Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö

Transkriptio

1 Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Tässä kuvatut luontoarvot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelmatyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä alueelta aiemmin tehtyihin selvityksiin sekä Helsingin kaupungin luontotietoihin. Alueen maaperä on valtaosaltaan kitkamaa-aluetta ja kallioista. Alueen keskiosissa kulkee eteläpohjoissuuntaisesti savialue, jossa osalla aluetta savi kerros on yli kolme metriä paksua ja osalla yhdestä kolmeen metriin paksua. Kuva 1. Kartta Mölylän alueen kasvillisuuskuvioista 2014.

2 Mölylän metsäalueen puusto on valtaosaltaan varttunutta. Metsän keskiosissa on hieman nuorempaa puustoa kasvava kuvio. Puusto on kuusivaltaista metsikön keski- ja pohjoisosissa ja lehtipuuvaltaista ranta-alueilla. Alueelta rajattiin lehtoja, lehtomaisia kankaita, avokallioita, yksi korkeakasvuinen merenrantaniitty ja Bäcksin torpan rinneniitty tuoreena pienruohoniittynä. Metsän vanhimmissa osissa on melko runsaasti lahopuustoa ja metsän pohja on luonnontilainen ja muutamia polkuja lukuun ottamatta kulumaton. Lehtoalueilla on kosteampia korpisia painanteita. Luontodirektiivin luontotyyppeihin luettavia kohteita alueella ovat Bäcksin torpan rinneniitty, joka kuuluu runsaslajisiin kuiviin ja tuoreisiin niittyihin (*6270) ja alueen eteläosassa sijaitseva mesiangervovaltainen niitty, joka lukeutuu kosteisiin suurruohoniittyihin (6430). Sekapuustoiset ja rantaosien lehtipuuvaltaiset lehdot ovat luonnontilaisia ja kuuluvat luontotyyppiin lehdot (9050). Luonnonmetsiin (9010) lukeutuvat alueen havupuuvaltaiset ja iäkkäät metsäkuviot. Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt sekä luonnonmetsät ovat erityisen tärkeitä luontotyyppejä. Kuva 2. Mölylän alueen luontodirektiivin luontotyypit Helsingin metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien kohteiden inventoinnissa vuonna 2013 Mölylän metsän alueelta rajattiin yhteensä 12,2 hehtaaria Metso-kriteerit täyttäviä kohteita. Metso-kohteet kuuluivat lehtoihin, runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin ja kalliometsiin.

3 Alle hehtaari lehtoalueesta ja yli kolme hehtaaria runsaslahopuustoisista metsistä kuului Metsokriteeristön I luokkaan. Metsokohteiden lisäksi alueen on katsottu sisältävän yhden lehtolaikun, joka kuuluu metsälain 10 mukaisiin lehtolaikkuihin Bäcksin torpan rinneniitty on luokiteltu huomattavan arvokkaaksi kasvillisuus- ja kasvistokohteeksi perustuen Arto Kurton ja Leena Helynrannan inventointeihin. Ahon ja kedon piirteitä omaava rinneniitty on todennäköisesti saanut alkunsa laidunnuksesta. Nykyään aluetta pidetään avoimena raivaamalla. Kohteen kasvilajisto on monipuolinen ja kohteella esiintyy huomionarvoista lajistoa kuten kartioakankaali, kissankäpälä, ketoneilikka, ketonoidanlukko ja jäkki. Taulukko 1. Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn alueella esiintyvät huomionarvoiset kasvilajit. Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Uhanalaisuusluokka (IUCN) Alueellisesti uhanalaiset Ajuga pyramidalis kartioakankaali NT Antennaria dioica kissankäpälä NT RT Dianthus deltoides ketoneilikka NT Nardus stricta jäkki NT Botrychium lunaria ketonoidanlukko NT RT Cuscuta europaea humalanvieras RT Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn alue on rajattu kuuluvaksi Viikin erityisen arvokkaaseen matelija- ja sammakkoeläin kohteeseen. (Saarikivi, J. 2007) Mölylän pesimälinnustoon on 2000-luvulla kuulunut arvokkaimpina lajeina käenpiika, pikkutikka, pikkusieppo (pesintä 2007), kanahaukka sekä hömötiainen ja töyhtötiainen. Vuonna 2012 sepelsieppokoiras pesi sekapesyeen kirjosiepon kanssa. Alueella pesii helsinkiläisittäin edustavaa metsälajistoa, kuten puukiipijä, peukaloinen, lehtokurppa, närhi ja punatulkku. Alue on kuulunut palokärjen pesimäreviiriin. Pesimäajan ulkopuolella säännöllisesti tavattavaa lajistoa ovat mm. pohjantikka ja palokärki. Palokärki ja pikkusieppo kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeihin. (Eero Haapanen. Kirjallinen tiedonanto. 2014) Mölylän metsäalue on luokiteltu III luokan lepakkokohteeksi, eli paikallisesti arvokkaaksi lepakkokohteeksi, vuosina 2003 ja 2014 tehdyissä lepakkoselvityksissä. (Siivonen 2004, Helsingin kaupunki 2014). Vuoden 2003 havainnoissa Mölylän alueella tavattiin pohjanlepakkoa, vesisiippoja ja viiksi-/isoviiksisiippoja ruokailemassa. Luonnontilaiset vanhat metsät ovat tärkeitä ruokailualueita osalle lepakkolajeista. Kaikki lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV lajeihin. Mölylän metsästä on koivuhiirihavainto vuodelta 2007 (Eero Haapasen nisäkäshavaintoaineisto). Koivuhiiri kuuluu luontodirektiivin IV liitteen lajeihin.

4 Alueen käyttö Mölylän metsäalue on lähivirkistysaluetta Länsi-Herttoniemen asuinalueen asukkaille. Varsinainen metsäalue on kuitenkin melko hyvin säilynyt kulutukselta sitä itä- ja pohjoispuolelta kiertävän ulkoilutien ja rannan tuntumassa kulkevien polkujen ansiosta. Metsässä on yksittäinen metsäkuvio, jossa on talousmetsäkäytön piirteet havaittavissa. Nykyään metsä on kuitenkin virkistyskäytössä ja saa kehittyä luonnontilaisen kaltaisena. Bäcksin torpan rinneniityn halki kulkee paljon käytetty ulkoilutie. Ulkoilutien risteysalueella sijaitsee alueen luonnosta kertova opastaulu. Rinneniityn ylitse kulkee voimajohtolinja. Niityn kannalta tämä ei ole haittaava tekijä muutoin kun maisemallisesti. Niityn ominaispiirteet vaativat säilyäkseen säännöllistä hoitoa raivauksien, niittojen tai laidunnuksen muodossa. Lähteet: Helsingin kaupungin suunnitteluvirasto Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna Wermundsen. T., Nieminen, J. & Asikainen, P. Wermundsen Konsulting Oy. Helsinki luontotietojärjestelmä: Saarikivi, J Helsingin matelija ja sammakkoeläinlajisto sekä tärkeät matelija- ja sammakkoeläinalueet vuonna Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2008. Siivonen, Y Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet Helsingin kaupunki.

5 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn laajennusalueella vuonna 2014 havaitut putkilokasvilajit. Taulukossa on mainittu valtakunnallisen uhanalaisuusarvioinnin tulosten mukainen luokitus, alueellisesti uhanalaiset lajit sekä Helsingissä uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit. Havaituissa lajeissa ei ole luontodirektiivinliitteen lajeja eikä luonnonsuojeluasetuksessa uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi mainittuja lajeja. Helsingissä uhanalaiset Alueellinen ja silmäl- Tieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Uhanalaisuus uhanalaisuus läpidettävät Achillea millefolium siankärsämö Achillea ptarmica ojakärsämö Agrostis vinealis jäykkärölli Ajuga pyramidalis kartioakankaali NT Alchemilla sp. poimulehdet Allium schoenoprasum ruoholaukka Alnus glutinosa tervaleppä Alnus glutinosa tervaleppä Alopecurus pratensis nurmipuntarpää Anemone nemorosa valkovuokko Angelica sylvestris karhunputki Antennaria dioica kissankäpälä NT RT NT Anthoxanthum odoratum eteläntuoksusimake Anthriscus sylvestris koiranputki Artemisia vulgaris pujo Avenula pubescens mäkikaura Betula pendula rauduskoivu Betula pubescens hieskoivu Botrychium lunaria ketonoidanlukko NT RT NT Calamagrostis arundinacea metsäkastikka Calamagrostis epigejos hietakastikka Calamagrostis phragmitoides korpikastikka Calluna vulgaris kanerva Campanula patula harakankello Campanula rotundifolia kissankello Capsella bursa-pastoris lutukka Carex brunnescens polkusara Carex canescens harmaasara Carex digitata sormisara Carex leporina jänönsara Carex nigra jokapaikansara Carex pallescens kalvassara Carex pilulifera virnasara Carex vaginata tuppisara Centaurea jacea ahdekaunokki Cerastium arvense ketohärkki Chrysosplenium alternifolium kevätlinnunsilmä Cirsium arvense pelto-ohdake

6 Cirsium helenioides huopaohdake Convallaria majalis kielo Corylus avellana pähkinäpensas Crepis tectorum ketokeltto Cuscuta europaea humalanvieras RT Dactylis glomerata koiranheinä Danthonia decumbens hina Deschampsia flexuosa metsälauha Dianthus deltoides ketoneilikka NT NT Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Dryopteris expansa isoalvejuuri Empetrum nigrum variksenmarja Epilobium angustifolium maitohorsma Equisetum pratense lehtokorte Equisetum sylvaticum metsäkorte Euphrasia stricta ketosilmäruoho Festuca rubra punanata Filipendula ulmaria mesiangervo Fragaria vesca Moench ahomansikka Galeopsis speciosa kirjopillike Galium boreale ahomatara Galium x pomeranicum piennarmatara Geum rivale ojakellukka Glechoma hederacea maahumala Goodyera repens yövilkka Gymnocarpium dryopteris metsäimarre Hieracium Sylvatica -ryhmä salokeltanot Hieracium Umbellata -ryhmä sarjakeltanot Hierochloë odorata lännenmaarianheinä Hypericum maculatum särmäkuisma Hypericum perforatum mäkikuisma Juncus conglomeratus keräpäävihvilä Juniperus communis kataja Knautia arvensis ruusuruoho Lathyrus pratensis niittynätkelmä Leucanthemum vulgare päivänkakkara Linaria vulgaris keltakannusruoho Linnaea borealis vanamo Luzula pilosa kevätpiippo Lychnis viscaria mäkitervakko Lysimachia vulgaris ranta-alpi Maianthemum bifolium oravanmarja Matricaria discoidea pihasaunio Melampyrum pratense kangasmaitikka Melampyrum sylvaticum metsämaitikka Melica nutans nuokkuhelmikkä

7 Milium effusum tesma Moehringia trinervia lehtoarho Molinia caerulea siniheinä Nardus stricta jäkki NT Orthilia secunda nuokkutalvikki Oxalis acetosella käenkaali Paris quadrifolia sudenmarja Phleum pratense nurmitähkiö Picea abies kuusi Pilosella officinarum huopakeltano Pimpinella saxifraga ahopukinjuuri Pinus sylvestris mänty Plantago major piharatamo Poa annua kylänurmikka Poa pratensis niittynurmikka Poa trivialis karheanurmikka Polygonatum odoratum kalliokielo Polygonum aviculare pihatatar Polypodium vulgare kallioimarre Populus tremula haapa Potentilla anserina ketohanhikki Potentilla erecta rätvänä Prunus padus tuomi Pteridium aquilinum sananjalka Pyrola minor pikkutalvikki Quercus robur metsätammi Ranunculus acris niittyleinikki Ranunculus polyanthemos aholeinikki Ranunculus repens rönsyleinikki Rhinanthus angustifolius isolaukku Ribes spicatum pohjanpunaherukka Rubus idaeus vadelma Rubus saxatilis lillukka Rumex acetosa niittysuolaheinä Rumex acetosella ahosuolaheinä Salix caprea raita Sambucus racemosa terttuselja Scirpus sylvaticus korpikaisla Scleranthus annuus viherjäsenruoho Scrophularia nodosa syyläjuuri Sedum acre keltamaksaruoho Sedum telephium isomaksaruoho Silene dioica puna-ailakki Silene rupestris kalliokohokki Solidago virgaurea kultapiisku Sorbus aucuparia pihlaja

8 Spergula morisonii Spergularia rubra Stellaria graminea Stellaria holostea Stellaria media Stellaria nemorum Tanacetum vulgare Taraxacum sp. Thalictrum flavum Trientalis europaea Trifolium hybridum Tussilago farfara Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Valeriana sambucifolia Veronica arvensis Veronica chamaedrys Veronica serpyllifolia Viburnum opulus Vicia cracca Vicia sepium Vicia tetrasperma Viola arvensis Viola canina Viola riviniana Viola tricolor kalliohatikka punasolmukki heinätähtimö kevättähtimö pihatähtimö lehtotähtimö pietaryrtti voikukka keltaängelmä metsätähti alsikeapila leskenlehti mustikka puolukka lehtovirmajuuri ketotädyke nurmitädyke orvontädyke koiranheisi hiirenvirna aitovirna mäkivirvilä pelto-orvokki aho-orvokki metsäorvokki keto-orvokki