Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa"

Transkriptio

1 Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö Museoviraston tilaama kasvillisuusselvitys

2 VANHOJEN KANAVAYMPÄRISTÖJEN KASVISTON INVENTOINTI KAAKKOIS-SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Inventointikohteen sijainti 3 Inventointien toteutus ja kattavuus 4 Inventointikohteet 4.1 Kutveleen kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 4.2 Käyhkään kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 4.3 Kukonharjun kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 4.4 Telataipaleen kanava Alueen kuvaus Alueen lajisto Huomionarvoiset kasvilajit Alueen hoitotarve 1

3 1 JOHDANTO Saimaan Laivaston kanavat ovat osa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Venäjä oli perustanut 1700-luvun puolivälissä Saimaalle sisävesilaivaston, jonka tukikohtina olivat Lappeenranta ja Olavinlinna (Savonlinna) sekä 1790-luvulta alkaen Kärnäkosken linnake (Savitaipale). Saimaan laivaston liikkumista ja rajavalvontaa varten rakennettiin 1790-luvulla neljä kanavaa: Kutvele Taipalsaareen, Käyhkää Ruokolahdelle, Kukonharju Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalle sekä Telataipaleen kanava Sulkavalle. Kanavat liittyvät kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennettuun Pietarin puolustusrintamaan, nykyisiin Kaakkois-Suomen linnoituksiin. Alkuperäiset rakenteet ovat säilyneet Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavissa. Museovirasto valmistelee niiden restaurointia. Kutvelen kanavaa on laajennettu 1900-luvun alussa höyrylaivaliikennettä varten. 1 Kasvillisuusinventointien tarkoitus on ollut kartoittaa kanavaympäristöjen kasvillisuus putkilokasvien osalta. Erityishuomioita kiinnitettiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviin lajeihin sekä uustulokaskasveihin kuten kulttuuritulokkaisiin, sotilastulokkaisiin ja liikennetulokkaisiin. 1 Lähde: Ulla-Riitta Kauppi, Suomalaiset linnat ja linnoitukset. Internet-julkaisu lappeenranta2002/yleinen/kaupinlinnateksti.pdf 2

4 2 INVENTOINTIKOHTEIDEN SIJAINTI Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat sijaitsevat Saimaan alueella Savonlinnan ja Lappeenrannan välillä. Kutveleen kanava sijoittuu Taipalsaaren kuntaan, Käyhkään kanava Ruokolahdelle ja Telataipale Sulkavalle. Kukonharju sijaitsee Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla. Kanavat muodostavat yhdessä kanavaketjun, joka kulkee Ruotsin ja Venäjän entistä valtionrajaa pitkin. Kasvimaantieteellisesti koko alue kuuluu Etelä Savon eliömaakuntaan. Kohteiden tarkka sijainti ilmenee kuvasta 1 sekä aluekuvauksista. Kuva 1. Suomalaiset linnat ja linnoitukset (lähde: kaupinlinnateksti.pdf) 3

5 3 INVENTOINTIEN TOTEUTUS JA KATTAVUUS Kasvillisuusinventoinnit toteutettiin kesäkuun lopulla sekä elokuun alussa Inventoijana toimi kirjoittajan lisäksi myös fil. lis. Risto Hamari (kesäkuun inventointikäynnit). Kanavaympäristöt on inventoitu putkilokasvien osalta. Erityishuomiota kiinnitettiin kanavien kulttuurihistorialliseen käyttöön liittyviin tulokaskasvilajeihin. Vesikasvillisuus on huomioitu vain paikoittain (esim. Käyhkään kanavan alueella, jossa on kehittynyt luonnontilaisen kaltaisia rantavyöhykkeitä). Vesikasvillisuutta esiintyy kanavilla vain niukasti. Inventointialue on rajoitettu niin, että siihen kuuluu varsinaisten kanavarakennelmien lisäksi myös kanavan välittömät lähiympäristöt sekä kanavan käyttöhistoriaan liittyviä rakennuksia, pihoja polkuja jne. Aluerajaukset ilmenevät kohdittain karttakuvista. Inventointialuerajauksen ulkopuolella sijaitsevaa lähiympäristö on tarkistettu vain lyhyillä tarkastuskäynneillä. Lajistoa ei tutkittu kattavasti, lähinnä pyrittiin havaitsemaan mahdolliset huomionarvoiset lajit. Kanava-alueen vanhat koriste- ja hyötykasvikarkulaiset kuitenkin huomioitiin. 4

6 4.1 KUTVELEEN KANAVA Alueen kuvaus Kutveleen kanava sijaitsee toiseen Salpausselkään kuuluvalla geologisesti ja maisemallisesti merkittävällä Kyläniemen harjualueella Ruokolahden ja Taipalsaaren kuntien rajalla. Inventoinnissa on kartoitettu varsinaiset kanavarakenteet sekä niiden lähiympäristöt, erityisesti kanava itäpuoleinen metsä ja pihapiiri (kuva 2). Kanavaa on 1900-luvun alussa laajennettu höyrylaivaliikennettä varten. Laajennustöiden yhteydessä kanavan alkuperäiset rakenteet on muokattu lähes kokonaan (kuvat 3-4). Alueen lajisto Kanavan kivilohkarerannat ovat pääosin kasvittomia. Kanavan hiekkaisella ja kuivalla reunapenkereellä lajisto on köyhää. Lajisto monipuolistuu asteittain harjuselänteelle mentäessä. Penkereiden valtalajeihin kuuluvat puna- ja lampaannata ja kanerva. Myös nuoret puut, kuten mänty ja koivu, leviävät paikoittain (taulukko 1). Kanavan länsipuolella sijaitsevaan hoidettuun puutarhaan on tuotu runsaasti koristekasveja ja alkuperäinen harjumetsän kasvillisuus on muuttunut. Mökkiympäristön koristekasvit ovat pääosin yleisiä, eikä niiden joukosta tavattu huomionarvoisia vanhoja kulttuurikasvilajeja. Kanavan itäpuolinen lähiympäristö on lajistoltaan monipuolisempaa. Vaikka alue on pääosin harvaa mäntymetsää, tavataan kenttäkerroksessa luonnonkasvien lisäksi runsaasti viljely- ja koristekasvikarkulaisia. Myös kulttuurilajien runsaus viittaa siihen, että alue on ollut pitkään asuttu. Vanhan, Venäjän ajalla rakennetun talon ympärillä on myös villiintyneitä kasvimaita (kuva 5). Kartoitetun kanavaympäristön ulkopuolella valitsee kuiva, karu, mäntyvaltainen harjuselännemetsä. Kyläniemen harjun etelärinteillä esiintyvät mm. uhanalainen hietaneilikka (Dianthus arenarius) ja harvinainen kangasvuokko (Pulsatilla vernalis). Edellä mainittuja lajeja ei kuitenkaan tavattu kanavaalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä. Huomionarvoiset kasvilajit Inventointialueella ei havaittu huomionarvoisia kulttuurilajeja jotka liittyisivät kanavan historialliseen käyttöön. Alueella esiintyvät kulttuurilajit ovat yleisiä, säännöllisesti ihmisten muovaamissa ympäristöissä viihtyvät. Alueen hoitotarve Aluetta ei vaadi erityistä hoitoa. Monipuolinen pihaympäristö kanavan itäpuolella säilytetään haluttaessa harventamalla puustoa. 5

7 4.1 Kutveleen kanava Kuva 2. Kutveleen kanavan historiallinen kartta. (Karttapohja: museovirasto). Kuva 3. Kutveleen kanavan näkymää pohjoisesta etelään. Kanava on rakenteeltaan harjuselän läpileikkaus. 6

8 4.1 Kutveleen kanava Kuva 4. Kutveleen kanava on edelleen ahkerasti käytetty liikenneväylä. Kuva 5. Kanavan koillispuolen välittömässä ympäristössä sijaitsee mökki puutarhoineen. 7

9 4.1 Kutveleen kanava Taulukko 1. Kutveleen kanavan lajisto. Puu- ja pensaskerros Acer platanoides Metsävaahtera Alnus glutinosa Tervaleppä Alnus incana Harmaleppä Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Cornus alba Idänkannukka Juniperus communis Kataja Larix sibirica Siperianlehtikuusi Pinus sylvestris Mänty Populus tremula Haapa Quercus robur Tammi Rosa acicularis Karjalanruusu Rosa pimpinellifolia Juhannusruusu Rubus idaeus Vadelma Rubus odoratus Tuoksuvatukka Salix caprea Raita Salix phylicifolia Kiiltopaju Salix sp Paju Sorbus aucuparia Pihlaja Spiraea chamaedryfolia Idänvirpiangervo Spiraea japonica Japaninangervo Syringa vulgaris Syreeni Kenttäkerros Achillea millefolium Siankärsämö Aegopodium podagraria Vuohenputki Agrostis capillaris Nurmirölli Alchemilla sp Poimulehti Antennaria dioica Kissankäpälä Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Arctostaphylos uva-ursi Sianpuolukka Artemisia vulgaris Pujo Calamagrostis Metsäkastikka arundinacea Calamagrostis epigeios Hietakastikka Calluna vulgaris Kanerva Campanula patula Harakankello Campanula rotundifolia Kissankello Cerastium arvense Ketohärkki Chimaphila umbellata Sarjatalvikki Convallaria majalis Kielo Dactylis glomerata Koiranheinä Deschampsia flexuosa Metsälauha Dianthus sp Koristeneilikka Dryopteris filix- mas Kivikkoalvejuuri Elymus repens Juolavehnä Empetrum nigrum Variksenmarja Epilobium angustifolium Maitohorsma Equisetum arvense Peltokorte Equisetum pratense Lehtokorte Erigeron acre Festuca ovina Festuca pratensis Festuca rubra Fragaria vesca Galium album Hieracium umbellatum Iris germanica Jovibarba globifera Lathyrus pratensis Linaria vulgaris Lupinus polyphyllus Luzula pilosa Lycopodium clavatum Lysimachia vulgaris Melampyrum sylvaticum Orthilia secunda Phleum pratense Pimpinella saxifraga Plantago major Poa pratensis Potentilla norvegica Prunella vulgaris Pyrola minor Ranunculus acris Rheum rhabarbarum Rumex acetosella Sedum aizoon Sedum spurium Sedum telephium Solidago virgaurea Stellaria graminea Tanacetum vulgare Taraxacum officinalis Trientalis europaea Trifolium pratense Trifolium repens Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idea Veronica chamaedrys Vicia cracca Vicia sepium Viola arvensis Viola canina Viola riviniana Karvaskallioinen Lampaannata Nurminata Punanata Metsämansikka Paimenmatara Sarjakeltano Saksankurjenmiekka Mehiparta Niittynätkelmä Keltakannusruoho Komealupiini Kevätpiippo Katinlieko Ranta-alpi Metsämaitikka Nuokkutalvikki Timotei Pukinjuuri Piharatamo Niittynurmikka Peltohanhikki Niittyhumala Pikkutalvikki Niittyleinikki Raparperi Ahosuolaheinä Siperianmaksaruoho Kaukasianmaksaruho Isomaksaruoho Kultapiisku Heinätähtimö Pietaryrtti Voikukka Metsätähti Puna-apila Valkoapila Mustikka Puolukka Nurmitädyke Hiirenvirna Aitovirna Pelto-orvokki Aho-orvokki Metsä-orvokki 8

10 4.2 KÄYHKÄÄN KANAVA Alueen kuvaus Käyhkään kanava sijaitsee Ruokolahden kunnan pohjoisrajalla. Kanavan ympärillä, erityisesti sen pohjoispuolella, on jonkin verran asutusta (kuva 6), ja vanhojen talojen kivijalkoja voi löytää paikoittain. Kanavaympäristöä leimaa nykyään kuitenkin monin paikoin leveähkö, luonnontilaisen kaltainen rantavyöhyke sekä rehevät ja osittain soistuneet rantametsät. Kanavan reunukset ovat puupaalutuksen avulla vahvistettuja. Puurakennelmat ovat monin paikoin vielä säilyneet (kuva 7). Kalkkipitoista laasti tms. ei ole käytetty. Koska kanavan reunukset eivät koskaan ole olleet hyvin korkeat, eivätkä rannat jyrkkiä, alueelle on kehittynyt monin paikoin luonnontilaisen kaltainen rantavyöhyke (kuva 8). Vain kanavan länsireunalla, jossa kanavansuu ja järven reunukset kohtaavat, rantoja on muokattu merkittävästi laudoituksella (kuva 9). Suuri osa aluetta on nykyään Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Yhtiö käyttää pohjoisrannalla sijaitsevaa historiallista taloa puistoineen edustus- ja koulutuskeskuksena. Alueen lajisto Inventoinneissa alue on jaettu eri osiin: 1) kanavarakenteet ja rantavyöhykkeet lähiympäristöineen, 2) kulttuuriympäristöt entisten rakennusten jäännöksillä, 3) tien ja pientareiden alueet sekä 4) pihapiirit. Kanavan rantavyöhykkeisiin on levinnyt ajan myötä monin paikoin varsin luonnontilaisen kaltainen vesi- ranta- ja rantametsäkasvillisuus. Silmänpistävää on rantametsien rehevyys. Lehtolajeja, kuten metsäkurjenpolvea, esiintyy rantametsissä paikoittain jopa valtalajina. Varsinaisella kanava-alueella esiintyy kuitenkin vain eliömaakunnalle tyypillisiä ja yleisiä vesi- ja rantakasveja. Mainittavia harvinaisuuksia tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kasveja ei tavattu (taulukko 2). Alueen entisten rakennusten kulttuuriympäristöt kanavan koillispuolella ovat kasvaneet voimakkaasti umpeen. Siellä tavataan vielä joitakin avoimien paikkojen ketolajeja, kuten ketoneilikkaa, mäkitervakkoa ja huopakeltanoa. Alueella ei kuitenkaan tavattu huomionarvoisia kasvilajeja (taulukko 3). Rakennusjäänteet alueen luoteispuolella ovat lähes täysin umpeutuneet (kuva 10). Alueella tavataan vielä muutamia asuinympäristöille tyypillisille lajeja, mutta ei erikoisuuksia. (taulukko 4). Alueen tienpientareella kasvaa monipuolinen niittykasvillisuus. Lajien joukosta ei kuitenkaan havaittu harvinaisia tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita lajeja (taulukko 5). Kanavan läheisyydessä olevien ja metsäyhtiön omistamien rakennuksen pihapiirit ja puistomaiset alueet ovat tarkasti hoidettuja ja kasvipeite on voimakkaasti muutettu. Alueella valitsee nykyajan puutarhoille ja puistoille tyypillinen koristekasvilajisto. Tulokaskasvilajina voidaan mainita jättipalsami, joka kasvaa myllyalueella kanavan etelärannalla (taulukko 6). 9

11 4.2 Käyhkään kanava Huomionarvoiset kasvilajit Myllypihalla esiintyy rakennuksen ja kanavan välillä pieni, mutta elinvoimainen jättipalsamikasvusto. Jättipalsamin asema tulokaslajina on joskus vaikea arvioitavissa. Laji on kotoisin Himalajalta ja se katsotaan paikoittain sotilastulokkaaksi. Jättipalsami on toisaalta myös hyvin yleinen koristekasvi ja viljelykarkulainen. On hyvin mahdollista, että lajin esiintyminen alueella ei liity suoraan kanavahistoriaan, vaan lähellä olevien puutarhojen toimintaan. Pientareilla kasvavat ukonputki ja kurttulehtiruusu, joita molempia pidetään tulokaslajeina. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että niiden esiintyminen alueella ei liity kanavan historialliseen toimintaan. Mainitut lajit ovat nykyään yleisiä ja ne ovat levinneet voimakkaasti mm. tiepenkereitä pitkin. Luonnonmetsissä kasvavia, mutta yleisesti myös koristekasveiksi istutettuja kasveja, lehtosinilatvaa ja kotkansiipeä, tavataan Käyhkään piiripirissä varsin paljon. Nämä lajit mainitaan siksi, koska niitä esiintyy yhtä runsaana Telataipaleen kanavan ympäristöissä. Alueen hoitotarve Alueella ei ole hoitotarvetta. Kanavaympäristöjen restaurointi ja muu toiminta ei aiheuta välitöntä uhkaa alueen kasvistolle. Kuva 6. Käyhkään kanavan historiallinen kartta. Rakennus kanavan pohjoispuolella on säilynyt ja toimii nykyään koulutuskeskuksena. (Karttapohja: museovirasto). 10

12 4.2 Käyhkään kanava Kuva 7. Käyhkään kanavan itäpuoli. Puurakennelmat ovat monin paikoin vielä säilyneet. Kuva 8. Käyhkään kanavan itäosa. Alueelle on kehittynyt monin paikoin luonnontilaisen kaltainen rantavyöhyke. 11

13 4.2 Käyhkään kanava Kuva 9. Kanavan länsireunalla rantoja on muokattu merkittävästi laudoituksella. Kuva 10. Rankennusjäänteet kanavan luoteispuolella. 12

14 4.2 Käyhkään kanava Taulukko 2. Käyhkään kanavan ranta-alueen lajisto. Puu- ja pensaskerros Alnus glutinosa Alnus incana Betula pendula Betula pubescens Myrica gale Pinus sylvestris Populus tremula Prunus padus Salix aurita Salix phylicifolia Salix sp Kenttäkerros Alisma plantago-aquatica Angelica sylvestris Calamagrostis stricta Carex acuta Carex elata Carex lasiocarpa Carex nigra Carex ovalis Carex pallescens Carex rostrata Carex vesicaria Cerastium arvense Cirsium palustre Convallaria majalis Dactylus glomerata Deschampsia cespitosa Eleocharis palustris Empetrum nigrum Equisetum fluviatile Tervaleppä Harmaleppä Rauduskoivu Hieskoivu Suomyrtti Mänty Haapa Tuomi Virpapaju Kiilttopaju Paju Ratamosarpio Karhunputki Luhtakastikka Viiltosara Piukkasara Jouhisara Jokapaikansara Jänönsara Kalvassara Pullosara Luhtasara Ketohärkki Suo-ohdake Kielo Koiranheinä Nurmilauha Rantaluikka Variksenmarja Järvikorte Galium uliginosum Iris pseudacorus Juncus alpinus Juncus filiformis Lobelia dortmanna Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matteuccia struthiopteris Melampyrum pratense Melica nutans Mentha arvensis Molinia caerulea Myosotis laxa Myriophyllum alterniflorum Orthilia secunda Peucedanum palustre Phalaris arundinacea Phragmites communis Polygonum amphibium Polygonum lapathifolium Potamogeton perfoliatus Potentilla erecta Potentilla palustris Prunella vulgaris Pteridium aquilinum Ranunculus peltatus Ranunculus reptans Sagittaria sagittifolia Schoenoplectus lacustris Sparganium sp Tripleurospermum inodorum Veronica officinalis Veronica scutellata Luhtamatara Keltakurjenmiekka Rantavihvilä Jouhivihvilä Nuottaruoho Terttualpi Ranta-alpi Rantakukka Oravanmarja Kotkansiipi Kangasmaitikka Nuokkuhelmikkä Rantaminttu Siniheinä Rantalemmikki Rusko-ärviä Nuokkutalvikki Suoputki Ruokohelpi Järviruoko Vesitatar Ukontatar Ahvenvita Rätvänä Kurjenjalka Niittyhumala Sananjalka Järvisätkin Rantaleinikki Pystykeiholehti Järvikaisla Peltosaunio, Saunakukka Rohtotädyke Luhtatädyke Taulukko 3. Kulttuuriympäristöjen lajisto Käyhkään kanavan koillispuolella. Kenttäkerros Hieracium sp Keltano Hieracium umbellatum Sarjakeltano Alchemilla acutiloba Piennarpoimulehti Lychnis viscaria Mäkitervakko Alchemilla sp Poimulehti Lycopodium clavatum Katinlieko Armoracia rusticana Piparjuuri Phleum pratense Timotei Barbarea vulgaris Peltokanankaali Pilosella officinarum Huopakeltano Calamagrostis canescens Viitakastikka Ribes nigrum Mustaherukka Campanula patula Harakankello Silene dioica Puna-ailakki Centaurea phrygia Nurmikaunokki Thlaspi alpestre Kevättataskuruoho Cirsium arvense Pelto-ohdake Vaccinium myrtillus Mustikka Dianthus deltoides Ketoneilikka Veronica chamaedrys Nurmitädyke Fragaria vesca Ahomansikka Vicia cracca Hiirenvirna Geum rivale Ojakellukka 13

15 4.2 Käyhkään kanava Taulukko 4. Rakennusjäänteiden lajisto alueen luoteispuolueella. Kenttäkerros Lathyrus pratensis Lathyrus vernus Alchemilla sp Poimulehti Poa nemoralis Anthriscus sylvestris Koiranputki Ranunculus acer Calamagrostis arundinacea Metsäkastikka Rumex acetosa Calamagrostis canescens Viitakastikka Salix pentandra Fragaria vesca Ahomansikka Trientalis europea Geum rivale Ojakellukka Trifolium pratense Hypericum maculatum Särmäkuisma Veronica chamaedrys Vicia cracca Niittynätkelmä Kevätlinnunherne Lehtonurmikka Nittyleinikki Niittysuolaheinä Halava Metsätähti Puna-apila Nurmitädyke Hiirenvirna Taulukko 5. Kasvilajisto alueen tienpientareilla. Kenttäkerros Achillea millefolium Siankärsämö Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Anthriscus sylvestris Koiranputki Calamagrostis epigeios Hietakastikka Campanula rotundifolia Kissankello Capsella bursa-pastoris Lutukka Dactylus glomerata Koiranheinä Elymus repens Juolavehnä Epilobium angustifolium Maitohorsma Equisetum arvense Peltokorte Festuca rubra Punanata Filipendula ulmaria Mesiangervo Galium album Paimenmatara Galium boreale Ahomatara Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Gnaphalium uliginosum Savijäkkärä Heracleum sphondylium Ukonputki Hieracium maculatum Linaria vulgaris Myosotis arvensis Pimpinella saxifraga Poa pratensis Ranunculus acris Rosa rugosa Silene vulgaris Solidago virgaurea Stellaria graminea Tanacetum vulgare Taraxacum sp Urtica dioica Vaccinium vitis- idea Vicia sepium Särmäkuisma Keltakannusruoho Peltolemmikki Pukinjuuri Niittynurmikka Niittyahosuola Kurttulehtiruusu Nurmikohokki Kultapiisku Heinätähtimö Pietrayrtti Voikukka Nokkonen Puolukka Aitovirna Taulukko 6. Myllyalueen lajisto kanavan eteläpuolella. Kenttäkerros Aegopodium podagraria Athyrium filix femina Carex vaginata Impatiens glandulifera Plantago major Polemonium caeruleum Polygonatum odoratum Vuohenputki Soreahiirenporras Tuppisara Jättipalsami Piharatamo Lehtosinilatva Kalliokielo 14

16 4.3 KUKONHARJUN KANAVA Kukonharjun kanava Ruokolahden ja Puumalan kuntien rajalla on kaikista tutkituista kanavista selvästi pisin. Kanava on louhittu noin 150 m pituudelta kallion läpi ja se halkaisee muutaman sadan metrin matkalla rehevää, osittain soistunutta metsää (kuva 11). Kanavan lähiympäristössä asui Venäjän aikana jopa 1000 henkilöä, mutta nykyään merkkejä entisestä asutuksesta ovat enää vaikea havaita. Entisten rakennusten kivijalat ja pihapiirit ovat lähes kokonaan umpeutuneet ja muuttuneet metsäksi (kuvat 12-13). Alueen lajisto Inventoinneissa on huomioitu lähinnä kanavaympäristön niittykaistale. Lisäksi on yritetty kartoittaa entisten rakennuksien kivijalkoja ympyröivässä metsässä. Kanavan niittykaistale on monipuolista ja lajirikasta (taulukko 7). Kaistaleella tavataan sekä metsien lajistoa että niitty- ja kulttuurikasvillisuutta. Kasvien joukossa tavataan esimerkiksi lehtomaisen metsäympäristöjen kasveja kuten sudenmarjaa, niukkaravinteisen kasvupaikkojen lajeja kuten jäkkiä sekä kulttuurin seuralaisia kuten timoteitä ja puna-apilaa. Lajiston joukossa on myös havaittu kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja harvinainen pystyhanhikki (Potentilla recta). Entisten rakennusten ympäristössä ei havaittu huomionarvoista lajistoa. Kivijaloilla esiintyy kuitenkin vielä ympäröivästä metsälajistosta poikkeavia lajeja. Näitä lajeja on koottu taulukkoon 8. Kyse on yleisistä kasvilajeista. Avoimien paikkojen niittylajien, esim. mäkikuisman, esiintyminen viittaa siihen, että alue on ollut aikaisemmin nykyistä avoimempi. Kanavan läheisyydessä sijaitsevista metsistä ei tullut esille kanavahistoriaan liittyviä huomionarvoisia lajeja. Huomioarvoiset lajit Kanavapenkereiden eteläisellä niittykaistaleella on tavattu harvinainen uustulokas pystyhanhikki (Potentilla recta). Laji on kotoisin Keski- ja Itä-Euroopassa ja se esiintyy Suomessa harvoin niityllä tai pientareella, joskus myös satamissa ja vanhoilla lastauspaikoilla. On hyvin mahdollista, että pystyhanhikki on saapunut alueella venäläisten joukkojen mukana eli kyseessä voisi hyvinkin olla sotilastulokas (polemokori). Laji on harvinainen, mutta sitä ei ole suojeltu lailla. Kanavan ympäristössä on tavattu vain muutamia, mutta hyvinvoivia yksilöitä. Alueen hoitotarve Alueen hoito ei ole kiireellinen. Puuston harvennus kanavan lähellä olisi suositeltavaa monipuolisen kasvillisuuden ja harvinaisen pystyhanhikin säilyttämiseksi niittykaistaleella kanavan lähiympäristössä. 15

17 4.3 Kukonharjun kanava Kuva 11. Kukonharjun kanavan historiallinen kartta. (Karttapohja: museovirasto). Kuva 12. Kukonharjun kanavan itäosa. Kanavan reunukset ovat rakennettu kivilohkareilla ja paalutetulla puulla. 16

18 4.3 Kukonharjun kanava Taulukko 7. Kukonharjun kanavan lajisto. Puu- ja pensaskerros Alnus incana Harmaleppä Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Juniperus communis Kataja Picea abies Kuusi Populus tremula Haapa Prunus padus Tuomi Salix aurita Virpapaju Salix phylicifolia Kiiltopaju Salix sp Paju Sorbus aucuparia Pihlaja Kenttäkerros Achillea millefolium Siakärsämö Alchemilla sp Poimulehti Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Anthriscus sylvestris Koiranputki Athyrium filix-femina Soreahiirenporras Calamagrostis Metsäkastikka arundinacea Calamagrostis canescens Viitakastikka Caltha palustris Rentukka Campanula rotundifolia Kissankello Carex acuta Viiltosara Carex elata Piukkasara Carex nigra Jokapaikansara Carex pallescens Kalvassara Cerastium arvense Ketohärkki Cirsium helenioides Huopaohdake Cirsium palustre Suo-ohdake Corallorhiza trifida Harjajuuri Cystopteris fragilis Haurasloikko Dactylorhiza maculata Maariankämmekkä Dactylus glomerata Koiranheinä Deschampsia cespitosa Nurmilauha Deschampsia flexuosa Metsälauha Equisetum arvense Peltokorte Equisetum sylvaticum Metsäkorte Filipendula ulmaria Mesiangervo Fragaria vesca Ahomansikka Galium uliginosum Luhtamatara Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolvi Glyceria fluitans Ojasorsimo Gymnocarpium Metsäimarre dryopteris Hieracium umbellatum Sarjakeltano Hierochloë odorata Lännenmaarianheinä Hypericum maculatum Särmäkuisma Juncus arcticus Ruijanvihvilä Juncus filiformis Jouhivihvilä Leontodon autumnalis Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Luzula multiflora Luzula pilosa Luzula sudetica Lychnis flos-cuculi Lycopodium clavatum Lysimachia vulgaris Maianthemum bifolium Melampyrum sylvaticum Melica nutans Nardus stricta Oxalis acetosella Paris quadrifolia Peucedanum palustre Phallaris arundinacea Phegopteris connectilis Phleum pratense Platanthera bifolia Potentilla erecta Potentilla palustris Potentilla recta Pteridium aquilinum Pyrola minor Pyrola rotundifolia Ranunculus acris Ranunculus auricomus Ranunculus reptans Rubus arcticus Rubus saxatilis Rumex acetosa Scutellaria galericulata Silene dioica Silene latifolia Solidago virgaurea Stellaria graminea Trifolium pratense Trifolium repens Vaccinium myrtillus Vaccinium uliginosum Vaccinium vitis- idea Veronica chamaedrys Veronica officinalis Vicia sepium Viola canina Viola palustris Viola riviniana Syysmaitiainen Nurmipiippo Kevätpiippo Sykeröpiippo Käenkukka Katinlieko Ranta-Alpi Oravanmarja Metsämaitikka Nuokkuhelmikkä Jäkki Ketunleipä Sudenmarja Suoputki Ruokohelpi Korpi-imarre Timotei Valkolehdokki Rätvänä Kurjenjalka Pystyhanhikki Sananjalka Pikkutalvikki Isotalvikki Nittyleinikki Kevätleinikki Rantaleinikki Mesimarja Lillukka Niittysuolaheinä Luhtavuohennokka Puna-ailakki Valkoailakki Kultapiisku Heinätähtimö Puna-apila Valkoapila Mustikka Juolukka Puolukka Nurmitädyke Rohtotädyke Aitovirna Aho-orvokki Suo-orvokki Metsäorvokki 17

19 4.3 Kukonharjun kanava Taulukko 8. Rakennusjäänteiden lajisto. Kenttäkerros Dactylis glomerata Fragaria vesca Hypericum maculatum Melica nutans Moehringia trinervia Ranunculus repens Ribes nigrum Silene dioica Veronica chamaedrys Koiranheinä Ahomansikka Särmäkuisma Nuokkuhelmikkä Lehtoarho Rönsyleinikki Mustaherukka Puna-ailakki Nurmitädyke Kuva 13. Kanavapenkereiden ulkopuolella on harvapuustoinen niittykaistale. 18

20 4.4 TELATAIPALEEN KANAVA Alueen kuvaus Telataipaleen kanava sijaitsee Sulkavan kunnan eteläosassa. Kanavan kokonaispituus on noin 200 metriä ja se halkaisee noin sata metriä leveän niemen (kuva 14). Kanavan reunukset on vahvistettu kivilohkareilla ja puupaaluilla. Laastia tms. ei ole käytetty (kuvat 15-16). Kanavan itäisillä penkereillä on polkuja, sen koillispuolella laituri ja piknikkipöytä. Polkujen ympärillä aukeaa kapea niittykaistale. Penkereitä ympäröivä metsä on levinnyt kuitenkin jo lähes kanavarakennelmiin saakka ja varjostaa koko aluetta. Kanavan länsipuolella on hoidettuja yksityisiä puutarhoja. Rantojen tuntumassa kasvaa täälläkin korkea puusto, mutta niittykaistale esiintyy enää vain laikuittain (kuva 17). Alueen lajisto Kanavaympäristön kasvillisuus koostu pääosin metsä- ja niittylajeista. Kanavaa ympyröivä metsä on kosteaa ja rehevää, niittyalueet ovat tuoreita. Alueelta tavataan vastaavasti eniten rantametsien sekä tuoreen ja keskiravinteisten niittyjen kasveja (taulukko 9). On todennäköistä, että alue on aikaisemmin ollut avoimempi, ja että niittykasvien osuus on ollut erityisesti kanavan itäpuolella suurempi. Aluetta varjostaa nykyään korkea puusto, ja kanavapenkereet metsittyvät nopeasti. Huomionarvoiset lajit Inventoinneissa ei tavattu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai muutenkaan huomionarvoisia lajeja. Alueen hoitotarve Alueen hoito ei ole kasvilajiston suojelun osalta tarpeen. Maisemallisista syistä puustoa voitaisiin harventaa kanavan lähellä. Toimenpide edistäisi niittykasvillisuuden säilymistä tai leviämistä alueella. 19

21 4.4 Telataipaleen kanava Kuva 14. Telataipaleen kanavan historiallinen kartta. (Karttapohja: museovirasto). Kuva 15. Telataipaleen itäpuoli. Rannoilla kasvaa korkea puusto ja rantaviivaa myöten kasvaa mitä ilmeisemmin istutettu koivukujanne. 20

22 4.4 Telataipaleen kanava Kuva 16. Telataipaleen kanavan reunukset on vahvistettu kivilohkareilla ja puupaaluilla. Kuva 17. Telataipaleen Kanavan länsipuolella on hoidettuja yksityisiä puutarhoja. Rantojen tuntumassa vallitsee kuitenkin korkea puusto. 21

23 4.4 Telataipaleen kanava Taulukko 9. Telataipaleen kanavan lajisto. Puu- ja pensaskerros Almus incana Harmaleppä Alnus glutinosa Tervaleppä Betula pendula Rauduskoivu Betula pubescens Hieskoivu Juniperus communis Kotikataja Picea sp Koristekuusi Pinus sylvestris Mänty Populus tremula Haapa Prunus padus Tuomi Ribes rubrum Lännenpunaherukka Rosa acicularis Karjalanruusu Salix alba Hopeapaju Salix myrsinifolia Mustuvapaju Salix phylicifolia Kiiltopaju Salix sp Paju Syringa vulgaris Syreeni Kenttäkeros Achillea millefolium Siankärsämö Aegopodium podagraria Vuohenputki Alchemilla sp Poimulehti Alopecurus geniculatus Polvipuntarpää Alopecurus pratensis Nurmipuntarpää Anemone nemorosa Valkovuokko Anthoxanthum odoratum Tuoksusimake Anthriscus sylvestris Koiranputki Artemisia vulgare Pujo Athyrium filix- femina Soreahiirenporras Calamagrostis canescens Viitakastikka Caltha palustris Rentukka Campanula glomerata Peurankello Capsella bursa-pastoris Lutukka Carex acuta Viiltosara Carex nigra Jokapaikansara Carex pallescens Kalvassara Carum carvi Kumina Cerastium arvense Ketohärkki Cirsium palustre Suo-ohdake Convallaria majalis Kielo Dactylis glomerata Koiranheinä Deschampsia cespitosa Nurmilauha Deschampsia flexuosa Metsälauha Epilobium angustifolium Maitohorsma Epilobium collinum Mäkihorsma Epilobium palustre Suohorsma Equisetum arvense Peltokorte Festuca ovina Lampaannata Festuca rubra Punanata Fragaria vesca Ahomansikka Galium uliginosum Glyceria fluitans Hypericum maculatum Iris sibirica Juncus filiformis Knautia arvense Lathyrus pratensis Leucanthemum vulgare Lupinus plathyphyllos Luzula multiflora Luzula pallidula Luzula pilosa Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Matteucia struptiopteris Melampyrum sylvaticum Myosotis laxa Oxalis acetosella Phalaris arundinacea Phleum pratense Phragmites australis Pimpinella saxifraga Platanthera bifolia Poa nemoralis Poa palustris Poa pratensis Polemonium caeruleum Potentilla erecta Potentilla norvegica Pteridium aquilinum Pyrola minor Ranunculus acre Ranunculus peltatus Ranunculus polyanthemos Rorippa palustris Rumex longifolius Saponaria officinalis Scrophularia nodosa Stellaria graminea Tanacetum vulgare Taraxacum sp Trientalis europaea Trifolium pratense Urtica dioica Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Vaccinium vitis-idea Veronica chamaedrys Veronica officinalis Vicia cracca Viola canina ssp montana Luhtamatara Ojasorsimo Särmäkuisma Siperiankurjenmiekka Jouhivihvilä Ruusuruoho Niittynätkelmä Päivänkakkara Komealupini Nurmipiippo Kalvaspiippo Kevätpiippo Rantakukka Oravanmarja Kotkansiippi Metsämaitikka Rantalemmikki Käenkaali Ruokohelpi Timotei Järviruoko Pukinjuuri Valkolehdokki Lehtonurmikka Rantanurmikka Niittynurmikka Lehtosinilatva Rätvänä Peltohanhikki Sananjalka Pikkutalvikki Niittyleinikki Järvisätkin Aholeinikki Rantanenätti Hevonhierakka Suopayrtti Syyläjuuri Heinätähtimö Pietaryritti Voikukka Metsätähti Puna-apila Nokkonen Mustikka Puolukka Puolukka Nurmitädyke Rohtotädyke Hiirenvirna Aho-orvokki 22

24 Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö Keskuskatu 19, KOTKA Puhelin (05) , Faksi (05)

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen

KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Kasvistoinventointiraportti. Harjoitustyönä. Komonen. Turku, Halinen. Julia Heikkilä

Kasvistoinventointiraportti. Harjoitustyönä. Komonen. Turku, Halinen. Julia Heikkilä Kasvistoinventointiraportti Harjoitustyönä Komonen Turku, Halinen Julia Heikkilä 2008 Tutkimuskohde Kasvistoinventoinnin kohteena on rautakautisten hautakumpujen alue Aurajoen rannalla, noin 850 metriä

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi

Luontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215 1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä-

Lisätiedot

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.

Lisätiedot

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Hanna Tuominen 10.10.2007 Aurajokisäätiö Varkaantie - Maisematie -hanke SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Varkaantien luonnonkuvaus 3 3. Varkaantien

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

Perinnebiotooppiinventointi

Perinnebiotooppiinventointi Perinnebiotooppiinventointi Särkilahti, Sysmä Tiia Kiiski 21.11.2011 Tiia Kiiski Tiia.kiiski@gmail.com 050 329 9595 Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITE... 3 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010

Lisätiedot

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...

Lisätiedot

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...

Lisätiedot

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona

Lisätiedot

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Tässä kuvatut luontoarvot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelmatyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä alueelta

Lisätiedot

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) PUTKILOKASVIEN LAJILUETTELOT (nimistö: Hämet-Ahti ym. 1998 ja 2005) Hamina, Pappilansaaren suojelualue... 2 Hamina, Pappilansaaren niitty... 5 Hamina,

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 32/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN

Lisätiedot

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila

Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 1 JOHDANTO Laajaniemen leirikeskus sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella noin 10 kilometriä keskustaajamasta

Lisätiedot

Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys

Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 10.10.2008 10.10.2008 Solvalla, luontoselvitys 1 (13) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Nro Sivu 1 (2 ) Viranomaispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Nro Sivu 1 (2 ) Viranomaispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Nro 788113 Sivu 1 (2 ) Viranomaispalvelut 19.09.2018 Maankäytön suunnittelu Hämeenlinnan kaupunki Wetterhoffinkatu 2 13100 HÄMEENLINNA 10 LAUSUNTO Kohde Kaavoitus Päiväys 19.09.2018

Lisätiedot

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009 Ruijanesikko on alkukesän kukkija Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VALKIAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutos koskee korttelialueita 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousalueita. Kankaanpään kaupungin Karhoismajan kylän tilaa Tukimaa 214-407-1-68.

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86

TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuusselvitykset 2009. Merikohokki on alueen saarilla yleinen Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 70/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys

Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 11 1 Kuva: Rosmariinipaju (Salix rosmariinifolia) Sampo III:n metsässä. Kannen kuva: Heinä-

Lisätiedot

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016

Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016 Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Karjan laidunnuksen myötä

Lisätiedot

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.11.2015 Viite 1510020078 HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä 2.11.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

SIPOON HANSAKSEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS 2007

SIPOON HANSAKSEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS 2007 SIPOON HANSAKSEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS 2007 Rauno Yrjölä Sirkka Virrankoski Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2007 1 Sipoon kunta Kaavoittaja Heidi Saaristo PL 7 04131 SIPOO 2 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VALKIAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavamuutos koskee korttelialueita 3 ja 4 sekä maa- ja metsätalousalueita. Kankaanpään kaupungin Karhoismajan kylän tilaa Tukimaa 214-407-1-68.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006

SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 Elina Vaskelainen Sirkka-Liisa Virrankoski Hannu Sarvanne Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2006 3.2.2 Hansaksen asemakaavan muutos, Söderkulla

Lisätiedot

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2009 Raaseporin kaupunki /Silvestris luontoselvitys oy: 2 (9) Sisältö 1. Yleistä...3 2. Alueiden kuvaukset

Lisätiedot

uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys Kalimenkyläntie 212 gsm + 358 040 759 2277 natans@dnainternet.

uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys Kalimenkyläntie 212 gsm + 358 040 759 2277 natans@dnainternet. n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U LASSI KALLEINEN uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys gsm + 358 040 759 2277 natans@dnainternet.net y = 1833650-6

Lisätiedot

LAITILAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOSELVITYS

LAITILAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOSELVITYS LAITILAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEIDEN LUONTOSELVITYS Riina Ala-Risku Pohjanmaan Luontotieto 20.06.2008 1. YHTEENVETO Laitilan asemakaavan muutosalueiden luontoselvitys tehtiin 11.05-18.06.2008.

Lisätiedot

PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3 2.2 LIITO-ORAVAKARTOITUS...

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONTOKARTOITUS 2007. Kansi - luontoselvitys 2007.doc

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONTOKARTOITUS 2007. Kansi - luontoselvitys 2007.doc VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONTOKARTOITUS 2007 Kansi - luontoselvitys 2007.doc 1 1. Yleistä Kaakkois-Suomen tiepiiri käynnisti talvella 2006 2007 ympäristövaikutusten arvioinnin

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS HANKO TJÄRUHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 18.8.2014. Korjattu27.3.2015 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö

Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö Liite 1: Pornaistenniemen tervaleppälehdon luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Pornaistenniemi on Viikinrannassa, Vanhankaupunginkosken ja Viikin- Vanhankaupunginlahden suojelualueen välissä sijaitseva rehevä

Lisätiedot

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys 201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot Malgorzata Gabrych Maisema-arkkitehti / Landscape Architect Jatko-opiskelija /PhD student Viides Ulottuvuus -hanke Luonnontieteellinen keskusmuseo HENVI & WDC Käytännön

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys 31.8.0 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 1 2.3 UHANALAISUUSLUOKITUS

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 93/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Liito-oravaselvitys...

Lisätiedot

67 metsäkasvia Helsingissä. Lajeja (15) (96) (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12)

67 metsäkasvia Helsingissä. Lajeja (15) (96) (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12) 67 metsäkasvia Helsingissä Lajeja 31-41 (15) 21-30 (96) 11-20 (417) 1-10 (400) ei tutkittu (12) 67 METSÄKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Convallaria majalis Kielo 830

Lisätiedot

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA Juha Riihimäki Minna Kuoppala

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA Juha Riihimäki Minna Kuoppala 0 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN JA SEN KEHIT- TÄMISEN VAIKUTUKSET VESIKASVILLISUUTEEN - KOEALOJEN SEURANTATUTKIMUS VUONNA 2008 Juha Riihimäki Minna Kuoppala Suomen ympäristökeskus Vesistöalueiden integroitu

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot