TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86

2 PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS Sisältö i.-! o. Esipuhe. Yleiskuvaus 2 Kasvisto 3o Puusto 2.. Lehtokuvio I 2 2 Lehtokuvio II 2.3o Lehtokuvio III 2o4o Lehtokuvio IV 2 5 Lehtokuvio V 2o6o Lehtokuvio VI 4o Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi

3 2 ESIPUHE Tämä osaraportti Pähkinäisten elollisen luonnon perusselvityksistä kuuluu laajempaan hankkeeseen, jonka yhteydessä Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto kesällä 985 kartoitti eräiden uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotettujen alueiden elollista luontoa niiden suojeluarvon selvittämiseksi. Selvitystöiden taustaa ja menetelmiä on käsitelty lähemmin omassa raportissaan (Osa I Perusselvitysten menetelmät ja tulosten tiivistelmä). Pähkinäisten pääsaaren sijainti sekä Turun kaupungin omistama osuus saaresta käyvät ilmi tämän raportin liitekartasta. Työn yhteydessä ympäristönsuojelutoimisto kar- toitti kesällä 985 Pähkinäisten pääsaaren putkilokasvilajistoa kaupungin omistamilta alueilta. Kasvistakartoituksesta vastasivat ympäristösuunnittelija Risto Mansikkamäki ja tutkimusassistentti Arto Puolasmaa.

4 3 PÄHKINÄINEN. Yleiskuvaus Rymättylän kunnan lounaisosassa sijaitseva Pähkinäisten saariryhmä kuuluu kasvimaantieteellisen tammivyöhykkeen Saaristomeren alueeseen. Turun kaupunki omistaa kyseisestä saariryhmästä noin 42 hehtaarin suuruisen Pähkinäisten pääsaaren, joka toimii kaupungin ulkoilualueena. Saari on hyvin kallioinen ja pohjoisrinteeltään paikoin varsin jyrkkärinteinen. Sen korkein kohta kohoaa noin 45 metriä merenpintaa ylemmäksi. Runsaasta kallioisuudesta johtuen Pähkinäisten kasvillisuus on juovikkaista keskittyen kallioiden välisiin laaksoihin (ks. kuva ). ) Pähbinöisten sooriryhll"lö P:ihklnilehto Tervalepp)lehto Meuh. kor.. dmett c::::j Kalllobsvlllisuutta Kuva. Pähkinäisten saariryhmän kasvillisuuden yleisjaottelu Vieraan (935) mukaan.

5 4 Pähkinäisten kasvillisuudesta voidaan Vieraan (935: 3-4) esittämän yleiskuvauksen mukaan erottaa seuraavat vyöhykkeet kalliolta merenrantaan edettäessä: ) laaja-alainen kalliokasvillisuus, 2) kanervan, puolukan ja sianpuolukan luonnehtima kapea kangasmetsävyöhyke, 3) usein runsaasti mustikkaa kasvava koivumetsä, 4) tammea ja pähkinäpensasta kasvava lehtomainen kangasmetsä, 5) pähkinälehto, 6) aluskasvillisuudeltaan rehevä tervaleppälehto sekä 7) puuton rantaniitty. Saaren tervaleppälehdot kuuluvat suurimmaksi osin puna-ailakin ja mesiangervon luonnehtimaan Silene dioica -tyyppiin. Vieras (935:7) on tämän lisäksi kuvannut myös puna-ailakki-, karheanurmikka- ja karhunputkikasvustoja sekä tesma- ja etelänalvejuurivaltaisia alatyyppejä. Saaren pähkinäpensaslehdot Vieras (935:9) on jakanut kuuteen alaryhmään: ) pienialaisten hammasjuuren kasvustolaikkujen luonnehtimat Dentaria-lehdot, 2) kivikkoalvejuurta ja tesmaa kasvavat saniais-milium- lehdot, 3) merelle avautuvien kalliorinteiden mustakonnanmarjaa kasvavat Actaea-lehdot, 4) kielolehdot, 5) ylärinteiden karut mustikka-melampyrum pratense -lehdot, joissa runsaana esiintyvien mustikan ja kangasmaitikan ohella menestyvät lähinnä vain lehtoheinät; tesma, nuokkuhelmikkä ja lehtonurmikka sekä 6) lehtoniittyjä lähenevät heinävaltaiset lehdot, joissa aiempaan ryhmään kuuluvien lajien lisäksi tavataan mm. sinivuokkoa ja maarianveri juurta. Pähkinäisten pääsaaren itäosa on kasvillisuudel taan rehevämpää kuin saaren länsiosa. Osittain tämä johtuu varmaankin suuremmista korkeuseroista aiheutuvista maaperän kosteus- ja pienilmastotekijöistä. Kesällä 985 ( ja 2.8.) tutkituista lehdoista rehevimmät ovatkin pohjoisrannan pähkinäpensaslehto (Actaea-lehto) kuviolla IV sekä Iso-Viljarin ja Vähä-Viljarin välisellä kannaksella oleva tervaleppälehto (Silene diocia -lehto) kuviolla V. 2. Kasvista Ympäristönsuojelutoimisto kartoitti kesällä 985 kuusi lehtoaluetta Turun kaupungin omistamalta Pähkinäisten pääsaarelta (ks. kuva 2 ). Tutkitut alueet eivät ole kokonaisuudessaan puhtaita pähkinäpensastai tervaleppälehtoja, vaan ne sisältävät myös osia sekä rantaniitystä että yläpuolisesta kangas- ja koivumetsävyöhykkeestä, mikä tulee pitää mielessä lehtokuvioiden lajiluetteloita tarkasteltaessa.

6 5 :z LLJ :z :<{ z :c :<{ a.. -- ;z - E ) J.. Kuva 2 Kesällä 985 tutkitut Pähkinäisten pääsaaren lehtokuviot

7 6 2.. Lehtokuvio I Lehtokuvioilta I ja II sekä IV-VI on koottu lajiluettelot ylisyys- ja runsausarviointeineen koko kuvioiden osalta. Lajiluettelot perustuvat melko pintapuoliseen maastotarkasteluun, eivätkä ne siten voi antaa täydellistä kuvaa alueiden kasvistosta. Kuvio III on tutkittu ruutuanalyysinä, ja kasvistatiedot on sen osalta esitetty kasvistokarttoina. Lehtokuvion pohjoisin kasvistaruutu on kuitenkin tutkittu puutteellisesti. Tutkimusruutuja on myös niin vähän, ettei lajien yleisyysastetta ole lainkaan määritelty. (Käytetystä ruutukoosta huolimatta kasvistokartoista käy kuitenkin melko hyvin ilmi eri lajien yleisyyssuhteet). Kasvistotaulukoita ja -karttoja tarkasteltaessa tulee myös huomioida kartoituksen tutkimusajankohta, millä on vaikutusta etenkin lajien runsaussuhteiden arvioinnissa. Lehtokuvio on pinta-alaltaan noin,5 ha:n suuruinen. Se rajoittuu 2-25 metriä leveänä länsi-itä-suuntaisena kaistaleena Länsilakean kesantopellon pohjoispuolelle. Pääosiltaan kuvio on luokiteltavissa Vieraan (935:) kuvaamiin kielolehtoihin tai ns. kuiviin lehtoihin (Kaakinen 982). Kesantopellon läheisyydestä johtuen lehtokuvion eteläreuna on paikoin voimakkaasti hietakastikalla (Calamagrotis epigeijos () Roth) heinittynyttä. Rehevimmillään kuvio on keskikohdaltaan, jossa mm. pähkinäpensasta tavataan runsaimmin. Taulukossa on lueteltu lehtokuvion I kasvista lajien yleisyysjärjestyksessä sekä tieteellisten nimien mukaista aakkostusta noudattaen. Taulukko : Lehtokuvion I kasvista ( ) kielo (Convallaria majalis ) pähkinäpensas (Corylus avellana ) vadelma (Rubus Ictaeus-) hietakastikka (Calamagrostis epigejos () Roth) mänty (Pinus sylvestris ) lehtonurmikkaoa nemoralis ) lillukka (RubussaxaiTIIsL:) st st st p, p, p, p, fq, st cp fq, sp fq, st cp st cp sp pc sp

8 .. J mustikka (Vaccinium myrtillus ) nritädye (Veronica chamaedrys ) nurmirölli (Agrostis capillaris ) tervaleppä OITnusgiutTriosa ) Gaertn:er) koiranputki (Anthriscus sylvestris () Hoffm.) rauduskoivu (Betula pendula Roth) nurmilauha (Deschampsia cespitosa () Beauv.) ahomansikka (Fragaria vesca ) särmäkuisma (HyPerfCUm-maculatum Crantz) kataja (Juniperus communis ) tesma (Milium effusum ) kalliokielo (Polygonatum odoratum (Miller) Druce) rätvänä (Potentilla erecta()räuschel) puna-ailakki (Silene-aTOICa () Clairv.) ojakärsämö (Achillea ptarmica ) tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ) kurjenkello (Campanula persicifolia ) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana (Vill.) H.P. Fuchs) peltokorte (Equisetum arvense ) mesiartgervo (Filipendula ulmaria. () Maxim.) keltamatara (Galium verum ) sinivuokko (HepaticanObilis Schreber) sarjakeltano (Hieracium umbellatum ) niittynätkelmä (Lathyrus pratensis L) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris ) rantakukka (Lythrum salicaria ) kangasmaitikka (Melampyrum pratense ) nuokkuhelmikkä (Melica nutans ) kuusi (Picea abies () Karsten) kevätleinikki---rh"anunculus auricomus ) taikinanmarja (Ribes alpinum ) arjanruusu (Rosa dumalis Bechst.) puolukka (VaCCTnium vitis-idaea ) siankärsämö (Achillea millefolium ) nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis ) mutasara (Carex IIIDOSa jokapaikansara (Carex nigra () Reichard) kalvassara (Carex pallescens ) ahokeltano (Hieracium lachenalii C.C. Gmelin) niittynurmikka (Poa pratensis ) heinätähtimö (Steiiaria graminea ) 7 st r, sp r, st pc r, sp rc rc rc rc rc rc rc rc 2.2. Lehtokuvio II Lypsylakean luoteis- ja pohjoispuolelle Ja.ava noin 4, 6 ha: n suuruinen lehtokuvio on kasvill isuudel taan hyvin epäyhtenäinen. Kuvion sisään jää ainakin kaksi pakettipeltoa. Niiden kenttäkerros on voimakkaasti

9 8.. nurmilauhalla heinittynyttä, ja ne ovat jo niin hyvin hieskoivulla metsittyneitä, että alueen aikaisempi käyttö on enää kenttäkerroksen kasvillisuudesta ja maatuneista sarkaojista aavistettavissa. Lehtokuviolle on myös tyypillistä lievä soistuminen, mitä kenttäkerroksessa ilmentävät mm. metsäkorte, rönsyleinikki, suo-orvokki, hiirenporras, meriangervo sekä ranta-alpi ja kurjenjalka. Kuviolla esiintyy harvinaisena myös ristikukkaiskasveihin kuuluvaa hammasjuurta (Dentaria bulbifera ), jota tavataan ylei?empänä saaren itäosan pähkinäpensaslehdoissa. Laji on rauhoitettu muualla paitsi Ahvenanmaan maakunnassa. Taulukossa 2 on esitetty lehtokuvion II kasvista samalla tavoin järjestettynä kuin taulukossa. Taulukko 2: Lehtokuvion II kasvista ( ) oravanmarja (Maianthemum bifolium () F.W. Schmidt) hieskoivu (Betula pubescens Ehrh.) kielo (Convallaria majalis ) nurmilauha (Deschampsia cespitosa () Beauv.) kyläkellukka (Geum urbanum ) tesma (Milium effusum ) tuomi (Prunus padus ) tammi (Quercus robur ) pihlaja (Sorbus aucuparia ) nurmitädyke (Veronica-chamaedrys ) tevaleppä (Alnus glutinosa () Gaertner) koiranputki (Anthriscus sylvestris () Hoffm.) pähkinäpensas (Corylus avellana ) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana (Vill) H. P. Fuchs) metsäkorte (Equisetum sylvaticum ). kevätlinnunherne (Lathyrus vernus () Bernh.) kevätpiippo (Luzula pilosa () Willd.) kangasmaitikka-tmeiampyrum pratense ) haapa (Populus tremula ) sananjalka (Pteriditlm--aquilinum () Kuhn) rönsyleinikki (Ranunculus repens ) lillukka (Rubus saxatilis ) puna-ailakki (Silene dioica () Clairv.) metsätähti (Trientalis-europaea ) mustikka (Vaccinium myrtillus ) -virmajuuri (Valeriana coll. L) suo-orvokki (Viol palustris ) st fq, st cp st fq, sp p, st cp st r, st cp

10 9 nurmirölli (Agrostis capillaris ) hiirenporras (Athyrium filix-femina () Roth) rauduskoivu (Betula pendula Roth) kurjenkello (Campanuia persicifolia ) hammasjuuri (Dentaria bulbifera ) kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas () Schott) meriangervo (Filipendula ulmaria () Maxim.) ahomansikka (Fragaria vesca L-.-)- sinivuokko (HepaiTCa-nobilis Schreber) kataja (Juniperus communis ) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris ) rätvänä (Potentilla erecta () Räuschel) kurjenjalka (Potentiiia palustris () Scop.) vadelma (Rubus idaeus -) nokkonen (Urtica dioica ) puolukka (Vaccinium vitis-idaea ) c r, st cp r, st pc r, sp r, st cp c siankärsämö (Achillea millefolium ) niittynätkelmä (Lathyrus pratensis ) kalliokielo (Polygonatum odoratum (Miller) kevätleinikki (Ranunculus auricomus ) virpapaju (Salix aurita ) kultapiisku (Solictago virgaurea ) Druce) rc rc rc rc rc rc Lajeja, joista ei ole tehty yleisuus- ja runsausarvioita: kuusi mänty lehtonurmikka taikinanmarja metsäorvokki (Picea abies () Karsten) (Pinus sylvestris ) (Poa nemoralis) (Ribes alpinum ) (Viola rivtdiana Reichenb.) 2.3. Lehtokuvio III,8 ha:n suuruinen (kuvio III) rajautuu idässä kapealla kangas- ja koivumetsävyöhykkeellä yläpuoliseen kallioon. Lännessä lehtokuvio rajautuu kesannoi tuneeseen peltoon ja avokallioon sekä pohjoisessa ja etelässä suoraan rantakallioihin. Kesantopellon eteläpään tasalla lehto kuroutuu pellon ja kalliokielekkeen välissä karumpaan pohjoisosaan ja rehevämpään eteläosaan. Tämä, rehevyysero ei käy kovinkaan hyvin ilmi oheisista kasvistokartoista; parhaiten sitä ehkä kuvaa kangasmai tikan levinneisyys- ja runsaussuhteet. Hammasjuurta (Dentaria bulbifera ) esiintyy Itäniityn pähkinälehdossa yleisesti; joskin se muodostaa vain melko pienialaisia kasvustoja (vrt. Vieras

11 935:9). Mutitenkin lajilla tuntuu olevan melko vankka asema saaren pähkinälehtojen kasvistossa. on melko voimakkaasti kuusettunut, ja etenkin kuvion pohjoisosassa sitä tulisi varovasti poistaa. Lehtokuvion III _putkilokasvilajisto on esitetty seuraavien Sivujen kasvistokartoilla. Kartoissa on käytetty lajien suhteellista runsautta osoi ttavia symboleja, jotka on selitetty osaraportin I kasvistakartoituksen menetelmiä koskevassa luvussa.

12 lt lu,,,...., =L = ""=--_. "- vaahtera Acer platanoides siankärsämö Achillea millefolium mustakonnanmarja Actaea spicata ll"" Pähkinä i ne n,.. ii""pähk inäi nen ll"" Pähkinä i ne n - -.,,,,,,,,,,_,,,,,,,,,,,,_, " t-

13 l =""-"...l--=- -- =" =.., ,., _l..,._,;. vuohenputki Aegopodium podagraria. i --- l""pähk inäi nen tervaleppä Alnus glutinosa :. ( L Gaertner nurmipuntarpää Alopecurus pratensis l" Pähkinä i ne n - rv -:: llo _ -::,,,,,,,,,,,_ -:: "-..

14 l-----j.lu "" "" "" """=" i,,_ ml i," valkovuokko Anemone nemorosa tuoksusimake Anthoxanthum odoratum koiranputki Anthriscus sylvestris Hoffm. l""pähk i näi ne n,/"" Pä h k i n ä i n e n - ( -:::/ " -;;/" -::: /,,,,,,fl,,,,

15 _[ L...J,_,,!d -- "H::m::t-l!!-oi r.!ri-.j"i!r!!!r!wl==! :t.rrt.r.t.n..l!.rrertj rauduskoivu Betula pendula Roth sormisara Carex digitata kalvassara care pallescens l"" Pä h k i n ä i n e n,l"" Pä h k i n ä i ne n -- _j::, -;/ "- -;/ "- -;/ "-

16 (> -II l.....li...j.. ;_ -,,_ L_,/.. keltamo Chelidonium majus. kielo convallaria majalis pähkinäpensas Cörylus avellana i. n. II, ""Pähkinäinen.,.,_ II Ja(!--> () u -.,.., -;,,,,,,,/,,,_ u - ".,.., : --;,,,,,,,"- u - ".,,.,.,:. ::.., --;.., "-

17 " hammasjuuri Dentaria bulbifera metsälauha Deschampsia flexuosa Trin. metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Vill. ) H.P.Fuchs i"" Pä h k i nä i n en f"" Pähkinä i ne n!-- ()) -; "" -;, "

18 . l.. i_w j.._...!... -=-h =- --":.,. 4...,... r - " kivikkoalvejuuri Dryopteris filix-mas Schott peltokorte Equisetum arvense metsäkorte Eqtiisetum sylvaticum,> ""Pähkinä i ne n -:;;/ ""-. -:;;/,,,,,,,,,,_ ; l"lll Pähkinä i ne n, /,.,. "" "" :: -:;;/,,,,,,,,,,_ - -..J

19 LLI L mesiangervo Filipendula ulmaria Maxim. ( ahomansikka Fragaria vesca saarni Fraxirtus edelsior - ---l,,li""pähk i näin en,,li""pähk i näin en t- ()) -:::, "- -:::, "- -:::, "-

20 ! U i _... J... -"""="- " ahomatara Galium boreale keltamatara Galium verum kyläkellukka Geum urbanum i"" Pä h k i n ä i n e n. i,ll" Pähkinä i ne n <. -:>/ "- "/, "- -:>/ "- D D D

21 [ --L- ---.d_,_lj_.[. "> =_,.,_._. sinivuokko Hepatica nobilis Schreber sarjakeltano Hieracium umbellatum ahokeltano Hiera:cium sp Vulgata-ryhmä l"iipähk i näi nen f"ll Pä h k i n ä i ne n ) -:;, "- -:; "- -:;, "-

22 l ,.,,..j-...,._,_,,,.!-.....,... e L ln-.lr-== r l särmäkuisma Hypericum maculatum Crantz kataja Juniperus communis kevätlinnunherne Lathyrus vernus Bernh.. t;;."pähk i näi ne n, l"" Pähkinä i ne n )... -:;/ "- -:;/ "-

23 J.cL_L J_. ====-= kevätpiippo Luzula pilosa (Ehrh.) Desv. rantaalpi Lysimachia vulgaris metsäomenapuu Malus sylvestris Miller oravanmarja Maianthemum bifolium ( F.W.Schmdt l"" Pä h k i n ä i n e n.t""pähk i näi ne n ;.).) -; "- -..-;,.,,,,,,,,,,,_ -; "-

24 > ,----l,c_...c.., i ,_ J.-,.. "!""- --[ :!.!.- e!=nt=!n:l. l.. ;... kangasmaitikka Melampyrum pratense metsämaitikka Melampyrum sylvaticum nuokkuhelmikkä Melica nuta:ns l""pähk i näi nen.,/ "" Pähkinä i ne n ) w,, "" "" "" == -:;, llfijji/f/j- llll// "" "" -- == -:;, ltfltt/,,,_..,,. tt,, _.

25 --- -c-ccc "L" - " """"Jb,_,._._ tesma Milium effusum t /"" Pähkinä i ne n sudenmarja Paris quadrifolia kuusi Picea. a.bies Karster,i"" Pä h k i n ä i n e n r).t> # -;;,,,,,,," # -;;, " # -;;, " " 9

26 _L_j_J.J !....,..J... -._,.: -= m...,_..;,_-< valkolehdokki Platanthera bifolia ( ) mänty Pinus sylvestris C.M.Richard subsp. latiflora Drejer Löjtnant lehtonurmikka Poa nerrtoralis t,,,"iiipähk i näin en. ",, ""Pähk i näi nen ) (Jl -:;/"u,,,, -:;/ " -:;/ "

27 kalliokielo Polygonatum odoratum Miller ) Druce kallioimarre Polypodium vl.ilga:re haapa Populus tremula l"" Pä h k i n ä i ne n J""Pähk i näin en.) ) -::, " -;;, " -::, " ;,P

28 _IJ --" ,_,_.II. -..,...! "= w- -,!, r,... :) l._j / kevätesikko Primula veris tuomi Prunus padus oratuomi Prunus spinosa ; i,-;u"pähk i näi nen.,,," Pä h k i n ä i n e n "l/ "" /J -::. - " "l,,,,,,," lllllllf/ - -; -:::. ::. ; "l/,,,,,,,,,,, ) -J

29 l J,.,, - t m..,,....,.,.,...,,j sananjalka Pteridium aquilinum Kuhn i l"" Pä h k i n ä i ne n lfäniifyn pähkinälehto tammi Quercus robur niittyleinikki Ranunculus acris //u"pähk i näi nen ) CP -:;;,,,,,,,/,,,_ -:;; ""- -:;;, "-.

30 ]j _t.,_! " l.. v kevätleinikki Ranunculus auricomus rönsyleinikki Ranunculus repens taikinanmarja Ribes alpinum -----f l "" Pähkinä i ne n. i""pähk i näi nen ) <. -::, ""- -::,,,,,,,,,,,_ -::,,,,,,,,,,,_

31 ... c Jw..J.---L ,.J..., ""- _J_:.. orjanruusu Rosa dumalis II Bechst i /"" Pähkinä i ne n metsäruusu Rosa majalis J.Herrmann vadelma Rubus ida:eus.,l"" Pä h k i n ä i ne n w -;; "- -;;, "- -;;, "- i...,

32 _[[_. - ). " #, -l._,...- lillukka Rubus saxatilis hevonhierakka Rumex longifolius DC. raita Salix caprea -;u Pä h k i nä i n e n..t"iiipähkinäi nen w,, -:;:/ " - -:;:,,,,,,,//,,,, -:;:, r""

33 ----"--,"--- L ,... - Le", puna-ailakki Silene dioica Clairv. kultapiisku Solidago virgaurea ihlaja Sorbus aucuparia subsp. aucuparia /-e-n-----,/""pähkinä i ne n lfänofyn pähkinälehto /"" Pä h k i n ä i ne n w IJ "//",,, / " -;, ". <l

34 .. L;, ---,II.,... i._...,,., -...,"""==;,._,,,. o(. metsätähti Trientalis europaea -----t ll" Pähkinä i ne n mustikka Vaccinium myrtillus puolukka va:ccin:ium vitis...:idaea.,,,""pähk.i näin en w -;; "- -;;, "- -;;, "-

35 .J..,_,,_... =-""._._..._ nurmitädyke Veronica chamaedrys -- / Pähkinä i ne n aitovirna Vicia sepium ( metsäorvokki Viola riviiiiana Reichenb. i"" Pä h k i n ä i ne n w.-;,, "- -;:;, o,,,,"- -;:;, "- l -. V

36 Lehtokuvio IV Iso-Viljarin pohjoi$rannalla sijaitseva,8 ha:n suuruinen lehtokuvio on pähkinäpensastol taan varsin omea Actaea-lehto. Kevätaspektissa kenttäkerrosta luonnehtivat mustakonnanmarja (Actaea spicata ), valkovuokko (Anemone nemorosa L-. -)-sekä kielo ( Convallaria majal is ). Myöhemmin loppukesästä valkovuokkoa tavataan enää harvakseltaan. Pähkinäpensasto on koko lehtokuviolla runsasta ja varsin kookasta. Sen tiheys kuviolla on noin tuhat tyvipensasta hehtaarilla. Pensaston keskipituus on noin,5 m ja vahvimmat rungot ovat rinnankorkeudelta mitattuina ympärysmitaltaan 45-5 cm. Pähkinäpensaissa on keskimaarln seitsemän vahvempaa runkoa sekä lukuisia ohuempia tyvi vesoja. Aivan meren rannassa on komea tervaleppärivistö sekä ruokohelpi-, järviruoko- ja mesiangervokasvustot kapeina juosteina. Taulukko 3: Lehtokuvion IV kasvista ( ) kielo (Convallaria majalis ) oravanmarja (Maianthemum bifolium () F.W. Schmidt) mustakonnanmarja (Actaea spicata ) pähkinäpensas (CorYIUsavellana ) kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas () Schott) metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris () Newman) kevätpiippo (Luzula pilosa () Willd.) lehtonurmikka (Poa nemoralis ) tuomi (Prunus padus ) taikinanmarja (Ribes alpinum ) lillu:kka (Rubus-saxatiTISL:-) pihlaja (Sorbus aucuparia ) metsäorvokki (Viola riviniana Reihenb.) tervaleppä (Alnus glutinosa () Gaertner) rauduskoivu (Betula pendula Roth) mesiangervo (Filipendula ulmaria () Maxim.) riidenlieko (Lycopodium annotinum ) kangasmaitikka (Melampyrum pratense ) nuokkuhelmikkä (Melica nytans ) tesma (Milium effusum ) ruokohelpi (Phalaris arundinacea ) järviruoko (Phragmites---austraiis (Cav.) Trin. ex Steudel) puna-ailakki (Silene dioica () Clairv.) fqq, cpp fqq, cpp fq, st cp fq, cp st fq, sp p, SP p, st pc p, st pc p, st pc p, st pc st st st st

37 36 metsätähti (Trientalis europaea ) mustikka (Vaccinium myrtillus ) - virmajuuri (Valeriana coll. ) valkovuokko (Anemone nemorosa ) karhunputki (Angelica sylvestris ) metsäalvejuuri (Dryopteris carthuriana (Vill.) H.P. Fuchs) kataja (Juniperus communis ) sudenmarja (Paris quadrifolia ) kallioimarre (Polypodium vulgare ) syyläjuuri (Scrophularia nodosa ) peltopähkämö (Stachys palustris ) puolukka (Vaccinium vitis-idaea ) luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata ) voikukka (Taraxacum "officinale" ) nokkonen (Urtica dioica ) st r, sp r,, pc rc rc rc 2.5. Lehtokuvio V Lehtokuvio V on,2 ha:n suuruinen pähkinäpensas- ja tervaleppälehdon yhdistelmä. Kuvion länsireuna on kuivempaa pähkinäpensaslehtoa. Pähkinäpensaan ohella esiintyy pensastossa harvakseltaan myös tuomea ja taikinanmarjaa. Kenttäkerrosta luonnehtivat kielo, kivikkoalvejuuri sekä tesma ja lehtonurmikka. Lehdon itäosa on alavampi ja kosteampi tervaleppälehto, jonka kenttäkerroksen tyyppilajeja ovat tesma, mesiangergo, nurmilauha, ranta-alpi ja suoputki. Pensastoissa esiintyy tuomen ja taikinanmarjan ohella myös jokunen arjanruusu (Rosa dumalis Bechst.) (vrt. Vieras 935:7) Taulukko 4: Lehtokuvion V kasvista ( ) suo-orvokki (Viola palustris ) tervaleppä (Alnus glutinosa () Gaertner) koiranputki (Anthriscus sylvestris () Hoffm.) rauduskoivu (Betula pendula Roth) kielo (Convallaria majalis ) pähkinäpensas (Corylus avellana ) mesiangervo (Filipendula ulmaria () Maxim.) kyläkellukka (Geum rbanum ) st fq, st cp p, st pc p, st pc p, st cp p, st pc

38 37 oravanmarja (Maianthemum bifolium () F.W. Schmict) tesma (Milium effusum ) lehtonurmikka TPoa nemoralis ) tuomi ( Prunus padus ) taikinanmarja TRibes alpinum ) puna-ailakki (Silen dioica () Clairv.) valkovuokko (Anemone nemorosa ) nurmilauha (Desehampsia cespitosa () Beauv.) kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas () Schott) juolavehnä (Elymus repens (r-goul rantaalpi (Lysimachia vulgaris ) kangasmaitikka (Melampyrum-pratense ) suoputki (Peucedanum-palustre () Moench) järviruoko (Phragmites australis (Cav.) Trin.) kuusi (Picea abies () Karsten) haapa (POpulus tremula ) vadelma (Rubus Idaeus-) lillukka (Rubus saxatilis ) pihlaja (Sorbus aucuparia ) metsätähtr-(trientalis europaea ) mustikka (Vaccinium myrtillus ) puolukka (Vaccinium vitis-idaea ) - nurmitädyke (Veronica chamaedrys ) karhunputki (Angelica sylvestris ) metsälauha (Deschampsia flexuosa () Trin.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthuriana (Vill.) H.P. Fuchs) ahomansikka (Fragaria vesca ) ahomatara (Galium-soreale ) kevätlinnunherne-(lathyrus vernus () Bernh.) nuokkuhelmikkä (lvtelica nutadsl:-) sudenmarja (Paris-QUactrifolia ) ruokohelpi (Phalaris arundinacea ) kallioimarre (Polypodium vulgare ) rönsyleinikki (Ranunculus repens ) peltopähkämö (Stachys palustris ) nokkonen (Urtica dioica ) -virmajuury-cvaleriana coll. ) ai tovirna,cvici.._ sepiu ) vaahtera (Acer platanoides ) mustakonnanmarja--(actaea spicata ) tummarusokki (BidentrTpartita ) kirjopillike (Gaieopsis speciosa Miller) kataja (Juniperuscoiiillunis ) rantayrtti (Lycopus europaeus ) rantakukka C[iihrum salicaria ) mänty (Pinus sylvestris ) ketohanhikki (Potentilla anserina ) arjanruusu (Rosa umal_i Bechst.) P sp P sp st r, st cp st r, st cp st r, st cp st st r, st cp s t r, s t pc r, sp r, sp c r, sp r, sp r, s t pc r, st cp r, st cp c rc rc rc rc rc rc rc rc rr, cp rc

39 Lehtokuvio VI Vähä-Vi jarin, 2 ha: n suuruinen pähkinäpensaslehto kuuluu pääosin Vieraan (935:9-) kuvaamiin heinävaltaisiin lehtoihin. Sen alarinteet ovat rehevämpää Oxalis-Maianthemum-tyyppiä (OMaT). Ylärinteillä kasvillisuus muuttuu enemmän lehtoniittymäiseksi. Kenttäkerroksen valtalajeina esiintyvät tällöin sananjalka (Pteridium aquilinum () Kuhn) ja lehtonurmikka (Poa nemoralis ). Keväällä voi ylärinteiden lehtoniityiltä löytää pähkinäpensaston alta säännöllisesti myös hammas juurta, mutta loppukesästä sitä ei enää runsaan sananjalkakasvuston seasta juurikaan tapaa. Lehtokuvion kivikkoisella pohjoisrinteellä esiintyy niukasti tuoksumataraa (Galium odoratum () Scop.), jota on yleisemmin vain Ahvenanmaalla. Lounaissaaristossa laji on viime aikoina harvinaistunut. Lehton- tyn harvinaisuuksiin kuuluu myös vanha ja kon l metsäomenapuu (Malus sylvestris Miller). Kasvillisuuden epäyhtenäisyydestä huolimatta lehtokuvio rajautuu selkeästi yläpuolisiin kallioihin ja merenrantaniittyihin. TaulUkko 5: Lehtokuvion VI kasvista ( ) sananjalka (Pteridium aquilinum () Kuhn) lehtonurmikka (Poa nemoralis ) koiranputki (Anthriscus sylvestris () Hoffm.) kielo (Convallaria majalis ) metsälauha (Deschampsia flexuosa () Trin. kivikkoalvejuuri {Dryopteris filix-mas () Schott.) metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris () Newman) särmäkuisma (Hypericum maculatum Crantz) oravanmarja (Maianthemum bifolium () F.Wi Schmidt) nuokkuhelmikkä (Melica nutans ) taikinanmarja (Ribes alpinum ) pihlaja (Sorbus aucuparia ) mustikka (Vaccinium myrtillus ) tervaleppä (Alnus glutinosa () Gaertner) valkovuokko (Anemone nemorosa ) karhunputki (XDgeiiCa sylvestris ) rauduskoivu (Betula pendula Roth) hieskoivu (Betula pubescens Ehrh.) korpikastikka (Calamagrostis purpurea (Trin.) subsp. phragmitoides (Hartman) pähkinäpensas (Corylus avellana ) fq, cp st fq, st cp p, pc p, st pc p, st pc st st r, cp

40 39 nurmilauha (Deschampsia cespitosa () Beauv.) metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana (Vill.) H.P. Fuchs) peltokorte (Equisetum arvense ) mesiangervo (Filipendula ulmaria () Maxim.) korpipaatsama (Frangula alnus Miller) ahomatara ( Galium boreale ) kevätpiippo (Luzula-pilosa () Willd.) kangasmaitikka-tmetampyrum pratense ) tesma (Milium effusum [-.-)- mänty (Pinus syivestris ) tuomi (Prunus padus ) lillukka-(rubus-saxatilis ) puna-ailakki(silene dioica () Clairv.) metsätähti (Trientalis europaea ) nurmitädyke (Veronica chamaedrys ) metsäorvokki (Viol riviniana Reichenb.) siankärsämö (Achillea millefolium ) kanerva (Calluna vulgaris () Hull) harakankello (Campanula patula ) kurjenkello (Campanula persicifolia ) metsäkorte (Equisetum sylvaticum ) ahomansikka (ffagaria vesca ) sinivuokko (Hepatica nobilis Schreber) kataja (Juniperus communis ) niittynätkelmä (Lathyrus pratensis ) rantayrtti (Lycopus europaeus ) ranta-alpi (Lysimachia vulgaris ) rantakukka (Lythrum salieäria ) sudenmarja (Paris quadrifolia ) ruokohelpi (Phalaris arundinacea ) järviruoko (Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steudel) kuusi (Picea abies () Karsten) rätvänä-rpotentilla erecta () Räuschel) rönsyleinikki (Ranunculus-repens ) vadelma (Rubus Ictaeus-L:) niittysuolaheinä (Rumex acetosa ) tuhkapaju (Salix cinerea ) peltopähkärtrö (StacfiYspalustris ) puolukka (Vaccinium vitis-idaea ) - virmajuuvaleriana coll. ) aho-orvokki (Viola cartina ) suo-orvokki (ViOia Qlustris ) nurmirölli (Agrostis capillaris ) pelto-ohdake (Cirsium-arvense--() Scop.) hammasjuuri (Dentaria bulbifera ) tuoksumatara (Galium odoratum-r) Scop.) metsäomenapuu TMaiUS sylvestris Miller) st r, st cp st r, st cp st r, st pc c c r, st pc r, st pc r, sp r, sp r, st pc r, cp. r, sp r, st cp r, st cp r rc r r r

41 4 3. Puusto Viime kesänä tutkituista lehtokuvioista on puustomittauksia tehty vain Itäniityn pähkinälehdosta sen pohjoisinta tutkimusruutua lukuunottamatta. Puuston tiheys lehtokuviolla on noin 72 runkoa hehtaarilla. Sen keskipituus on 7 m ja suhteellinen kuutiomäärä noin 3 m 3 /ha. Puuston tiheyden, maksimipituuden ja suhteellisen kuutiomäärän jakautuminen tutkimusruuduille on esittty kuvissa 3, 4 ja , lfänulyn pähkinä/ehfu eo... : , Kuva 3 Puuston tiheys (runkoa/ha) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvistoruuduilla. Kuva 4 Puuston maksimipituus (m) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvistoruuduilla.

42 " # """Pähk i näi nen lt8niityn pihkinjilehto - / -:: e ;.,,,,,/J/,._ # Pähk i näi ne_n /fanufyn pahkma/ehfo -,*..., :::. % % ::. ;,,. "",_ t:j eo. t:j eo. Kuva 5 Puuston suhteellinen kuutiomäärä (m 3 /ha) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvistoruuduissa. Kuva 6 Pähkinäpensaston tiheys (tyvipensasta/ha) Itäniityn pähkinälehdon eri kasvistoruuduissa. on puustoltaan rauduskoivuval taista. Pensaston valtalajeja ovat puolestaan pähkinäpensas ja pihlaja. Pähkinäpensaston tiheys lehtokuviolla on noin tuhat tyvivesapensasta hehtaarilla ja se jakautuu eri tutkimusruutujen kesken kuvan 6 osoittamalla tavalla.

43 Alueen suojeluarvo ja soveltuvuus luonnonsuojelualueeksi Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n ehdotuksessa on esitetty suojeltavaksi edellä kuvatuista lehtokuvioista ns.. Ympäristönsuojelutoimiston kesällä 985 tekemien selvitysten sekä Pähkinäisten saariryhmältä aiemmin tehdyn kasvistakartoituksen (Vieras 936) perusteella on Pähkinäisten pääsaarella kuitenkin laaja-alaisempaa suojelutarvetta. Koko saaren itäosa on pnnanmuotojensa ja kallioisuutensa vuoksi kasvillisuudeltaan hyvin selvärajainen, ja sen lehtojen putkilokasvilajistoon kuuluu monia l harvinaisia ja suojelunarvoisia lajeja (esim. hammasjuuri, tuoksumatara ja metsäomenapuu). Useat lehdoista ovat myös kasviyhdyskuntina siksi edustavia, että ne tulisi muodostaa luonnonsuojelualueiksi. Pähkinäisten pääsaarelta tehtyjen kasvistokartoitusten mukaan saaren itäosa, Itäniityn pähkinälehdosta alkaen, voitaisiin muodostaa yhtenäiseksi luonnonsuojelualueeksi (n. 54 ha). Alueen suojelumääräykset tulisi kuitenkin laatia siten, ettei saaren ulkoiu- ja virkistyskäytön mahdollisuuksia oleellisesti nykyisestään kavenneta.

44 Liitekartta Pähkinäisten pääsaaren sijainti ja Turun kaupungin omistama alue saarella (merkitty mustalla) (Karttapohja on piirretty merenkulkuhallituksen merikorttien pohjalta merenkulkuhallituksen luvalla) Okm A