KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi ja Etelärinne koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO RANTA-ASEMAKAAVA 3029

2 2 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavan koskee: Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi ja Etelärinne Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: osa Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan korttelista 1 Ranta-asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: Kaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, Kankaanpää, Puh Sähköposti: ilmari.mattila@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: Ympäristölautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Suunnittelualue sijaitsee Venesjärven pohjoisrannalla noin 2 km kyläkeskuksen luoteispuolella. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti

3 3 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimitystä Kankaanpään Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaava 2. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on nykyisiä ranta-asemakaavoja täydentävä kaava, jossa osoitetaan olemassa olevat rakennusluvilla rakentuneet kaksi loma-asuntoa. Näkymä tontilta 1

4 4 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17

5 5 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Selostus Valokuvat Kaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maastokartta ja ilmakuva Ote Marjakeitaan ranta-asemakaavasta Luontokartoitus Ranta-asemakaavakartta Kaavamääräykset ja merkinnät Ranta-asemakaavan seurantalomakkeet Ilmari Mattila Ilmari Mattila Marjo Lahtinen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Satakunnan maakuntakaava Alueelle kesällä 2014 laadittu luontokartoitus. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan laadinta on tullut vireille kiinteistöjen omistajien esityksestä. Kaavan laadinta sisältyy vuoden 2015 kaavoitusohjelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan luonnos olivat nähtävillä Kankaanpään kaupungin suunnittelutoimistossa sekä kaupungin Internet-sivuilla välisen ajan. Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Suunnittelualue rajautuu itäpuolelta Marjakeitaan ranta-asemakaavan kortteliin 1. Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavalla 2 muodostetaan kaksi rakennuspaikkaa kortteliin Ranta-asemakaavan toteutus Kaavassa osoitetuilla tonteilla on jo nykyisellään rakennusluvilla toteutetut loma-asunnot. Kaava mahdollistaa lomarakennusten laajentamisen ja muun lisärakentamisen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Venesjärven pohjoisrannalla. Kaava-alue muodostaa pienen nimen kohti Marjasaarta. Kaava-alue on maaperältään moreenia ja kalliota. Alueen puusto on mäntyä lukuun ottamatta rannassa kasvavia lehtipuita. Kaava-alueelle on rakentunut kaksi lomarakennusta.

6 6 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Luonnonympäristö Alueen keskiosat ovat karua mäntymetsikköä ja rantojen osalla kasvillisuus on rehevämpää ja lehtipuuvaltaista. Alueelle on laadittu luontokartoitus, missä ei löytynyt tai havainnoitu lain tai direktiivin suojaamia lajeja tai elinympäristöjä. Luontokartoitus liitteenä. Tontin 1 länsirantaa Tontin 2 etelärantaa

7 7 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Tontin 2 taustametsää Rakennettu ympäristö Molemmille kaava-alueen tiloille on rakennettu loma-asunto.

8 8 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kuva 3. Tilalle Liisanniemi rakennettu lomarakennus Tilalle Etelärinne rakennettu lomarakennus

9 9 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Palvelut Venesjärven kyläkeskuksen palvelut sijaitsevat kuuden kilometrin etäisyydellä. Kankaanpään keskustan palvelut ovat 17km etäisyydellä Maanomistus Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole huomioitavia kohteita. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa ei kaava-alueelle ole osoitettu merkintöjä.

10 10 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kaava-alueeseen rajautuvat ranta-asemakaavat Suunnittelualue rajautuu Marjakeitaan ja Karilahden ranta-asemakaavoihin.

11 11 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus

12 12 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus

13 13 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus

14 14 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Pohjakartta Alkuperäinen pohjakartta on laadittu Pohjakarttaa on täydennetty kesällä 2014 Kankaanpään kaupungin mittaustoimiston toimesta. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Kaava-alueen kiinteistön omistajat halusivat lomarakennuspaikkansa kaavoitettavaksi. Kaavoituksella mahdollistetaan lisärakentaminen ja helpotetaan rakennuslupakäytäntöä. 4.2 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta on tullut vireille kiinteistöjen omistajien esityksestä. Kaavan laadinta sisältyy vuoden 2015 kaavoitusohjelmaan. Ympäristölautakunta hyväksyi ranta-asemakaavan muutosluonnoksen laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelyyn Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kaavahankkeen osallisia ovat kaava alueen kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen omistajat. Suunnittelun viranomais- ja yhteistyötahoja ovat Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Satakuntaliitto. Vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelualueen kiinteistöjen omistajien kanssa on neuvoteltu kaavoituksen lähtökohdista. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja rantaasemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan, jolloin osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Nähtävilläolosta informoitiin kirjeitse maanomistajia, rajanaapureita ja viranomaisia sekä lisäksi siitä tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä olosta tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus.

15 15 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kaavaehdotuksesta pyydetään lisäksi lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja yhteistyötahoilta. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa kaavassa olemassa olevat rakennusluvilla rakentuneet lomarakennukset. Kaavassa huomioidaan luonnonympäristölliset ja maisemalliset lähtökohdat. 4.5 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja, koska alue on jo rakentunut. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavalla muodostuu Loma-asuntojen korttelialue RA-1 Korttelialueelle on osoitettu kaksi loma-asuntotonttia. Rakennusten tulee olla yksikerroksisia. Yhden tontin kokonaisrakennusoikeus on 120 k-m2, joka jakaantuu seuraavasti: - loma-asunto 80 k-m2 - saunarakennus 20 k-m2 - huolto/ varasto/ kuivakäymälärakennus 20 k-m2 Tilat on lohkottu 1972 ja 1973 Pohjolan kantatilasta jolla on ollut rantaviivaa 2,2km. Tiloille on tuolloin toteutettu rakennusluvilla lomarakennukset. Kantatilan lopulle osalle on laadittu ranta-asemakaava Nyt kaavoitettavan alueen rantaviivan pituus on 190m. Koska nyt kaavoitettavat tilat ovat ensimmäisinä toteuttaneet kantatilan lomarakennukset, on niillä näin ollen täysimittainen oikeus lomarakennuspaikalle. Kaava-alueen pinta-ala on 8000 m2. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Pinta-ala Rakennusoikeus Kortteli 1 Tontti m2 120 k-m2 Tontti m2 120 k-m2

16 16 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on annettu määräys rantapuuston ja kasvillisuuden säilyttämisestä rannalla ja rakennuspaikalla. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Alueelle saa rakentaa kullekin rakennusalalle yhden yksikerroksisen kerrosalaltaan enintään 80 m² loma-asunnon sekä yhden joko loma-asunnon yhteydessä olevan tai erillisen yksikerroksisen kerrosalaltaan enintään 20 m² saunarakennuksen. Lisäksi kullekin rakennusalalle saa rakentaa yhden yksikerroksisen huolto-, varasto- ja kuivakäymälärakennuksen kerrosalaltaan enintään 20 m². Rakennus paikan kokonaisrakennusoikeus on 120 k-m2. Rantapuusto ja muu kasvillisuus rakennuspaikalla on säilytettävämahdollisimman luonnonmukaisena. Yleismääräys: Rakennusten tulvaherkkien rakenteiden alin perustamistaso tulee olla vähintään +81,55m N2000. Rakennuspaikkojen vesi, jätevesi ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaispäivityksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisriskiä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön, koska loma-asunnot ovat jo rakentuneet Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavalla ohjataan rakentaminen luonnonympäristön kannalta kestäville alueille, mikä vähentää luontoon kohdistuvia vaikutuksia. kaavassa on annettu määräyksiä puuston ja kasvillisuuden säilyttämiseksi, mikä vähentää luontoon kohdistuvia vaikutuksia Vaikutukset maisemaan Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on pyritty vähentämään rakennusalojen sijoittelulla ja rantapuuston ja kasvillisuuden säilyttämistä edellyttävillä määräyksillä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole ympäristön häiriötekijöitä.

17 17 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavassa osoitetuilla tonteilla on jo nykyisellään loma-asunnot. Kaava mahdollistaa lomarakennusten laajentamisen ja muun lisärakentamisen. Kankaanpäässä Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti

18 2 ÑÍßÔÔ ÍÌËÓ Íó Öß ßÎÊ Ñ ÒÌ ÍËËÒÒ ÌÛÔÓß øóîô êí y ÕßÒÕßßÒÐ\\Ò ÕßËÐËÒÕ îìòíòîðïë Rak 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ì ± Û» < ²²» Ô ²²»³ ±² ± µ<<² ± «µ»²²««ª µ»² «²»» ±³ ó «²²± ò Ì ±»² ±³» ª< ±» ±»» ³«µ ² Ó µ» ² Õ ¼»² ² ó»³ µ ª± ô ± µ ª ² µ< < ±»ª µ ª ó ò Ì ±»² ±³ ±ª ² << ²»» ¼ «³ ² ² ó»³ µ ª ²ô ±» «ª ª ³ ±»² µ»²²«± µ»«µ»² < ³»²» ± µ»²²««µ< <² *<ò RANTA-ASEMAKAAVA Õ ²µ ² <<² µ ««²¹ ² Ê»²» < ª»² µ <² ± Ô ²²»³ îïìóìîíóíóïìï Û» < ²²» îïìó ìîíóíóïìë µ± µ»ª Ó µ» ² ² ó»³ µ ª ² < ¼»²² øó µ» ² ² ó»³ µ ª î ò Õ ª ² ª±»»² ±² ± ± Ô ²²»³ Û» < ²²» ² ó»³ µ ª ±²» µ ò Õ ª ² ª±»»² ±² ± «±³ ±±² «±²²±² ³ < *» ³»³» < *µ± ¼ ò 1. SUUNNITTELUALUE Í Öß ÒÌ Í««²²» «»» Ê»²» < ª»² ± ± ²² ²± ² î µ³ µ <µ» µ«µ»² «±» «±» ò ßÔËÛÛÒ ÕÑÕÑ ß »² ² ó ±² èððð ³îò 3. KAAVOITUSTILANNE ÓßßÕËÒÌßÕßßÊß Ó µ«² µ ª Ð< ª< íðòïïòîðïï Ò ³ Í µ«²² ² ³ µ«² µ ª øí µ«²² ² ³ µ«² µ ª ±² ²«²ª± ³ ² µ± µ» ³³ ² ² ±ó± µ»«¼»² øõøñ << *µ» < ïíòíòîðïíò ÇÔÛ ÍÕßßÊß Ó µ«² µ ª» ±» ³» µ ² * < µ ª ó »² ± ò Ð< ª< Ò ³ Û» µ ª± µ ª ó »² ± ÎßÒÌßóßÍÛÓßÕßßÊß Ó µ» ² Ð< ª< ² ó»³ µ ª Õ ¼»² Ð< ª< ² ó»³ µ ª îíòïòïçèç îèòîòïçèç Î ± ««µ ª ó »»»² < «±» ± ± «±» ò Î ± ««µ ª ó »»»² <² «±» LIITE 1 Í ² µ øµ ª ³««± ±² ««²» ò

19 3 4 Ote Satakunnan maakuntakaavasta ja määräyksistä Marjakeitaan ranta-asemakaava

20 5 6 Karilahden ranta-asemakaava

21 MUUT SUUNNITTELUUN VAIKUTTAVAT SELVITYKSET JA PÄÄTÖKSET Kaava-alueelle on laadittu luontokartoitus kesällä OSALLISET Osallisia ovat: Kaavahankkeen osallisia ovat kaava-alueen kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen omistajat. Suunnittelun viranomais- ja yhteistyötahoja ovat Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Satakuntaliitto. 6. VUOROVAIKUTUSMENETTELY Aloitusvaihe Kaavahankkeen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä (MRL 63 ). Luonnosvaihe Kaavaluonnos valmistellaan samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Luonnos esitellään ympäristölautakunnalle ja siitä tiedotetaan kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Maanomistajia, rajanaapureita ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Kaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville ja viranomaisille tarjotaan mahdollisuus lausunnon antamiseen. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Lisäksi järjestetään tarpeellinen määrä neuvotteluja osallisten kanssa (MRL 62 ). Kuulemisten pohjalta laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus hyväksymiskäsittelyyn. Päätösprosessi Ympäristölautakunta, kaupunginhallitus Ranta-asemakaavaehdotus nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti mahdollisten muistutusten tekoa varten vähintään 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta julkaistaan kuulutus Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Tarvittaessa ympäristölautakunnan uusi käsittely Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksymispäätöksestä tiedottaminen Kunnan jäsenillä ja rekisteröidyillä yhdistyksillä on toimialaansa koskien valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen.

22 9 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi toteutetaan seuraavasti: Vaikutusten arviointi tehdään kaavoitusprosessinyhteydessä selvittäenkaavamuutoksen vaikutukset alueeseen kokonaisuuden kannalta. Asemakaavan kaavoitusmenettelyn yhteydessä arvioitavat vaikutukset: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan 8. YHTEYSTIEDOT Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus PL KANKAANPÄÄ puh sähköposti Maankäyttöinsinööri Janne Tuomisto Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus PL KANKAANPÄÄ puh sähköposti

23 18 Venesjärven Marjakeitaan ranta-asemakaavan selostus Ympäristökeskus Maastokartta ja ilmakuva LIITE 2

24 Ote Marjakeitaan v ranta-asemakaavasta pienennös LIITE 3

25 LUONTOSELVITYS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3: 141 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Männyn ja kuusen muodostamaa sekametsää. Puusto tukkipuukokoista ja pääpuulajina mänty. Pensaskerroksessa pihlaja ja haapa. Kenttäkerroksessa valtavarpuna mustikka. Lisäksi puolukka, kanerva, riidenlieko, lillukka ja oravanmarja. Kuvio 2 Kesämökin pihapiiri Kallio kiveyksellä ei kasvillisuutta. Pienialaisesti nurmikkoa ja vuorenkilpi istutus. Puustona rauduskoivu, hieskoivu, mänty ja kataja. Jossain määrin mustikkaa, puolukkaa, kanervaa ja lampaannataa. Kuvio 3 Rantavyöhykettä Kuvion eteläosassa rantavedessä järviruokokasvustoa, raatekasvustoa ja vesisarakasvustoa. Lisäksi järvikortetta, lummetta ja ahvenvitaa. Rantavyöhykkeellä kasvillisuutena suoputki, luhtavuohennokka, vesisara, ojasorsimo, juolukka, luhtakastikka ja jokapaikansara. Pensaskerroksessa tervaleppä ja korpipaatsama. Puustona hieskoivu. Kuvio 4 Rantavyöhykettä Rantavedessä järvikaislakasvustoa. Lisäksi järvikortetta, lummetta ja vesisaraa. Rantavyöhykkeellä kurjenjalka, vesisara kasvustot ja vehkakasvusto jotka kasvavat rahkasammalpatjalla. Lisäksi suoputki, rantakukka, luhtavuohennokka, luhtakastikka, juolukka ja suopursu. Puustona hieskoivu. Pensaskerroksessa tervaleppä ja korpipaatsama. Kaavallinen huomioiminen: Kiinteistöllä 3:141 ei havainnoitu lain tai direktiivin suojaamia lajeja tai elinympäristöjä. Joten lisärakentamiselle ei ole estettä kyseisellä kiinteistöllä. Puuston poiston yhteydessä suositellaan jätettäväksi maisemallisesti kauniita puita. Luontokartoitus 1 LIITE 4

26 Tontin 3:141 kasvilista. Systematiikka Retkeilykasvion mukaisessa järjestyksessä. Retkeilykasvio 1998 toimittaneet Hämet-Ahti ym. Julkaisija Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo Lycopodiaceae liekokasvit Riidenlieko ( Lycopodium annotium ) Equisetaceae kortekasvit Järvikorte (Equisetum fluviatile) Dryopteris alvejuuret Kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas) Metsäalvejuuri ( Dryopteris carthusiana ) Picea kuuset Kuusi ( Picea abies ) Pinus männyt Mänty ( Pinus sylvestris ) Juniperus katajat Kataja ( Juniperus communis ) Nymphaeaceae lummekasvit Lumme (Nymphaea alba) Betulaceae koivukasvit Rauduskoivu ( Betula pendula ) Hieskoivu ( Betula pubescens ) Alnus lepät Tervaleppä (Alnus glutinosa) Harmaaleppä (Alnus incana) Salix pajut Kiiltopaju ( Salix phylicifolia ) Virpapaju ( Salix aurita ) Hanhenpaju (Salix repens) Populus haavat Haapa ( Populus tremula ) Ericaceae kanervakasvit Kanerva ( Calluna vulgaris ) Ledum suopursut Suopursu ( Ledum palustre ) Vaccinium puolukat Puolukka ( Vaccinium vitis-idaea ) Juolukka ( Vaccinium ulignosum ) Mustikka ( Vaccinium myrtillus ) Orthilia nuokkutalvikit Nuokkutalvikki ( Orthilia secunda ) Lysimachia alvet Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) Rubus vatukat Lillukka ( Rubus saxatilis ) Sorbus pihlajat Pihlaja ( Sorbus aucuparia ) Trifolium apilat Valkoapila (Trifolium repens) Lythraceae rantakukkakasvit

27 Rantakukka (Lythraceae salicaria) Angelica karhunputket Karhunputki (Angelica sylvestris) Peucedanum suoputket Suoputki (Peucedanum palustre) Rhamnaceae paatsamakasvit Korpipatsama (Rhamnaceae frangula) Menyanthaceae raatekasvit Raate (Menyanthes trifoliata) Scutellaria vuohennokat Luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata) Melampyrum maitikat Kangasmaitikka ( Melampyrym pratense ) Plantago ratamot Piharatamo (Plantago major) Solidago piiskut Kultapiisku ( Solidago virgaurea ) Leontodon maitiaiset Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) Umbellata sarjakeltanot Sarjakeltano (Hieracium umbellatum) Maianthemum oravanmarjat Oravanmarja ( Maianthemum bifolium ) Araceae vehkakasvit Vehka (Calla palustris ) Potamogeton vidat Uistinvita (Potamogeton perfoliatus) Juncus vihvilät Röyhyvihvilä (Juncus effusus) Luzula piipot Kevätpiippo ( Luzula pilosa ) Schoenoplectus järvikaislat Järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) Carex sarat Pullosara (Carex rostrata) Vesisara (Carex aquatlis) Jokapaikansara ( Carex nigra ) Poaceae heinäkasvit Festuca nadat Lampaannata (Festuca ovina) Poa nurmikat Kylänurmikka (Poa annua) Glyceria sorsimot Ojasorsimo (Glyceria fluitans) Deschampsia lauhat Metsälauha ( Deschampsia flexuosa ) Agrostis röllit Nurmirölli (Agrostis capillaris) Calamagrostis kastikat

28 Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) Luhtakastikka (Calamagrostisstricta) Metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea) Phragmites ruoòt Järviruoko (Phragmites australis) Puutarhakasvi jota ei löytynyt Retkeilykasviosta : Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia). Sammalet ja jäkälät Törmähiekkasammal (Pgonatum umigerum) Kangaskynsisammal ( Dicranum polysetum ) Metsäkerrossammal ( Hylocormium splendens ) Seinäsammal ( Pleurozium schreben ) Korpikarhunsammal ( Polytrichum commune ) Kangaskarhunsammal ( Polytrichum juniperinum ) Kivitierasammal (Racomitrium lanuginosum) Korpirahkasammal ( Sphagnum girgensohnii ) Varvikkorahkasammal ( Sphagnum russowii ) Okarahkasammal (Sphagnum squorrosum) Harmaaporonjäkälä ( Cladonia rangiferina ) Kirjallisuus Bo Mossberg & Lennart Stenberg: Suuri Pohjolan Kasvio 2012 Hämet Ahti ym. :Retkeilykasvio 1998 Jouko Rikkinen: Heinät ja Sarat Suomen luonnossa 2014 Jouko Rikkinen: Puut ja Pensaat Suomen luonnossa 2010 Jukka Laine, Pirkko Harju, Tuuli Timonen, Anna Laine, Eeva-Stiina Tuittila, Kari Minkkinen ja Harri Vasander :The Intricate Beaty of Sphagnum Mosses 2011 Jouko Rikkinen: Jäkälät & Sammalet Suomen luonnossa 2008 Juha-Pekka Hotanen, Hannu Nousiainen, Raisa Mäkipää, Antti Reinikainen ja Tiina Tonteri: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa Markku Meriluoto ja Timo Soininen: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt

29 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta. Osalla kuviota kuusen taimia alikasvoksena. Pensaskerroksessa pihlaja ja kataja. Kenttäkerroksessa valtavarpuna mustikka. Lisäksi puolukka, metsäkorte, oravanmarja, kanerva, lillukka ja riidenlieko. Sammalkerroksessa metsäkerrossammal ja seinäsammal. Kuvio 2 Pihapiiri Mustikkatyypin ilme luonnehtii pihapiirin ilmettä. Lisäksi istutettu vuorenkilpeä, isomaksaruohoa ja kallioimarretta. Kuvio 3 Puolukkatyyppi (VT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty. Kenttäkerroksessa puolukka, kanerva ja mustikka. Sammalkerroksessa seinäsammal ja metsäkerrossammal. Kuvio 4 Rantakaistale Rantavedessä uistinvitaa, lummetta ja järvikortetta. Kasvustoja muodostaa järviruoko ja vesisara. Rantavyöhykkeellä tervaleppäkasvustoa ja muutamia kuitupuu kokoisia mäntyjä. Kasveista runsaimpina keltakurjenmiekka, vesisara, jakapaikansara, rönsyleinikki ja kurjenjalka. Lisäksi suoohdake, suo-orvokki, ranta-alpi, juolukka, jouhivihvilä ja suoputki. Kaavallinen huomioiminen: Kiinteistöllä 3:145 ei havainnoitu lain tai direktiivin suojaamia lajeja tai elinympäristöjä. Joten lisärakentamiselle ei ole estettä kyseisellä kiinteistöllä. Puuston poiston yhteydessä suositellaan jätettäväksi maisemallisesti kauniita puita. Erityisesti huomioiden jätettäväksi kuvion 4 kauniita mäntyjä.,ottaen maisemallisuus huomioon myös kuviolla 1 rantavyöhykkeen tuntumassa. Luontokartoitus 2

30 Kiinteistön 3: 145 kasvilista. Systematiikka Retkeilykasvion mukaisessa järjestyksessä. Retkeilykasvio 1998 toimittaneet Hämet-Ahti ym. Julkaisija Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Lycopodiaceae liekokasvit Riidenlieko ( Lycopodium annotium ) Equisetaceae kortekasvit Järvikorte (Equisetum fluviatile) Metsäkorte ( Equisetum sylvaticum ) Dryopteris alvejuuret Kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas) Polypodium kallioimarteet Kallioimarre (Polypodium vulgare) Picea kuuset Kuusi ( Picea abies ) Pinus männyt Mänty ( Pinus sylvestris ) Juniperus katajat Kataja ( Juniperus communis ) Nymphaeaceae lummekasvit Lumme (Nymphaea alba) Ranunculus leinikit Rönsyleinikki ( Ranunculus repens ) Betulaceae koivukasvit Rauduskoivu ( Betula pendula ) Hieskoivu ( Betula pubescens ) Alnus lepät Harmaaleppä (Alnus incana) Tervaleppä (Alnus glutinosa) Cerastium härkit Nurmihärkki (Cerastium fontanum ) Violaceae orvokit Suo-orvokki (Viola palustris) Salix pajut Kiiltopaju ( Salix phylicifolia ) Virpapaju ( Salix aurita ) Populus haavat Haapa ( Populus tremula ) Ericaceae kanervakasvit Kanerva ( Calluna vulgaris ) Vaccinium puolukat Puolukka ( Vaccinium vitis-idaea ) Juolukka ( Vaccinium ulignosum ) Mustikka ( Vaccinium myrtillus ) Orthilia nuokkutalvikit Nuokkutalvikki ( Orthilia secunda ) Empetraceae variksenmarjakasvit Variksenmarja ( Empetrum nigrum ) Lysimachia alvet

31 Ranta-alpi (Lysimachia vulgaris) Sedum maksaruohot Isomaksaruoho (Sedum telephium ) Rubus vatukat Lillukka ( Rubus saxatilis ) Potentilla hanhikit Kurjenjalka (Potentilla palustris) Fragaria mansikat Ahomansikka ( Fragaria vesca ) Sorbus pihlajat Pihlaja ( Sorbus aucuparia ) Lupinus lupiinit Komealupiini (Lupinus polyhyllus) Lythraceae rantakukkakasvit Rantakukka (Lythraceae salicaria) Onagraceae horsmakasvit Maitohorsma ( Epilobium angustifolium ) Angelica karhunputket Karhunputki (Angelica sylvestris) Peucedanum suoputket Suoputki (Peucedanum palustre) Rhamnaceae paatsamakasvit Korpipatsama (Rhamnaceae frangula) Menyanthaceae raatekasvit Raate (Menyanthes trifoliata) Scutellaria vuohennokat Luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata) Galeopsis pillikkeet Karheapillike (Galeopsis tetrahit) Veronica tädykkeet Rohtotädyke ( Veronica officinalis ) Melampyrum maitikat Kangasmaitikka ( Melampyrym pratense ) Plantago ratamot Piharatamo (Plantago major) Solidago piiskut Kultapiisku ( Solidago virgaurea ) Cirsium ohdakkeet Suo-ohdake ( Cirsium palustre ) Leontodon maitiaiset Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) Umbellata sarjakeltanot Sarjakeltano (Hieracium umbellatum) Iris kurjenmiekat Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) Maianthemum oravanmarjat Oravanmarja ( Maianthemum bifolium ) Araceae vehkakasvit Vehka (Calla palustris ) Juncus vihvilät

32 Jouhivihvilä ( Juncus filiformis ) Luzula piipot Kevätpiippo ( Luzula pilosa ) Carex sarat Jänönsara (Carex ovalis) Vesisara (Carex aquatlis) Jokapaikansara ( Carex Nigra ) Poaceae heinäkasvit Festuca nadat Lampaannata (Festuca ovina) Poa nurmikat Kylänurmikka (Poa annua) Niittynurmikka (Poa pratensis) Glyceria sorsimot Ojasorsimo (Glyceria fluitans) Deschampsia lauhat Nurmilauha (Deschampsia cespitosa) Metsälauha ( Deschampsia flexuosa ) Agrostis röllit Nurmirölli (Agrostis capillaris) Calamagrostis kastikat Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) Luhtakastikka (Calamagrostisstricta) Metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea) Phragmites ruoòt Järviruoko (Phragmites australis) Puutarhakasvi jota ei löytynyt Retkeilykasviosta: Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia). Sammalet ja jäkälät Törmähiekkasammal (Pgonatum umigerum) Kangaskynsisammal ( Dicranum polysetum ) Metsäkerrossammal ( Hylocormium splendens ) Seinäsammal ( Pleurozium schreben ) Korpikarhunsammal ( Polytrichum commune ) Kangaskarhunsammal ( Polytrichum juniperinum ) Korpirahkasammal ( Sphagnum girgensohnii ) Harmaaporonjäkälä ( Cladonia rangiferina ) Puikkotorvijäkälä ( Cladonia cornuta ) Kirjallisuus Bo Mossberg & Lennart Stenberg: Suuri Pohjolan Kasvio 2012 Hämet Ahti ym. :Retkeilykasvio 1998 Jouko Rikkinen: Puut ja Pensaat Suomen luonnossa 2010 Jouko Rikkinen: Jäkälät & Sammalet Suomen luonnossa 2008 Juha-Pekka Hotanen, Hannu Nousiainen, Raisa Mäkipää, Antti Reinikainen ja Tiina Tonteri: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Anne Raunio, Anna Schulman ja Tytti Kontula (toim) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa

33 Markku Meriluoto ja Timo Soininen: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt

34 Ranta-asemakaavakartta LIITE 5

35 ï ì õèïôëë³ Òîððð Kaavamääräykset ja -merkinnät LIITE 6

36 éòïîòîðïë

37 Seurantalomakkeet LIITE 7

38