LAITILAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 LAITILAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOSELVITYS Riina Ala-Risku Pohjanmaan Luontotieto YHTEENVETO Laitilan asemakaavan muutosalueiden luontoselvitys tehtiin Työn tilaaja oli Laitilan kaupunki. Kaavamuutosalue on kaksiosainen ja sen pinta-ala on 80 ha (liite 3). Luontoselvityksessä tarkastettiin alueen luonnontila, luontotyypit, kasvillisuus, pesimälinnusto sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien mahdollinen esiintyminen. Asemakaavan muutosalueella ei esiinny luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain suojelemia luontotyyppejä, jotka olisi huomioitava kaavassa. Pesimälinnustossa ei havaittu uhanalaisia lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisista kasveista alueella esiintyy vuorijalava (VU) ja keltamatara (VU). Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista havaittiin yksi pohjanlepakko. Rakentamisessa kannattaa huomioida Metsäpirtintien kallioketo (kohde 2 liitteessä 5), jolla on edustavaa ketokasvillisuutta, Vakkatien vuorijalavaesiintymä (kohde 4) sekä leikkikentän metsiköt ja Lohiojan varsi (kohteet 3 ja 5), jotka ovat edustavia lähiluontokohteita. 2. SELVITYKSEN MENETELMISTÄ Pesimälinnuston selvitys tehtiin ja klo Sää oli kartoitusaamuina tyyni ja poutainen. Lintujen määrää kuvataan yksiköllä pesivä pari. Linnustoselvityksen yhteydessä kuunneltiin lepakoita D200 -mallin detektoria apuna käyttäen. Lepakoita kuunneltiin klo ja klo Tarkoituksena oli selvittää, missä määrin alueella esiintyy lepakoita. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei tässä yhteydessä etsitty. Lepakkoselvityksessä pyrittiin kiertämään koko kaavamuutosalue painottuen Sirppujoelle ja Lohiojalle, missä lepakoiden oletettiin saalistavan eniten. Liito-oravaselvitys tehtiin Alueella ei ole sellaisia metsiköitä, joissa tarkka liito-oravaselvitys olisi tarpeen. Molemmat kaavamuutosalueet ovat peltojen ja teollisuusalueiden eristämiä. Kasvillisuudesta ei huomioitu pihapiirien kasveja eikä Sirppujoen vesikasveja. Luontotyypeistä etsittiin ensisijaisesti luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain suojelemia luontotyyppejä tai muita harvinaisia tai edustavia luontotyyppejä. 3. SELVITYKSEN TULOKSET 3.1 ALUEEN LUONNOTILA JA LUONTOTYYPIT Asemakaavan muutosalueet sijaitsevat Laitilan keskustassa (liite 3). Sirppujoen alueeseen (30 ha) kuuluu viljelyksessä olevaa, salaojitettua peltoa, jätevedenpuhdistamon ja puhelinlaitoksen ympäristön joutomaata sekä Jokihuhdan autiotalon umpeenkasvava pihapiiri. Autiotalon lähiympäristö on puoliavointa, voimakkaasti kulttuurivaikutteista lehtoa. Sirppujoen jyrkähköt rannat ja perkauksessa syntyneet rantapenkat ovat pusikoituneet lähes läpipääsemättömiksi. Jokiranta on vaikeakulkuista eikä vesi näy lähimaisemassa. Varsinaista rantalehtoa ei esiinny. Hartikkalan alue (50 ha) on tiheää pientaloja rivitaloasutusta, joka rajautuu Lohiojaan. Uudenkaupungintien varressa on teollisuuslaitoksia. Talojen välissä ja Lohiojan varressa on

2 pieniä viljelyksessä olevia, avo-ojaisia peltoja, umpeenkasvavia hylättyjä peltoja ja kesantomurskaimella hoidettavia maisemapeltoja. Käytöstä poisjääneiden peltojen kuivimmissa osissa, pientareilla ja kivien kupeissa esiintyy Laitilan seudulle tyypillistä niittymäistä kasvillisuutta, mutta varsin rehevöityneenä. Alueen metsiköt ovat varttunut männikkö leikkikentän takana ja vanhalle pellolle syntynyt koivikko Garpintien varressa. Leikkikentän metsikön reunoilla on kolme pientä kallioketoa. 3.2 KASVILLISUUS Alueen kasvilajisto on esitetty liitteessä 1. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista esiintyy Hartikkalan alueella vuorijalavaa (kohde 4) ja keltamataraa. Vuorijalavaesiintymä voi olla alkuperältään viljelty. Jalas (1951) mainitsee vuorijalavan Laitilasta vain Palttilan kartanopuistosta. Keltamataraa kasvaa Hartikkalan alueella useammassa paikassa hylättyjen peltotilkkujen kivien kupeessa. Kaavamuutosalueen suurin lintutiheys on Jokihuhdan autiotalon rehevässä, umpeenkasvavassa pihapiirissä, missä kuuluttivat reviiriään mm. satakieli, luhtakerttunen ja mustapääkerttu. 3.4 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV (a) LAJIT Hartikkalan alueella havaittiin yksi pohjanlepakko saalistelemassa leikkikentän alueella. Sirppujoen alueella ei havaittu lepakoita. Liito-oravalle ei ole sopivaa elinympäristöä kaavamuutosalueella. Kaavamuutosalueen kasvistollisesti arvokkain kohde on Metsäpirtintien pieni kallioketo (kohde 2), jolla kasvaa mm. mäkikaura, mäkitervakko, keltamatara, kalliokielo, kapealehtipaju, ahomansikka, ahopukinjuuri ja kissankello. Hartikkalan alueella on ongelmana puutarhajätteen vieminen luontoon, mm. Lohiojan varteen ja leikkikentän metsikköön. Puutarhajäte vaikeuttaa viheralueiden hoitoa, rehevöittää niitä ja vähentää alkuperäistä niittymäistä kasvillisuutta. Jätteestä leviää luontoon sinne kuulumattomia lajeja, mm. lupiinia. 3.3 PESIMÄLINNUSTO Alueen pesimälinnusto on esitetty liitteessä 2. Silmälläpidettävistä, taantuneista lajeista esiintyy pensastasku, kivitasku ja varpunen. Pensatasku viihtyy avo-ojien varsilla ja kivitasku teollisuusalueiden reunamilla yhdessä hempon kanssa. Varpunen pesii Laitilassa vielä kohtalaisen yleisenä pensasaidoissa ja teollisuusrakennuksissa. Pikkuvarpunen pesii sekin yleisenä katulamppujen kuvuissa.

3 3.5 RAKENTAMISESSA HUOMIOITAVAT LUONTOKOHTEET (liitteet 4-5) Kohde 1. Hautausmaan metsikkö (rajautuu kaavamuutosalueeseen) Huomioitava lajisto: pähkinäpensas, sinivuokko, syylälinnunherne, kottarainen (NT), käenpiika (NT), tikli. Vanha kuusen ja haavan muodostama sekametsä. Pensaskerroksessa melko runsaasti pähkinäpensasta. Haavoissa on koloja, joissa pesii mm. kottarainen. Säilytetään mahdollisuuksien mukaan luonnontilassa. Kohde 2. Metsäpirtintien kallioketo (kuva). Huomioitava lajisto: Mäkikaura, mäkitervakko, keltamatara (VU), kalliokielo, kapealehtipaju, ahomansikka, ahopukinjuuri, kissankello. Pieni, edustava kallioketo. Ei vaatine hoitotoimia säilyäkseen. Säilytetään puuttomana. Kohde 3. Leikkikentän metsiköt (kuva). Huomioitava lajisto: ei ole. Lähiluontokohde, joka kannattaa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Puutarhajätteen vieminen metsään pitäisi kieltää esim. kyltillä. Kohde 4. Vuorijalavaesiintymä. Kaksi nuorta vuorijalavaa (VU) maapenkereellä. Saattaa olla myös puutarhakarkulainen. 4. KIRJALLISUUS Jalas, J. 1951: Kasvistollisia tutkimuksia Lounais- Suomessa I. Laitilan seudun putkilokasviston pääpiirteet. - Arc. Soc. Vanamo 6:1. Suunnittelukeskus Oy 1998: Laitilan arvokkaat luontokohteet. - Moniste. 61 s liitettä. LIITTEET 6 SIVUA Kohde 5. Lohioja (kuva). Huomioitava lajisto: ei ole. Lähiluontokohde ja kosteikko, jolla monipuolista kosteikkokasvillisuutta ja kosteikon eläimiä (sammakoita ym.) Ojanvarsi on säilynyt matalakasvuisena ja veden ääreen pääsee helposti. Säilyäkseen vesakoitumattona on niitettävä tai murskattava kasvillisuus esim. puomimurskaimella kerran vuodessa vesirajaan asti. Puutarhajätteen läjittäminen ojanvarteen pitäisi kieltää.

4 LIITE 1. KASVILAJISTO Acer platanoides Achillea millefolium Achillea ptarmica Agrostis capillaris Alchemilla sp. Alisma plantago-aqatica Alnus glutinosa Alnus incana Alopecurus geniculatus Alopecurus pratensis Anemone nemorosa Angelica sylvestris Anthoxanthum odoratum Anthriscus sylvestris Aquilegia vulgaris Arctium tomentosum Artemisia vulgaris Athyrium filix-femina Avenula pubescens Barbarea vulgaris Betula pendula Betula pubescens Calamagrostis arundinacea Calamagrostis canescens Calamagrostis purpurea Campanula glomerata Campanula patula Campanula rotundifolia Capsella bursa-pastoris Carduus crispus Carex acuta Carex canescens Carex digitata Carex ovalis Carex pallescens Carex rostrata Cerastium fontanum Chelidonium majus Chenopodium album Cicuta virosa Cirsium arvense Convallaria majalis Corylus avellana Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Dryopteris carthusiana Eleocharis mamillata Elymus repens Epilobium adenocaulon Epilobium angustifolium Equisetum arvense Equisetum fluviatile Equisetum palustre Equisetum sylvaticum Festuca ovina Festuca pratensis Festuca rubra Filipendula ulmaria Fragaria vesca Fumaria officinalis Galeopsis sp. vaahtera siankärsämö ojakärsämö nurmirölli poimulehti ratamosarpio tervaleppä harmaaleppä polvipuntarpää nurmipuntarpää valkovuokko karhunputki tuoksusimake koiranputki lehtoakileija huopaohdake pujo hiirenporras mäkikaura peltokanankaali rauduskoivu hieskoivu metsäkastikka viitakastikka korpikastikka kurjenkello harakankello kissankello lutukka kyläkarhiainen viiltosara harmaasara sormisara jänönsara kalvassara pullosara nurmihärkki keltamo jauhosavikka myrkkykeiso pelto-ohdake kielo pähkinäpensas nurmilauha metsälauha metsäalvejuuri mutaluikka juolavehnä amerikanhorsma maitohorsma peltokorte järvikorte suokorte metsäkorte lampaannata nurminata punanata mesiangervo ahomansikka peltoemäkki pillike Galium album Galium boreale Galium palustre Galium spurium Galium uliginosum Galium verum Geranium sylvaticum Geum urbanum Glyceria fluitans Hieracium umbellata Hypericum perforatum Iris pseudacorus Juncus effusus Juncus filiformis Juniperus communis Lapsana communis Lathyrus linifolius Lathyrus pratensis Lathyrus vernus Leucanthemum vulgare Lupinus polyphyllus Luzula multiflora Luzula pilosa Lychnis flos-cuculi Lychnis viscaria Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matricaria maticarioides Melampyrum sylvaticum Melica nutans Milium effusum Myosotis sylvatica Paris quadrifolia Peucedanum palustre Phalaris arundinacea Phleum pratense Picea abies Pilosella officinarum Pimpinella saxifraga Pinus sylvestris Plantago major Poa nemoralis Poa pratensis Poa trivialis Polemonium caeruleum Polygonatum odoratum Populus tremula Potentilla argentea Potentilla erecta Potentilla norvegica Potentilla palustris Prunus padus Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus flammula Ranunculus repens Ribes alpinum Ribes nigrum Ribes rubrum ahomatara paimenmatara rantamatara peltomatara luhtamatara keltamatara metsäkurjenpolvi kyläkellukka ojasorsimo sarjakeltano särmäkuisma kurjenmiekka röyhyvihvilä jouhivihvilä kataja linnunkaali syylälinnunherne niittynätkelmä kevätlinnunherne päivänkakkara komealupiini nurmipiippo kevätpiippo käenkukka mäkitervakko terttualpi ranta-alpi rantakukka oravanmarja pihasaunio metsämaitikka nuokkuhelmikkä tesma puistolemmikki sudenmarja suoputki ruokohelpi timotei kuusi huopakeltano ahopukinjuuri mänty piharatamo lehtonurmikka niittynurmikka karheanurmikka lehtosinilatva kalliokielo haapa hopeahanhikki rätvänä peltohanhikki kurjenjalka tuomi tammi niittyleinikki ojaleinikki rönsyleinikki taikinamarja mustaherukka punaherukka

5 Rosa majalis Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Salix caprea Salix phylicifolia Salix rosmarinifolia Sambucus racemosa Scirpus sylvaticus Scrophularia nodosa Silene nutans Solidago virgaurea Sorbus aucuparia Stellaria graminea Stellaria media Stellaria palustris Tanacetum vulgare Taraxacum Thlaspi arvense Trientalis europaea Trifolium medium Trifolium pratense Trifolium repens Tussilago farfara Ulmus glabra Urtica dioica Vaccinium myrtillus Valeriana officinalis Veronica chamaedrys Veronica longifolia Vicia cracca Viola arvensis Viola palustris Viola riviniana metsäruusu vadelma lillukka niittysuolaheinä ahosuolaheinä raita kiiltopaju kapealehtipaju terttuselja korpikaisla syyläjuuri nuokkukohokki kultapiisku pihlaja heinätähtimö pihatähtimö luhtatähtimö pietaryrtti voikukka peltotaskuruoho metsätähti metsäapila puna-apila valkoapila leskenlehti vuorijalava nokkonen mustikka rohtovirmajuuri nurmitädyke rantatädyke hiirenvirna pelto-orvokki suo-orvokki metsäorvokki

6 LIITE 2. PESIMÄLINNUSTO Parimäärät laskettu vain harvalukuisemmista lajeista. laji parimäärä tavi 1 kiuru 3 sepelkyyhky 1 västäräkki punarinta 1 satakieli 2 leppälintu 1 kivitasku 2 pensastasku 2 lehtokerttu 3 mustapääkerttu 1 hernekerttu 5 pensaskerttu 3 ruokokerttunen 1 pensassirkkalintu 1 luhtakerttunen 3 pajulintu kirjosieppo talitiainen sinitiainen harakka 1 varpunen pikkuvarpunen peippo hemppo 1 viherpeippo keltasirkku

7

8

9