Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja"

Transkriptio

1 Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuusselvitykset Merikohokki on alueen saarilla yleinen Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

2 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tutkimusalue Alueen vallitsevat luontotyypit ja... kasvillisuuden yleispiirteet Tulokset Inventoidut saaret ja luodot Uhanalaiset lajit Alueella esiintyvät uhanalaiset tai... silmälläpidettävät putkilokasvilajit... sekä lajit joiden suojelussa... Suomella on erityisvastuu Yhteenveto Arvio tuulipuistohankkeen vaikutuksista... alueen kasvillisuuteen ja vaateliaaseen... putkilokasvilajistoon Lähteet ja kirjallisuus

3 1. Johdanto Ramboll Finland Oy /Joonas Hokkanen tilasi keväällä 2009 Suomen Luontotieto Oy:ltä Hoikkahiue-Luodeletto tuulipuistohankkeeseen liittyvän kasvillisuusselvityksen. Työn tarkoituksena oli selvittää inventointialueen saarten ja luotojen putkilokasvillisuuden lajisto ja kasvillisuudeltaan arvokkaat/ merkittävät kohteet. Perämeren alueen maannousemarannikon putkilokasvilajisto on ainutlaatuista ja kasvilajistoon kuuluu runsaasti uhanalaista tai vaateliasta lajistoa, joista merkittävimmät kuuluvat ns. ruijanesikkokasvi- ryhmään. Suurin osa näistä lajeista vaatii uutta avointa kasvutilaa, jota alueella syntyy sekä maankohoamisen että voimakkaiden eroosiovoimien (tuulet ja erityisesti jään liikkuminen ja kasaantuminen). 2. Aineisto ja menetelmät Kasvillisuusselvitys toteutettiin perinteisellä kasvillisuusselvityksellä, jossa alueelta haettiin systemaattisesti kaikki putkilokasvilajit ja kuvattiin saarien ja luotojen kasvillisuustyypit. Maastokierroksia oli yhteensä kaksi ja näiden lisäksi kasvillisuutta selvitettiin toukokuussa ja kesäkuussa linnustoselvityksen yhteydessä sekä syyskuun alussa, jolloin kierrettiin uudestaan Isonkivenleton ja Kattilankallan saaret. Saarten ja luotojen pienen koon vuoksi putkilokasvilajistosta oli mahdollista tehdä mahdollisimman täydellinen selvitys. Inventointi jatkettiin kullakin kohteella niin pitkään että viimeisen uuden lajin löytymisestä oli kulunut puoli tuntia Selvitys tehtiin välisenä aikaa. Alueella tehtiin linnustoselvityksiä touko-kesäkuussa 2009, jolloin myös kasvillisuutta alustavasti selvitettiin. Linnustoselvityksen yhteydessä havaittiin mm. alueen ainoat ruijanesikot. Kasvillisuusselvitystä haittasi paikoin huomattavasti merihanhien laidunnus ja mm. Luodeleton eteläreunan niitty oli täysin puhtaaksi syöty inventointiajankohtana heinäkuun alkupuoliskolla Kasvillisuusselvityksen maastotöistä vastasivat Jyrki ja Satu Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Maastoinventointeihin osallistui myös Rami Lindroos ja Jari-Pekka Tuokko sekä veneenkuljettajana toiminut Heikki Olkkonen. Väliraportin kirjoittivat Jyrki ja Satu Oja. Vieraslajeihin kuuluva kurtturuusu leviää Kintasletolla 3

4 3. Tutkimusalue Kesän 2009 kasvillisuusselvityksessä inventoitu alue käsitti suunnitellun tuulipuiston läheiset pikkusaaret ja luodot. Suuria suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvia saaria, kuten Hoikkahiuetta ei tässä selvityksessä inventoitu. Selvityksessä inventoitiin seuraavat saaret ja luodot: Länsiletto. Luodeletto, Kattilankalla, Väliletto, Isokivenletto, Kintasletto ja Hoikanriisi. Kaikkia alueen luotoja ei inventoitu ja valinta tehtiin kesäkuun alussa alueelta tehdyn linnustoselvityksen yhteydessä. Inventoimatta jätetyt kohteet arvioitiin kasvillisuudeltaan muita vähempiarvoisiksi. Selvityksen yhteydessä tarkastettiin myös useita karikoita, jotka käynnin perusteella todettiin kasvittomiksi. Alueella on myös matalia laajoja hiekka/hiesupohjia joilla kasvaa mm. ahvenvitaa ja hapsivitaa. Alueen laajuuden vuoksi näitä matalikoita ei kyetty tarkemmin inventoimaan. 4. Alueen vallitsevat luontotyypit ja kasvillisuuden yleispiirteet Mereisyyden vuoksi alueella on hyvin vähän luontotyyppejä ja esim. saarten puustoiset osat ovat kasvillisuudeltaan hyvin homogeenisiä. Lähes kaikkien hiekka/sora/moreeni luotojen luontotyyppi on luokiteltavissa joko moreeni/kivikko tai lohkareikko rannaksi tai vastaavasti sora / hiekkarannaksi. Rannan yläpuolella olevan, usein tasaisen kasaantumisalueen kasvillisuus on usein nummimaista ja harjanteiden päällä voi olla pienialaisia dyynimuodostelmia. Varsinaisia laajoja hiekkadyynejä ei alueella ole. Merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi (Kekäläinen ym.2008). Dyynikasvillisuutta uhkaa kuluminen, nummikasvillisuutta lisäksi myös metsittyminen perinteisen laidunkäytön loputtua. Muutamalla kohteella on pienialaisia merenrantaniittyjä, joita on syntynyt suojanpuolen poukamiin. Nämäkin kohteet ovat meriveden vaikutuspiirissä eikä makeanveden kohteita ole alueella. Alueen niittylaikut ovat joko matalakasvuisia rantaniittyjä tai saraniittyjä. Kattilankallan suuren umpeutuvan laguunin kasvillisuus on kuitenkin ruovikkoa ja suurruohoniittyä. Alueen luotojen kasvillisuudelle on tyypillistä nopeat muutokset, joihin vaikuttaa erityisesti talvinen jääeroosio. 4

5 5. Tulokset Inventoidut saaret ja luodot Länsiletto (N: E: ) Länsileton saaren eteläreunalla on rantaniitty, joka leveimmillään keskiveden aikaan on noin 20 metriä leveä. Saaren keskiosa on puustoinen. Puusto muodostuu pihlajasta, hieskoivusta, harmaalepästä sekä kiiltopajusta. Saaren somerikkoista /hiekkaista itäpäätä leimaavat laajat suola-arhokasvustot. Saaren länsipäässä kasvillisuutta rehevöittää lokkiyhdyskunta. Saaren keskiosaa lukuun ottamatta jää ja aallokko muokkaavat saaren rantoja vuosittain ja eroosiovaikutus on ranta-alueella merkittävä. Suurten myrskyjen aikana aallokko saattaa ylittää koko saaren, joka näkyy saaren keskiosan kasvittomina laikkuina. Saaren keskellä on kaksi rakennusta, linjataulu sekä vanha merenkulkuun liittyvä rakennus. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Harmaaleppä (Alnus incana) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Kataja (Juniperus communis) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Lampaannata (Festuca ovina) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merihanhikki (Potentilla anserina ssp. groenlandica) Merikohokki (Silene uniflora) Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) Merirannikki (Glaux maritima) Merisaunio (Tripleurospermum maritimum) Merivihvilä (Juncus balticus) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pikkusuolamaltsa (Atriplex ssp. praecox) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Punanata (Festuca rubra) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Siankärsämö (Achillea millefolium) Suola-arho (Honckenya peploides) Tuomi (Prunus padus) Vadelma (Rubus idaeus) Variksenmarja (Emperetum nigrum) Vihnesara (Carex paleacea) Saarella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa. Saaren vihnesarakasvustot löytyvät lokkiyhdyskunnan keskeltä. Saaren itäpään suola-arhokasvustot ovat hyvin näyttäviä. Länsiletto 5

6 Luodeletto (N: E: ) Luodeletto on pitkä ja kapea harjumainen hiekkasaari, jota eroosiovoimat muokkaavat erityisesti saaren itäpäästä. Saaren länsipää on puustoinen ja täällä on kesäasunto pihapiireineen. Hiekkaharjanne vaihettuu saaren itäpäässä vedenalaiseksi riutaksi. Saaren länsipäässä on kasvipeitteistä kivikkoa ja myös avokallioita. Saaren eteläreunalla on kosteapohjainen suolaniitty, jossa hanhet käyvät ruokailemassa. Alue oli kasvillisuusselvitystä tehtäessä täysin puhtaaksi kaluttu ja lajinmääritys oli kasvien osalta hankalaa. Niityn kasvilajisto inventoitiin kuitenkin alustavasti jo saarelle tehtyjen linnustokäyntien aikana. Kesämökin ympäristössä näkyy jonkin verran kulumisen merkkejä. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Hanhenpaju (Salix repens) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Kalvasärviä (Myriophyllum sibiricum) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Lampaannata (Festuca ovina) Lillukka (Rubus saxatilis) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikohokki (Silene uniflora) Merivihvilä (Juncus balticus) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Nyylähaarikko (Sagina nodosa) Peltopillike (Galeopsis bifida) Perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Pullosara (Carex rostrata) Rannikkovesikuusi (Hippuris x lanceolata) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantavehnä (Leymus arenarius) Rentukka (Caltha palustris) Suola-arho (Honckenya peploides) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Tuomi (Prunus padus) Vesisara (Carex aquatilis) Vilukko (Parnassia palustris) Saarella kasvaa harvalukuinen perämerensilmäruoho alueen eteläpään niityn reunalla. Kasvusto oli merihanhien syönnin jälkeen hyvin pieni eikä esiintymän kokoa kyetty luotettavasti arvioimaan. Rantaniitty on myös tyypillistä ruijanesikkobiotooppia, mutta lajia ei havaittu kohteella. Suola-arho on hiekkarantojen tyyppilajeja alueella 6

7 Kattilankalla (N: E: ) Kattilankalla on ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaama saari, jonka pohjoisosassa on runsaasti rakennuksia ja rakennelmia. Saaren eteläreunalla on satama-alue aallonmurtajan suunnassa. Saaren itäreunalla on maatuva laguuni, jossa on harva järviruokokasvusto ja lahden sisäreunalla rantanätkelmän kirjomaa melko rehevää sara- ja heinäniittyä. Saaren länsireuna on somerikkoinen ja melko niukkakasvuinen. Keskiosassa ja pohjoisosan rakennusten ympärillä on pieni mäntyä ja hieskoivua kasvava metsikkö. Saaren itäpäässä on pitkä hiekkainen selänne, joka itäpäästään on eroosiovoimien muokkaama ja lähes kasviton. Saaren putkilokasviston lajimäärää kasvattaa kulttuurivaikutus. Saaren lajimäärä lienee jonkin verran suurempi kuin inventoinnissa havaittiin sillä asuttujen kesämökkien pihapiirejä ei inventoitu. Alueella on rauhoitetun ruijanesikon esiintymä ja myös rannikkovesikuusiesiintymä on mainitsemisen arvoinen. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, suurruohoniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Hapsivita (Potamogeton pectinatus) Harmaaleppä (Alnus incana) Harmaasara (Carex canescens) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Isolaukku (Rhinanthus angustifolius) Jokapaikansara (Carex nigra) Kataja (Juniperus communis) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kultapiisku (Solidago virgaurea) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Kylänurmikka (Poa annua) Lillukka (Rubus saxatilis) Luhtakastikka (Calamagrostis neglecta) Luhtakuusio (Pedicularis palustris) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikohokki (Silene uniflora) Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) Meriratamo (Plantago maritima) Merivalvatti (Sonchus arvensis var. maritimus) Merivihvilä (Juncus balticus) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Niittynurmikka (Poa pratensis) Nurmirölli (Agrostis capillaris) Peltokorte (Equisetum arvense) Perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantaluikka (Eleocharis palustris) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Rentukka (Caltha palustris) Ruijanesikko (Primula nutans) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Sarjakeltano (Hieracium umbellatum) Sinikaisla (Schoenoplectus tabernaemontani) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolasara (Carex halophila) Suolavihvilä (Juncus gerardii) Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Variksenmarja (Emperetum nigrum) Vesisara (Carex aquatilis) Vilukko (Parnassia palustris) Saaren putkilokasvilajistoon kuuluu ruijanesikko, perämerensilmäruoho ja suolasara, mutta muita vaateliaita tai uhanalaisia lajeja ei saarella havaittu. Saaren maatuva laguuni on luontotyyppinä merkittävä ja sillä on myös huomattavaa arvoa lintupoikueiden ruokailu ja piilottelualueena. 7

8 Väliletto (N: E: ) Näyttävä suola-arho kasvusto ja rantavehnä kasvusto mukailee rantaviivaa. Hanhet käyvät ruokailemassa alueen niityllä. Kasvillisuustyypit: matalakasvuinen merenrantaniitty, merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Lajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Halava (Salix pentandra) Hapsivita (Potamogeton pectinatus) Harmaasara (Carex canescens) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Kataja (Juniperus communis) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Korpikastikka (Calamagrostis purpurea Kultapiisku (Solidago virgaurea) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Kurtturuusu (Rosa rugosa) Lillukka (Rubus saxatilis) Luhtamatara (Galium uliginosum) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikaisla (Bolboschoenus maritimus) Merikohokki (Silene uniflora) Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) Merirannikki (Glaux maritima) Merisara (Carex mackenziei) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Punanata (Festuca rubra) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolasara (Carex halophila) Suolavihvilä (Juncus gerardii) Terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) Vesisara (Carex aquatilis) Vihnesara (Carex paleacea) Vilukko (Parnassia palustris) Välileton koillisrantaa 8

9 Isonkivenletto (N: E: ) Isonkivenletto poikkeaa jonkin verran alueen muista luodoista sillä saari on muodostunut suurista lohkareista, joita on erityisesti saaren länsipäässä. Saaren keskiosassa on rakennus, jonka ympärillä on jonkin verran puustoa. Jääeroosio vaikuttaa keskellä selkää sijaitsevaan luotoon merkittävästi ja merkkejä jääeroosioista näkyy saaren keskiosassakin. Rannat ovat pääosin kasvittomia, mutta saaren itäpäässä on jonkin verran kivikkoisten rantojen monivuotista kasvillisuutta sekä myös kapea hiekkavalli. Kasvillisuustyypit: merenrantojen dyyni ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Lajilista Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Hapsivita (Potamogeton pectinatus) Harmaaleppä (Alnus incana) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikohokki (Silene uniflora) Meriluikka (Eleocharis uniglumis) Merirannikki (Glaux maritima) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mänty (Pinus sylvestris) Niittysuolaheinä (Rumex acetosa) Peltovalvatti (Sonchus arvensis) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihlaja (Sorbus aucuparia) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Punanata (Festuca rubra) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantaluikka (Eleocharis palustris) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) Rönsyrölli (Agrostis stolonifera) Suola-arho (Honckenya peploides) Suomyrtti (Myrica gale) Tuhkapaju (Salix cinerea) Vihnesara (Carex paleacea) Isonkivenleton saarella ei havaittu uhanalaista tai vaateliasta putkilokasvilajistoa. Saaren keskellä sijaitseva rakennus lienee pääosin poissa käytöstä. 9

10 Kintasletto (N: E: ) Kintasletto on länsi-itäsuuntainen somerikko- ja hietikkosaari, jota reunustavat paikoin kasvittomat eroosiorannat. Saaren itäpää on muodostunut kasautuneesta hiekasta, jota jääeroosio muovaa lähes vuosittain. Hiekka-alueella on hyvin näyttäviä suola-arho ja rantavehnäkasvustoja. Saaren lakiosa on melko reheväkasvuista ja paikoin katajikkoista. Lakiosaa rehevöittää suuri lokkiyhdyskunta, jonka mukana saarelle on tullut myös jonkin verran kulttuurilajistoa. Kasvillisuustyypit: Merenrantojen dyyni- ja nummikasvillisuus ja kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jäkki (Nardus stricta) Järviruoko (Phragmites australis) Kataja (Juniperus communis) Keltamaksaruoho (Sedum acre) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Kiiltopaju (Salix phylicifolia) Kurtturuusu (Rosa rugosa) Kylänurmikka (Poa annua) Lampaannata (Festuca ovina) Luhtalitukka (Cardamine pratensis) Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Merikaisla (Bolboschoenus maritimus) Merimaltsa (Atriplex littoralis) Merirannikki (Glaux maritima) Merisaunio (Tripleurospermum maritimum ssp. maritimum) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Mesiangervo (Filipendula ulmaria) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Mänty (Pinus sylvestris) Niittynurmikka (Poa pratensis) Nyylähaarikko (Sagina nodosa) Peltopillike (Galeopsis bifida) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pihasaunio (Matricaria matricarioides) Pihatatar (Polygonum avivulare) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Poimuhierakka (Rumex crispus) Rantakanankaali (Barbarea stricta) Rantavehnä (Leymus arenarius) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolavihvilä (Juncus gerardii) Ukontatar (Persicaria lapathifolia) Vadelma (Rubus idaea) Variksenmarja (Empetrum nigrum) Saarella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa. Harvinaisin laji lienee Perämeren saarilla vähälukuinen merikaisla, joka kasvoi saaren pohjoisreunalla muutaman yksilön voimin, Eroosiorantaa Kintasletolla 10

11 Hoikanriisi (N: E: ) Hoikanriisi on kahdesta, hyvin matalasta somerikkoluodosta muodostunut luotokokonaisuus. Koko alue on eroosiovoimien muokkaamaa ja pensaita tai puita ei alueella ole. Osa luotojen rannoista on täysin kasvittomia, mutta lintujen pesimäkolonioiden ympärillä on paikoin hyvin reheviä laikkuja. Kasvillisuustyypit: Kivikkoisten merenrantojen monivuotinen kasvillisuustyyppi. Putkilokasvilajilista Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) Heinätähtimö (Stellaria graminea) Hieskoivu (Betula pubescens) Hiirenvirna (Vicia cracca) Jokapaikansara (Carex nigra) Järviruoko (Phragmites australis) Ketohanhikki (Potentilla anserina) Merikohokki (Silene uniflora) Merirannikki (Glaux maritima) Merisara (Carex mackenziei) Merisaunio (Tripleurospermum maritimum ssp. maritimum) Merivirmajuuri (Valeriana ssp. salina) Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Pohjanlahdenlauha (Deschampsia bottnica) Pohjansilmäruoho (Euphrasia frigida) Poimulehti sp. (Alchemilla vulgaris) Rantakukka (Lythrum salicaria) Rantamatara (Galium palustre) Rantavehnä (Leymus arenarius) Suola-arho (Honckenya peploides) Suolasara (Carex halophila) Vihnesara (Carex paleacea) Alueen putkilokasvilajistoon kuuluvat sekä merisara ja suolasara, mutta muita vähälukuisia tai uhanalaisia lajeja ei alueella esiinny. Yksivuotista vaateliaista lajeista alueella saattaisi esiintyä ainakin ruijanesikko ja perämerensilmäruoho, joita ei nyt kuitenkaan kohteella havaittu. Luotojen mataluudesta johtuen kasvillisuus on jatkuvasti alueella muuttuvassa tilassa. Hoikanriisi 11

12 6. Uhanalaiset lajit Uhanalaisten lajien esiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan maankäytön suunnittelussa. Luonnonsuojelulain ( , 46 ) mukaan on määrätty uhanalaisiksi lajit, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksessa. Lisäksi on laadittu listaukset valtakunnallisesti silmälläpidettävistä ja alueellisesti uhanalaisista lajeista (Rassi ym. 2000). Uhanalaisten lajien kansainvälinen IUCN-luokitus (Rassi ym. 2001) on seuraava: - CR äärimmäisen uhanalainen (Critically Endangered) - EN erittäin uhanalainen (Endangered) - VU vaarantunut (Vulnerable) - NT silmälläpidettävä (Near Threatened, ei uhanalainen) - LC elinvoimainen (Least Concern) - RT alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened) Uhanalaisista lajeista osa on luokiteltu luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltaviksi lajeiksi. Näiden lajien säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Hävittämis- ja heikentämiskielto astuu voimaan alueellisen ympäristökeskuksen tehtyä esiintymän rajauspäätöksen. Lajin rauhoitus (luonnonsuojelulaki 42 ) puolestaan kieltää kasvin tai sen osien poimimisen tai hävittämisen. Suomen kansainvälisiä vastuulajeja ovat lajit, joiden säilymisessä Suomella voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit ovat EU:n tärkeinä pitämiä lajeja. Liitteen II lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita eli Natura 2000 alueita. Liitteen IV lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Kasvilajien kohdalla suojelu tarkoittaa, että lajien esiintymäpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suomyrtti on maankohoamisrannikon tyyppilajeja 12

13 6.1 Alueella esiintyvät uhanalaiset tai silmälläpidettävät putkilokasvilajit sekä lajit joiden suojelussa Suomella on erityisvastuu Ruijanesikko (Primula nutans) Luontodirektiivin II laji Ruijanesikko on lyhytikäinen monivuotinen tai yksivuotinen matalakasvuisten merenrantaniittyjen laji. Lajin seuralaislajeina ovat tyypillisesti sarat, eri heinälajit sekä erityisesti suolavihvilä. Kasvupaikoille on tyypillistä maaperän jatkuva kohoaminen merestä, jolloin ruijanesikko huonona kilpailijana kykenee levittäytymään umpeutuvilta rantaniityiltä hiljan merestä paljastuneelle maalle. Ruijanesikko leviääkin sekä siementen avulla että kasvullisesti sivurönsyjä muodostamalla. Ruijanesikko on hyönteis- ja ristipölytteinen distylisten kukkien vuoksi. Pölyttäjähyönteisiä ei tunneta. Ruijanesikko on taantunut voimakkaasti rantaniittyjen ruovikoituessa laidunnuksen ja niiton päätyttyä vesistöjen samanaikaisesti rehevöityessä, sekä rantojen rakentamisen vuoksi. Laji on nykyisin valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji, ja se on rauhoitettu vuonna Taantumisen vuoksi laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym 2001). Se kuuluu myös EU:n direktiivilajeihin. Ruijanesikko löytyi kukkivana linnustoselvityksen yhteydessä Kattilankallan laguunin pohjukasta, jossa havaittiin yhteensä 6 kukkivaa yksilöä. Laji kukki hyvin rehevän saraniityn reunamilla seuralaislajinaan mm. rantanätkelmä ja merisara. Perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica) Suomen vastuulaji Usein hankalasti määritettävä Perämeren silmäruoho ei ole uhanalainen laji ja lajia esiintyy edelleen melko laajasti Perämeren alueella. Laji voi olla hyvin hankalasti erotettavista muista silmäruoholajeista. Laji hyödyntää eroosiorantoja ja sopivia kasvupaikkoja syntyy lajille jatkuvasti aalto ja jääeroosion vaikutuksesta. Lajin määrittämiseen ja etsimiseen ei tässä selvityksessä keskitytty eikä vaikeasti määritettäviä silmäruohokasvustoja systemaattisesti määritetty. Laji määritettiin Luodeletolta ja Kattilankallalta, mutta todennäköisesti laji esiintyy useammalla kohteella. Ruijanesikko 13

14 7. Yhteenveto Tutkimusalueen saaret ja luodot ovat kasvillisuudeltaan hyvin homogeenisiä ja maapohjasta, joka vaihtelee hiekasta moreenin kautta louhikkoon, johtuen vallitseva luontotyyppi on luokiteltavissa joko moreeni/kivikko tai lohkareikko rannaksi tai vastaavasti sora /hiekkarannaksi. Rannan yläpuolella olevan usein tasaisen kasaantumisalueen kasvillisuus on usein nummimaista ja harjanteiden päällä voi olla pienialaisia dyynimuodostelmia. Alueen dyynit eivät ole tyypillisiä hienosta hiekasta koostuneita vaan aaltojen ja jään kasaamia karkeamman aineksen harjanteita, joiden välissä on paikoin myös hienompaa ainesta. Kasvilajistoon kuuluu kuitenkin dyynilajistoa, joista suola-arho on näyttävin ja paikoin myös peittävin laji. Myös rantavehnä sekä pohjanlahdenlauha kuuluvat hiekkaisten alueiden valtalajistoon. Puustoiset saaret ovat melko harvapuustoisia ja valtapuuna vuorottelevat hieskoivu, pihlaja ja mänty. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu kataja, pihlaja, tuhkapaju, tuomi ja vain yhdellä saarella esiintyvä kurtturuusu. Puustoisten kohteiden aluskasvillisuus on hyvin niukkaa ja paikoin puiden alla on laajoja kasvittomia laikkuja. Lähes kaikki tutkimusalueen saaret ovat voimakkaan aalto ja jääeroosion muokkaamia eikä paksua orgaanista kerrosta ole syntynyt kuin vain muutamiin suojaisiin lahden poukamiin. Eroosio luo jatkuvasti uusia kasvupaikkoja yksivuotiselle lajistoille ja ympäristötekijänä se on tärkein alueiden kasvillisuuteen vaikuttava tekijä. Alueella tavataan ns. ruijanesikkoryhmän kasvilajeja joista merkittävin on Kattilankallalla esiintyvä EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluva ruijanesikko. Vihnesaravaltaista niittyä Väliletolla 14

15 8. Arvio tuulipuistohankkeen vaikutuksista alueen kasvillisuuteen ja vaateliaaseen putkilokasvilajistoon Suunnitellun tuulivoimalapuiston tuulimyllyt sijoitetaan kaikki merialueelle eikä yhtään yksikköä ole suunniteltu sijoitettaviksi luodoille tai edes karikoille. Sähkönsiirtolinjat tukiasemineen sekä kaikki muut mahdolliset puistoon liittyvät huoltorakennukset sijoitetaan mereen tai keinosaarille. Alueen luodoille tai saarille ei kohdistu hankkeen johdosta minkäänlaista maankäyttöä, joten hankkeella ei ole suoria kasvillisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Epäsuoria vaikutuksia, jotka saattaisivat teoriassa vaikuttaa saarten kasvillisuuteen ja kasvillisuuden dynamiikkaan tai sukkesioon ei hankkeella myöskään ole. Tuulivoimayksiköt on suunniteltu sijoitettavaksi laajalle alueelle hyvin harvaan, joten myllyt eivät vaikuta merkittävästi esim. alueen luontoarvoille merkittävän jääeroosion syntyyn. Hanke ei myöskään todennäköisesti muuta millään tavoin alueen tuuli- tai virtausolosuhteita, joten veden aiheuttama rantavyöhykkeeseen ja sitä kautta kasvillisuuteen vaikuttava eroosio ei tule muuttumaan nykytilanteeseen verrattuna. Rakennusaikainen mahdollinen lyhytaikainen vedensamentuminen ei todennäköisesti vaikuta rantavyöhykkeen kasvillisuuteen millään tavoin. Tuulipuiston rakentaminen ei myöskään lisää alueen saariin tai luotoihin kohdistuvaa virkistyskäyttöpainetta. Suolasara 15

16 9. Lähteet ja kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Eurola, S. 1999: Kasvipeitteemme alueellisuus. Oulanka reports 22. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kekäläinen H., Keynäs K., Koskela K., von Numers M., Rinkineva-Kantola L. ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.) Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. 2 Itämeri ja rannikko. 2.2 Itämeren rantaluontotyypit ss Ohenoja, E. (toim) 1995: Pohjois-Suomen uhanalaisten kasvien ja sienien luettelot. OulunYliopiston kasvimuseo. Schulman A., Alanen A., Hæggström C.-A., Huhta A.-P., Jantunen J., ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.) Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. 7 Perinnebiotoopit. ss Rassi ym. (2001). Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus. Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.): Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus ja Kirjayhtymä Oy, Helsinki Schulman A., Alanen A., Hæggström C.-A., Huhta A.-P., Jantunen J., ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio A., Schulman A. & Kontula T.) Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. 7 Perinnebiotoopit. ss Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A. No 14. Vantaa. Valtion ympäristöhallinto 2008a: Internet-sivut osoitteessa ja Hertta-tietokanta osoitteessa: https://wwws.ymparisto.fi Valtion ympäristöhallinto 2008b: Perämeren saaret. Natura Tietolomake. Ympäristöhallinnon Herttatietokanta (5/2008 alkaen OIVA-tietokanta). Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ohenoja E (toim.)1995: Pohjois-Suomen uhanalaisten kasvien ja sienien luettelot. Oulun yliopiston kasvimuseo. Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.): Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus ja Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 16

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009 Ruijanesikko on alkukesän kukkija Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset.

LIITE 6. Kasvillisuusselvitykset. LIITE 6 Kasvillisuusselvitykset. Varessäikän-Siikajokisuiston välisen alueen kasvillisuusselvitys Laidunnettua rantaniittyä Siikajoella. Tanja Jylänki 1.9.2010 Sisältö 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi

Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi Merinätkelmää Marjaniemen majakan edustalla Karita Saravesi 1 1. Taustaa Hailuodon Marjaniemen alueen rakennuskanta ja sitä ympäröivä kasvillisuus muodostavat

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Suomen Luontotieto Oy. Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Kauhajoen Kuusiston asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 38/2012 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja. Suomen Luontotieto Oy 39/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja. Suomen Luontotieto Oy 39/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston rantojen ja luotojen eroosioselvitys 2009 Uudenvuodenmyrskyn 2009 aiheuttamia jäävalleja Oulunselällä Suomen Luontotieto Oy 39/2009

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015 Suomen Luontotieto Oy Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015 Tontti no 3 rehevää lehtipuuvesaikkoa Suomen Luontotieto Oy 11/2015 Jyrki Matikainen ja

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN KASVILLISUUS- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 5

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et.

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et. TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II F.et.Rö JULKAISU 3/86 FÅRÖN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Satakieli kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 13/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja NaaNtaliN KarjaluodoN-PirttiluodoN suunnittelualueen luontoarvojen Perusselvitys 2011 Jättipalsami on levinnyt Karjaluotoonkin Suomen Luontotieto Oy 14/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...3 2. Aineisto

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUUSILUODON LUONTOSELVITYS

KUUSILUODON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 14.11.2011 Viite 82137480 KUUSILUODON LUONTOSELVITYS Päivämäärä 14.11.2011 Laatija Kuvaus Tarja Ojala Luontoselvitys Tornion Kuusiluodon

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006. Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006. Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja RAISIONLAHDEN KASVILLISUUSSELVITYS 2006 Maitohorsma kuuluu alueen peruslajistoon Suomen Luontotieto Oy 28/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Sipoon Krokholmenin ranta-asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2014

Suomen Luontotieto Oy. Sipoon Krokholmenin ranta-asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Sipoon Krokholmenin ranta-asemakaavan muutosalueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Alueella oli pikkutikkareviiri Suomen Luontotieto Oy 30/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009 Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden ja tuulipuiston vedenalaisten luontotyyppien selvitys 2009 Merenpohjaa matalanveden aikaan. Suurin osa merenpohjasta on samantyyppistä. Suomen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen. Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös...

Lisätiedot

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011.

Suomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Annalanmäen Metsälakijyrkänne 9/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010

Lisätiedot

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys 31.8.0 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 1 2.3 UHANALAISUUSLUOKITUS

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

SUKKESSIO. monta eri sukkessioteoriaa: ensin: Clements (1916): sukkessio etenee kliimaksivaihetta kohti nykyään: tasapainoa ei ole, jatkuva muutos

SUKKESSIO. monta eri sukkessioteoriaa: ensin: Clements (1916): sukkessio etenee kliimaksivaihetta kohti nykyään: tasapainoa ei ole, jatkuva muutos SUKKESSIO ekologinen sukkessio = sarja muutoksia. Muutokset näkyvät lajikoostumuksessa ja lajien toiminnassa. Sukkession edetessä eri eliöyhteisöt seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä. monta eri

Lisätiedot

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen Lapijoki-Köykän. luontoarvojen perusselvitys 2012 2013. Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Eurajoen Lapijoki-Köykän. luontoarvojen perusselvitys 2012 2013. Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen LIITE 3 Suomen Luontotieto Oy Eurajoen Lapijoki-Köykän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 2013 Lohkon 2 pienialainen soistuma Suomen Luontotieto Oy 9/2013 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Säkylän Halavasato-Rasinkankaan suunnittelualueen luontoarvojen

Suomen Luontotieto Oy. Säkylän Halavasato-Rasinkankaan suunnittelualueen luontoarvojen Säkylän Halavasato-Rasinkankaan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Käenpiika Suomen Luontotieto Oy 22/2014 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen kaupunki Luontoselvitys 2013

Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen kaupunki Luontoselvitys 2013 LIITE 4 n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 2 0 K e l l o Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@natans.net y= 1833650-6 Keskuskari ja Kesäranta, Kalajoen kaupunki Luontoselvitys 2013

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Hanna Tuominen 10.10.2007 Aurajokisäätiö Varkaantie - Maisematie -hanke SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Varkaantien luonnonkuvaus 3 3. Varkaantien

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Koivusaaren luontotiedot

Koivusaaren luontotiedot Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...

Lisätiedot

E = erityisesti suojeltava laji. Lajille tehty/

E = erityisesti suojeltava laji. Lajille tehty/ Pohjois-Pohjanmaan maatalousympäristöjen uhanalaisia putkilokasveja Ympäristöministeriön en suojelu -internet -sivujen mukaan, 2005 luokitus (huomioitu Luonnonsuojeluasetus (160/1997, muutos 913/2005 (voimaan

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013

Suomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Pohjantikka kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 26/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 70/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Mäntsälän Haarajoen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2014. Suomen Luontotieto Oy 24/2014 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Mäntsälän Haarajoen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2014. Suomen Luontotieto Oy 24/2014 Jyrki Matikainen Mäntsälän Haarajoen suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Suomen Luontotieto Oy 24/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Alueen

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Tarvasjoen Tyllin itäosan asemakaava-alueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy. Valkohäntäkauris. Suomen Luontotieto Oy 20/2014 Jyrki Matikainen

Tarvasjoen Tyllin itäosan asemakaava-alueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy. Valkohäntäkauris. Suomen Luontotieto Oy 20/2014 Jyrki Matikainen Tarvasjoen Tyllin itäosan asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2014 Valkohäntäkauris Suomen Luontotieto Oy 20/2014 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012. Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen

Suomen Luontotieto Oy. Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012. Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen Säkylän Haapsaaren suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Suomen Luontotieto Oy 2/2013 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 4 4. Tulokset...

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus LIITE HAKEMUKSEEN PERINNEBIOTOOPIN HOITO Hakija: Matti Meikäläinen Osoite: Mustialantie 1055, 31310 Mustiala Puhelin: Tila: Mustialan opetusmaatila Tilatunnus: xxxxxxxxx Kunta: Tammela Kohteet: Mustialan

Lisätiedot

OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin

OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin VAIKUTUSARVIOINTI 16X262496 29.10.2014 Upossarpiota (Alisma wahlenbergii) muun vesikasvillisuuden seassa OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja

Lisätiedot

Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus

Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus Kruunuvuorenselän vesi- ja rantakasvillisuuden kartoitus Esa Lammi 1 Jouni Leinikki 2 21.11.2013 1 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2 Alleco Oy Porrassalmenkatu 25 B Veneentekijäntie 4 50100 Mikkeli 00210

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 24.08.2011 Kaavan nimi Suovuoren ratsastuskeskuksen asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm 24.08.2011

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

VÄSKIN SAAREN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS

VÄSKIN SAAREN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS VÄSKIN SAAREN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 2003 Jyrki Matikainen Väskin saaren luontoarvojen perusselvitys Sisällys 1. Johdanto...3 2. Aineisto ja menetelmät...3 3. Saaren yleiskuvaus...4

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot