Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja"

Transkriptio

1 Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuusselvitykset Merikohokki on alueen saarilla yleinen Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Alueen vallitsevat luontotyypit ja... kasvillisuuden yleispiirteet Tulokset Inventoidut saaret ja luodot Uhanalaiset lajit Alueella esiintyvät uhanalaiset tai... silmälläpidettävät putkilokasvilajit... sekä lajit joiden suojelussa... Suomella on erityisvastuu Yhteenveto Arvio tuulipuistohankkeen vaikutuksista... alueen kasvillisuuteen ja vaateliaaseen... putkilokasvilajistoon Lähteet ja kirjallisuus

3 1. Johdanto Ramboll Finland Oy /Joonas Hokkanen tilasi keväällä 2009 Suomen Luontotieto Oy:ltä Hoikkahiue-Luodeletto tuulipuistohankkeeseen liittyvän kasvillisuusselvityksen. Työn tarkoituksena oli selvittää inventointialueen saarten ja luotojen putkilokasvillisuuden lajisto ja kasvillisuudeltaan arvokkaat/ merkittävät kohteet. Perämeren alueen maannousemarannikon putkilokasvilajisto on ainutlaatuista ja kasvilajistoon kuuluu runsaasti uhanalaista tai vaateliasta lajistoa, joista merkittävimmät kuuluvat ns. ruijanesikkokasvi- ryhmään. Suurin osa näistä lajeista vaatii uutta avointa kasvutilaa, jota alueella syntyy sekä maankohoamisen että voimakkaiden eroosiovoimien (tuulet ja erityisesti jään liikkuminen ja kasaantuminen). 2. Aineisto ja menetelmät Kasvillisuusselvitys toteutettiin perinteisellä kasvillisuusselvityksellä, jossa alueelta haettiin systemaattisesti kaikki putkilokasvilajit ja kuvattiin saarien ja luotojen kasvillisuustyypit. Maastokierroksia oli yhteensä kaksi ja näiden lisäksi kasvillisuutta selvitettiin toukokuussa ja kesäkuussa linnustoselvityksen yhteydessä sekä syyskuun alussa, jolloin kierrettiin uudestaan Isonkivenleton ja Kattilankallan saaret. Saarten ja luotojen pienen koon vuoksi putkilokasvilajistosta oli mahdollista tehdä mahdollisimman täydellinen selvitys. Inventointi jatkettiin kullakin kohteella niin pitkään että viimeisen uuden lajin löytymisestä oli kulunut puoli tuntia Selvitys tehtiin välisenä aikaa. Alueella tehtiin linnustoselvityksiä touko-kesäkuussa 2009, jolloin myös kasvillisuutta alustavasti selvitettiin. Linnustoselvityksen yhteydessä havaittiin mm. alueen ainoat ruijanesikot. Kasvillisuusselvitystä haittasi paikoin huomattavasti merihanhien laidunnus ja mm. Luodeleton eteläreunan niitty oli täysin puhtaaksi syöty inventointiajankohtana heinäkuun alkupuoliskolla Kasvillisuusselvityksen maastotöistä vastasivat Jyrki ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastoinventointeihin osallistui myös Rami Lindroos ja Jari-Pekka Tuokko sekä veneenkuljettajana toiminut Heikki Olkkonen. Väliraportin kirjoittivat Jyrki ja Satu Oja. Vieraslajeihin kuuluva kurtturuusu leviää Kintasletolla 3

4 3. Tutkimusalue Kesän 2009 kasvillisuusselvityksessä inventoitu alue käsitti suunnitellun tuulipuiston läheiset pikkusaaret ja luodot. Suuria suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvia saaria, kuten Hoikkahiuetta ei tässä selvityksessä inventoitu. Selvityksessä inventoitiin seuraavat saaret ja luodot: Länsiletto. Luodeletto, Kattilankalla, Väliletto, Isokivenletto, Kintasletto ja Hoikanriisi. Kaikkia alueen luotoja ei inventoitu ja valinta tehtiin kesäkuun alussa alueelta tehdyn linnustoselvityksen yhteydessä. Inventoimatta jätetyt kohteet arvioitiin kasvillisuudeltaan muita vähempiarvoisiksi. Selvityksen yhteydessä tarkastettiin myös useita karikoita, jotka käynnin perusteella todettiin kasvittomiksi. Alueella on myös matalia laajoja hiekka/hiesupohjia joilla kasvaa mm. ahvenvitaa ja hapsivitaa. Alueen laajuuden vuoksi näitä matalikoita ei kyetty tarkemmin inventoimaan. 4. Alueen vallitsevat luontotyypit ja kasvillisuuden yleispiirteet Mereisyyden vuoksi alueella on hyvin vähän luontotyyppejä ja esim. saarten puustoiset osat ovat kasvillisuudeltaan hyvin homogeenisiä. Lähes kaikkien hiekka/sora/moreeni luotojen luontotyyppi on luokiteltavissa joko moreeni/kivikko tai lohkareikko rannaksi tai vastaavasti sora / hiekkarannaksi. Rannan yläpuolella olevan, usein tasaisen kasaantumisalueen kasvillisuus on usein nummimaista ja harjanteiden päällä voi olla pienialaisia dyynimuodostelmia. Varsinaisia laajoja hiekkadyynejä ei alueella ole. Merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi (Kekäläinen ym.2008). Dyynikasvillisuutta uhkaa kuluminen, nummikasvillisuutta lisäksi myös metsittyminen perinteisen laidunkäytön loputtua. Muutamalla kohteella on pienialaisia merenrantaniittyjä, joita on syntynyt suojanpuolen poukamiin. Nämäkin kohteet ovat meriveden vaikutuspiirissä eikä makeanveden kohteita ole alueella. Alueen niittylaikut ovat joko matalakasvuisia rantaniittyjä tai saraniittyjä. Kattilankallan suuren umpeutuvan laguunin kasvillisuus on kuitenkin ruovikkoa ja suurruohoniittyä. Alueen luotojen kasvillisuudelle on tyypillistä nopeat muutokset, joihin vaikuttaa erityisesti talvinen jääeroosio. 4

5 5. Tulokset Inventoidut saaret ja luodot Länsiletto (N: E: ) Länsileton saaren eteläreunalla on rantaniitty, joka leveimmillään keskiveden aikaan on noin 20 metriä leveä. Saaren keskiosa on puustoinen. Puusto muodostuu pihlajasta, hieskoivusta, harmaalepästä sekä kiiltopajusta. Saaren somerikkoista /hiekkaista itäpäätä leimaavat laajat suola-arhokasvustot. Saaren länsipäässä kasvillisuutta rehevöittää lokkiyhdyskunta. Saaren keskiosaa lukuun ottamatta jää ja aallokko muokkaavat saaren rantoja vuosittain ja eroosiovaikutus on ranta-alueella merkittävä. Suurten myrskyjen aikana aallokko saattaa ylittää koko saaren, joka näkyy saaren keskiosan kasvittomina laikkuina. Saaren keskellä on kaksi rakennusta, linjataulu sekä vanha merenkulkuun liittyvä rakennus. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Harmaaleppä (Alnus incana) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Kataja (Juniperus communis) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Lampaannata (Festuca ovina) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merihanhikki (Potentilla anserina ssp. groenlandica) Merikohokki (Silene uniflora) Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) Merirannikki (Glaux maritima) Merisaunio (Tripleurospermum maritimum) Merivihvilä (Juncus balticus) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pikkusuolamaltsa (Atriplex ssp. praecox) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Punanata (Festuca rubra) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Siankärsämö (Achillea millefolium) Suola-arho (Honckenya peploides) Tuomi (Prunus padus) Vadelma (Rubus idaeus) Variksenmarja (Emperetum nigrum) Vihnesara (Carex paleacea) Saarella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa. Saaren vihnesarakasvustot löytyvät lokkiyhdyskunnan keskeltä. Saaren itäpään suola-arhokasvustot ovat hyvin näyttäviä. Länsiletto 5

6 Luodeletto (N: E: ) Luodeletto on pitkä ja kapea harjumainen hiekkasaari, jota eroosiovoimat muokkaavat erityisesti saaren itäpäästä. Saaren länsipää on puustoinen ja täällä on kesäasunto pihapiireineen. Hiekkaharjanne vaihettuu saaren itäpäässä vedenalaiseksi riutaksi. Saaren länsipäässä on kasvipeitteistä kivikkoa ja myös avokallioita. Saaren eteläreunalla on kosteapohjainen suolaniitty, jossa hanhet käyvät ruokailemassa. Alue oli kasvillisuusselvitystä tehtäessä täysin puhtaaksi kaluttu ja lajinmääritys oli kasvien osalta hankalaa. Niityn kasvilajisto inventoitiin kuitenkin alustavasti jo saarelle tehtyjen linnustokäyntien aikana. Kesämökin ympäristössä näkyy jonkin verran kulumisen merkkejä. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Hanhenpaju (Salix repens) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Lampaannata (Festuca ovina) Lillukka (Rubus saxatilis) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikohokki (Silene uniflora) Merivihvilä (Juncus balticus) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Nyylähaarikko (Sagina nodosa) Peltopillike (Galeopsis bifida) Perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Pullosara (Carex rostrata) Rannikkovesikuusi (Hippuris x lanceolata) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantavehnä (Leymus arenarius) Rentukka (Caltha palustris) Suola-arho (Honckenya peploides) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Tuomi (Prunus padus) Vesisara (Carex aquatilis) Vilukko (Parnassia palustris) Saarella kasvaa harvalukuinen perämerensilmäruoho alueen eteläpään niityn reunalla. Kasvusto oli merihanhien syönnin jälkeen hyvin pieni eikä esiintymän kokoa kyetty luotettavasti arvioimaan. Rantaniitty on myös tyypillistä ruijanesikkobiotooppia, mutta lajia ei havaittu kohteella. Suola-arho on hiekkarantojen tyyppilajeja alueella 6

7 Kattilankalla (N: E: ) Kattilankalla on ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaama saari, jonka pohjoisosassa on runsaasti rakennuksia ja rakennelmia. Saaren eteläreunalla on satama-alue aallonmurtajan suunnassa. Saaren itäreunalla on maatuva laguuni, jossa on harva järviruokokasvusto ja lahden sisäreunalla rantanätkelmän kirjomaa melko rehevää sara- ja heinäniittyä. Saaren länsireuna on somerikkoinen ja melko niukkakasvuinen. Keskiosassa ja pohjoisosan rakennusten ympärillä on pieni mäntyä ja hieskoivua kasvava metsikkö. Saaren itäpäässä on pitkä hiekkainen selänne, joka itäpäästään on eroosiovoimien muokkaama ja lähes kasviton. Saaren putkilokasviston lajimäärää kasvattaa kulttuurivaikutus. Saaren lajimäärä lienee jonkin verran suurempi kuin inventoinnissa havaittiin sillä asuttujen kesämökkien pihapiirejä ei inventoitu. Alueella on rauhoitetun ruijanesikon esiintymä ja myös rannikkovesikuusiesiintymä on mainitsemisen arvoinen. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, suurruohoniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Hapsivita (Potamogeton pectinatus) Harmaaleppä (Alnus incana) Harmaasara (Carex canescens) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Isolaukku (Rhinanthus angustifolius) Jokapaikansara (Carex nigra) Kataja (Juniperus communis) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kultapiisku (Solidago virgaurea) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Kylänurmikka (Poa annua) Lillukka (Rubus saxatilis) Luhtakastikka (Calamagrostis neglecta) Luhtakuusio (Pedicularis palustris) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikohokki (Silene uniflora) Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) Meriratamo (Plantago maritima) Merivalvatti (Sonchus arvensis var. maritimus) Merivihvilä (Juncus balticus) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Niittynurmikka (Poa pratensis) Nurmirölli (Agrostis capillaris) Peltokorte (Equisetum arvense) Perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantaluikka (Eleocharis palustris) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Rentukka (Caltha palustris) Ruijanesikko (Primula nutans) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Sarjakeltano (Hieracium umbellatum) Sinikaisla (Schoenoplectus tabernaemontani) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolasara (Carex halophila) Suolavihvilä (Juncus gerardii) Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Variksenmarja (Emperetum nigrum) Vesisara (Carex aquatilis) Vilukko (Parnassia palustris) Saaren putkilokasvilajistoon kuuluu ruijanesikko, perämerensilmäruoho ja suolasara, mutta muita vaateliaita tai uhanalaisia lajeja ei saarella havaittu. Saaren maatuva laguuni on luontotyyppinä merkittävä ja sillä on myös huomattavaa arvoa lintupoikueiden ruokailu ja piilottelualueena. 7

8 Väliletto (N: E: ) Näyttävä suola-arho kasvusto ja rantavehnä kasvusto mukailee rantaviivaa. Hanhet käyvät ruokailemassa alueen niityllä. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Lajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Halava (Salix pentandra) Hapsivita (Potamogeton pectinatus) Harmaasara (Carex canescens) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Kataja (Juniperus communis) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Korpikastikka (Calamagrostis purpurea Kultapiisku (Solidago virgaurea) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Kurtturuusu (Rosa rugosa) Lillukka (Rubus saxatilis) Luhtamatara (Galium uliginosum) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikaisla (Bolboschoenus maritimus) Merikohokki (Silene uniflora) Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) Merirannikki (Glaux maritima) Merisara (Carex mackenziei) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Punanata (Festuca rubra) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolasara (Carex halophila) Suolavihvilä (Juncus gerardii) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Vesisara (Carex aquatilis) Vihnesara (Carex paleacea) Vilukko (Parnassia palustris) Välileton koillisrantaa 8

9 Isonkivenletto (N: E: ) Isonkivenletto poikkeaa jonkin verran alueen muista luodoista sillä saari on muodostunut suurista lohkareista, joita on erityisesti saaren länsipäässä. Saaren keskiosassa on rakennus, jonka ympärillä on jonkin verran puustoa. Jääeroosio vaikuttaa keskellä selkää sijaitsevaan luotoon merkittävästi ja merkkejä jääeroosioista näkyy saaren keskiosassakin. Rannat ovat pääosin kasvittomia, mutta saaren itäpäässä on jonkin verran kivikkoisten rantojen monivuotista kasvillisuutta sekä myös kapea hiekkavalli. Kasvillisuustyypit: merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Lajilista Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Hapsivita (Potamogeton pectinatus) Harmaaleppä (Alnus incana) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikohokki (Silene uniflora) Meriluikka (Eleocharis uniglumis) Merirannikki (Glaux maritima) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mänty (Pinus sylvestris) Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) Peltovalvatti (Sonchus arvensis) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Punanata (Festuca rubra) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantaluikka (Eleocharis palustris) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Suola-arho (Honckenya peploides) Suomyrtti (Myrica gale) Tuhkapaju (Salix cinerea) Vihnesara (Carex paleacea) Isonkivenleton saarella ei havaittu uhanalaista tai vaateliasta putkilokasvilajistoa. Saaren keskellä sijaitseva rakennus lienee pääosin poissa käytöstä. 9

10 Kintasletto (N: E: ) Kintasletto on länsi-itäsuuntainen somerikko- ja hietikkosaari, jota reunustavat paikoin kasvittomat eroosiorannat. Saaren itäpää on muodostunut kasautuneesta hiekasta, jota jääeroosio muovaa lähes vuosittain. Hiekka-alueella on hyvin näyttäviä suola-arho ja rantavehnäkasvustoja. Saaren lakiosa on melko reheväkasvuista ja paikoin katajikkoista. Lakiosaa rehevöittää suuri lokkiyhdyskunta, jonka mukana saarelle on tullut myös jonkin verran kulttuurilajistoa. Kasvillisuustyypit: Merenrantojen dyyni- ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jäkki (Nardus stricta) Järviruoko (Phragmites australis) Kataja (Juniperus communis) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kurtturuusu (Rosa rugosa) Kylänurmikka (Poa annua) Lampaannata (Festuca ovina) Luhtalitukka (Cardamine pratensis) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikaisla (Bolboschoenus maritimus) Merimaltsa (Atriplex littoralis) Merirannikki (Glaux maritima) Merisaunio (Tripleurospermum maritimum ssp. maritimum) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Mänty (Pinus sylvestris) Niittynurmikka (Poa pratensis) Nyylähaarikko (Sagina nodosa) Peltopillike (Galeopsis bifida) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihasaunio (Matricaria matricarioides) Pihatatar (Polygonum avivulare) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantavehnä (Leymus arenarius) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolavihvilä (Juncus gerardii) Ukontatar (Persicaria lapathifolia) Vadelma (Rubus idaea) Variksenmarja (Empetrum nigrum) Saarella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa. Harvinaisin laji lienee Perämeren saarilla vähälukuinen merikaisla, joka kasvoi saaren pohjoisreunalla muutaman yksilön voimin, Eroosiorantaa Kintasletolla 10

11 Hoikanriisi (N: E: ) Hoikanriisi on kahdesta, hyvin matalasta somerikkoluodosta muodostunut luotokokonaisuus. Koko alue on eroosiovoimien muokkaamaa ja pensaita tai puita ei alueella ole. Osa luotojen rannoista on täysin kasvittomia, mutta lintujen pesimäkolonioiden ympärillä on paikoin hyvin reheviä laikkuja. Kasvillisuustyypit: Kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Järviruoko (Phragmites australis) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Merikohokki (Silene uniflora) Merirannikki (Glaux maritima) Merisara (Carex mackenziei) Merisaunio (Tripleurospermum maritimum ssp. maritimum) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Pohjansilmäruoho (Euphrasia frigida) Poimulehti sp. (Alchemilla vulgaris) Rantakukka (Lythrum salicaria) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolasara (Carex halophila) Vihnesara (Carex paleacea) Alueen putkilokasvilajistoon kuuluvat sekä merisara ja suolasara, mutta muita vähälukuisia tai uhanalaisia lajeja ei alueella esiinny. Yksivuotista vaateliaista lajeista alueella saattaisi esiintyä ainakin ruijanesikko ja perämerensilmäruoho, joita ei nyt kuitenkaan kohteella havaittu. Luotojen mataluudesta johtuen kasvillisuus on jatkuvasti alueella muuttuvassa tilassa. Hoikanriisi 11

12 6. Uhanalaiset lajit Uhanalaisten lajien esiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan maankäytön suunnittelussa. Luonnonsuojelulain ( , 46 ) mukaan on määrätty uhanalaisiksi lajit, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Lisäksi on laadittu listaukset valtakunnallisesti silmälläpidettävistä ja alueellisesti uhanalaisista lajeista (Rassi ym. 2000). Uhanalaisten lajien kansainvälinen IUCN-luokitus (Rassi ym. 2001) on seuraava: - CR äärimmäisen uhanalainen (Critically Endangered) - EN erittäin uhanalainen (Endangered) - VU vaarantunut (Vulnerable) - NT silmälläpidettävä (Near Threatened, ei uhanalainen) - LC elinvoimainen (Least Concern) - RT alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened) Uhanalaisista lajeista osa on luokiteltu luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Näiden lajien säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Hävittämis- ja heikentämiskielto astuu voimaan alueellisen ympäristökeskuksen tehtyä esiintymän rajauspäätöksen. Lajin rauhoitus (luonnonsuojelulaki 42 ) puolestaan kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja ovat lajit, joiden säilymisessä Suomella voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit ovat EU:n tärkeinä pitämiä lajeja. Liitteen II lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita eli Natura 2000 alueita. Liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Kasvilajien kohdalla suojelu tarkoittaa, että lajien esiintymäpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomyrtti on maankohoamisrannikon tyyppilajeja 12

13 6.1 Alueella esiintyvät uhanalaiset tai silmälläpidettävät putkilokasvilajit sekä lajit joiden suojelussa Suomella on erityisvastuu Ruijanesikko (Primula nutans) Luontodirektiivin II laji Ruijanesikko on lyhytikäinen monivuotinen tai yksivuotinen matalakasvuisten merenrantaniittyjen laji. Lajin seuralaislajeina ovat tyypillisesti sarat, eri heinälajit sekä erityisesti suolavihvilä. Kasvupaikoille on tyypillistä maaperän jatkuva kohoaminen merestä, jolloin ruijanesikko huonona kilpailijana kykenee levittäytymään umpeutuvilta rantaniityiltä hiljan merestä paljastuneelle maalle. Ruijanesikko leviääkin sekä siementen avulla että kasvullisesti sivurönsyjä muodostamalla. Ruijanesikko on hyönteis- ja ristipölytteinen distylisten kukkien vuoksi. Pölyttäjähyönteisiä ei tunneta. Ruijanesikko on taantunut voimakkaasti rantaniittyjen ruovikoituessa laidunnuksen ja niiton päätyttyä vesistöjen samanaikaisesti rehevöityessä, sekä rantojen rakentamisen vuoksi. Laji on nykyisin valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji, ja se on rauhoitettu vuonna Taantumisen vuoksi laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym 2001). Se kuuluu myös EU:n direktiivilajeihin. Ruijanesikko löytyi kukkivana linnustoselvityksen yhteydessä Kattilankallan laguunin pohjukasta, jossa havaittiin yhteensä 6 kukkivaa yksilöä. Laji kukki hyvin rehevän saraniityn reunamilla seuralaislajinaan mm. rantanätkelmä ja merisara. Perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica) Suomen vastuulaji Usein hankalasti määritettävä Perämeren silmäruoho ei ole uhanalainen laji ja lajia esiintyy edelleen melko laajasti Perämeren alueella. Laji voi olla hyvin hankalasti erotettavista muista silmäruoholajeista. Laji hyödyntää eroosiorantoja ja sopivia kasvupaikkoja syntyy lajille jatkuvasti aalto ja jääeroosion vaikutuksesta. Lajin määrittämiseen ja etsimiseen ei tässä selvityksessä keskitytty eikä vaikeasti määritettäviä silmäruohokasvustoja systemaattisesti määritetty. Laji määritettiin Luodeletolta ja Kattilankallalta, mutta todennäköisesti laji esiintyy useammalla kohteella. Ruijanesikko 13

14 7. Yhteenveto Tutkimusalueen saaret ja luodot ovat kasvillisuudeltaan hyvin homogeenisiä ja maapohjasta, joka vaihtelee hiekasta moreenin kautta louhikkoon, johtuen vallitseva luontotyyppi on luokiteltavissa joko moreeni/kivikko tai lohkareikko rannaksi tai vastaavasti sora /hiekkarannaksi. Rannan yläpuolella olevan usein tasaisen kasaantumisalueen kasvillisuus on usein nummimaista ja harjanteiden päällä voi olla pienialaisia dyynimuodostelmia. Alueen dyynit eivät ole tyypillisiä hienosta hiekasta koostuneita vaan aaltojen ja jään kasaamia karkeamman aineksen harjanteita, joiden välissä on paikoin myös hienompaa ainesta. Kasvilajistoon kuuluu kuitenkin dyynilajistoa, joista suola-arho on näyttävin ja paikoin myös peittävin laji. Myös rantavehnä sekä pohjanlahdenlauha kuuluvat hiekkaisten alueiden valtalajistoon. Puustoiset saaret ovat melko harvapuustoisia ja valtapuuna vuorottelevat hieskoivu, pihlaja ja mänty. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu kataja, pihlaja, tuhkapaju, tuomi ja vain yhdellä saarella esiintyvä kurtturuusu. Puustoisten kohteiden aluskasvillisuus on hyvin niukkaa ja paikoin puiden alla on laajoja kasvittomia laikkuja. Lähes kaikki tutkimusalueen saaret ovat voimakkaan aalto ja jääeroosion muokkaamia eikä paksua orgaanista kerrosta ole syntynyt kuin vain muutamiin suojaisiin lahden poukamiin. Eroosio luo jatkuvasti uusia kasvupaikkoja yksivuotiselle lajistoille ja ympäristötekijänä se on tärkein alueiden kasvillisuuteen vaikuttava tekijä. Alueella tavataan ns. ruijanesikkoryhmän kasvilajeja joista merkittävin on Kattilankallalla esiintyvä EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluva ruijanesikko. Vihnesaravaltaista niittyä Väliletolla 14

15 8. Arvio tuulipuistohankkeen vaikutuksista alueen kasvillisuuteen ja vaateliaaseen putkilokasvilajistoon Suunnitellun tuulivoimalapuiston tuulimyllyt sijoitetaan kaikki merialueelle eikä yhtään yksikköä ole suunniteltu sijoitettaviksi luodoille tai edes karikoille. Sähkönsiirtolinjat tukiasemineen sekä kaikki muut mahdolliset puistoon liittyvät huoltorakennukset sijoitetaan mereen tai keinosaarille. Alueen luodoille tai saarille ei kohdistu hankkeen johdosta minkäänlaista maankäyttöä, joten hankkeella ei ole suoria kasvillisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Epäsuoria vaikutuksia, jotka saattaisivat teoriassa vaikuttaa saarten kasvillisuuteen ja kasvillisuuden dynamiikkaan tai sukkesioon ei hankkeella myöskään ole. Tuulivoimayksiköt on suunniteltu sijoitettavaksi laajalle alueelle hyvin harvaan, joten myllyt eivät vaikuta merkittävästi esim. alueen luontoarvoille merkittävän jääeroosion syntyyn. Hanke ei myöskään todennäköisesti muuta millään tavoin alueen tuuli- tai virtausolosuhteita, joten veden aiheuttama rantavyöhykkeeseen ja sitä kautta kasvillisuuteen vaikuttava eroosio ei tule muuttumaan nykytilanteeseen verrattuna. Rakennusaikainen mahdollinen lyhytaikainen vedensamentuminen ei todennäköisesti vaikuta rantavyöhykkeen kasvillisuuteen millään tavoin. Tuulipuiston rakentaminen ei myöskään lisää alueen saariin tai luotoihin kohdistuvaa virkistyskäyttöpainetta. Suolasara 15

16 9. Lähteet ja kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kekäläinen H., Keynäs K., Koskela K., von Numers M., Rinkineva-Kantola L. ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.) Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. 2 Itämeri ja rannikko. 2.2 Itämeren rantaluontotyypit ss Ohenoja, E. (toim) 1995: Pohjois-Suomen uhanalaisten kasvien ja sienien luettelot. OulunYliopiston kasvimuseo. Schulman A., Alanen A., Hæggström C.-A., Huhta A.-P., Jantunen J., ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.) Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. 7 Perinnebiotoopit. ss Rassi ym. (2001). Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus. Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.): Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus ja Kirjayhtymä Oy, Helsinki Schulman A., Alanen A., Hæggström C.-A., Huhta A.-P., Jantunen J., ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.) Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. 7 Perinnebiotoopit. ss Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. No 14. Vantaa. Valtion ympäristöhallinto 2008a: Internet-sivut osoitteessa ja Hertta-tietokanta osoitteessa: https://wwws.ymparisto.fi Valtion ympäristöhallinto 2008b: Perämeren saaret. Natura Tietolomake. Ympäristöhallinnon Herttatietokanta (5/2008 alkaen OIVA-tietokanta). Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ohenoja E (toim.)1995: Pohjois-Suomen uhanalaisten kasvien ja sienien luettelot. Oulun yliopiston kasvimuseo. Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.): Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus ja Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 16

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset.

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset. LIITE 6 Kasvillisuusselvitykset. Varessäikän-Siikajokisuiston välisen alueen kasvillisuusselvitys Laidunnettua rantaniittyä Siikajoella. Tanja Jylänki 1.9.2010 Sisältö 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KUUSILUODON LUONTOSELVITYS

KUUSILUODON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 14.11.2011 Viite 82137480 KUUSILUODON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 14.11.2011 Laatija Kuvaus Tarja Ojala Luontoselvitys Tornion Kuusiluodon

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011 Jättipalsami on levinnyt Karjaluotoonkin Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...3 2. Aineisto

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Satakieli kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 13/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 5

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006. Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006. Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006 Maitohorsma kuuluu alueen peruslajistoon Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et.

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et. TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II F.et.Rö JULKAISU 3/86 FÅRÖN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Viitasammakkoa ei alueella havaittu. Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Viitasammakkoa ei alueella havaittu. Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Eurajoen Lapijoen päiväkodin alueen asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Viitasammakkoa ei alueella havaittu Suomen Luontotieto Oy 10/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011.

Suomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Annalanmäen Metsälakijyrkänne 9/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT

KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT Lähde: Kylmäpihlajan kasvillisuusselvitys Irmeli Suokas 2001 Piirros: Mariana Ravonius 2002 Kylmäpihlajan kahdeksan hehtaarin saari on lähes puuton, kallioinen ulkoluoto. Tyrnin

Lisätiedot

VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin

OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin VAIKUTUSARVIOINTI 16X262496 29.10.2014 Upossarpiota (Alisma wahlenbergii) muun vesikasvillisuuden seassa OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt 7.7.2016 0,3 Venesatama 0,3 0,6 0,5 0,8 Keittokatos Kovaa ehmeää ohjan kovuus 1 Sisällys 1. Johdanto ja työn tarkoitus 3

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys

JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys RAPORTTI 16USO0135.BAUSP.LUON 8.8.2013 JUHANI AALTIO Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 3.1 Suojelualueet ja

Lisätiedot

Kempele - Oulunsalo Golf-alueen osayleiskaava / luontoselvitys

Kempele - Oulunsalo Golf-alueen osayleiskaava / luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@natans.net y= 1833650-6 Kempele - Oulunsalo Golf-alueen osayleiskaava / luontoselvitys 1. Alueen rajaus

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013

Suomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Pohjantikka kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 26/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen kaupunki Luontoselvitys 2013

Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen kaupunki Luontoselvitys 2013 LIITE 4 n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 2 0 K e l l o Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@natans.net y= 1833650-6 Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen kaupunki Luontoselvitys 2013

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY

9M031302 30.7.2004 MAA JA VESI OY 30.7.2004 MAA JA VESI OY FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 MAAPERÄ JA PINNANMUODOT...1 3 KASVILLISUUS...1 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT...2 5 ELÄIMISTÖ...3 6 ERITYISEN

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 70/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...

Lisätiedot

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) PUTKILOKASVIEN LAJILUETTELOT (nimistö: Hämet-Ahti ym. 1998 ja 2005) Hamina, Pappilansaaren suojelualue... 2 Hamina, Pappilansaaren niitty... 5 Hamina,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016

Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 2016 ALLECO RAPORTTI N:O 15/201 Uudenmaan vesikasvikartoitukset päävyöhykemenetelmällä 201 Juha Syväranta MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210 Helsinki, Finland Tel. +358

Lisätiedot

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY

Lisätiedot

TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI

TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI TULLISILLAN JA PLAGENIN ASEMAKAAVAN MUUTOS TULLISILLAN POHJOISRANNAN KASVILLISUUSINVENTOINTI LOVIISAN KAUPUNKI Kunnallistekninen toimisto, puistoyksikkö Anna-Riitta Pohjola, hortonomi 27.9.2007 Taitto:

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 24.08.2011 Kaavan nimi Suovuoren ratsastuskeskuksen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 24.08.2011

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys

Suomen Luontotieto Oy. Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys Forssan Ojalanmäen osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys ja luontoarvojen perusselvitys Pensastasku pesii Ojalanmäen alueella 2 parin voimin Suomen Luontotieto Oy 31/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot