SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

2 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnittelualue Aineisto ja menetelmät Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET Maisema Maaperä Vesistöt Luonto ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Erityisen arvokkaat kohteet Muut merkittävät kohteet YHTEENVETO... 9 LÄHTEET LIITEKARTTA 1 Arvokkaat luontokohteet

3 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 3 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on laadittu Siikajoen kunnalle Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaavatyön pohjaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki edellyttävät maankäyttösuunnitelmien vaikutusten selvittämistä, jotta hanke-alueilla voidaan turvata luonnon monimuotoisuus ja tärkeät maisema-arvot sekä edistää hyvän elinympäristön tavoitetta. Luontoselvitys on selvitys alueen luonnon nykytilasta. Tavoitteena on selvittää suunnittelualueen luonnon yleis- ja erityispiirteet sekä tunnistaa ja nostaa esiin eri lakien kautta (luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki) tai muutoin arvokkaiksi tulkittavat luontokohteet. Lisäksi kiinnitetään huomiota maisemallisiin seikkoihin. Selvityksessä esitetään suosituksia maankäytölle, jotta arvokkaat kohteet voitaisiin huomioida suunnittelussa. Selvityksen on laatinut FM biologi Sanna Tolonen AIRIX Ympäristö Oy:stä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee seututien 807 ja yhdystien 8110 varsilla seuraten Siikajokivartta Papinkankaalta Siikajokisuulle. Suunnittelualue on noin 20 km pitkä. Suunnittelualueeseen kuuluu sekä kaavan laajennus- että muutosaluetta. Muutosalue sijaitsee suunnittelualueen Siikajoen suun puoleisessa päässä, laajennusalue Revonlahden puoleisessa päässä. Laajennusalueella rantaviivaa on m ja maapinta-alaa 643 ha. Muutosalueella rantaviiivaa on m ja maapinta-alaa 138 ha. Suunnittelualueen jokivarsi on eteläosastaan metsäinen. Jokisuuta kohti mentäessä maisemassa muuttuu maaseutumaiseksi peltoineen ja tiloineen ja jokisuun puoleisessa päässä onkin jo harvaa kylätaajamaa. 2.2 Aineisto ja menetelmät Ennen maastokartoitusta tutustuttiin alueelta olevaan aiempaan luontotietoon ja karttamateriaaliin. Ympäristötietojärjestelmä Hertasta tarkistettiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet. Myös Pohjois-Pohjanmaan Ympäristötietojärjestelmän Eliölajit tietokannasta tarkistettiin uhanalaisten lajien tiedot. Alueella suoritettiin maastokartoituksia tarkistusluonteisesti Kartoitusta painotettiin lähtötietojen ja kartoituksessa saatujen tietojen pohjalta tärkeimmiksi määritellyille alueille. Kartoitus oli kasvillisuuspainotteinen. Linnustoa ja muuta eläimistöä havainnoitiin kartoituksen yhteydessä, mutta varsinaista linnustoselvitystä tai muita erillisselvityksiä ei tehty. 2.3 Kohteiden luokitus, kuvaus ja karttaesitykset Raportissa esitetään alueen luonnon yleiskuvaus ja kuvaukset arvokkaista kohteista. Arvokkaat kohteet esitetään liitekartalla. Luontoa kuvataan luokittelemalla alueen kasvillisuus kasvillisuustyypeiksi eli biotoopeiksi. Kasvillisuustyyppeinä käytetään ns. tavanomaisia tyyppejä kuten havumetsät, lehtipuuvaltaiset metsät jne. Tyyppejä kuvaamaan voidaan käyttää tarken-

4 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 4 tavia lisämääreitä. Kasvillisuuskuviointi ei aina noudata täysin luonnossa esiintyvää kasvillisuutta, koska kuvioissa voi olla mukana erilaisia toiminnallisia elementtejä. Arvokkaat kohteet kuvataan kohteittain. Arvokkaiden luontokohteiden erityisarvo perustuu kohteiden luonnonsuojelullisen arvon määrittämiseen. Luontokohteiden arvotusperusteet Kohteen luonnonsuojelullista arvoa määrittävät luonnonsuojelua ohjaavat lait. Kohteella voi olla myös laissa erikseen määrittelemätöntä luonnonsuojelullista tai luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Arvokkaita luontokohteita ovat: Suojelualueet (suojelualueet, luonnonmuistomerkit, valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000-verkoston alueet) Muut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet (seutukaavojen suojeluvaraukset, arvokkaat kallioalueet, pienvedet, perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat) Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LsL 29 ) Metsälain (MeL 10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt Vesilain mukaiset suojeltavat luontotyypit (1. luku 15a ja 17a ) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet (esim. geologisesti arvokkaat muodostumat, perinnemaisemien luontotyypit, erityisesti suojeltavien lajien esiintymät, muiden uhanalaisten lajien esiintymät, luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien esiintymät sekä lintudirektiivin liitteen I lajit) Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta, uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta sekä alueen toiminnallista merkitystä lajitasolle. Uhanalaisuusluokituksena käytetään Ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuus arviointia. Se on laadittu IUCN:n uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Valtakunnalliset uhanalaisuusluokat ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU). Luokkaan silmälläpidettävät (NT) kuuluvat lajit eivät ole vielä varsinaisesti uhanalaisia. Alueellista lajien uhanalaisuutta käsiteltäessä käytetään vain kahta luokkaa, alueellisesti uhanalaiset (RT) ja hävinneet (RE). 3 ALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3.1 Maisema Siikajoki lasketaan kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko maisemamaakuntaan. Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisesti alueen maasto on hyvin tasaista ja korkeusvaihtelut ovat pienet. Maisemaa halkovat jokilaaksot ja näiden väliset vedenjakajaselänteet. Suunnittelualue on loivaa jokilaaksoaluetta. Maasto kohoaa Siikajoen rantaalueelle jokivartta pitkin kaakkoon mentäessä. Korkeusvaihtelut ovat vähäiset vaikka joki virtaakin paikoin jyrkkien törmien välitse. Suunnittelualueen matalinta aluetta on jokisuulla, missä selännealueella maanpinnan korkeus on 5 mmpy. Korkeimmat alueet sijaitsevat suunnittelualueen toisessa päässä Papinkankaallla ja Jaakolankankaalla, missä maan pinnan tason korkeus on suunnittelualueen selänteillä 30 mmpy. Näillä alueilla maaston korkeus ranta-alueella on noi 20 mmpy.

5 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava Maaperä 3.3 Vesistöt Suunnittualueella on kaakkoispäässä kauniita valoisia mäntyvaltaisia kankaita, keskivaiheilla ja jokisuulla on avoimia peltomaisemia. Aivan jokiranta on usein puustoinen. Siikajoessa on paikoin pieniä, maisemallisesti viehättäviä koskia ja pensoittuneita saaria. Asutus sijoittuu nauhamaisesti pitkin jokivartta. Kylämäisiä alueita on lähellä jokisuuta, joen eteläpuolella Keskikylässä ja Siikajoen kirkonkylässä. Siikajokilaakson maaperä on uoman alueella pääasiassa moreenia, ympäröivät alueet ovat hiekkaa. Siikajoki on noin 160 km pitkä joki. Se alkaa Pyhännän kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja laskee mm. Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kuntien kautta Perämereen Siikajoen kunnan alueella. Joen vesistöalueen pinta-ala on noin 4318 km2 ja sen järvisyys on 2,2, %. Siikajoen suurin sivu-uoma on Lamujoki. Vesistöalueen merkittävimpiä järviä ovat Iso Lamujärvi, Pyhännänjärvi ja Kurranjärvi. Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi säännösteltyä tekoallasta, Uljua ja Kortteinen. Siikajoen valuma-alueesta noin puolet on metsäisiä turvemaita ja avosoita. Viljeltyä peltopinta-alaa Siikajoen vesistöalueella on yhteensä noin ha. Maatalous on keskittynyt jokivarsille. Vesistöön kohdistuu sekä pistemäistä että hajakuormitusta. Veden laatuun vaikuttavat myös tekoaltaat. Siikajoen vesi on laadultaan erittäin rehevää ja humuspitoista. Vuosien vedenlaatuaineistoon perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Siikajoki kuuluu aivan ylimpiä osiaan lukuun ottamatta luokkaan välttävä. Siikajoki on suojeltu koskiensuojelulailla koko suunnittelualueen matkalta (nro 35/ ). Siikajoen suulla, suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee Natura-alue Siikajoen lintuvedet ja suot (FI ). Siikajokisuu sisältyy myös valtakunnalliseen lintujensuojeluohjelmaan. Aivan suunnittelualueen pohjoisrajalle, Siikajokisuulla sijaitsevalla Mustamäelle ulottuu Alhonmäki-Isokankaan pohjavesialue (luokka I). 3.4 Luonto Siikajoen kasvillisuus kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Viljavat savikkoalueet on paljolti raivattu pelloiksi. Selännealueilla kasvillisuus on usein kuivahkoa männikköä. Myös koivu on alueella hyvin tavallinen puulaji. Maa-alasta suuri osa on suota. Pohjois-Pohjanmaa on aapasuoaluetta. Järviä alueella on vähän. Kasvillisuuden yleisilme on hyvin karu. Rannikolla voi esiintyä maankohoamisesta johtuvia kasvillisuusvyöhykkeitä.

6 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 6 Metsät ovat alueella tavallisimmin mäntyvaltaisia talousmetsiä. Vallitseva metsätyyppi on kuivahko variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kangas. Puustoa vallitsee erityisesti mänty (Pinus sylvestris). Matalavarpuista kenttäkerrosta leimaavat puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja joskus kanerva (Calluna vulgaris) tai variksenmarja (Empetrum nigrum). Lisäksi esiintyy mm. oravanmarjaa (Maianthemum bifolia), juolukkaa (Vaccinium uliginosum) ja metsälauhaa (Deschampsia flexuosa). Paikoin kangas on poronjäkäläistä tai kasvillisuudessa esiintyy katajaa (Juniperus communis) tai kulttuurilajina maitohorsma (Epilobium angustifolium). Suunnittelualueella ei kuusikoita juurikaan ole. Lehtipuustoisilla alueilla koivu (Betula sp.). on yleensä valtapuuna. Esimerkiksi rannoilla on myös pajuja runsaasti (Salix sp.). Lehtipuustoa edustavat myös harmaaleppä (Alnus incana), pihlaja (Sorbus aucuparia) ja haapa (Populus tremula). Haavikoita on paikoin pellon reunoissa. Suot ovat alueella karuja rämemuuttumia, esimerkiksi isovarpurämettä. Kulttuurimaisemassa on perinteisen maankäytön merkkeinä vanhoja latoja ja pienialaisia niittyjä. Niityillä esiintyy mm. heiniä (Festuca sp., Agrostis sp.), kissankelloa (Campanula rotundifolia), heinätähtimöä (Stellaria graminea) sekä siankärsämöä (Achillea millefolium). Jotkut peltoalueet ovat pensoittumassa. Suunnittelualueella on kaks ennalta tunnettua perinnebiotooppikohdetta, joista kerrotaan enemmän kohdassa 4. Siikajokisuun alueella tavataan harvinaistuneista ja uhanalaisista kasveista mm. pulskaneilikka (Dianthus superbus) ja upossarpio (Alisma wahlenbergii). Joesta kalastetaan mm. siikaa ja nahkiaista. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 4.1 Arvokkaat kohteet Luonnonsuojeluohjelma-alueet Siikajoki on koko suunnittelualueen matkalta suojeltu koskiensuojelulailla. Ympäristötietojärjestelmä Hertan mukaan suunnittelualueella ei sijaitse muita Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien alueita eikä muita luonnonsuojelualueita Erityisen arvokkaat kohteet 1. Pihlajaniemen puronvarsilehto Pihlajaniemessä seututien 807 pohjoispuolella on jyrkähkö, lehtipuustoinen rinne ja rehevähkö painanne, jossa virtaa puro. Puronvarsi on muuhun suunnittelualueeseen nähden poikkeuksellisen rehevä. Puustoon kuuluvat mm. haapa, koivu ja

7 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava EY kuusi (Picea abies). Kenttäkerros on rehevähkö. Kasvillisuuteen kuuluvat mustikka (Vaccinium myrtillus), metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), karhunputki (Angelica sylvestris), ketunleipä (Oxalis acetosella), metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), metsätähti (Trientalis europaeus), metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), mesimarja (Rubus arcticus), lillukka (Rubus saxatilis), ojakellukka (Geum rivale), metsäkorte (Equisetum sylvaticum), oravanmarja, kultapiisku (Solidago virgaurea), sekä maitikka (Melampyrum sp.). Pihlajaniemen puronvarsilehto on metsälain mukainen. Alue ei sovellu rakentamiseen. 2. Yli-Patokosken joenrantalaidun Siikajoen pohjoisrannalla sijaitseva YliPatokosken joenrantalaidun on maakunnallisesti arvokas (M-) perinnebiotooppi. Alue on vaihteleva. Matalalta rantaniittytasanteelta kohoa jyrkkä puustoinen törmä. Törmässä on katajikkoista ketoa. Alueelta avautuu kaunis jokimaisema. Alue on ollut laitumena ainakin 1730-luvulta lähtien. Huomionarvoisista lajeista alueella esiintyvät mm. ketoneilikka, ahopukinjuuri, kissankäpälä ja jäkki. Yli-Patokosken joenvarsilaidun on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Alue ei sovellu rakentamiseen. 3. Uhanalaisten ja harvinaisten kasvien esiintymä Alueella esiintyy pulskaneilikka ja silmällä pidettävää (NT) ketoneilikkaa (Dianthus deltoides). Kohteessa esiintyy uhanalaista lajistoa. Alue ei sovellu rakentamiseen. 4. Hiirosen joenrantalaidun Siikajoen etelärannalla sijaitseva paikallisesti arvokas (P) Hiirosen joenrantalaidun on kylvönurmen reunustama kivikkoinen paikallisesti laidun. Aluetta on laidunnettu kauan. Vesirajassa on järvikortevyöhyke. Rantatasanne on harmaalepikkoinen ja hanhenpajukkoinen. Jyrkästi kohoava rantatörmä kuiva hieskoivu - mäntymetsä. Huominoarvoisiat lajeista alueella esiintyy mm. ahopukinjuuri ja ojasorsimo ja päivänkakkara. Hiirosen joenrantalaidun on paikallisesti arvokas perinnebiotooppi. Alue ei sovellu rakentamiseen. 5. Lintutörmä Siikajoen pohjoisrannan jyrkällä törmällä pesii hyvin runsas törmäpääskyjen (Riparia riparia) yhdyskunta. Kohteella on linnustollista arvoa. Alue ei sovellu rakentamiseen.

8 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava EY Muut merkittävät kohteet 6. Tulvarantaniitty Tulvaranta on tulvan alla keväisin ja kasvillisuus pysyy rehevänä. Kasvillisuuteen kuuluu leppä- ja pajupensaikkoa, mesiangervo (Filipendula ulmaria), karhunputki, maitohorsma, hevonhierakka (Rumex longifolius), ranta-alpi (Lysimachia vulgaris), lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia) ja kurjenjalka (Potentilla palustris). Tulvarantaniityn yläpuolella ovat Suomen leveimmät vapaani virtaavat kosket. Kohde lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Ei suositella rakentamista. 7. Kuusikko Varjoisa lehtomainen kuusikko edustaa männikköisellä suunnittelualueella alueen luonnon monimuotoisuutta lisäävän biotoopin. Kenttäkerroksessa Kuusten katveessa esiintyy mm. mustikka, metsäimarre, lillukka, metsäalvejuuri ja heiniä sekä vadelmaa. Paikoin on karikkeen vallitsemaa kasvitonta pohjaa ja paikoin kosteaa painannetta. Kohde lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Ei suositella rakentamista. 8. Nokanoja Lehtipuustoinen puronvarsi voi olla metsälain mukainen kohde. Kohde lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Ei suositella rakentamista. 9. Mäntyniemen perinnemaisema ja kallioranta Maisemallisesti viehättävä rantametsälaidun ja kaunis rantakallio. Kohde lisää maiseman ja mahdollisesti luonnon monimuotoisuutta alueella. Ei suositella rakentamista.

9 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava EY YHTEENVETO Suunnittelualueen kasvillisuuden yleisilme on karu. Metsät ovat pääasiassa puolukkatyypin mäntyvaltaisia kankaita. Joen ranta-alueilla ja peltojen laidoilla on lehtipuustoa. Siikajoki virtaa suunnittelualeen poikki Perämereen. Siikajoki on koskiensuojelulailla suojeltu koko suunnittelualueen matkaltaan. Ympäristötietojärjestelmä Hertan mukaan suunnittelualueella ei sijaitse muita Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien alueita eikä muita luonnonsuojelualueita. Erityisen arvokkaita kohteita alueella ovat metsälainmukainen Pihlajaniemen puronvarsilehto (1), Maakunnallisesti arvokas Yli-Patokosken joenrantalaidun (2), uhanlaisten ja harvinaisten kasvien esiintymä (3), paikallisesti arvokas Hiirosen joenrantalaidun (4) ja törmäpääsky-yhdyskunnan asuttama lintutörmä (5). Nämä alueet eivät sovellu rakentamiseen. Paikallisesti jossain määrin arvokkaita kohteita alueella ovat luonnon monimuotoisuutta lisäävät tulvarantaniitty (6), kuusikko (7), Nokanoja (8) sekä luonnonmaisemallisesti merkittävä Mäntyniemen perinnemaisema ja kallioranta (9). Näitä alueita ei suositella rakentamiseen. AIRIX Ympäristö Oy Tampereella Sanna Tolonen Biologi, FM

10 AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava EY LÄHTEET Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14. Oulanka Biological Station. Oulun yliopisto. Oulu. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Maisemanhoito. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertta Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä, eliölajit tietokanta, 2008 Vihannin kunta. Kehityskuva. Selostus AIRIX Ympäristö Oy. Vihannin Rantasenja Saarelanjärven arkkitehtitoimisto T. Kurttila Ky kasvillisuusselvitys. Maisema- Leppälä, J. 2006: Vihanninjärvien kuivatus, kunnostus ja kunnostuksen jälkeinen vedenlaadun kehitys. Pro gradu -tutkielma S. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos