Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys"

Transkriptio

1 Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä

2 Sisällys JOHDANTO SUUNNITTELUALUE Kallio- ja maaperä Maankäyttö Vesistöt Metsät ja suot KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Menetelmät Kasvillisuuskuviot Luontotyypit Luontotyyppien paikantaminen Arvokkaat luontotyypit... 4 KASVISTO Kasviston lajimäärä ja alkuperä Uhanalaiset ja harvinaiset kasvit LEPAKOT Menetelmät Tulokset Lepakkohavainnot Lepakoille tärkeät alueet LIITO-ORAVA LINNUSTO Menetelmät Pesimälinnusto Huomionarvoiset linnut Linnustolle tärkeät alueet YHTEENVETO JA TAVOITTEET...20 Liite. Keituri-Vihriälän alueen kasvisto...23

3 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Keituri-Vihriälän asemakaavaa varten. Tavoitteena on ollut () paikantaa ja rajata arvokkaat luontokohteet, (2) saada riittävän tarkat tiedot huomionarvoisten eläinten ja kasvien esiintymistä ja (3) antaa tulosten perusteella suosituksia maankäytön suunnittelua varten. Tavoitteiden taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain ( ) vaatimus ekologisesti kestävästä kehityksestä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttämisestä (5 ). Luontoselvitykseen sisältyvät: kasvillisuus- ja kasvistoselvitys, arvokkaiden luontotyppien paikantaminen, liito-oravaselvitys, lepakkoselvitys ja linnustoselvitys. 2 SUUNNITTELUALUE 2. Kallio- ja maaperä Kallioperäkartan mukaan Virtain keskustan itäosassa kallioperä on muodostunut pääosin granodioriitista. Suunnittelualueen pohjoisosan halki kulkee luode-kaakko suuntainen kiillegneissivyöhyke. Kasvillisuuden kannalta kallioperän kivilajikoostumus on epäedullinen. Keiturinniemen pohjoisreunalla esiintyy myös emäksisiä ja intermediäärisiä vulkaanissyntyisiä kiviä, mutta näillä ei kuitenkaan ole havaittavaa vaikutusta suunnittelualueen kasvillisuuteen. Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan pienpiirteisesti vaihtelevaa ja korkeuserot ovat kohtalaisen pieniä, enimmillään noin 5 metriä. Maanpinnan muodot noudattelevat rikkonaisen kallioperän muotoja, ja peruskallion päällinen kivennäismaakerros on yleisesti ohut. Keiturin laajan kallioselänteen lakiosat kohoavat yli 20 metriä läheisten vesistöjen tasosta. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan kalliomaata. Alueen pohjoisosassa kalliopinnat kattavat 0-30 % maapinta-alasta. Kalliomaiden painanteisiin on syntynyt pienialaisia ja ohutturpeisia soistumia. Peruskallion päällä olevan kivennäismaakerroksen paksuus lisääntyy hieman suunnittelualueen eteläosassa. Rakennetuille alueille on tuotu sora- ja hiekkamaata muualta. 2.2 Maankäyttö Suunnittelualueen pinta-ala on noin 42 hehtaaria (kuva ). Asemakaava-alueeseen kuuluu noin kahdeksan hehtaarin laajuinen osa Virtain keskustaajama-aluetta. Tämä osa on lähes kokonaan rakennettua (teitä, rakennuksia, pihoja ja pysäköintialueita). Loput noin 34 hehtaaria on pääosin metsää ja kalliota. Alue rajautuu pientaloalueisiin, osaksi myös kerrostaloalueisiin ja koillisosassa metsäalueisiin. 2

4 Kuva. Suunnittelualue. 2.3 Vesistöt Suunnittelualueella ei ole merkittäviä pintavesiä eikä pohjaveden purkautumisalueita. Pohjaveden muodostumisalueena kallioisilla mailla on vähäinen merkitys. 2.4 Metsät ja suot Suunnittelualueen metsät ovat pääosin kuivaa (CT) ja kuivahkoa (VT) kangasta. Kangasmetsiä luonnehtii ohut peruskallion päällä oleva kivennäismaakerros, kalliopaljastumien yleisyys ja paikoin lohkareisuus. Kalliometsien osuus kasvaa alueen pohjoisosassa. Tuoretta kangasta on parin kuvion verran Keiturin rakennettujen alueiden tuntumassa. Kallioiden välisiin painanteisiin on syntynyt enimmäkseen pienialaisia kalliosoistumia, joiden kasvillisuus on rämesoiden kaltaista. Laajin suo, runsaan puolen hehtaarin kokoinen korpiräme, sijaitsee suunnittelualueen pohjoisosassa Vihriälän kalliometsäalueella. Kalliometsät sekä kuivat ja kuivahkot kankaat ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Taajamaalueen metsät ovat pihojen ja teiden välisiä reunavaikutteisia pikkumetsiköitä. Näissä 3

5 valtapuina vaihtelevat mänty, rauduskoivu ja kuusi. Sairaalan ja koulun välisellä rakennetulla alueella metsäkasvillisuus on voimakkaan kulttuurivaikutteista ja paikoin rehevöitynyttä. 3 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 3. Menetelmät Suunnittelualueen kasvillisuus selvitettiin jakamalla alue puuston ja aluskasvillisuuden perusteella kasvillisuuskuvioihin. Kuvioiden rajat piirrettiin maastossa suurimittakaavaiselle (: 7 500) kartalle. Kultakin kuviolta selvitettiin ja merkittiin ylös geomorfologiset perustiedot sekä arvioitiin luonnontilaan ja kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät. Kuvioiden kasvisto tutkittiin kerroksittain (puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerros), ja havaitut lajit jaoteltiin valta- ja seuralaislajeihin. Alueen kasvillisuus on kuvattu kuvioittain luvussa 3.2. Taajama-alueella kasvillisuuskuvioiksi rajattiin kaikki rakennettujen osien ulkopuoliset viheralueet, kuten pikkumetsiköt, puistot ja laajimmat piennaralueet, mutta ei pysäköintialueita, teitä eikä pihoja. Kasvillisuustutkimuksen yhteydessä kirjattiin kaikki alueella havaitut putkilokasvit (liite ). Kasvisto selvitettiin koko suunnittelualueelta pihoja lukuun ottamatta. Kasvillisuuskuviointi ja kasvistolista tehtiin kesä-heinäkuussa Kasvillisuuskuviot. Kanervatyypin männikköä (Pinus sylvestris) ohuen kivennäismaakerroksen peittämällä kallioisella maalla. Pienten kalliopaljastumien osuus kuvion pinta-alasta on noin 5 %, ja kalliokohoumien välisten soistumien osuus on noin 0-5 %. Valtapuusto on tasarakenteista, 45 vuotta vanhaa ja melko väljää. Niukassa aluspuustossa ja osin pensaskerroksessa on rauduskoivua (Betula pendula), mäntyä, pajuja (Salix spp.) ja katajaa (Juniperus communis). Varpuvaltaisen kenttäkerroksen valtalajina laikuittain vaihtelevat puolukka (Vaccinium vitis-idaea), kanerva (Calluna vulgaris) ja mustikka (Vaccinium myrtillus), soistuneiden kohtien tuntumassa myös juolukka (Vaccinium uliginosum) ja suopursu (Ledum palustre). Kalliopaljastumilla on poronjäkälien (Cladonia spp.), palleroporonjäkälän (Cladonia stellaris) ja hirvenjäkälän (Cetraria islandica) peitteitä. Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal (Hylocomium splendens) ja seinäsammal (Pleurozium schreberi), soistuneissa kohdissa myös kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium). Pohjankynsisammalta (Dicranum drummondii) on yleisesti pieninä laikkuina. 2. Kanerva- ja puolukkatyypin männikköä ohuen kivennäismaakerroksen peittämällä kallioisella maalla. Kuvion keskellä on pieni soistuma, mutta muuten kalliopaljastumat ja soistuneet laikut lähes puuttuvat. Puusto on melko tiheää ja latvus kerroksellinen. Aluspuustossa on jonkun verran rauduskoivua, kuusta (Picea abies) ja haapaa (Populus tremula), pensaskerroksessa myös katajaa. Varpuvaltaisen kenttäkerroksen valtalajina laikuittain vaihtelevat puolukka, kanerva ja mustikka. Niukkoina kasvavat nuokkutalvikki (Orthilia secunda), kangasmaitikka (Melampyrum pratense), juolukka ja suopursu. Lähes 4

6 yhtenäisen pohjakerroksen muodostavat metsäkerrossammal ja seinäsammal. 3. Varttunutta kanervatyypin männikköä ohuen kivennäismaakerroksen peittämällä kallioisella ja lohkareisella maalla. Kalliopaljastumien osuus on noin 5 % kuvion pintaalasta. Seka- ja aluspuustossa on vaihtelevasti rauduskoivua ja kuusta. Varpuvaltaisen kenttäkerroksen valtalajina laikuittain vaihtelevat puolukka, kanerva ja mustikka, soistuneiden kohtien tuntumassa myös juolukka ja suopursu. Kuva 2. Mäntymetsää Keiturin asutusalueen pohjoispuolella (kuvio ). 4. Varttunutta puolukkatyypin männikköä loivassa itään viettävässä lohkareisessa rinteessä. Pieniä kalliopaljastumia ja soistumia on yhteensä noin 0 % kuvion pinta-alasta. Puusto on tasarakenteista, ja aluspuusto lähes puuttuu. Pensakerroksessa on kohtalaisesti lehtipuiden taimia, kuusta ja katajaa. Aluskasvillisuus on puolukan ja mustikan vallitsemaa varvikkoa. Nuokkutalvikkia ja kangasmaitikkaa kasvaa harvakseltaan varpujen seassa. Soistumissa runsastuvat juolukka, suopursu ja etelänvariksenmarja (Empetrum nigrum ssp. nigrum). Pohjakerroksessa vallitsevat metsäkerrossammal ja seinäsammal, soistuneissa kohdissa myös kangasrahkasammal ja korpikarhunsammal (Polytrichum commune). 5. Varttunutta ja nuorta kuivahkon kankaan männikköä kallioisessa rinteessä. Avokalliolaikkujen osuus kasvaa kuvion pohjoisosassa 5 prosenttiin. Tasarakenteisen valtapuuston seassa kasvaa vähän rauduskoivua ja kuusta. Niukassa aluspuustossa ja 5

7 pensaskerroksessa on paikoin pihlajaa (Sorbus aucuparia), katajaa ja kuusta. Kenttäkerros on puolukan luonnehtimaa varvikkoa, ja laikkuina kasvavat etelänvariksenmarja, mustikka, suopursu ja juolukka. Pohjakerroksen muodostavat seinäsammal ja metsäkerrossammal. Kallioisilla kohdilla on yleisesti poronjäkälälaikkuja. Kuva 3. Suunnittelualueen pohjoisosan kasvillisuuskuviot. Kuviot -3 ja Nuorta tuoreen kankaan mänty-kuusi metsää. Puusto on tiheähköä ja tasarakenteista. Kenttäkerros on mustikkavaltaista varvikkoa. Puolukkaa kasvaa melko runsaasti seassa ja paikoin on myös vanamoa (Linnaea borealis), oravanmarjaa (Maianthemum bifolium) ja yövilkkaa (Goodyera repens). Kuviolla on myös pari heinittynyttä metsäkastikan (Calamagrostis arundinacea) valllitsemaa laikkua, joiden tuntumassa kasvavat kevätpiippo (Luzula pilosa), karhunputki (Angelica sylvestris) ja metsätähti (Trientalis europaea). Lähes yhtenäisessä pohjakerroksessa peitteitä muodostavat seinäsammal, isokynsisammal (Dicranum majus) ja metsäkerrossammal. 7. Kallioinen nuorta männikköä kasvava kanervatyypin männikkökumpare. Kumpareen yläosassa on laikuittaisia kanervakasvustoja. Alempana puolukka, mustikka ja suopursu runsastuvat vallitseviksi. 6

8 8. Tuore heinäniitty. Kasvillisuus on korkeaa, heinä- ja ruohovaltaista. Valtalajeina kasvavat koiranheinä (Dactylis glomerata), timotei (Phleum pratense ssp. pratense), koiranputki (Anthriscus sylvestris), voikukka (Taraxacum sp.) ja vuohenputki (Aegopodium podagraria). 9. Varttunutta mäntyvaltaista puolukkatyypin sekametsää. Seka- ja aluspuustossa on kohtalaisen runsaasti kuusta ja koivua. Kuvion koillisosassa puusto muuttuu enemmän mäntyvaltaiseksi. Aluskasvillisuus on mustikka- ja puolukkavaltaista varvikkoa. 0. Kuivahkon kankaan harventamaton koivutaimikko. Koivun taimien seassa on harvakseltaan kuusta, mäntyä ja pihlajia. Aluskasvillisuudessa on varpuvaltaisten osien ohella laajalti heinittyneitä laikkuja, joissa kasvavaa vadelmaa (Rubus idaeus), metsäkastikkaa, metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) ja oravanmarjaa.. Varttunutta kuivahkon kankaan männikköä loivassa kallioisessa rinteessä. Tasarakenteisen valtapuuston seassa kasvaa vähän rauduskoivua ja kuusta. Niukassa aluspuustossa ja pensaskerroksessa on paikoin pihlajaa, katajaa ja kuusta. Kenttäkerros on puolukan luonnehtimaa varvikkoa, ja laikkuina kasvavat etelänvariksenmarja, mustikka, suopursu ja juolukka. 2. Kallioista vanhaa mäntymetsää ja kalliomännikköä. Avokallioiden osuus vaihtelee % välillä. Puuston ikä- ja kokorakenne vaihtelevat, ja vanhoja kilpikaarnaisia puita kasvaa harvakseltaan koko kuvion alueella. Kuusta ja rauduskoivua kasvaa vähän aluspuustossa. Varpuvaltaisessa kenttäkerroksessa valtalajeina vaihtelevat kanerva, puolukka, etelänvariksenmarja, mustikka ja soistuneessa kohdissa myös juolukka ja suopursu. Avokalliopinnoilla on poronjäkälä- ja palleroporonjäkäläpeitteitä. 3. Kuivahkon kankaan harventamatonta ja tiheää koivu-mänty taimikkoa. Pensaskerroksessa on vadelmaa, pajuja ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vuorottelevat varpuvaltaiset osat ja heinittyneet laikut. Kuvion eteläpäässä on putken suun kosteikkonotko, jossa kasvillisuus muuttuu reheväksi ja ruohovaltaiseksi. Kostealla osalla aluskasvillisuutta luonnehtivat suo-ohdake (Cirsium palustre), viitakastikka (Calamagrostis canescens) ja hiirenporras (Athyrium filix-femina). 4. Ohutturpeinen soistuma kallioalueen painanteessa. Kasvillisuus vastaa lähinnä isovarpuista kangasrämettä ja korpirämettä. Valtapuustona on nuori männikkö, jossa puiden pituus on 6-5 metriä. Pensaskerroksessa on virpapajua (Salix aurita), tuhkapajua (S. cinerea), pajuristeymää, kuusta ja hieskoivua (Betula pubescens). Aluskasvillisuutta luonnehtivat isot varvut juolukka ja suopursu. Runsaina kasvavat myös mustikka, puolukka, etelänvariksenmarja ja paikoin tupasvilla (Eriophorum vaginatum). Niukkoja ja paikoittaisia ovat maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata), pallosara (Carex globularis), nuokkutalvikki ja herttakaksikko (Listera cordata). Pohjakerroksen peittävimmät lajit ovat varvikkorahkasammal (Sphagnum russowii), punarahkasammal (S. magellanicum), korpirahkasammal (S. girgensohnii), seinäsammal ja metsäkerrossammal. 5. Kuivan kankaan varttunutta melko tasarakenteista ja harvahkoa männikköä. Mäntyjen seassa kasvaa vähän rauduskoivua ja kuvion pohjoisosassa kuusta. Kuvion pohjoisosassa 7

9 puuston tiheys ja kuusen osuus latvuksessa vähän kasvaa. valtavarpuina vuorottelevat kanerva, puolukka, mustikka ja suopursu. Kenttäkerroksessa 6. Varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Seka- ja aluspuustossa kasvaa jonkun verran rauduskoivua ja kuusta sekä pensaskerroksessa vadelmaa ja pari katajaa. Aluskasvillisuus on kuvion keskiosassa mustikkavarvikkoa, muualla laajalti reunavaikutuksen takia heinittynyttä, rehevöitynyttä ja vaihtelevaa. Laajalti runsaina kasvavat metsäkastikka, keltano (Hieracium sp.), maitohorsma (Epilobium angustifolium), nuokkutalvikki, voikukka, niittynurmikka (Poa pratensis) ja sananjalka (Pteridium aquilinum). Kuva 4. Suunnittelualueen eteläosan kasvillisuuskuviot. Kuviot 3, 4 ja Tien ja pysäköintialueen välinen kalliopohjainen, reunavaikutuksen takia valoisa pikkumetsikkö. Valtapuuston muodostavat kooltaan vähän vaihtelevat isot männyt, ja aluspuustossa on rauduskoivua. Aluskasvillisuus on kuvion keskellä puolukka- ja kanervavaltaista varvikkoa, muualla heinittynyttä. Kuvion reunoilla on 3-8 metriä leveät piennarvyöhykkeet, joilla on tuoreen niityn monilajista kasvillisuutta. Runsaina kasvavat päivänkakkara (Leucanthemum vulgare), nurmitähkiö, puna-apila (Trifolium pratense), rätvänä (Potentilla erecta) ja hiirenvirna (Vicia cracca). 8. Tien ja pysäköintialueen välinen kalliopohjainen valoisa pikkumetsikkö. Puusto koostuu rauduskoivuista. Aluskasvillisuus on heinävaltaista metsäkastikan, metsälauhan, nurmiröllin (Agrostis capillaris) ja nurmitähkiön kasvaessa runsaimpina. Ruohoista pieniä 8

10 kasvustolaikkuja muodostavat siankärsämö (Achillea millefolium), valkoapila (Trifolium repens), paimenmatara (Galium album) ja niittynätkelmä (Lathyrus pratensis). Kuva 5. Sairaalan itäpuolinen pikkumetsikkö (kuvio 8). 9. Nuorta kuivahkon kankaan männikköä kivikkoisella ja vähän kallioisella maalla. Ylispuustossa on pari isoa mäntyä ja aluspuustossa vähän kuusta. Mustikka vallitsee varpuvaltaisessa kenttäkerroksessa, ja runsaita ovat myös puolukka, kanerva, etelänvariksenmarja ja suopursu. 20. Niukkapuustoista kävelytien varren heinittynyttä ruohostoa. Pihan reunalla kasvaa seitsemän isoa mäntyä ja vähän pienempiä rauduskoivuja, pihlajia, kuusia sekä pari katajaa. Rehevässä ja tiheässä kenttäkerroksen kasvillisuus on monilajista ja laikuittain vaihtelevaa. Runsaita ovat karhunputki, metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana), korpikastikka (Calamagrostis purpurea), maitohorsma, nurmitädyke (Veronica chamaedrys), koiranputki, harakankello (Campanula patula), vuohenputki ja voikukka. 2. Mäntyvaltaista vanhaa kuivahkon kankaan sekametsää. Niukassa aluspuustossa kasvaa rauduskoivua, kuusta ja pihlajaa, kuvion länsiosan halki kulkevan sähkölinjan alla myös raitaa (Salix caprea) ja vaahteraa (Acer platanoides). Aluskasvillisuudessa vuorottelevat varvikkolaikut ja heinittyneet kohdat. Valtavarpuina kasvavat mustikka, puolukka ja kanerva. Heinittyneissä kohdissa on metsäkastikkaa, niittynurmikkaa ja metsälauhaa. Niukkoina kasvavat kangasmaitikka, vanamo ja etelänvariksenmarja. 9

11 Sähkölinjan alla kosteassa notkossa kasvaa heinien seassa myös metsäalvejuurta ja metsäkortetta (Equisetum sylvaticum). 22. Kuivahkon kankaan latvukseltaan kerroksellista sekametsää. Mänty vallitsee ylimmässä latvuskerroksessa, seka- ja aluspuustossa on kuusta ja hieskoivua. Kenttäkerros on mustikkavaltaista varvikkoa, jossa suopursu ja juolukka muodostavat paikoin laikkukasvustoja. Kallioisten laikkujen tuntumassa runsastuvat kangasmaitikka ja kanerva. Kuva 6. Rantatien puisto (kuvio 23). 23. Puisto, jossa kasvaa harvakseltaan isoja mäntyjä ja rauduskoivua. Leikkonurmikolla on kohtalaisen runsaasti pienikokoisia ruohoja, kuten niittyhumala (Prunella vulgaris), kyläpiharatamo (Plantago major ssp. major), pihatatar (Polygonum aviculare), rönsyleinikki (Ranunculus repens), voikukka, pihatähtimö (Stellaria media), valkoapila ja siankärsämö. 3.3 Luontotyypit 3.3. Luontotyyppien paikantaminen Tässä luontoselvityksessä on paikannettu lakisääteisten suojelualueiden, kuten luonnonsuojelulain (29 ) suojeltavien luontotyyppien, metsäasetuksen (0 ) erityisen arvokkaiden elinympäristöjen ja vesilain (5a ja 7a ) luontotyyppien lisäksi kaikenlaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Arvokkaiden luontotyyppikohteiden rajaukset perustuvat kasvillisuusselvitykseen. Lajitietojen, luonnontilan ja edustavuuden 0

12 perustella kullekin arvokohteelle on määritetty luonnonsuojelullista arvoa kuvastava arvoluokka seitsemänportaisella asteikolla: P- = lähiympäristöstä poikkeava kohde P = paikallisesti arvokas P+= paikallisesti arvokas, lähellä maakunnallista tasoa M- =maakunnallisesti arvokas, puutteita luonnontilassa M =maakunnallisesti arvokas M+=maakunnallisesti arvokas, lähellä valtakunnallista tasoa V = valtakunnallisesti arvokas Arvokkaat luontotyypit Kasvillisuusselvityksen perusteella alueella on kaksi arvokasta luontotyyppikohdetta: Vihriälän kalliometsä (kasvillisuuskuvio 2, alue ) ja kalliometsäalueella sijaitseva pieni suo (kasvillisuuskuvio 4, alue 2). Kummankin alueen arvoluokka on lähiympäristöstä poikkeava kohde (P-). Kuva7. Arvokkaat luontotyyppikohteet (alueet ja 2). Alue. Kalliometsä on puustoltaan vanhaa luonnontilaista kalliomännikköä (kuvio 2). Vanhoja kilpikaarnaisia puita kasvaa harvakseltaan koko kuvion alueella, ja lahopuustoa on

13 jonkun verran. Lahopuusto koostuu tuulenkaadoista, yksittäisistä vanhoista maapuista, muutamasta kelopökkelöstä ja kuolevasta pystypuustosta. Metsän linnustoon kuuluvat töyhtötiainen, vihervarpunen, pajulintu, harmaasieppo ja käpytikka. Lisäksi kalliometsä on osa palokärjen reviiriä. Karukkokankaita vajaatuottoisempana kalliometsäalue täyttää metsälain erityisen tärkeän elinympäristökohteen kriteerit. Kasvillisuuden edustavuus ja luonnontila ovat hyvää tasoa. Kuva 8. Kallionotkon suota (alue 2). Alue 2. Kalliometsärinteen painanteessa sijaitseva pieni korpiräme on ojittamattomana suona huomionarvoinen kohde. Suon kasvillisuustyypeistä korpiräme on Etelä-Suomessa uhanalainen ja isovarpuräme silmälläpidettävä luontotyyppi. Kasvillisuuden edustavuus ja suon luonnontila ovat hyvää tasoa. Luonnontilaa heikentää vanha ojitus, josta on merkkinä suon pohjoispäässä oleva lähes täysin umpeutunut ojan pätkä. Soistuman huomionarvoiseen lajistoon kuuluu alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltu herttakaksikko. 4 KASVISTO 4. Kasviston lajimäärä ja alkuperä Suunnittelualueelta löydettiin 79 putkilokasvitaksonia 2 (liite ). Kasvisto koostuu

14 suunnittelualueella alkuperäisistä metsä-, kallio- ja suokasveista sekä eri aikoina saapuneista tulokkaista. Alkuperäisten kasvien määrä on pieni, vain 67 taksonia (37,4 %), mikä kuvastaa metsä- ja suokasvillisuuden vähäistä vaihtelua. Loput 2 kasvia ovat suunnittelualueella tulokkaita. Tulokkaat voidaan jakaa apofyytteihin (23 kasvia), muinaistulokkaisiin (66 kasvia), uustulokkaisiin ( kasvia) ja puutarhakarkulaisiin (2 kasvia). Apofyytit ovat Virtain seudulla alkuperäisiä, mutta suunnittelualueelle kasvit ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena. Apofyyttejä ovat muun muassa vuohenputki (Aegopodium podagraria), rantakanankaali (Barbarea stricta), huopaohdake (Cirsium helenoides), peltokorte (Equisetum arvense), ruokohelpi (Phalaris arundinacea) ja keltamaksaruoho (Sedum acre). Muinaistulokkaiden joukossa on suuri määrä (64 taksonia) yleisiä kasveja. Osa Virtain seudulla muinaistulokkaiksi luokitelluista kasveista on suunnittelualueella uustulokkaita. Muiden tulokkaiden tapaan muinaistulokkaat kasvavat teiden pientareilla ja taajama-alueen pikkumetsiköissä. Esimerkkejä muinaistulokkaista ovat siankärsämö (Achillea millefolium), harakankello (Campanula patula), päivänkakkara (Leucanthemum vulgare), kylänurmikka (Poa annua), pikkulaukku (Rhinanthus minor) ja peltovillakko (Senecio vulgaris). Uustulokkaita ovat muun muassa pietaryrtti (Tanacetum vulgare), amerikanhorsma (Epilobium adenocaulon), pihasaunio (Matricaria matricarioides), tahmavillakko (Senecio viscosa) ja komealupiini (Lupinus polyphyllus). Puutarhakarkulaisista suurin osa on pihoilta vain vähän matkaa levinneitä koristepensaita, kuten pihasyreeni (Syringa vulgaris) ja siperianhernepensas (Caragana arborescens). Myös alueelta löydetyt vaahteran (Acer platanoides) ja tammen (Quercus robur) taimet ovat todennäköisesti lähistön puutarhoista tai puistoista peräisin. Yllättävimmät puutarhakarkulaiset ovat Ranta-Keiturin tien vierustan niityllä kasvanut valkonarsissi (Narcissus poëticus) ja Sairaalantien ojasta löytynyt taponlehti (Asarum europaeum). Yksikään karkulainen ei ole päässyt suunnittelualueella levittäytymään yleiseksi. 4.2 Uhanalaiset ja harvinaiset kasvit Suunnittelualueelta ei tunneta uhanalaisten tai harvinaisten kasvien esiintymiä. Näitä ei myöskään löytynyt kasvistoselvityksessä. Huomionarvoiseen lajistoon kuuluu lähinnä vain yhdessä kalliosoistumassa (kuvio 4) kasvava herttakaksikko (Listera cordata). Paikalla havaittiin.7.2 kaksi yksilöä. Laji on aiemmin ollut Etelä- ja Keski-Suomessa jokseenkin yleinen, mutta viime vuosikymmenten voimakkaan taantumisen seurauksena herttakaksikko luokitellaan alueellisesti uhanalaiseksi. Harvinaistumisen syynä ovat suoojitukset, etenkin korpien ja soistuneiden metsien ojittaminen sekä avohakkuut. 5 LEPAKOT 5. Menetelmät Lepakkoselvityksen tavoitteena oli selvittää suunnittelualueella elävä lepakkolajisto ja 3

15 paikantaa mahdolliset lepakoille tärkeät ruokailualueet ja päiväpiilot. Selvitys toteutettiin kartoituslaskennan tyyppisenä havainnointina, jossa kierrettiin koko suunnittelualue yöllä läpi lepakoita ultraäänidetektorin avulla havainnoiden. Käytössä oli CDB03r3heterodynedetektori, jonka taajuusalue on 5-30 khz. Lepakoille erityisen hyvin sopiva taajama-alue havainnoitiin hieman tarkemmin kuin pohjoisosan kallio- ja mäntymetsäalue, joka on lepakoille epätyypillinen elinympäristö. Havainnointi tehtiin kesän aikana kolme kertaa: () , klo 23:42-:40. Sää: lämpötila + 4 C, länsituulta -3 m/s, melko selkeää (pilvisyys 2/8); lopussa lämpötila + 2 C, (2) , klo 23:45-:46. Sää: lämpötila + 7 C, lounaistuulta -3 m/s, pilvistä (pilvisyys 7/8). (3) , klo 00:00-02:06. Sää: lämpötila + 5 C, tuulta 0- m/s, pilvistä (pilvisyys 7/8). Kaikilla kerroilla oli lepakoiden havainnointiin hyvä sää. Havaitut lepakot pyrittiin määrittämään lajilleen detektoriäänen (äänipulssin tiheys, voimakkuus, taajuusalue, optimitaajuus) ja näköhavaintojen (lepakon koko, lentotapa) perusteella. Suunnittelualueella kiinnitettiin huomiota myös mahdollisiin päiväpiilopaikkoihin, lähinnä kolopuihin, joista tarkastettiin maasta käsin havainnoitavat kolot. Rakennuksista päiväpiiloja ei etsitty. 5.2 Tulokset 5.2. Lepakkohavainnot Kolmessa havainnoinnissa saatiin yhteensä 8 lepakkohavaintoa. Muutamissa havainnoissa oli mukana kaksi tai useampia yksilöitä. Havaintojen määrä kesäkuun alussa oli kaksi, heinäkuussa kahdeksan ja elokuussa kahdeksan (taulukko ). Lajilleen määritetyt lepakot olivat kaikki pohjanlepakoita. Kahta lepakkoa ei onnistuttu määrittämään lajilleen. Näissä havainnoissa oli kyse kaukaa ohilentäneestä lepakoista, joista ei saatu näköhavaintoa ja joista saatiin äänihavainto detektoriin vain lyhyen aikaa. Kummassakaan havainnossa mikään ei viitannut siihen, että kyseessä olisi jokin muu laji kuin. Kesäkuun laskennassa saatiin vain kaksi havaintoa pohjanlepakoista (kuva 9). Ensimmäisessä havainnossa yksi saalisti sairaalan ja koulun välisen alueen pihoilla. Toinen havaintopaikka oli suunnittelualueen rajan itäpuolella, noin 300 metriä edellisestä itään rivitalon pihalla. Toisessa laskennassa nähtiin ja kuultiin detektorilla yksittäisiä saalistavia pohjanlepakoita 4

16 eri puolilla suunnittelualueen rakennettuja osia. Havaitut lepakot saalistivat sairaalan lähistön pihoilla ja teiden yllä Keiturin männiköissä. Taulukko. Lepakkohavainnot. Laji laskenta 2. laskenta lepakkolaji 3. laskenta lepakkolaji Lkm (kpl) Havainto Havainto Lento- Ympäristö tyyppi etäisyys korkeus (m) (m) 25 5? 5-0 piha-puutarha rivitalon piha 2 ohilentävä ohilentävä ???? piha-puutarha metsänreuna/piha piha-puutarha puisto piha-puutarha tien yllä mäntymetsässä tien yllä mäntymetsässä tien yllä mäntymetsässä 6-2 ohilentävä ?? 6-0? aukkoinen sekametsä piha-puutarha tien yllä mäntymetsässä tien yllä mäntymetsässä tien yllä mäntymetsässä metsänreuna/piha valaistu katu, katulamppujen yllä valaistu katu/piha Kolmannen laskennan havainnot ja havaintopaikat ovat hyvin samanlaiset kuin toisessa laskennassa. Yksittäisten saalistavien pohjanlepakoiden lisäksi Rinnetiellä havaittiin, arviolta 6-2 yksilön suuruinen ryhmä pohjanlepakoita. Havaintopaikka on valaistu katu, jota reunustavat tien molemmin puolin lehtipuustoiset ja pensaikkoiset puutarhat. Lepakot pyydystivät katulamppujen houkuttelemia hyönteisiä tien päältä. Näköhavaintoja saatiin vain vähän, koska lepakot välttelivät lentämistä katulamppujen alta Lepakoille tärkeät alueet Selvitysalueelta ei löytynyt lepakoiden lisääntymisyhdyskuntia, päiväpiiloja tai talvehtimispaikkoja. Päiväpiiloja todennäköisesti kuitenkin on taajama-alueen rakennuksissa, etenkin vanhoissa puutaloissa ja omakotitalopihojen ulkorakennuksissa. 5

17 Tähän viittaa muun muassa havaintojen suurehko määrä. Lepakot yleensä suosivat päiväpaikkojen lähellä olevia saalistusalueita, vaikka monet lajit voivatkin lentää useita kilometrejä päiväpiiloista saalistuspaikoille. Havaintojen perusteella lepakoille tärkeäksi saalistusalueeksi rajattiin noin 50 metrin pituinen Rinnetien osuus (kuva 9, kuva ), missä havaittiin noin kymmenen yksilön suuruinen ryhmä saalistavia pohjanlepakoita. Paikka on erityisen tärkeä loppukesän ja alkusyksyn pimeinä öinä, jolloin katuvalot keräävät paikalle runsaasti erilaisia perhosia. Kuva 9. Pohjanlepakoiden havaintopaikat, havainnot -6, 8-0 ja 2-8. Havaintoalue 7, Rinnetien rinne, on lepakoille tärkeä ruokailualue. 6 LIITO-ORAVA Liito-orava on luokiteltu Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi lajiksi. EU:n luontodirektiivissä se on yhteisön tärkeänä pitämä laji, jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Tämä edellyttää lajin ja sen elinympäristöjen tarkastelua. Luonnonsuojelulain (096/996) 49 :ssä liito-oravan selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden paikantaminen tehtiin etsimällä uloste-, virtsaja syöntijälkiä kaava-alueen metsistä. Liito-orava on tunnetusti havumetsien laji, joka elää useimmiten kuusivaltaisissa vanhoissa tai varttuneissa metsissä. Oleellinen liito-oravalle 6

18 sopivan metsän piirre on lehtipuustoisuus, koska leppä, koivu ja haapa ovat lajin ravintopuita ja viimeksi mainitut usein myös pesäpaikkoja. Kaava-alueen metsistä liito-oravalle potentiaalisia elinympäristöjä ovat muutamat taajamaalueen metsiköt mukaan lukien puustoiset piha-alueet. Metsistä etsittiin liito-oravan jälkiä Etsinnässä havainnoitiin kaikkien isojen (runkoläpimitta yli 5 senttimetriä) kuusten ja lehtipuiden tyvet. Etsinnässä ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Tulosten perusteella suunnittelualueella ei ole ollut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja keväällä LINNUSTO 7. Menetelmät Suunnittelualueen linnusto selvitettiin kartoituslaskentamenetelmällä, jossa tarkoituksena on selvittää alueen pesimälinnusto ja pesivien parien määrät. Selvitettävä alue rajattiin kaava-alueen rajauksen mukaan. Selvitysalueen eri osat kierrettiin hitaasti kävellen, välillä pysähdellen ja samalla lintuja havainnoiden. Lintujen havaintopaikat merkittiin kartalle, ja havainnoista kirjattiin mahdollisuuksien mukaan ylös laji, sukupuoli, ikä ja käyttäytyminen (laulava, varoitteleva, lentävä jne.). Laskentojen jälkeen havainnoista tulkittiin pesinnät ja reviirit. Koska laskentakertoja oli vain kolme, pesiviksi on tulkittu yhden havainnon perusteella laulavat linnut, poikuehavainnot sekä havainnot pesällä hautovista, pesälle ruokaa kantavista ja varoittelevista linnuista. Pesintöjen ja reviirien tulkinnassa on otettu huomioon muiden selvitysten yhteydessä tehdyt lintuhavainnot. Laskennat: () , klo 5:33-7:20. Sää: lämpötila + 5 C, itätuulta 0-2 m/s, pilvistä (pilvisyys 8/8); lopussa lämpötila + 6 C. (2) , klo 4:-6:6. Sää: lämpötila + 4 C, etelätuulta 0- m/s, selkeää (pilvisyys 2/8); lopussa lämpötila + 6 C. (3) 5.6.2, klo 4:47-6:49. Sää: lämpötila + 8 C, lounaistuulta -3 m/s, selkeää (pilvisyys 0/8); lopussa lämpötila + 0 C, etelätuulta 2-4 m/s. Yöaktiivisia lintuja havainnoitiin kolmen lepakkolaskennan yhteydessä yhteensä noin seitsemän tunnin ajan. Lisäksi lintuja havainnoitiin kaikkien muiden lajistoselvitysten yhteydessä: () toisen lintulaskennan jälkeen liito-oravainventoinnissa noin kahden tunnin ajan, (2) kasvillisuusselvityksen yhteydessä noin kolmen tunnin ajan ja (3) kasvillisuusselvityksen yhteydessä.7.2 noin kolmen tunnin ajan. 7.2 Pesimälinnusto 7

19 Suunnittelualueella mahdollisesti ja todennäköisesti pesivien lintujen määrä on 3 lajia. Lajien ja parien määrä on alueen pinta-alaan nähden jokseenkin odotetun suuruinen. Lajisto koostuu pääasiassa havupuumetsien ja kulttuuriympäristöjen linnuista. Runsaimmat pesivät lajit ovat punarinta, pajulintu, vihervarpunen, peippo, viherpeippo, talitiainen ja kirjosieppo. Vanhojen metsien indikaattorilajeista pesivään lajistoon kuuluu ainoastaan töyhtötiainen. Lisäksi suunnittelualueen metsät ovat osa palokärjen reviiriä. Taulukko 2. Suunnittelualueen pesimälinnusto ja pesivien parien määrät kolmen kartoituslaskennan ja muiden havainnointien perusteella. Laji Paria Käpytikka Metsäkirvinen 3 Västäräkki Rautiainen Punarinta 8 Leppälintu 4 Mustarastas Kulorastas Laulurastas 2 Punakylkirastas 2 Räkättirastas 7 Lehtokerttu Pajulintu Tiltaltti Hippiäinen Kirjosieppo 0 Harmaasieppo 2 Töyhtötiainen Kuusitiainen Hömötiainen 2 Sinitiainen 3 Talitiainen 4 Peippo 2 Viherpeippo 3 Naakka 3 Harakka 2 Varis 2 Vihervarpunen 3 Punatulkku Punavarpunen Keltasirkku 2 8

20 Suunnittelualueella havaituista linnuista pesimättömiksi tulkittiin palokärki, suopöllö, käpylintu, kuovi, tervapääsky, käki ja närhi. Näistä monet lajit pesivät Virtain taajamaalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä. 7.3 Huomionarvoiset linnut Huomionarvoisia lajeja ovat lintudirektiivin liitteessä mainitut linnut, uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut sekä paikallisesti harvinaiset linnut. Palokärki - Suunnittelualueen metsät ovat osa lajin laajaa reviiriä. Yksi yksilö liikuskeli alueen pohjoisosan kalliometsässä Havaintopaikan lähistöllä on syöntijälkiä. Suopöllö Yksi yksilö (suo- tai sarvipöllö) nähtiin toisessa lepakkolaskennassa sairaalan pohjoispuolella. Pöllö lensi parin metrin korkeudella pihan halki rakennuksen länsipuoliseen metsikköön. Kuva 0. Palokärjen havaintopaikka () ja punavarpusen reviiri (2). Punavarpunen Vihriälän asutusalueen pihoilla, suunnittelualueen rajan tuntumassa on yksi reviiri (havainnot ja 5.6.2). Muita havaintoja: Käki Yksi koiraskäki liikuskeli ja kukkui Vihriälän kalliometsäalueella

21 Leppälintu Pesivien parien määrä kesällä 202 oli neljä paria. Reviirit sijaitsivat pihaalueilla ja Keiturin asutusalueen pohjoispuolisessa männikössä. Tiltaltti Suunnittelualueen pohjoisosassa on toisessa ja kolmannessa laskennassa tehtyjen havaintojen perusteella yksi reviiri (havainnot ja 5.6.2) Käpytikka Suunnittelualueella on yksi tai kaksi reviiriä. Yksi koiras nähtiin Vihriälän kalliometsässä ja toinen koiras vanhainkodin pohjoispuolisessa pikkumetsikössä Linnustolle tärkeät alueet Linnustoselvityksen tulosten perusteella suunnittelualueella ei ole linnustollisesti erityisen arvokkaita osia. Vihriälän laaja kalliometsäalue on ilmeisesti muutamien vanhoja luonnontilaisia metsiä suosivien lajien, kuten töyhtötiaisen ja palokärjen, elinympäristö. Suunnittelualueeseen kuuluva vajaan kymmenen hehtaarin laajuinen alue on pieni osa tätä kokonaisuutta. 8 YHTEENVETO JA TAVOITTEET Luontotyypeistä ja lajeista kerättyjen tietojen perusteella suunnittelualueella on kaksi suunnittelun kannalta huomionarvoista aluetta. 20

22 Kuva. Lajien ja luontotyyppien suojelun kannalta tärkeät alueet A ja B. Alue A Vihriälän kalliometsä ja kalliorinteen tyven soistuma muodostavat luontotyyppien suojelun kannalta arvokkaan kokonaisuuden. Kalliometsä on metsälain suojelema erityisen tärkeä elinympäristö ja kalliopainanteen soistuma on osaksi korpirämettä, joka on Etelä- ja Keski-Suomessa uhanalainen luontotyyppi. Lisäksi alue on tärkeä lähivirkistyskohde muun muassa marjastus- ja sienestysalueena. Alueen luonnontila ja kasvillisuuden edustavuus ovat hyvää tasoa. Alue B - Rinnetien noin 50 pituinen rinneosuus on pohjanlepakoille tärkeä saalistusalue etenkin loppukesän ja alkusyksyn pimeinä öinä, jolloin katulamput houkuttelevat paikalle runsaasti lepakoiden ravintonaan käyttämiä perhosia ja muita hyönteisiä. 2

23 Kuva 2. Vihriälän kalliometsää (alue A). Asemakaavassa arvokkaaksi rajatun Vihriälän kalliometsäalueen arvojen säilyminen tulee turvata suojelumerkinnällä (esimerkiksi luo). 22

24 Liite. Keituri-Vihriälän alueen kasvisto. Acer platanoides metsävaahtera Achillea millefolium Achillea ptarmica Aegopodium podagraria Agrostis capillaris Alchemilla monticola Alchemilla subcrenata Alchemilla vulgaris Alnus incana Alopecurus pratensis Angelica sylvestris Anthoxanthum odoratum Anthriscus sylvestris Aquilegia vulgaris Arabidopsis suecica Arabidopsis thaliana Arctostaphylos uva-ursi Artemisia vulgaris Asarum europaeum Athyrium filix-femina Barbarea stricta Barbarea vulgaris Betula pendula Betula pubescens Calamagrostis arundinacea Calamagrostis epigejos Calamagrostis purpurea Calluna vulgaris Campanula patula Campanula rotundifolia Capsella bursa-pastoris Caragana arborescens Carex brunnescens Carex echinata Carex globularis Carex nigra ssp. nigra Carex ovalis Cerastium fontanum Chenopodium album Cirsium arvense Cirsium helenioides Cirsium palustre Cirsium vulgare Convallaria majalis Dactylis glomerata Dactylorhiza maculata Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Dryopteris carthusiana Empetrum nigrum ssp. nigrum Epilobium adenocaulon Epilobium angustifolium Epilobium montanum Equisetum arvense Equisetum sylvaticum Eriophorum vaginatum Erysimum cheiranthoides Euphrasia nemorosa Euphrasia stricta siankärsämö ojakärsämö vuohenputki nurmirölli laidunpoimulehti hakamaapoimulehti piennarpoimulehti harmaaleppä nurmipuntarpää karhunputki tuoksusimake koiranputki lehtoakileija ruotsinpitkäpalko lituruoho sianpuolukka pujo taponlehti hiirenporras rantakanankaali peltokanankaali rauduskoivu hieskoivu metsäkastikka hietakastikka korpikastikka kanerva harakankello kissankello lutukka siperianhernepensas polkusara tähtisara pallosara jokapaikansara jänönsara nurmihärkki jauhosavikka pelto-ohdake huopaohdake suoputki piikkiohdake kielo koiranheinä maariankämmekkä nurmilauha metsälauha metsäalvejuuri etelänvariksenmarja amerikanhorsma maitohorsma lehtohorsma peltokorte metsäkorte tupasvilla peltoukonnauris tanakkasilmäruoho ketosilmäruoho Festuca ovina Festuca pratensis Festuca rubra Filipendula ulmaria Fragaria vesca Galeopsis speciosa Galium album Galium uliginosum Geum rivale Glechoma hederacea Gnaphalium sylvaticum Gnaphalium uliginosum Goodyera repens Gymnocarpium dryopteris Hieracium coll. Hypericum maculatum Juncus bufonius Juncus filiformis Juniperus communis Lathyrus pratensis Ledum palustre Leontodon autumnalis Leucanthemum vulgare Linaria vulgaris Linnaea borealis Listera cordata Lolium sp. Lupinus polyphyllus Luzula multiflora Luzula pilosa Lycopodium annotinum Maianthemum bifolium Matricaria matricarioides Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Muscari sp. Myosotis arvensis Myosotis sylvatica Narcissus poëticus Orthilia secunda Oxalis acetosella Phalaris arundinacea Phleum pratense ssp. pratense Picea abies Pilosella officinarum Pimpinella saxifraga Pinus sylvestris Plantago major ssp. major Poa annua Poa palustris Poa pratensis Polygonum aviculare Populus tremula Potentilla anserina Potentilla argentea Potentilla erecta Potentilla norvegica Prunella vulgaris Prunus padus 23 lampaannata nurminata punanata mesiangervo ahomansikka kirjopillike paimenmatara luhtamatara ojakellukka maahumala ahojäkkärä savijäkkärä yövilkka metsäimarre keltanot särmäkuisma konnanvihvilä jouhivihvilä kataja niittynätkelmä suopursu syysmaitiainen päivänkakkara keltakannusruoho vanamo herttakaksikko raiheinä komealupiini nurmipiippo kevätpiippo riidenlieko oravanmarja pihasaunio kangasmaitikka metsämaitikka helmililja peltolemmikki puistolemmikkki valkonarsissi nuokkutalvikki käenkaali ruokohelpi timotei kuusi huopakeltano ahopukinjuuri mänty kyläpiharatamo kylänurmikka rantanurmikka niittynurmikka pihatatar haapa ketohanhikki hopeahanhikki rätvänä peltohanhikki niittyhumala tuomi

25 Pteridium aquilinum Pyrola minor Pyrola rotundifolia Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus repens Ribes spicatum Rorippa sylvestris Rosa sp. Rubus arcticus Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Rumex longifolius Sagina procumbens Salix aurita Salix caprea Salix cinerea Salix phylicifolia Salix sp. Sambucus racemosa Schleranthus annuus Sedum acre Sedum telephium Senecio viscosa Senecio vulgaris Silene dioica Solanum dulcamara Solidago virgaurea Sonchus arvensis Sorbus aucuparia Spergula arvensis ssp. sativa Stellaria graminea Stellaria longifolia Stellaria media Syringa vulgaris Tanacetum vulgare Taraxacum coll. Thlaspi arvense Thlaspi caerulescens Trientalis europaea Trifolium hybridum Trifolium pratense Trifolium repens Tripleurospermum inodorum Tussilago farfara Urtica dioica Vaccinium myrtillus Vaccinium uliginosum Vaccinium vitis-idaea Valeriana sp. Veronica arvensis Veronica chamaedrys Veronica officinalis Veronica serpyllifolia Vicia cracca Vicia sepium Viola arvensis Viola canina ssp. montana Viola palustris sananjalka pikkutalvikki isotalvikki tammi niittyleinikki rönsyleinikki punaherukka rikkanenätti ruusu mesimarja vadelma lillukka niittysuolaheinä ahosuolaheinä hevonhierakka rentohaarikko virpapaju raita tuhkapaju kiiltopaju paju terttuselja viherjäsenruoho keltamaksaruoho isomaksaruoho tahmavillakko peltovillakko puna-ailakki punakoiso kultapiisku peltovalvatti pihlaja pohjanpeltohatikka heinätähtimö metsätähtimö pihatähtimö pihasyreeni pietaryrtti voikukat peltotaskuruoho kevättaskuruoho metsätähti alsikeapila puna-apila valkoapila peltosaunio leskenlehti nokkonen mustikka juolukka puolukka virmajuuri ketotädyke nurmitädyke rohtotädyke orvontäydyke hiirenvirna aitovirna pelto-orvokki isoaho-orvokki suo-orvokki

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...

Lisätiedot

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos

Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset

KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen

KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05

Lisätiedot

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

YIT Rakennus Oy. Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY YIT Rakennus Oy Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 70/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio

Lisätiedot

PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3 2.2 LIITO-ORAVAKARTOITUS...

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS

KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS Kuvaaja Aimo Haapakoski 1 KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS JOHDANTO Kaivolan alueen jatkon luontokartoitus tehtiin kaavan laadinnan pohjaksi kevään ja kesän

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 1 JOHDANTO Laajaniemen leirikeskus sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella noin 10 kilometriä keskustaajamasta

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Tönkinniemi (Pateniemessä)

Tönkinniemi (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006

SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 SIPOON ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LUONTOSELVITYKSET 2006 Elina Vaskelainen Sirkka-Liisa Virrankoski Hannu Sarvanne Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2006 3.2.2 Hansaksen asemakaavan muutos, Söderkulla

Lisätiedot

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys

Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys

Rymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys 31.8.0 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 1 2.3 UHANALAISUUSLUOKITUS

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Esa Lammi, Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 20.3.2014 PAIJALAN HAUTAUSMAAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvitysalue ja tietolähteet... 3

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 93/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Liito-oravaselvitys...

Lisätiedot

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Suomen Luontotieto Oy NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS NAANTALI N SUOVUOREN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pihapiirin kalliolla esiintyy perinnebiotoopin indikaattorilajeista plus-lajina ruoholaukka Suomen Luontotieto Oy 17/2010

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Karkkila 2012. Mäntyharjun tilan luontoselvitys

Karkkila 2012. Mäntyharjun tilan luontoselvitys Karkkila 2012 Mäntyharjun tilan luontoselvitys 15.9.2012 Teppo Häyhä Sisällys 1JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 3 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT... 4 3.1 Menetelmät... 4 3.2 Kasvillisuuden pääpiirteet...

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Elokuu 2013 Pääjärventie 411 GSM: 050-5939536 68840 Nederlappfors info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö

Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Tässä kuvatut luontoarvot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelmatyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä alueelta

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009

Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Raaseporin kaupunki Pinjaisten luontoselvitys täydennys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2009 Raaseporin kaupunki /Silvestris luontoselvitys oy: 2 (9) Sisältö 1. Yleistä...3 2. Alueiden kuvaukset

Lisätiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot

Pikku-Made LUONTOKARTOITUS. Kuviotiedot Pikku-Made LUONTOKARTOITUS Kuviotiedot Kuvio 1 Ranta ja vesikasvillisuus Niukkaa vesikasvillisuutta edusti siimapalpakko, uistinvita, järvikorte ja suomenlumme. Rantavyöhykkeessä ja vedenrajassa runsas

Lisätiedot

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.

Lisätiedot

Sastamalan kaupunki. Sastamalan Kiikoisten luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Sastamalan kaupunki. Sastamalan Kiikoisten luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Kiikoisten luontoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 86/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Papinhaankadun luontoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 41/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011.

Suomen Luontotieto Oy. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Isokyrön Orismala-Valtaalan osayleiskaavan luontoselvityksen päivitys sekä lepakkoselvitys 2009-2011. Annalanmäen Metsälakijyrkänne 9/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Ainonkadun kasvillisuusselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 32/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti

Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) PUTKILOKASVIEN LAJILUETTELOT (nimistö: Hämet-Ahti ym. 1998 ja 2005) Hamina, Pappilansaaren suojelualue... 2 Hamina, Pappilansaaren niitty... 5 Hamina,

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844 Raportin

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.

Lisätiedot