdolle. Melulaskennoissa huomioitiin myös liikenneverkkoselvityksessä ehdotetut nopeusrajoitusmuutokset. Nykyinen liikenne ei edellytä melusuojauksen rakentamista nykyisillä kokoojakaduilla. Kairiskulmantielle on rakennettava melusuojaus Kaistisentien puolelle jossain vaiheessa Lemunniemen rakentamisen myötä.

29 29 Lemunniemen keskeinen alue on joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Se ei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Asukkaita on pitkään niin vähän, että joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttele matkustajia. Aluksi liikennöidään Kaarinan keskustan ja Lemunniemen välisellä sisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin asukastiheys, asukkaiden määrä ja katuverkko mahdollistavat bussiliikenteen Kaarinan keskustasta Kartanontien ja Yli-Lemun puistotien kautta Kairiskulman ja Haritun suuntaan. Joukkoliikenteen hidas tuleminen on hankalaa myös monipuolisen asunto- ja talotyyppivalikoiman toteuttamisen kannalta. Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys, Ramboll Oy, Tampere 2016 Lemunniemen keskeisen alueen liikenneverkko Kokoojakadut Lemunniemen liikenneverkko perustuu nykyisen osayleiskaavan ajatuksiin. Aluksi liikennöidään Lemuntien kautta. Sitä parannetaan muun muassa rakentamalla erillinen pyörätie. Kun Yli-Lemun rakentaminen alkaa, rakennetaan Lemuntieltä Uusihaan ja Yli-Lemun välinen kokoojakatu. Lemunniemen keskeisen asuinalueen kokoojakatu on Ala-Lemun ja Kurkelantien välinen Yli-Lemun puistotie. Liikenneselvityksen mukaan tulisi Yli-Lemun puistotie rakentaa mahdollisimman nopeasti Yli-Lemun rakentamisen alkamisen jälkeen. Kevyt liikenne Lemunniemen keskeisen alueen tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet ovat Kurkelantien, Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien varressa. Lemuntieltä Yli-Lemuun ja Yli-Lemun rantaan on kevyen liikenteen pääreitti historiallisesti arvokkaan Yli- Lemuntien kautta. Yli-Lemusta Herrasniittyyn ja Auvaisbergistä Auvaisiin rakennetaan kevyen liikenteen oikotiet Lemunniemen metsän läpi (PYÖ-1). Ne palvelevat erityisesti koululaisia sekä yhteyksiä joukkoliikenteen runkoreitin pysäkeille. Joukkoliikenne Linjaliikenteen rinnalle kehittyy kutsupohjainen liikenne. Se parantaa merkittävästi mahdollisuuksia tarjota joukkoliikenteen palveluita Lemunniemen tapaisilla alueilla. Jossain vaiheessa liikennöidään robottibusseilla. Lemunniemen keskeinen alue on nykyisen joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Se ei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Alueen rakentamisaika tulee olemaan pitkä. Asukkaita on pitkään niin vähän, että joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttele matkustajia. Joukkoliikenteen hidas tuleminen on hankalaa myös monipuolisen asunto- ja talotyyppivalikoiman toteuttamisen kannalta. Aluksi liikennöidään Kaarinan keskustan ja Lemunniemen välisellä sisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin asukastiheys, asukkaiden määrä ja katuverkko mahdollistavat liikenteen Kaarinan keskustasta Kartanontien ja Yli-Lemun puistotien kautta Pyhän Katariinan tielle.

30 30 Piispanristin liikenneverkko Kokoojakadut Osayleiskaava perustuu pääosin nykyisiin kokoojakatuihin. Lemunniemen rakentaminen on merkittävä asia Piispanristin kannalta ainakin niin kauan kuin Yli-Lemun puistotietä ei ole. Uudet asukkaat kulkevat aluksi Lemuntien ja Pyhän Katariinan tien kautta Kairiskulmantielle ja Uudenmaantielle. Jossain määrin kuljetaan myös Kataraistentien kautta Eteläkaarelle. Liikenneselvityksessä on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona Haritun puistotien rakentamista Uudenmaantielle. Tällöin siirtyisi Kairiskulmantien ja Kataraistentien liikennettä selvästi Haritun puistotielle. Tämä rauhoittaisi myös Uudenmaantien Piispanristin liittymää. Toisaalta Kairiskulmantie sijaitsee väljällä alueella, jossa on tilaa kehittää katua, muun muassa rakentaa melusuojausta. Merkittävä osa Kairiskulmantiestä rajoittuu lisäksi toimitilakortteleihin. Liikenteen ohjaaminen Lemunniemeltä Haritun puistotien kautta Uudenmaantielle tai Kurkelantien kautta moottoritielle johtaa asiakkaat helposti esimerkiksi Skanssiin Piispanristin kaupan palveluiden sijasta. Kysymys liikenteen ohjautumisesta on Kaarinan kannalta kaksiteräinen. Yli-Lemun puistotiellä on tärkeä merkitys Pyhän Katariinan tien, Kairiskulmantien, Kataraistentien ja Haritun puistotien liikennemäärien kannalta. Selvityksen mukaan johtaa Yli-Lemun puistotie merkittävän osan Lemunniemen liikenteestä Kurkelantielle, Uudenmaantielle ja moottoritielle. Yli-Lemun puistotie pitäisi rakentaa mahdollisimman pian Yli-Lemun rakentamisen alkamisen jälkeen. Kairiskulmantie Piispanristin ja Lemunniemen alueiden maankäytön kehittyessä myös Kairiskulmantien katuympäristöä on tarpeen muuttaa kaupunkimaisemmaksi. Liikenneselvityksessä on esimerkkejä katuympäristön kehittämisestä. Ajoradan reunaan rakennetaan reunatuet. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan erotelluksi pyöräilyväyläksi ja jalkakäytäväksi. Ajoradan ja pyöräilyväylän välistä viherkaistaa kavennetaan ja se muutetaan kivetyksi välikaistaksi. Bussipysäkkisyvennykset sijoitetaan välikaistalle. Vastaavia muutoksia on tehty Paraistentiellä. Piispanristintie Skanssin alueen ja Piispanristintien maankäytön muuttuessa Piispanristintien rooli muuttuu nykyisestä teollisuusalueen läpi kulkevasta kadusta kaupallista maankäyttöä ja asumista palvelevaksi kokoojakaduksi. Väylän roolin muuttuessa myös sen katuympäristöä tulisi muuttaa. Liikenneselvityksessä on esimerkkejä katuympäristön kehittämisestä siten. Esimerkeissä ei levennetä katualuetta. Ajorata erotetaan viherkaistoista reunatuin. Jalankulku ja pyöräily erotellaan toisistaan. Ajoradan sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän välillä olevaa välikaistaa levennetään ja sinne istutetaan puita. Tiivis yhdyskuntarakenne, lyhyet etäisyydet toimintojen välillä ja toisistaan sekä autoliikenteestä erotellut jalankulku- ja pyörätiet lisäävät merkittävästi jalankulun vetovoimaisuutta suunnittelualueella. Pyöräilyn suosiota voidaan lisätä, kun matkat ovat nopeita tehdä.

31 31 Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy Uudenmaantiehen Nuolikadun ja Piispanristintien kautta. Samaa kautta kulkisi bussireitti Skanssin keskuksesta Kaarinan keskustaan. Tulevissa asemakaavojen muutoksissa varaudutaan katualueen leventämiseen Nuolikadun ja Uudenmaantien välillä. Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että Piispanristintie katkaistaan Nuolikadun itäpuolelta. Asuin- ja toimitila-alueena kehitettävästä Piispanristintien länsipäästä liikennöitäisiin Uudenmaantielle. Yritysalueena kehitettävästä itäosasta liikennöitäisiin Kurkelantielle. Jousitie yhdistäisi itä- ja länsiosan. Jousitieltä olisi myös katuyhteys Uudenmaantielle. Uudenmaantien Piispanristin liittymä Uudenmaantien Piispanristin liittymän toimivuutta tarkasteltiin liikenneselvityksessä. Ongelmat koskevat liittymän välityskykyä, sekavaa liikenneympäristöä liittymän Piispanristintien puolella ja kevyen liikenteen yhteyksiä Uudenmaantien yli. Liikenne toimii liittymän nykytilanteessa välttävästi iltahuipputunnin aikana. Tulosuuntien pisimmät viivytykset ovat Kairiskulmantien suunnasta saapuvilla. Kairiskulmantien jonon pituus on enimmillään metriä. Iltahuipputunnin aikana jonon pituus on keskimäärin metriä. Uudenmaantiellä pisimmät jonot ovat enimmillään metrin luokkaa. Raportissa on esitetty liikennemääriä tarkemmin. Maantien 110 kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laatukäytäväsuunnitelman mukaan rakennetaan Uudenmaantien yli suojatiet molemmin puolin. Liittymässä on silloin nykyjärjestelyillä kasvunvaraa hyvin vähän. Liittymäkapasiteetti kasvaa, jos vasemmalle kääntyville järjestetään oma vaihe nykyisen vastaantulevien kanssa jaetun sekavaiheen sijaan ja suojatie Uudenmaantien yli jätetään rakentamatta liittymän pohjoispuolelle. Tällöin kasvunvaraa on noin 30 %. Liittymän sujuvuutta voidaan tehostaa myös laatimalla ruuhka-ajoille oma liikennevalo-ohjelma. Liittymän Piispanristintien puolella käyttävät kevyt liikenne ja tonteille ajo samaa liikennevalojen ulkopuolella olevaa tietä. Tämä tekee liikenneympäristön sekavaksi. Tarkoitus on, että idän puolella liikennöidään tonteille Jousitieltä. Turun puolelle rakennetaan uusi Kaarningon liittymä. Siitä liikennöidään Piispanristinkadulle. Pyörätie siirretään liikennevalojen yhteyteen. Turun suuntaan oleva pikavuoropysäkki siirretään lähelle Piispanristintietä. Pysäkin yhteyteen rakennetaan henkilöautoille uusi matkustajien noutopaikka. Jännekadun ja Jousitien yhdistäminen Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että Mallaskatu, Jännekatu ja Jousitie yhdistetään uudeksi Piispanristin sisäiseksi kaduksi. Uudenmaantielle tulee tällöin uusi liikennevaloliittymä. Tällä pyritään vähentämään Uudenmaantien estevaikutusta Piispanristin pohjois- ja eteläosien välillä. Uusi liittymä vähentää myös nykyiseen Piispanristin liittymään kohdistuvaa painetta. Jännekadun ja Uudenmaantien liittymä on esitetty jo voimassa olevassa asemakaavassa. ELY-keskus ei ole toistaiseksi suostunut uuden liittymän rakentamiseen. Liikenneselvityksen raportissa on tarkasteltu enemmän uutta liittymää.

32 32 Rauvolantie Voimassa olevan osayleiskaavan ajatuksena on, että Rauvolantien eteläpuolisille uusille asuinalueille rakennetaan kokoojakatu, joka alkaa Kiurunkadun rivitalojen länsipuolelta. Tässä osayleiskaavassa on esitetty ideana, että uusi katu alkaa jo Lemuntieltä. Tällöin Rauvolantie pysyy lähinnä nykyisten asukkaiden käytössä. Kevyt liikenne Uudenmaantien pohjoisesta pyörätiestä rakennetaan pyöräilyn seudullinen laatuväylä (PYÖ). Kevyen liikenteen ongelmallisin kohta on Uudenmaantien Piispanristin liittymä sekavan ympäristön ja puutteellisten yhteyksien vuoksi. Kairiskulmantien ja Piispanristintien pyörätiet ulottuvat Uudenmaantielle. Kuitenkin pyörätieltä toiselle pääseminen edellyttää kiertämistä 200 metrin päässä olevan alikulun kautta. Uudenmaantien kevyen liikenteen kehittämisen yhteydessä on tarkoitus yhdistää pyörätiet valo-ohjatulla suojatiellä. Piispanristintien puolella siirretään pyörätie liikennevalojen yhteyteen sekä lopetetaan tonteille ajo pyörätieltä. Uudenmaantien pohjoista pyörätietä levennetään Eteläkaaren ja Kaarinantien välillä. Samalla se siirretään kauemmas tunnelien suusta. Jännekadun ja Jousitien yhdistävä katu toisi myös uuden kevyen liikenteen yhteyden. Skanssin asuinalueen läpi muodostuu uusi kevyen liikenteen yhteys Nuolikadulle ja Piispanristintielle. Joukkoliikenne Uudenmaantien läheisyyteen sijoittuva kerrostalojen rakentaminen tukee nykyistä bussiliikennettä. Kaarinan ja Turun välisen bussiliikenteen pääreitit kulkevat Uudenmaantietä suoraan sekä Pyhän Katariinan tietä, Kairiskulmantietä ja Uudenmaantietä. Piispanristin pikavuoropysäkki on kaukoliikenteen lisäksi paikallisliikenteen vaihtopysäkki. Turkuun päin oleva pysäkki tullaan siirtämään lähelle Piispanristintietä. Matkustajien nouto henkilöautoilla järjestetään uudelleen. Myöhemmin osa bussilinjoista liikennöi Piispanristintien, Nuolikadun ja Skanssin asuinalueen läpi Skanssin keskukseen. Turun raitiotien yleissuunnitelman yksi linja kulkee Skanssiin. Yleissuunnitelmassa on tutkittu Skanssista Kaarinan keskustaan ulottuvia linjavaihtoehtoja. Mahdolliset linjaukset kulkevat suoraan Uudenmaantietä, Kairiskulmantien ja Pyhän Katariinan tien kautta sekä oikoreittiä Panimon alueen kautta Pyhän Katariinan tielle. Liityntäliikenteen pysäkeille tulee asemakaavoissa varata tilaa henkilöautojen ja polkupyörien pysäköintiin. Liikennemelu Liikenneselvityksessä ehdotetaan seuraavia nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi: tonttikatujen aluenopeusrajoitus on 30 km/h taajaman pääkatujen nopeusrajoitus on 40 km/h (Pyhän Katariinan tiellä ja Kairiskulmantiellä on nykyisin 50 km/h) Eteläkaaren ja Kurkelantien ehdotettujen kiertoliittymien nopeusrajoitus on 50 km/h

33 33 Uudenmaantien nopeusrajoitus lasketaan 70 km/h:sta 60 km/h:iin muun muassa uusien valo-ohjattujen suojateiden takia Liikennemeluselvityksessä on käytetty näitä nopeusrajoituksia. Liikenneselvityksen raportissa on esitetty liikennemelukartat. Kurkelantie Kurkelantien rakentaminen uudeksi Saaristotieksi edellyttää tien yleissuunnitelmassa esitetyn melusuojauksen rakentamista. Uudenmaantie Turun rajan ja Kurkelantien välillä ei ole asuinalueiden melusuojauksen tarvetta. Uudenmaantien varren toimitilarakennukset suojaavat Panimon sekä Nuolikadun aluetta liikennemelulta. Näille alueille on esitetty osayleiskaavassa asuntorakentamista. Kairiskulmantie Selvityksen mukaan ei nykyinen liikenne edellytä melusuojauksen rakentamista. Tilanne 2035: Jos Haritun puistotietä ei rakenneta Uudenmaantielle, on suojattava Kairiskulmantien ja Kaistisentien välissä olevien omakotitalojen piha liikennemelulta. Käytännössä tämä tarkoittaa meluesteen rakentamista Kairiskulmantien varteen Kaistisentien puolelle. Kairiskulman kerrostalot ovat liikennemelualueen ulkopuolella. Jos Haritun puistotie rakennetaan Uudenmaantielle, on liikennemelualue jonkin verran kapeampi Kaistisentielle päin. Käytännössä tämä tarkoittaa meluesteen rakentamista Kairiskulmantien varteen Kaistisentien puolelle. Kairiskulman kerrostalot ovat liikennemelualueen ulkopuolella. Pyhän Katariinan tie Selvityksen mukaan ei nykyinen liikenne edellytä melusuojauksen rakentamista. Tilanne 2035: Asuinrakennukset ovat vuoden 2035 tilanteessakin liikennemelualueen ulkopuolella. Kairiskulman kerrostalojen pihat ovat jossain määrin melualueella. Pyhän Katariinan tien länsipuolella voitaisiin rakentaa lisää autokatoksia ja täyttää autokatosten väliset aukot meluaidalla. Pyhän Katariinan tien ja Kairiskulmantien kulmauksessa nousee rinne jyrkästi kuusi metriä kadun pinnasta kahden kerrostalon pihatasolle. Pyhän Katariinan tien puoleisen pihamaan suojaaminen melulta on siten hankalaa. Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmaan esitetty uusi asuinalue on melualueen ulkopuolella.

34 34 Piispanristintie Piispanristintiellä ei ole melusuojauksen tarvetta. Nuolikadun ja Jousitien ympäristöön on esitetty asumista. Pihat suojataan liikennemelulta rakennuksilla ja pihamaan rakenteilla. Lemuntie ja Yli-Lemun puistotie Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien liikennemelu otetaan huomioon uusien asuinalueiden asemakaavoituksessa. 5.3 Tavoitteiden, luonnoksen ja ehdotuksen suunnittelun aikana saatu palaute Palaute Tavoitevaihe Tavoitevaiheen osallistumiskokoukset pidettiin Lemunniemen osalta ja Piispanristin osalta. Lautakuntien tapaaminen Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan tapaaminen oli Viranomaisneuvottelu Muistio on liitteenä Luonnosvaihe Osallistumiskokous pidettiin Luonnosta oli tämän jälkeen mahdollista kommentoida kaupungin palautepalvelussa kuukauden ajan. Seuraavat kolme palautetta saatiin: Merja Markkula ja Vilppu Piirola, Auvaisbergin rantatie 37: Esitämme yleiskaavaluonnosta muutettavaksi siten, että tontistamme vain pohjoisosa tulee kaavaehdotukseen mukaan liitteeseen merkittyyn rajaviivaan saakka. Eteläosa jää siten yleiskaavan ulkopuolelle. Tiina Varis, Auvaisbergin rantatie 39: Pyydämme ensisijaisesti, että pääosa kiinteistömme jää kaava-alueen ulkopuolelle ja kiinteistömme pohjoinen osa otetaan osaksi A-3 aluetta tai toissijaisesti, että koko kiinteistömme jätetään edelleen kaavaalueen ulkopuolelle. Lisäksi kaava-ehdotuksessa tieyhteys Kangaspellon alueelta Auvaisbergin rantatielle on vedetty suorana viivana, joka halkoo kiinteistömme pohjoisen osan siten, että sen järkevä käyttö ei ole mahdollista. Tämä tielinjaus lienee kuitenkin viitteellinen ja tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Vastine: Molemmat kiinteistöt ovat voimassa olevassa osayleiskaavassa asemakaavoitettavaa asuinaluetta rantaan asti. Uudessa osayleiskaavassa on asuinalueiden määräykset uusittu. Jako kahteen erityyppiseen alueeseen on poistettu. Asemakaavoitettavan alueen rajaus ratkaistaan aikanaan erikseen. Rantaan johtavan tien linjausta on tarkistettu toivotulla tavalla.

35 35 Markku Alahäme, Jousitie 17: Piispanristin liikenneverkko: Esitetty ajatus Piispanristintien katkaisemisesta sekä uudesta yhteydestä Jousitieltä Uudenmaantielle on kannatettava, kunhan varmistetaan se, ettei Jousitiestä muodostu liian toimivaa läpiajoyhteyttä välillä Kurkelantie-Uudenmaantie. Myös kaikki toimet, jotka helpottavat kevyen liikenteen siirtymistä Uudenmaantien eri puolien välillä ovat kannatettavia. Aluevaraukset Uudenmaantien pohjoispuolisella alueella: Alueen yhtenä kiinteistönomistajana näkisin, että alueen tulevaisuuden kannalta joustavampi merkintä sekä meidän tonttimme että välittömästi sen vieressä olevien tonttien osalta olisi APT-1. APT-2 tuntuu turhalta ylimääräiseltä kaavamerkinnältä. APT-1 ajaa saman asian ja mahdollistaa enemmän. Vastine: APT-2 -merkintä korostaa Kurkelantien varren luonnetta toimitila- ja kaupan alueena varsinkin, jos uusi Saaristotie toteutuu. Luonnoksen nähtävillä olo Luonnoksesta saatiin seuraava palaute: Susanne Agte, tilan omistajien puolesta, Auvaisbergin kartano: Vastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla. 1) Nykyinen AP-9 -alue laajennetaan niin, että koko uuden rakennettavan tien eteläpuolella oleva alue (A-2) muutetaan AP-9 -alueeksi. AP-9 -alueen raja on siirretty pohjoisrinteen alareunaan. 2) Tien pohjoispuolella oleva alue (A-2) muutetaan A-3 -alueeksi. Lemunniemen keskeinen asuinalue on Yli-Lemun puistotien varressa. A-2 -alue rakennetaan pääosin tiiviinä pientaloalueena. Alueen mitoitus ja talotyyppivalikoima ratkaistaan asemakaavassa. Tilaan kuuluva A-2 -alue on osa kokonaisuutta. Suunnitelmaa ei muuteta tältä osin. 3) Alue nro 46 laajennetaan aina alueeseen nro 47 asti. Eli alueesta tulisi yhtenäinen alue merkinnällä A-3. Aluetta 46 laajennetaan. Alueiden 46 ja 47 väliin jätetään kuitenkin viheryhteys Lemunniemen metsään. 4) Keskusteltiin mahdollisesta arkeologisesta selvityksestä Auvaisbergin alueella. Arkeologinen täydennysinventointi tehtiin viranomaisneuvottelussa sovitussa laajuudessa Yli-Lemun alueella. Inventointia täydennetään tarvittaessa asemakaavavaiheessa. 5) Keskusteltiin myös luontoselvityksen tarpeellisuudesta ja mahdollisuudesta tulevaisuudessa. Uuteen kaavaan lisättävä nykyisessä kaavassa olevat merkinnät luo-1 ja luo-2. Kaavatyössä on käytetty Kaarinan luontoselvitystä Selvitystä täydennetään tarvittaessa asemakaavavaiheessa. Rantaan lisätään luo-7 -alue. Kartanon pihapiirin luo-kohdetta ei ole enää uudessa luontoselvityksessä. 6) Korjaus s. 19. Otsikko korjattava koskien aluetta 49. Kysymyksessä on pientalovaltainen asuntoalue merkinnällä AP-9 (virheellisesti AP-8). Selostuksen virhe korjataan. 7) Jos Läntinen ohikulkutie toteutetaan, haluamme, että kaikki tien ulkopuolella olevat alueet liitetään AP-9 -alueeseen.

36 36 Tässä yhteydessä ei muuteta Läntisen ohikulkutien osayleiskaavaa, johon tien hyväksytty yleissuunnitelma perustuu. Harriet von Bonsdorff, tila , Auvaisbergin rantatie Isoäitini Gurli Wilen omisti Auvaisbergin kartanon ja sen ympäröiviä maita, josta minulla on nyt omistuksessani Harrietinranta -tila. Tontti on jostain syystä määritelty virkistysalueeksi, joten se on rakentamiskiellon vuoksi käytännössä lähes arvoton. Alkuperäisen perinnönjaon tarkoituksena on ollut, että suvun hallussa olevat maaalueet jaetaan tasan perillisten kesken niin, että jokainen jälkipolvista voi halutessaan rakentaa talon omalle sukutilalleen. Tontillani on jyrkkä kallio, jonka ei pitäisi olla esteenä rakentamiselle. Kalliota voi muokata louhimalla esim. 1:4 kaltevuuteen, kellarillisella 2-krs. talolla, jossa kellariosa on kokonaan kalliota vasten, kallion jyrkän puoleisen osan aitaamisella tms. Oletan myös, että tontin pohjoispuolen lähistölle suunnitellaan lisää pientaloalueiden kaavoituksia, niin olisiko järkevää ja mahdollista rakentaa tontille kokonaan uusi tie tontin pohjoispuolen kautta. Vastine: Tila sijaitsee jyrkässä rinteessä rakennetun Auvaisbergin rannan itäpuolella. Tilan yläosakin on jyrkkäpiirteistä kallioaluetta. Tila on ennestään rakentamaton. Tila on lohkottu nykyisen osayleiskaavan virkistysalueelle Lemunniemen metsän ja Kuusistonsalmen väliseen viherkäytävään. Nykyinen osayleiskaava on ollut voimassa lohkomisen aikaan. Maasto nousee Kuusistonsalmen rannasta lukien sadan metrin matkalla 30 metriä. Mahdollisuudet rakentaa tilan koilliskulmaan on muun muassa kulkuyhteyksien kannalta selvitettävä viereisen asuinalueen 44 asemakaavoituksen yhteydessä. Tässä vaiheessa ei osayleiskaavaehdotukseen tehdä muutoksia. Liisa Salmenoksa, Hantuntie 180 Salmenoksa toivoo, että luontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Rakennetaan puutalovaltaista maalaismaista idylliä. Ei rakenneta kerrostaloja. Ranta-alueet säilytetään luonnontilassa. Kenneth Eriksson sekä As. oy. Kaarinan Björkhagen, Pyhän Katariinan tie 312 Kenneth Eriksson sekä As. oy. Kaarinan Björkhagen vastustavat kerrostalojen rakentamista alueelle 6 Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmaukseen. Vastine: Osayleiskaavan tärkeänä tavoitteena on suunnata tiivistä rakentamista lähelle palveluita sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Alue 6 sijaitsee keskeisellä paikalla Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmassa. Alue kuuluu Piispanristin tiiviisti rakennettavaan vyöhykkeeseen. Osayleiskaavaehdotuksen mukaan voi alueelle asemakaavoittaa tiivistä pientalorakentamista sekä asuinkerrostaloja. Voimassa olevan osayleiskaavan mukaan voi tälle paikalle asemakaavoittaa tiiviin pientaloalueen. Alueen mitoitus ja talotyyppivalikoima ratkaistaan asemakaavassa. As. oy. Kaarinan Metsämies, Turskakuja 1, Ahdintie 21 Olemme ylimääräisessä yhtiökokouksessamme käsitelleet osayleiskaavan luonnosta Piispanristin osalta ja erityisesti uutta tielinjausta Auvaisissa Turskakujan jatkeena. Esitämme kaavaluonnoksen muuttamista siten, että uudelle alueelle kaavaillun yhden Turskakujan tieliittymän jatkeen sijaan liikenne ohjataan alueelle useampaa reittiä pitkin, kuten alussa suunnitelmissa olikin. Esitämme myös, että läpikulkua alueen läpi jatketaan Auvaistentielle moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitetulla tiellä suunnitellun pyörätien lisäksi.

37 37 Vastine: Voimassa olevan osayleiskaavan tarkoituksena oli jatkaa Auvaisten nykyisiä katuja uudelle asuinalueelle. Auvaisten asukkaat vastustivat jyrkästi tätä ratkaisua. Asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin suunnitella Auvaisten laajennusalueen länsiosa Ahdintieltä rakennettavan uuden kadun varteen. Itäosaan rakennetaan katu Auvaistentieltä. Itäosan ja länsiosan yhdistää pyörätie. Laajennusalueen asemakaavoitus on käynnissä tältä pohjalta. Osayleiskaavaehdotus on asemakaavasuunnitelmien mukainen. Viranomaisneuvottelu Muistio on liitteenä. Lausunnot luonnoksesta: Sivistyslautakunta Lausunnossa esitetään erilaisia vaihtoehtoja päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun tilakysymysten ratkaisuksi Piispanristillä vuoteen 25 ja 35. Alakoulun osalta nähdään kaksi vaihtoehtoa: Laajennetaan pelkästään päätaajaman nykyisiä kouluja tai laajentamisen lisäksi rakennetaan Lemunniemen alakoulu 20-luvun lopulla. Nykyisten koulujen laajentaminen on yläkoulun tilan tarpeen ratkaisu. Lemunniemi tarvitsee oman päiväkodin 20-luvun alkupuolella ja toisen päiväkodin vuoteen 35 mennessä. Jos Lemunniemelle rakennetaan alakoulu, tulisi eri hankkeet toteuttaa yhdessä Lemunniemen suunnittelun ongelma on kiteytetty lausunnon loppuun: Lemunniemen rakentuminen on palveluiden järjestämisen kannalta ongelmallinen. Palvelut vaativat riittävän väestöpohjan, mutta alue rakentuu vähitellen ja valmistuminen kestää pitkään, selvästi yli 20 vuotta. Alueen kehittymistä tulee seurata aktiivisesti vuosittain ja aina erikseen tehtävien kaavoituspäätösten yhteydessä. Investointeihin on syytä varautua ajoissa ja tilojen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota muunneltavuuteen ja monikäyttöisyyteen sekä toisaalta laajennusmahdollisuuteen. Alueen rakentuessa vähitellen ja väestön myöhemmin ikääntyessä tällä mahdollistetaan tilojen joustava käyttö niin lasten, nuorten kuin ikäihmistenkin palvelutarpeisiin. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta kiinnitti huomiota seuraaviin asioihin: Osayleiskaavassa esitetty Piispanristintien katkaisu Nuolikadun itäpuolelta tulee vaikeuttamaan Piispanristin ja Krossin välistä liikennettä. Liikuntapalveluiden kehittämisen näkökulmasta Lemunniemen keskeisen alueen VUvarauksen supistaminen pohjoisosasta uudella asuinalueella ei ole tässä vaiheessa järkevää, koska se rajaa alueen käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Vastine: Osayleiskaavassa on esitetty idealuonteisesti Piispanristin katuverkon kehittämistä maankäytön kehittämisen rinnalla. Jännekadulta rakennettaisiin uusi katu Uudenmaantien kautta Jousitielle. Jousitien linjausta muutettaisiin jonkin verran. Piispanristintie katkaistaisiin Kaarikadun länsipuolelta. Piispanristintien länsipää olisi Uudenmaantielle suuntautuva palveluiden ja asumisen alue. Itäpää olisi puolestaan moottoritielle suuntautuva yritysalue. Katuverkko suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa. Luonnoksesta käytyjen keskustelujen perusteella on todettu, että nykyisessä osayleiskaavassa golf-kentälle varatun VU-alueen maankäyttöä tulee tarkastella laajempana kysymyksenä. Osayleiskaavaehdotuksessa palataan alkuperäiseen rajaukseen.

38 38 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta kiinnitti huomiota seuraaviin asioihin Kaavaselostuksessa on viitattu vuoden 2016 luontoselvityksen kohteisiin, mutta kohdenumerointi on vuosien 2001 ja 2003 selvityksien mukainen. Viittaukset ja kohdenumerointi tulee tarkistaa ja päivittää kaavaselostukseen. Luontoselvityksen mukaan rajattu mahdollinen luonnonsuojelulakikohde Härkähaan jalopuulehto jää osittain uuden pientaloalueen (A-3) alle. Luontoselvityksen yhteydessä kohteelta on löytynyt myös noro, joka on mahdollinen metsälain 10 tarkoittama kohde. Samalla alueella sijaitsee myös suojelullisesti arvokkaita metsäkohteita (METSO), joista uuden pientaloalueen alle jää METSO I-II -luokan runsaslahopuustoinen kangasmetsä (kuvio 234) sekä METSO III -luokan metsäinen kallio (kuvio 235). Suunnitellun uuden pientaloalueen kohdalta on löytynyt myös silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen korpiludekääpä. Mahdollisella luonnonsuojelulakikohteella sekä METSO -luokitelluilla kohteilla on merkittäviä luontoarvoja ja metsäalue on myös kääpälajistollisesti arvokas. Alue tulee huomioida kaavassa tarkemmin. Varsinkin METSO kuvio 234, jossa on havaittu korpiludekääpä, tulee rajata pientaloalueen ulkopuolelle. Lepakkokartoitusten perusteella erittäin hyväksi lepakkoalueeksi arvotettu aluekokonaisuus Härkähaasta Auvaisbergin kartanon rantaan jää suurelta osin kaavoitettavien asuntoalueiden alle. Asuntoalueet pirstovat lepakoiden elinympäristöjä ja vaikuttavat haitallisesti lepakoiden liikkumiseen alueella. Lepakoille tärkeät ruokailualueet kuuluvat arvoluokkaan 2 ja näiden alueiden arvo lepakoille tulisikin ottaa huomioon maankäytössä EUROBATS-sopimuksen nojalla. Lepakoille tärkeät alueet tulee rajata kaavamääräyksin, jotta lepakot pystyvät paremmin sopeutumaan alueelle tuleviin rakennusmuutoksiin. Vesialueita reunustava puusto ja ruovikkoiset rannat tukevat lepakkojen liikkumisreittejä ja tarjoavat hyviä saalistusalueita, joten ne tulisi säilyttää, jotta lepakkoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää. Osayleiskaavan luonnoksessa ei ole otettu merkinnöillä huomioon liito-oravalle tärkeitä elinalueita. Kaavaan tulee lisätä liito-oravalle tärkeille alueille rajaukset sekä tarvittavat määräykset elinmahdollisuuden säilyttämiseksi. Kaavamääräyksissä tulee huomioida, että laadittaessa asemakaavaa tai alueella tehtävissä toimenpiteissä on otettava huomioon liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja niitä suojaavan puuston sekä liito-oravan liikkumisen ja ruokailun kannalta riittävän puuston säilyminen. Lisäksi Lemunniemen metsän ja Kaikukallion välinen VL alue tulee merkitä liito-oravan liikkumisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jossa tulisi olla riittävä määrä kulkuyhteyspuita. Myös Auvaisen itäpuolelta tulee turvata liito-oravan liikkuminen osayleiskaavan luonnoksen ulkopuolella sijaitsevalle Hovirinnan alueella sijaitsevalle liito-oravan ydinalueelle. Osayleiskaavan jatkovalmistelussa pyydetään huomioimaan Kurkelantien liikennemeluvaikutus. Näiden lisäksi lausunnossa on kaksi kohtaa, jotka ovat ehdotuksen rajauksen ulkopuolella. Vastine: Kaupunginarkkitehti on käynyt lausunnon kohdat läpi ympäristöbiologi Annemari Karin kanssa. Lausunnon näkökohdat on otettu pääosin huomioon. Härkähaan asuinalueen rajaus poikkeaa lausunnossa esitetystä syvälle alueelle pistävän kapean kolmion mallisen metsän osalta.

39 39 ELY-keskus Vastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla. Aluevarauksista ja kaavamääräyksistä on huomioita Asemakaavoituksen ohjaamisesta laadukkaan ympäristön suunnitteluun Tähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös Varsinais-Suomen liiton lausunnossa. Ehdotukseen on lisätty uusia alueita koskeva yleismääräys. Siinä on esitetty asemakaavoituksen keskeiset kysymykset Yli-Lemun, Auvaisbergin ja Piispanristin alueille. Osayleiskaavan tarkoitus ei ole kuitenkaan kuvailla, minkälaisia uudet alueet ovat. Tämä on asemakaavoituksen ja siihen liittyvien suunnitelmien tehtävä. Virkistysalueiden rajauksista Rakentamisesta osayleiskaavan perusteella Auvaisbergin rannassa Ehdotuksesta on poistettu voimassa olevan osayleiskaavan määräys, jonka perusteella osayleiskaava riittää rakennusluvan perustaksi Auvaisbergin rannassa. VL-9 alueen merkintätavasta Tähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös museon lausunnossa. Aluevarausmerkintään on lisätty viivarasteri. Määräyksen otsikkoa sekä tekstiä on tarkennettu. Kartanoalueiden kaavamerkinnöistä Auvaisbergin kartanon määräyksiä on tarkennettu. Vähittäiskaupan merkinnöistä Kaavamääräystä on täsmennetty siten, että KM-3 -alueille saa sijoittaa kaupan tiloja enintään k-m 2. Tämä on lähellä voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeutta. APT-alueille ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Tavoitteena on, että APT-alueet ovat käyttötarkoitukseltaan monipuolisia eikä vähittäiskaupan sijoittumista ohjata enempää. Kevyen liikenteen reiteistä kaupan alueella Piispanristin kevyen liikenteen pahimmat puutteet poistuvat Uudenmaantien pohjoisen pyörätien parantamisen yhteydessä. Luonnonsuojelun huomiot vastaavat pääosin ympäristölautakunnan huomioita. Pohjavesialueen kaavamääräystä on täsmennetty. Varsinais-Suomen liitto Vastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla. Lausunnossa on esitetty seuraavia huomioita Rakennemallin aluerakenteeseen liittymisen havainnollistamisesta Kaarinan päätaajaman maankäytön kehittämisestä vuoteen 25 ja 35 on osayleiskaavatyöhön liittyvä erillinen selvitys lähdeaineistossa. Lemunniemen ja Piispanristin vahvojen ominaispiirteiden esiin nostamisesta Tähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös ELY-keskuksen lausunnossa. Ehdotukseen on lisätty uusia alueita koskeva yleismääräys. Siinä on esitetty asemakaavoituksen keskeiset kysymykset Yli-Lemun, Auvaisbergin ja Piispanristin alueille. Osayleiskaavan tarkoitus ei ole kuitenkaan kuvailla, minkälaisia uudet alueet ovat. Tämä on asemakaavoituksen ja siihen liittyvien suunnitelmien tehtävä.

40 40 Ehdotusvaihe Kaavakarttaan on lisätty pyöräilyn seudullinen laatuväylä. Varsinais-Suomen maakuntamuseo Vastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla. Lausunnossa on esitetty seuraavia huomioita Selostus on suojeltujen rakennusten osalta puutteellinen. Selostuksessa ei esitetä, mihin selvitykseen suojeltujen rakennusten valinta perustuu. Suojeltujen rakennusten valinta perustuu voimassa olevaa Lemunniemen osayleiskaavaa varten tehtyyn rakennuskannan inventointiin. Selostusta on täydennetty tältä osin. Yli-Lemun kartanon etelänpuoleinen peltorinne tulisi jättää rakentamatta niin, että näköyhteys kartanosta merelle säilyy. Voimassa olevassa osayleiskaavassa ei ole museon jo aiemminkin esittämää rakentamatonta vyöhykettä. Kaavaehdotuksessa on rakentamaton vyöhyke Suomen sodan muistoihin liittyvän Yli-Lemun kävelytien varressa. Kasarminmäen eteläpuolelta Hantuntielle johtava vanha tie on merkitty ehdotukseen kevyen liikenteen tieksi. Muinaisjäännösten nimet, merkinnät ja kaavamääräykset on tarkistettu. Lausunnossa mainittu Ristiniittu ei kuulu ehdotuksen rajauksen piiriin. VL-9 alueen merkintätapa Tähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös ELY-keskuksen lausunnossa. Aluevarausmerkintään on lisätty viivarasteri. Määräyksen otsikkoa sekä tekstiä on tarkennettu. Turun kaupunki Turun Vesihuolto Oy Osayleiskaavaan ei esitetä muutoksia. Turun kaupungin lausunnossa todetaan, että Haritun puistotien rakentamiselle ei ole maankäytöstä johtuvaa akuuttia tarvetta. Julkinen nähtävillä olo Osayleiskaavaehdotuksesta tehtiin seuraavat muistutukset: Tero Juntti Tero Juntti esittää, että Rauvolantien eteläpuolisille uusille asuinalueille rakennetaan kokoojakatu Lemuntieltä alkaen. Rauvolantie pysyy nykyisten asukkaiden käytössä. Vastine: Osayleiskaavaan on lisätty ohjeellisella merkinnällä Lemuntieltä Rauvolantien eteläpuolisille asuinalueille johtava katu. As. oy. Kaarinan Metsämies, Turskakuja 1, Ahdintie 21 As. oy. Kaarinan Metsämies on uudistanut muistutuksena kaavaluonnoksesta tekemänsä huomautuksen, joka on esitelty sivulla 36.

41 41 Vastine: Voimassa olevan osayleiskaavan tarkoituksena oli jatkaa Auvaisten nykyisiä katuja uudelle asuinalueelle. Auvaisten asukkaat vastustivat jyrkästi tätä ratkaisua. Asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin suunnitella Auvaisten laajennusalueen länsiosa Ahdintieltä rakennettavan uuden kadun varteen. Itäosaan rakennetaan katu Auvaistentieltä. Itäosan ja länsiosan yhdistää pyörätie. Laajennusalueen asemakaavoitus on käynnissä tältä pohjalta. Osayleiskaavaehdotus on asemakaavasuunnitelmien mukainen. Anne-Mari Lummevuo Kaistisentien asukkaiden puolesta Joukko Kaistisentiellä asuvia asukkaita ovat allekirjoittaneet kuntalaisaloitteen meluaidan rakentamiseksi Kairiskulmantien ja Kaistisentien väliselle kaistaleelle sekä nopeusrajoitusten alentamiseksi kummallakin tiellä. Kuntalaisaloitteen lisäksi tuomme asian kaupunginhallituksen käsittelyyn ko. aluetta koskevassa kaava-asiassa. Liikenne Kairiskulmantiellä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi Herrasniityn ja Lemunniemen alueen rakentamisen johdosta. Skanssi-Piispanristin liikenneselvityksen mukaan Kairiskulmantien liikennemäärä on jo nykyisin n ajoneuvoa vuorokaudessa, ja tämä määrä tulee kasvamaan entisestään Lemunniemen uusien asuinalueiden myötä. Jo nykyiset liikennemäärät aiheuttavat alueen asukkaille, erityisesti Kaistisentien varrella asuville omakotiasukkaille, kohtuutonta meluhaittaa aamusta iltaan, ja liikennemäärien lisääntyminen tulee kasvattamaan melutasoa entisestään. Kaarinan kaupungin kaupunkikehityspalvelujen tekemän Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan ehdotuksen selostuksen liikenneselvityksessä todetaan yksiselitteisesti että " Kairiskulmantielle on rakennettava melusuojaus Kaistisentien puolelle jossain vaiheessa Lemunniemen rakentamisen myötä". Selostuksen liikennemelua koskevassa osiossa todetaan että em. liikenneselvityksessä ehdotetaan liikenneturvallisuuden parantumiseksi ns. tonttikatujen (esim. Kaistisentie) aluenopeusrajoituksiksi 30 km/h sekä taajaman pääkatujen (esim. Kairiskulmantie) nopeusrajoitukseksi 40 km/h. Kumpikin selostuksessa esitetty ehdotus on linjassa tämän muistutuksen kanssa, ja vetoammekin nyt ehdotusten toteuttamiseksi. Me Kaistisentien asukkaat vaadimme asuinympäristömme muuttamista meluttomaksi Kairiskulmantien nopeusrajoitusta alentamalla sekä rakentamalla melueste Kairiskulmantien ja Kaistisentien väliin. Tarkemmat perustelut on esitetty muistutuskirjeessä. Vastine: Osayleiskaavakartassa on esitetty meluntorjuntatarve Kairiskulmantieltä Kaistisentien omakotitalojen suuntaan. Liikennemelukysymystä on selvitetty tarkemmin sivuilla sekä erillisenä raporttina olevassa liikenneselvityksessä. Osayleiskaavalla ei ratkaista vielä meluesteen rakentamista. Osayleiskaavassa on esitetty myös Kairiskulmantien kehittämistä maantietä muistuttavasta väylästä kaupunkimaiseksi kaduksi. Yksi merkittävä kysymys on tällöin kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Tämäkään asia ei ratkea vielä pelkästään osayleiskaavalla. Muistutus on osayleiskaavan ajatusten mukainen. Tapani Mellanen, Hantuntie Yli-Lemun ja Luikkolan alue on palautettava ainakin pääosin aiemman osayleiskaavan mukaiseksi. Mm. kaupungin omistama Luikkolan tila oli aiemmin viheraluetta, nyt kaava sallisi alueelle jopa kerrostalojen rakentamisen.

42 42 2. Em. alueet on yleensäkin säilytettävä pientalovaltaisina, kerrostalojen rakentaminen kauas keskustan palveluista ei ole muutenkaan mielekästä. 3. Esitetty kaavaluonnos kohtelee pieniä maanomistajia epäoikeudenmukaisesti toteutuessaan. Esim. omistamastani Vehkalhon metsäpalstasta on päätypala kaavoitettu viheralueeksi, kuten se oli aikaisemmassakin osayleiskaavassa. Katsoin asian tuolloin olevan ok, koska ympärilläkin oli viheraluetta, en nähnyt aiheelliseksi huomauttaa asiasta. Mikäli kaava toteutuu esitetyssä muodossa, niin metsäpalstani päätypala on kaavoitettava tonttimaaksi, kun verottajakin on tulkinnut ko. metsäpalstan tonttimaaksi alusta alkaen! 4. Em. alueet ja Hantuntie ovat nykyisellään kuntalaisten ahkerassa virkistyskäytössä. Virkistyskäytön mahdollisuus vähenee oleellisesti tai loppuu kokonaan tämän ylitehokkaan kaavaluonnoksen myötä! Vastine: Osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille. Lemunniemen pääkadun varrella pyritään monipuolisiin talo- ja asuntotyyppeihin. Rakentamisen mitoitus ja luonne ratkaistaan tarkemmin asemakaavassa. Rakennettavat alueet ovat pääosin samat kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. Kaupungin omistama Luikkolan tila on pääosin rakennusmaata jo nyt. Asuntoaluetta on laajennettu jonkin verran länteen päin. Samalla on kaupungin omistama Uusihaan eteläosa muutettu virkistysalueeksi luontoja historiallisten arvojen vuoksi. Hantuntiestä tulee asuinalueiden myötä kevyen liikenteen tie. Ulkoilumahdollisuudet paranevat Yli-Lemun alueella voimassa olevaan osayleiskaavaan verrattuna. Lausunnot ehdotuksesta Luonnoksesta annettua lausuntoa ovat täydentäneet ympäristölautakunta, ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja maakuntamuseo. Muut luonnoksesta lausunnon antaneet ovat ilmoittaneet, että niillä ei ole uutta lausuttavaa. Ehdotuksesta ovat lisäksi lausuneet Kaarinan Kehitys Oy, Kaarinan Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Caruna Oy. Ympäristölautakunta ELY-keskus Lausunnoissa esitetyt tarkennukset on otettu huomioon. Varsinais-Suomen liitto Yleisinä huomioina Varsinais-Suomen liitto toteaa, että yleiskaavataso on tärkeä taso tarkastella ja kehittää alueen toiminnallista kokonaisuutta ja kytkeytymistä seudullisiin suunnitelmiin. Kaavaratkaisu sisältää mahdollisuuden seudullisiin ratkaisuihin kytkeytymiseen ja yleismääräys nostaa esiin keskeiset kysymykset, jotka asemakaavoituksessa tulee ratkaista. Asemakaavoitettaessa aluerajaus saattaa kuitenkin jäädä kokonaiskuvan ratkaisemiseksi liian suppeaksi ja tarkastelu rajatuksi. Yleiskaavan roolia tulisikin edelleen kehittää seudullisten ja alueellisten suunnitelmien yhteen sovittavana kehittämistyökaluna siten, että tarkasteluissa ja vaikutusten arvioinneissa nostettaisiin esiin myös keinovalikoimaa tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi. Koska suunnittelualue sijaitsee joukkoliikenteen kannalta edullisesti, tulisi osayleiskaavan kytkeytyminen seudullisen joukkoliikenteen kehittämiseen tuoda yleiskaavassa paremmin esille. Runkobussilinjojen ja mahdollisen raitiotien tai superbussin kulku

43 43 suunnittelualueella tulisi tunnistaa paremmin, ja huomioida etenkin runkobussilinjan varsi erityisen tahokkaana maankäytön vyöhykkeenä, johon sisältyy mahdollisesti myös niin sanottu eri liikennemuodot yhdistävä solmukohta, joka voi tulevaisuudessa olla myös potentiaalinen palvelualue. Lisäksi osayleiskaavassa tulee varmistaa toimivien ja nopeiden kävely- ja pyöräily-yhteyksien luominen runkobussilinjoille etenkin Ala- Lemun alueelta, jonka sisäiset joukkoliikenneyhteydet on todettu olevan ainakin alkuvaiheessa heikohkot, mutta jotka sijaitsevat kuitenkin pyöräilyetäisyydellä tulevalta runkolinjalta. Runkobussilinjan varrella tulee jatkosuunnittelussa huomioida lisäksi pyöräpysäköinnin kehittäminen pysäkkien läheisyydessä, mikä tulisi näkyä myös osayleiskaavan määräyksissä. Osayleiskaavatyössä yllä mainitut asiat on voitu tutkia ja tunnistaa, mutta niitä on vaikea löytää kaavakartalta, eikä niitä ole huomioitu riittävästi kaavaselostuksessa eikä vaikutusten arvioinnissa. Tämän vuoksi olisikin hyvä, että ainakin liikenneteemasta laadittaisiin yksinkertaistetumpi teemaliitekartta, jossa on havainnollistettu kaava-alueen liikennejärjestelmää myös kestävien liikennemuotojen kannalta. Luonnonarvoja- ja varoja koskeva vaihemaakuntakaavatyöskentely on tunnistanut lisäksi tarpeen huomioida niin maakunta- kuin yleiskaavatasoillakin seudullisten ja paikallisten virkistysalueiden ja -reittien jatkuvuus ja niillä sijaitsevien luontoarvojen turvaaminen. Kaava-alueella sijaitsee seudullinen vihervyöhyke, joka on merkinnöin turvattu. Kaavassa olisi lisäksi tärkeä tutkia ja perustella, miten kaavalla turvataan paikallisten reittien lisäksi seudullisten virkistysreittien jatkuvuus. Tätä teemaa olisi hyvä taustoittaa myös teemallisella karttatarkastelulla ja huomioida asia paremmin selostuksessa sekä vaikutusten arvioinnissa. Vastine: Kaavakartassa on esitetty kaksi joukkoliikenteen kehittämiskäytävää jl-1 - merkinnällä. Toinen on runkolinjan 7 reitti Uudenmaantietä, Kairiskulmantietä ja Pyhän Katariinan tietä. Toinen on Uudenmaantien 700 ja 800 -linjojen reitti. Turun raitiotien yleissuunnitelmassa on esitetty yhtenä linjausvaihtoehtona reitti Piispanristiltä Panimon alueen kautta Pyhän Katariinan tielle. Tämä on esitetty jl-2 -merkinnällä. Muuten yleiskaavatyö rajattiin niin, että tässä ei käsitellä Turun seudun runkobussisuunnitelmaan kuuluvia asioita. Lemunniemen joukkoliikenne suunnitellaan erikseen. Yhtenä mittavan kerrostalorakentamisen sijoittamisen tarkoituksena Piispanristille sekä Kairiskulman ja Herrasniityn väliin on tukea runkobussilinjaa. Kaavakartassa on esitetty kevyen liikenteen oikotiet Yli-Lemun ja Auvaisbergin alueelta metsän läpi Herrasniittyyn Pyhän Katariinan tien varteen. Nämä tiet palvelevat myös koululaisia. Rantaa myötäilevä ulkoilureitti on syntymässä Turun Katariinan ja Piikkiönlahden välille. Kaavakarttaan on merkitty muun muassa Yli-Lemun rannan kautta kulkeva reitin kaava-alueen osuus. Varsinais-Suomen maakuntamuseo Lausunnon yhteenvetona museo toteaa, että ensisijaisena rakentamisalueena on perusteltua pitää Piispanristin ja Skanssin aluetta. Lemunniemen voimallisessa rakentamisessa on vaarana, että tuhotaan alueen vetovoimatekijät, joita ovat alueen vehreys, historia ja merellisyys. A-1 -aluetta kartanon eteläpuolella tulee supistaa niin, että kartanolta säilyy yhteys merelle. Museo toistaa huolensa Kaarinan rakennuskannan selvityksen puutteellisuudesta.

44 44 Vastine: Kaavatyössä pidettiin tärkeänä, että Suomen sodan muistoihin liittyvät alueet säilyvät rakentamattomina myös jälkipolville. Museon jo aiemminkin esittämä rakentamaton vyöhyke Yli-Lemun kartanolta salmelle on Suomen sodan muistoihin liittyvän Yli-Lemun kävelytien varressa VL-9 -alueella. Voimassa olevaan osayleiskaavaan verrattuna on Yli-Lemun suunnittelua muutettu merkittävästi tältä osin. Kuten museon lausunnossa todetaan, ei Kaarinan rakennuskannasta ole kokonaisvaltaista ajanmukaista selvitystä. Suojeltujen rakennusten valinta perustuu tässä kaavatyössä voimassa olevaa Lemunniemen osayleiskaavaa varten tehtyyn rakennuskannan inventointiin. Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan Yrittäjät ry Erityisesti Piispanristi tullee olemaan houkuttelevaa asuinaluetta sijaintinsa vuoksi ja Lemunniemi lisää Kaarinan vetovoimaa merellisenä asuinalueena. Lemunniemen asuinalueen suunnitellun koon vuoksi olisi hyvä, että alueelle tulisi myös yritystoimitiloja palvelualan yrittäjille. Piispanristin alue on ollut vanhaa yritysaluetta, joka on suurelta osin rakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Piispanristi olisi kysyttyä yritysaluetta, jos kaupungilla olisi sieltä tarjota yritystontteja erityisesti hyvien yhteyksiensä ja sijaintinsa vuoksi. Tämän hetkiset vanhat teollisuustilat eivät ole kovin houkuttelevia. Piispanristin risteyksen eteläpuolinen alue on jo uudistumassa Panimon alueen asuinkerrostalojen sekä uuden Prisman ja YIT:n Magneetin rakentamisen myötä. Alue kasvaa toivottavasti Skanssia täydentävänä kaupan alueena. On toivottavaa, että kulkuyhteys Skanssista Piispanristille avataan myös muulle kuin bussiliikenteelle. Osayleiskaavassa on hyvin mietitty Piispanristin alueen monipuolistaminen. Uusien asuinalueiden lisäksi on hyvä ottaa huomioon mahdollisuus luoda uusia toimitilojen alueita eritysesti Kurkelantien lähistölle ja Piispanristin risteyksen pohjoispuolelle, jossa osayleiskaavaehdotuksen mukaan on jatkossakin yritysalueita. Jos Saaristotie muuttuu Kurkelantielle, tulee tien varren yritystoimitilojen kysyntä kasvamaan. Julkiset yhteydet sekä asuinalueilta että yritysalueilta ovat entistä tärkeämmät. Osayleiskaavaehdotuksessa on hyvin mietitty Lemunniemen joukkoliikenneyhteyksiä. Piispanristin 110-tien varsi ja Panimon alue ovat jo tällä hetkellä kohtuullisen hyvin saavutettavissa busseilla, mutta toiveita on esitetty myös Piispanristintietä Krossiin ja sieltä mahdollisesti Kaarinan keskustaan kulkevasta linjasta. Jos ehdotus Piispanristintien katkaisemisesta etenee, täytyisi kuitenkin miettiä yritysalueena kehitettävän itäosan julkiset liikenneyhteydet. Yritysalueiden saavutettavuus vain omilla autoilla ei täytä enää yritysten tarpeita. Yleisesti ottaen osayleiskaavan ehdotukset Piispanristin yritysalueiden osalta ovat hyvin kannatettavia ja vaikuttaisivat positiivisesti alueen houkuttelevuuteen. Huomioitavaa on tulevien asukkaiden ja yrittäjien erilaiset tavoitteet asuinalueiden ja yritysalueiden rajapinnassa. Jo nyt on tullut kyselyitä voiko yritystoimintaa jatkaa, jos alueet kaavoitetaan asuinalueiksi. Vastine: Lausunnossa on esitetty useita jatkotyöskentelyssä kehitettäviä asioita, jotka ovat kaikki osayleiskaavan ajatusten mukaisia. Piispanristi tulee säilymään merkittävänä yritysalueena. Uudenmaantien pohjoispuolella on asuntojen rakentamista odotettavissa lähinnä Piispanristintien länsipään ympäristöön Skanssin asuinalueen jatkeeksi. Uudenmaantien pohjoispuolisen alueen kehittämisen ongelmana on hajanainen maanomistus. Kaupunki ei omista alueella tonttimaata.

45 45 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Esitetyt tarkennukset on tehty kaavamääräyksiin. Caruna Oy 5.5 Kaavan vaikutukset Lausunnossa ei ole muutosehdotuksia. ELY-keskuksen kehittämiskeskustelu Ehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot. Kaavasta saapui 4 muistutusta. ELY-keskuksen lausunto: Liikenteen ja luonnonsuojelun osalta ei ole huomautettavaa Kaupan mitoituksen määräykseen tehty tarkistus todettiin olevan kunnossa. Pohjavesien vaikutusarviointi tulee tehdä joko yleiskaavan tai asemakaavoituksen yhteydessä Rakennusten suojelumerkintöjä ja rajauksia on tarkistettu. Kaarinaan tulisi tehdä kattava rakennuskannan inventointi. Ei lisäneuvottelutarvetta Varsinais-Suomen liiton lausunto: Yleiskaavaan voisi sisällyttää joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiä ohjaavia määräyksiä kuten korostaa yhteyksiä runkoväylille sekä pyöräpysäköintiä. Joukkoliikenteen reitit suunnittelee Föli, eikä yleiskaavassa ole tarkoitus tehdä kilpailevaa joukkoliikenteen suunnittelua. Yleiskaavassa voisi tuoda vaiheistamisen esiin. Yleiskaava on kaupungin strategisen arvokeskustelun väline. Yli-Lemun ranta-alue: Yli-Lemun ranta-alue on lähes ainoa kaupungin omistama ranta-alue Lemunniemellä. Yli-Lemu on Rauhalinnan jälkeen seuraava asemakaavoitettava merellinen asuinalue Kaarinassa. Ylilemun asemakaavoitus aloitetaan noin vuonna 2020 ja rakentaminen vuoden 2025 jälkeen. Yli-Lemun ranta on osa seudullista virkistysreittiä. Keskusteltiin rannassa olevan viheralueen riittävästä leveydestä. Muita tärkeitä seikkoja ovat kartanon yhteys merelle ja Suomen sodan muinaismuistojen huomioiminen Kaarinan kaupungin strategia Kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen Osayleiskaavan yksi päätarkoitus on vahvistaa Uudenmaantien varressa olevaa Kaarinan päätaajamaa. Lemunniemen ajatellun rakentamisjärjestyksen mukaan laajenee Piispanristin taajama Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Sieltä jatkuu rakentaminen kohti Koristoa. Palveluiden kannalta Lemunniemi on ongel-

46 46 mallinen, koska rakentamisaika saattaa olla pitkä. Tähän on kiinnitetty huomiota sivistyslautakunnan lausunnossa. Monipuoliset ulkoilu-, liikunta-ja kulttuurimahdollisuudet, jotka mahdollistavat itsestään huolehtimisen Hyvä, toimiva ja terveellinen ympäristö Yli-Lemu on Kärjen, Raadelman ja Rauhalinnan jälkeen seuraava meren läheinen asuinalue. Yli-Lemun rantapuiston rakentaminen lisää koko Piispanristin kaupunginosan asukkaiden mahdollisuuksia päästä rantaan. Osayleiskaava-alueen ongelma on, että muuta julkisesti omistettua rantaa ei ole. Tavoitteena on muodostaa Kaarinan rantaraitti Katariinasta Piikkiönlahdelle. Lemunniemen metsä ulottuu Pitkänsalmen rannalta Auvaisiin. Sen sormet yhdistävät asuinalueiden välistä metsän Kuusistonsalmeen. Metsä tarjoaa mahdollisuuden luonnossa liikkumiseen. Kattava kevyen liikenteen verkosto tarjoaa puitteet kaupunkimaiseen liikkumiseen jalan ja pyörällä. Yleiskaavalla pyritään sellaiseen rakenteeseen ja väestöpohjaan, jotka antavat hyvät mahdollisuudet alueiden kehittämiselle. Asemakaavoituksessa sekä rakentamisen valvonnassa tulee tavoitteiden olla riittävän kunnianhimoiset, jotta ajateltu ympäristön korkea laatu toteutuu. Merkittävä osuus on julkisen ympäristön rakentamisen ja ylläpidon laadussa. Hyvin palveleva joukkoliikenne Asuntojen rakentaminen Piispanristille tukee joukkoliikenteen pääreittejä. Kevyen liikenteen pahimmat ongelmakohdat korjaantuvat, kun Uudenmaantien pohjoinen pyörätie parannetaan. Lemunniemen keskeinen alue on nykyisen joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Se ei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Alueen rakentamisaika tulee olemaan pitkä. Asukkaita on pitkään niin vähän, että joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttele matkustajia. Linjaliikenteen rinnalle kehittyy kutsupohjainen liikenne. Se parantaa merkittävästi mahdollisuuksia tarjota joukkoliikenteen palveluita Lemunniemen tapaisilla alueilla. Jossain vaiheessa liikennöidään robottibusseilla. Kevyen liikenteen etäisyydet Piispanristin palveluihin ovat kuitenkin lyhyet. Osayleiskaavassa esitetyt oikotiet Yli-Lemusta Herrasniittyyn ja Auvaisbergistä Auvaisiin palvelevat erityisesti koululaisia sekä yhteyksiä joukkoliikenteen runkoreitin pysäkeille Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavan toteutuminen Taajama-alueet Piispanristillä on Uudenmaantien ja moottoritien välinen alue työpaikka-aluetta. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Piispanristintien länsipäätä myös asumisen ja palveluiden alueena. Osayleiskaava toteuttaa kaupunkikehittämisen kohdealueen tavoitteita. Piispanristillä on seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintä. Lemunniemen taajama-alueilla on suurin ero Lemunniemen metsän ja Kuusistonsalmen välisessä viherkäytävässä. Ehdotuksessa on Lemunniemen metsästä Kuusistonsalmeen

47 47 kolme vihersormea: Yli-Lemun kohdalla, Yli-Lemun ja Härkähaan välissä sekä Kaikukallion kohdalla. Vähittäiskaupan suuryksiköt Ehdotuksen KM-3 -alueille saa Piispanristillä sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Mitoitus on vaihemaakuntakaavan mukainen. Yhteystarpeet Suunnittelualuetta sivuaa maakuntakaavaan seututienä merkitty uusi Saaristotie. Virkistysalueet ja ulkoilureitit Kuusistonsalmea myötäilevän ulkoilureitin linjaus tarkentuu osayleiskaavassa. Suojelualueet ja -kohteet Maakuntakaavassa ovat suojelukohteina Yli-Lemun kartano ja Auvaisbergin kartano. Ne ovat myös osayleiskaavan suojelukohteita. Virkistysalueiden riittävyys ja yhtenäisyys Lemunniemen metsä on virkistysalueiden runko Lemunniemellä. Sen rajausta muutetaan voimassa olevaan osayleiskaavaan verrattuna vain Uusihaan eteläpuolella, jossa osayleiskaavan mukainen rakennettava alue on muutettu virkistysalueeksi. Lemunniemen metsään liittyvät edellä mainitut vihersormet sekä Yli-Lemun rantapuisto. Piispanristin virkistysalueiden rungon muodostavat Poikluoman metsä sekä Korsuvuori. Ne ovat rakennettujen alueiden ympäröimiä. Poikluoman metsästä on poistettu Kairiskulman eteläpuolelta nykyisen osayleiskaavan asuinalueen varaus. Muuten metsän rajaus ei muutu. Vaikutukset luonnon arvoihin ja suojelukohteisiin Kaavaehdotuksessa on eri selvitysten mukaiset suojelukohteet Yritysvaikutukset Piispanristin pohjavesialue on asemakaavoitettu kaupan ja muun yritystoiminnan alueeksi sekä jossain määrin asuinalueeksi. Alueet on pääosin rakennettu. Osayleiskaavan tarkoitus on monipuolistaa maankäyttöä. Nykyisille yritysalueille voisi tulla myös asumista. Pohjaveden kannalta tilanne ei juuri muutu. Asuminen saattaa vähentää pilaantumisen riskiä. Piispanristin lampi säilyy. Sen ympärille kunnostetaan puisto. Yritysalueiden käytettävyys Osayleiskaavan tarkoitus on monipuolistaa alueiden 1A, 1B, 4 ja 32 käyttömahdollisuuksia. Alueilla voi olla kaupan ja muita palveluita, yritysten toimitilaa sekä asumista. Suurimmat kaupan tilat keskittyvät alueille 2 ja 3. Niillä voi olla seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueiden 31 ja 33 käyttötarkoitus pysyy käytännössä nykyisenä.

48 48 Yritysalueen ja kaupan alueen liikennöitävyys paranee, jos Jännekadun ja Jousitien yhdistävä katu rakennetaan. Uudenmaantien uusi liittymä keventää myös Piispanristin nykyisen liittymän painetta. Idealuonteisesti on esitetty Piispanristintien katkaisemista Kaarikadun länsipuolelta. Uusi katu sekä Uudenmaantien liittymä kuitenkin korvaisi mahdollisen haitan. Liikennöitävyyden uhkana on Piispanristin nykyisen liittymän ruuhkautuminen. Tätä voidaan torjua edellä mainitun kadun sekä Yli-Lemun puistotien rakentamisella. Osayleiskaavassa on esitetty myös oikotien rakentamista Piispanristintieltä Korsuvuorenkadulle nykyisen Telakadun kautta. Kustannukset yrityksille Jännekadun ja Jousitien yhdistävä katu aiheuttaa jonkin verran pihamuutoksia yritystonteilla. Muutokset Osayleiskaavan tarkoituksena on luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille. Tavoitteena on myös saada uutta elämää osittain rappeutuvalle ympäristölle. Nykyisiä yrityksiä ei ole missään tapauksessa tarkoitus ajaa alueelta pois. Asukkaiden määrän lisääntyminen tukee alueen palveluita. Skanssin asuinalueen eteläosa suuntautuu Piispanristille. Myös tämä tukee Piispanristiä yhtenä kaupan keskuksena. Kielteisiä seurauksia ovat mahdollinen ruuhkautuminen sekä asukkaiden ja yrittäjien erilaiset tavoitteet asuinalueen ja yritysalueen rajapinnassa. Yritysalueen maanomistus on hajautunutta. Kaupunki omistaa käytännössä vain yleiset alueet. Alue vaatii maanomistajat kokoavan kehittäjän. 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Asemakaavoitus Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheista on erillinen selvitys. kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

49 49 Liite 1: n maankäyttö Aluetyyppi Alue ha Asumisen osuus Asukkaita/ ha Nykyisiä asukkait a Uusia asukkait a Kaikki asukkaa t Monipuolisen maankäytön alueet APT-1 1A 3,2 0, APT-1 1B 7,5 0, APT ,3 0, APT ,5 0, Yhteensä Uudet asuinalueet A ,7 0, A ,0 1, A-1 9 4,0 1, A ,1 1, A ,5 1, A ,5 1, A ,8 1, A ,8 1, A ,1 1, A ,5 1, A ,1 1, A ,5 1, A ,2 1, A ,5 1, Yhteensä Nykyiset asuinalueet AK-3 5 4,3 1, AK ,4 1, AK ,0 1, AP-4 7 7,7 1, AP ,4 1, AP ,9 1, AP ,3 1, AP ,4 1, AP ,7 1, AP ,7 1, AP ,7 1, Yhteensä Asuinalueet yhteensä

50 50 Nykyisiä asukkaita Uusia asukkaita Kaikki asukkaat Piispanristi Lemunniemen keskeinen alue Muu Lemunniemi Piispanristi ja Lemunniemi Aluetyyppi Alue ha Toimitila-alueet KM-3 2 2,7 KM-3 3 9,8 PL ,7 PY ,4 PY ,3 PY ,6 TP ,2 T ,2 T ,3 Yhteensä 56 Virkistysalueet 175 Liikennealueet 21 Erityisalueet 9 Vesialue 27 Kokoojakatujen alueita 30 Osayleiskaava-alue 613 Liite 2: Voimassa olevat kaavat Vasemmalla on ote taajamien vaihekaavasta. Oikealla on ote kaupunkiseudun rakennemallista. Lemunniemen alueita ovat 63, 68, 69, 70 ja 113. Herrasniitty on 67 ja Rauvolantien varsi 66. Kairiskulma ympäristöineen on 114.

51 51 Liite 2 Ylhäällä on ote Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavasta. Alhaalla on ote Lemunniemen osayleiskaavasta.

52 52 Liite 2 Ote ajantasa-asemakaavasta

53 53 Liite 3: Piispanristi 1949 Lemunniemi 1955 Maanmittauslaitos