Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys

Transkriptio

1 Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy

2 Solvalla, luontoselvitys 1 (13) Sisältö 1 Johdanto Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus Tutkimusmenetelmät Elinympäristöt ja kasvillisuus Muu lajisto Kohteiden arvottamisen perusteet Maankäyttö ja suunnittelutilanne Esitiedot Selvitysalueen kuvaus Elinympäristöt ja kasvillisuus Muu lajisto Tulokset Suositukset Lähteet...10 Liite 1 Lajilista...11 LIITTEET Liite 1. Lajilista Kartta 1. Selvitysalueen rajaus, kuvioiden rajaus ja numerointi Kansikuva: Valkolehdokki kasvaa kuivassa lehdossa kuvioilla 3 ja 5 Raportin kuvat: Anu Luoto

3 Solvalla, luontoselvitys 2 (13) 1 Johdanto Pohjois-Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston palveluita on tarkoitus parantaa perustamalla puistolle oma luonto- ja opastuskeskus. Luontokeskuksen sijoituspaikaksi on päätetty Nuuksiontien varrella sijaitsevan Solvallan urheiluopiston alue. Luontokeskus tulisi sijoittumaan Nuuksiontien ja Nuuksion Pitkäjärven väliseen rinteeseen aivan urheiluopiston päärakennuksen läheisyyteen. Luontokeskuksen sijoittuminen alueelle edellyttää asemakaavan muutosta Luontokeskushanketta varten on perustettu yhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka osakkaina ovat Metsähallitus, Solvallan urheiluopisto ja Espoon kaupunki.. Luontokeskuksen tontilta päätettiin teettää luontoselvitys, joka annettiin Luontotieto Keiron Oy:n tehtäväksi. Tontilta kartoitettiin elinympäristöt ja putkilokasvillisuus. Tämä raportti sisältää luontokeskuksen tontin luontoselvityksen tulokset: alueen ja kasvilajiston yleiskuvauksen, kuviokohtaiset kuvaukset, huomioitavat elinympäristöt ja lajihavainnot, toimenpidesuositukset sekä karttaliitteen. Selvityksen ovat laatineet biologi FM Anu Luoto (elinympäristöt ja kasvillisuus, kartat), biologi FM Susanna Pimenoff (työn ohjaus) Luontotieto Keiron Oy:stä. 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus Selvitysalue sijaitsee Espoon kaupungissa Nuuksiontien varrella Solvallan urheiluopiston alueella. Urheiluopiston päärakennus sijaitsee kartoitetun alueen kaakkoispuolella ja kartoitusalueeseen sisältyy opiston rakennuksia. Tontiksi rajattu alue sijoittuu kokonaisuudessaan Nuuksiontien lounaispuolelle, tien ja Nuuksion Pitkäjärven väliseen rinteeseen. Selvitysalueen pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Alue voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: rinteen yläosan rakennettuun ympäristöön, keskiosan luonnontilaiseen osaan ja rinteen alla olevaan kenttäosaan. Rinteen keskiosaan jäävä metsäalue on pääosin valoisaa, lehtipuuvaltaista sekametsää. Metsätyyppi on kuivaa lehtoa. Iäkäs hieskoivu on puuston valtalaji. Jokin verran joukossa on myös mäntyä, mutta kuusta on niukasti. Alemman latvuskerroksen muodostavat nuoret koivut, pihlajat sekä raidat, myös haapaa löytyy hiukan. Selvitysalueen rajaus esitetään liitekartassa 1.

4 Solvalla, luontoselvitys 3 (13) 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Elinympäristöt ja kasvillisuus Alueen elinympäristöt rajattiin kartalle kiertämällä alue jalan yhdellä maastokäynnillä ( ). Samalla käynnillä selvitettiin putkilokasvilajistoa sekä tarkkailtiin myös muuta lajistoa. Lisäksi alueella käytiin ympäristövaikutusten selvitykseen liittyvällä maastokäynnillä ( ). Elinympäristöt luokiteltiin metsätyyppeihin ja muihin elinympäristötyyppeihin. Kasvillisuuden yleispiirteet kartoitettiin elinympäristöjä määritettäessä. Yleiset ja havaitut huomionarvoiset kasvilajit kirjattiin, mutta selvityksen tavoitteena ei ollut laatia kattavaa putkilokasvilistaa. Maastokarttana käytettiin Espoon kaupungin laatimaa vektoripohjaista kantakarttaa mittakaavassa 1: Muu lajisto Muuta lajistoa havainnoitiin maastokäynnin aikana, mutta esim. liito-oravaa tai lintuja ei kartoitettu niille sopivilla menetelmillä. 3.3 Kohteiden arvottamisen perusteet Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden valintaperusteina ovat seuraavat tekijät: - luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LsL 29 /LsA 10 ) - erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (LsL 47 /LsA 22 ) - luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin esiintymä (LsL 49 /LsA 23 ) - metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (MeL 10 /MeA 7 & 8 ) - vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :ssä mainittu luontotyyppi. - arvokas vesialue tai virtavesi - perinnemaiseman luontotyyppi - geologisesti arvokas muodostuma - uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymä - muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde, kuten vanha tai runsaasti lahopuuta sisältävä metsä Kohteiden luonnonsuojelullinen arvo on ilmaistu seuraavalla asteikolla: 5 Valtakunnallisesti arvokas kohde. Kansallinen arvo on kohteella, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlaatuinen. Arvokas elinympäristöjen kokonaisuus, joka luo edellytykset runsaalle ja erikoistuneelle lajistolle, voi olla kansallisesti arvokas. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii suojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas kohde, jos ympäristö on maakunnallisesti harvinainen ja luonnoltaan arvokas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa arvokasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytykset useille harvinaisille lajeil-

5 Solvalla, luontoselvitys 4 (13) le. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii yleensä suojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas kohde, jos ympäristö on tavanomaisesta poikkeava, mutta ei kuitenkaan ainutlaatuinen. Harvinainen laji, lajirikkaus, arvokas elinympäristö tai hyvä luonnontila voivat tuoda ympäristölle tämän arvon. Kohteella on sellaisia luonnonarvoja, jotka yleensä vaativat selviä rajoituksia alueen maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas kohde. Kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin. Kohteiden sijainnin voi merkitä kaavaan informatiivisena merkintänä, jotta se tulee paremmin huomioitua maankäytössä. 1 Joitakin luontoarvoja, eli tavanomaista luontoa edustava kohde. Ei rajoituksia normaaliin rakentamiseen tai maankäyttöön. 0 Ei erityisiä luontoarvoja, jos ympäristö on muokattu ja luonnontila muuttunut. Vähäarvoinen, tuhoutunut kohde. 4 Maankäyttö ja suunnittelutilanne Selvitysalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa (2007) merkitty virkistysalueeksi ja yleiskaavassa (2001) julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi. Aiempi asemakaava on vuodelta 1981, jossa alue on merkitty urheilutoimintaa tukevien rakennusten alueeksi. Alueella ja sen lähellä sijaitsevat vuonna 1938 perustetun Solvallan urheiluopiston rakennukset. Opiston rakennukset sijoittuvat Nuuksion tien molemmille puolille, länsipuolelle tasanteelle ja itäpuolelle mäelle, sekä sauna, majoitustila ja varasto rantaan. Nuuksion Pitkäjärveen laskevan rinteen puoliväliin on rakennettu tenniskenttä, mäen laelle täysmittainen urheilukenttä. Selvitysalueella sijaitsee vanhempia rakennuksia, joissa on mm. majoitustiloja ja henkilökunnan asuntoja. Asemankaavan muutos on tällä hetkellä valmisteluvaiheessa ja suunnittelu on aloitettu kevään 2008 aikana. (Espoon kaupunki 2008). 5 Esitiedot Selvitysalueen maaperä on pääosin moreenia ja pieneltä osin hienojakoista savi/silttimaata (Espoon karttapalvelu 2008). Peruskallio on lähellä maanpintaa. Kallioperä on graniittia. (Geotieto). Alueella ei ole suojeltuja luontotyyppejä tai muita arvokkaita luontokohteita (Anttila ja Kuisma 2005). Espoon uhanalaisia lajeja käsittelevässä julkaisussa mainitaan Solvallan alueelta silmälläpidettävä pistiäinen, lehtomuurarimehiläinen (Lehtosalo 2004).

6 Solvalla, luontoselvitys 5 (13) 6 Selvitysalueen kuvaus 6.1 Elinympäristöt ja kasvillisuus Selvitysalueen jakautuminen elinympäristöjen perusteella kuvioihin esitetään liitekartalla 1. Kuvauksissa käytetty numerointi viittaa kartan kuvionumeroihin. Kuvio 1 Rakennusten alue (0,466 ha) Nuuksiontien varressa kartoitusalueen koillisosassa on kuvio, joka sisältää neljä rakennusta ja näiden pihat. Pihojen nurmikot on leikattu ja kuviolla on istutettuja koristekasveja. Rakennusten takapihat ovat hoitamattomia ja niillä kasvaa mm. koiran- ja vuohenputkea, lupiinia, nokkosta ja vadelmaa. Puusto on harvaa männikköä. Istutettuja pensaita ovat mm. puistosyreeni, kurtturuusu, juhannusruusu ja koivuangervo. Arvo: 0, ei luontoarvoja Kuvio 2 Avokalliot (0,05 ha) Kaksi pientä avokalliota sijoittuvat kuvion1 keskimmäisten rakennusten länsipuolelle. Lounaisempi kallio on yläosaltaan jään ja veden sileäksi hioma. Kalliolla kasvaa tavanomaisia kalliokasveja mm. isomaksaruoho, kalliokielo, niittysuolaheinä, peltovirvilä ja ketokeltto. Sammalkerros on huonokuntoinen. Alueelle ovat tunkeutuneet myös typpeä suosivat rikkakasvit, kuten koiranputki ja peltokanankaali. Arvo: 1, lajistollisesti ei merkittävä Kuva 1 Avokalliota kuviolla 2. Oikeassa yläkulmassa näkyy kuvion 1 rakennuksia.

7 Solvalla, luontoselvitys 6 (13) Kuvio 3 Kuiva lehto (0,45 ha) Iäkästä hieskoivua kasvava rinne on kuivaa, keskiravinteista nuokkuhelmikkälinnunhernetyypin (MeLaT) lehtoa. Pensaskerros muodostuu pääosin pihlajasta ja lehtipuiden taimista. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat kevätlinnunherne, metsäkurjenpolvi sekä valko- ja sinivuokko. Heinistä runsaita ovat nuokkuhelmikkä, metsäkastikka ja metsämaarianheinä. Lisäksi lehdossa kasvaa valkolehdokkia, joka on melko yleinen valoisten metsien kämmekkä. Valkolehdokki kuuluu luonnonsuojelulain (42 ) nojalla rauhoitettuihin kasveihin, joiden poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Länsiosassa kulkevan sähkölinjan alla kasvaa lehmusryhmä, jossa on yksi noin 15 cm runko ja kaksi 5 cm runkoa sekä vesoja. Lehmukset ovat nuoria ja niitä ei ole riittävästi täyttääkseen jalopuumetsän kriteerit (LsL 29 ). Arvo: 2, mahdollinen metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö (MeL 10 ) Kuvio 4 Paahdeympäristö (0,057 ha) Rinteen alaosassa on paahteinen alue, jossa hiekkamaa on osittain paljastunut. Kenttäkerroksessa valitsevat kuivuutta kestävät lajit puolukka sekä saloja huopakeltano. Paahdeympäristö on kasvillisuuskehityksen alkuvaiheen avoin elinympäristö, joka ilmeisesti on muodostunut ihmisen toiminnasta. Paahdeympäristö voi olla merkityksellinen tietyille hyönteislajeille. Toisaalta tämä paahdelaikku on kasvillisuudeltaan melko yksipuolinen eikä siksi paahdeympäristönä kovin arvokas. Arvo: 1 Kuvio 5 Rehevä lehtolaikku (0,063 ha) Kuvion 3 lounaisreunassa on pienialaisesti kasvillisuudeltaan monipuolista lehtoa, joka kuitenkin on tyypiltään edelleen nuokkuhelmikkä-linnunherne - tyyppiä (MeLaT). Kuviolla kasvaa runsaasti metsävirnaa ja nätkelmää sekä valkolehdokkia. Lisäksi kuviolta löytyi aholeinikkiä, joka on kuvien niittyjen ja lehtoniittyjen laji. Kuviolla on myös jonkin verran pensasmaisia metsälehmuksia. Puusto on samanlaista kuin kuviolla 3. Pääpuuna on hieskoivu ja sen alla kasvaa nuorta kuusta sekä pihlajaa ja raitaa. Arvo: 2, mahdollinen metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö (MeL 10 )

8 Solvalla, luontoselvitys 7 (13) Kuva 2 Rehevä metsänätkelmä kasvaa kuviolla 5. Kuvio 6 Haapametsikkö (0,179 ha) Selvitysalueen lounaiskulmassa sijaitseva haapametsikkö on entistä peltoa. Kasvillisuus on alkanut palautumaan lehdoksi ja keski-ikäisten haapojen alla kasvaa tuoreen lehdon lajeja: käenkaali, valkovuokko, nuokkuhelmikkä, lehtonurmikka ja pensaista näsiä. Arvo: 2 Kuvio 7 Kenttäalue (0,696 ha) Kenttäalue muodostuu kahdesta tenniskentästä sekä aktiviteettikentästä. Kentät on päällystetty keinomateriaalilla. Kenttien ympärillä on hiekkapintaista aluetta. Reunoille nostetuille kaivuumaille on kasvanut typpeä suosivia lupiini- ja koiranputkikasvustoja. Lupiinien ja koiranputkien seasta löytyy myös niittylajistoa, mm. käenkukkaa, ahomansikkaa ja siankärsämöä. Arvo: 1

9 Solvalla, luontoselvitys 8 (13) Kuva 3 Rinnealue etelästä, kenttäalueelta päin 6.2 Muu lajisto Putkilokasvien lisäksi muuta lajistoa ei varsinaisesti kartoitettu niille soveltuvin menetelmin. Maastokäynnin aikana niitäkin kuitenkin havainnoitiin. Lintulaskentaa ei alueelta tehty, mutta maastokäynnin aikana havaittiin alueelta seuraavat lajit: töyhtö- ja talitiainen, lehto- ja pensaskerttu, käpytikka (pesä ja poikaset), peippo, punarinta. Kaikki nämä lajit ovat melko tavanomaisia. Lehtokerttu ilmentää rehevyyttä ja pensaskerttu metsän ja avoalueen reunaaluetta. Etelä-Suomessa esiintyvä, melko harvalukuinen harmaapäätikka huuteli kauempana. Maastokäynti aloitettiin lintujen kannalta hiukan liian myöhään noin klo 9 aikoihin, vaikka kesäkuun alku muutoin on lintukartoitukselle edullista aikaa. Merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella ei havaittu. Liito-oravan papanoita etsittiin sopivien puiden alta ja myös mahdollisia koloja etsittiin. Selvitysalue soveltuu liito-oravalle lähinnä ruokailualueeksi sekä metsäyhteydeksi, sillä alueelta puuttuvat kolot ja suojaa antavat kuuset. Selvitysalueen länsipuolella on kuusivaltaista sekametsää, jonka kauempaa katsottuna voisi olla liitooravalle soveliasta. Uhanalaisiksi luokitelluista lajeista alueelta havaittiin vaarantuneeksi (VU) luokiteltu rantakäärme kuvion kolme länsiosasta sähkölinjan alta.

10 Solvalla, luontoselvitys 9 (13) 7 Tulokset Tulevan luontokeskuksen tontti sijaitsee maisemallisesti hienossa paikassa Nuuksion Pitkäjärveen laskevalla lounaisrinteellä. Rinne on melko kuivaa moreenimaata, mutta siinä kasvaa kuitenkin runsaslajinen kenttäkerroksen kasvillisuus. Rinteen keskiosa on kuivaa lehtoa, jonka putkilokasvilajisto on monipuolinen. Lehto on mahdollinen metsälain 10 erityisen arvokkaan elinympäristö, koska se on pienialainen ja luonnontilaisen kaltainen, sekä kenttäkerroksen lajistoltaan edustava. Etenkin hernekasveja on runsaasti, esimerkiksi kevätlinnunhernettä ja metsävirnaa. Rinteessä kasvaa myös melko yleistä, rauhoitettua kämmekkälajia valkolehdokkia sekä joitakin nuoria metsälehmuksia. Kookkaita lehmuksia ei ole riittävästi täyttääkseen jalopuumetsän kriteerit (LsL 29 ). Rinteessä lehdon ylä- ja alapuolella on rakennettua ympäristöä. Rinteen yläosassa on matalia rakennuksia ja alaosassa tenniskenttäalue. Rakennusten kupeessa on säästetty pienet, sileät avokalliot rinteen yläosassa. Tenniskentän yläpuolella on pieni, melko uusi paahdeympäristö, joka on muodostunut ihmistoiminnan seurauksena. Paahdeympäristöt ovat yleensä arvokkaita, mutta tämä on kasvilajistoltaan melko yksipuolinen. Lounaiskulmassa on jo umpeutunutta entistä viljelysmaata, jonka puusto koostuu haavasta ja kenttäkerros lehtolajeista. Ihmistoiminta on vaikuttanut merkittävästi alueen luontoon jo 1930-luvulta lähtien. Alue on enemmänkin luonnontilaisten kaltaista kuin varsinaisesti luonnontilaista. Ihmisen toiminta on myös saattanut lisätä lajiston määrää rinteen kuivassa lehdossa esimerkiksi poistamalla rinteeseen kasvaneita kuusia ja näin säilyttämällä lehtokasvien vaatimaa valoisuutta. Myös tallaus on vaikuttanut rinteen kasvillisuuteen, koska siinä kulkee joitakin pieniä polkuja. Putkilokasveja havaittiin yhteensä 70 lajia. Uhanalaisia tai erityisesti suojeltuja lajeja ei havaittu putkilokasvien tai lintujen osalta. Putkilokasveista alueella kasvaa rauhoitettu kämmekkä, valkolehdokki. Linnustoa ei varsinaisesti laskettu, mutta havaintojen ja elinympäristön perusteella se on tavanomaista. Tontilla ei ole liito-oravalle soveltuvaa LsL 49 suojelemaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. Lehtojen lisäksi muita mahdollisia lain suojelemia luontotyyppejä ei havaittu. Uhanalaisista lajeista havaittiin vaarantunut rantakäärme. Silmälläpidettävän lehtomuurarimehiläisen ravintokasvia lehtoimikkää ei tavattu selvitysalueelta, joten lajin esiintyminen pysyvästi alueella on epätodennäköistä.

11 Solvalla, luontoselvitys 10 (13) 8 Suositukset Luontoarvojen sijoittumisen perustella luontokeskuksen sijoituspaikaksi tontilla soveltuu parhaiten rinteen yläosa (kuvio 1) tai kenttäalue (kuvio 7). Tontin keskiosan kuivassa lehdossa on paikallisia luontoarvoja, joita olisi mahdollista hyödyntää luontokeskuksen opastuksessa esimerkiksi lähiluontopolun kohteena. Rinteen keskiosan lehto suositellaan säästettäväksi mahdollisuuksien mukaan (kuviot 3 ja 5). Kuiva lehto on mahdollinen metsälain 10 (erityisen arvokas elinympäristö) kriteerit täyttävä rehevä lehtolaikku, joka metsänhoitotoimissa tulisi huomioida. Metsälaki ei kuitenkaan ole voimassa asemakaava-alueella, mutta metsälakikohteet tulisi huomioida mahdollisuuksien mukaan myös kaavoissa. Lehdossa kasvaa luonnonsuojelualain (42 ) nojalla rauhoitettua kämmekkää valkolehdokkia. Rauhoitussäännökset eivät kuitenkaan estä käyttämästä aluetta maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan. ( Valkolehdokkia kasvaa rinteessä melko laajalti, joten luontokeskusrakennuksen sijoittuminen osittain lehdon alueelle ei heikennä merkittävästi valkolehdokkikasvustoa. Elinympäristöjen kartoituksen perusteella alueen lajisto on melko tavanomainen. Tämän vuoksi ei ole tarpeen tehdä lisäselvityksiä koskien esim. linnustoa tai liito-oravaa. 9 Lähteet [pc], Espoon kaupunki 2008: Asemakaavan muutoksen selostus. pdf [online], Espoon karttapalvelu: Espoon maaperäkartta. URL: Viitattu [online], Geotieto, Geologian tutkimuskeskuksen tietokanta. URL: Viitattu Lehtosalo, M. 2004: Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun päivitys Espoon ympäristölautakunta, Espoo s. [online], Anttila, H. & Kuisma, S. 2005: Espoon luontokohteet. 8. uudistettu painos. pdf-julkaisu. URL: [online], Lupa lajien rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen. URL. Viitattu

12 Solvalla, luontoselvitys 11 (13) Liite 1 Lajilista Havaitut ja kirjatut putkilokasvilajit, yhteensä 70 lajia. Lajit ovat tieteellisen nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Nimistö on Retkeilykasvion 4. painoksen mukainen Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Svensk namn Achillea millefolium siankärsämö rölleka Aegopodium podagraria vuohenputki kirskål Alchemilla sp. poimulehti daggkåpa Alnus incana harmaaleppä gråal Anemone nemorosa valkovuokko vitsippa Anthriscus sylvestris koiranputki hundkäx Artemisia vulgaris pujo gråbo Barbarea vulgaris peltokanankaali sommargyllen Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk Betula pubescens hieskoivu glasbjörk Calamagrostis arundinacea metsäkastikka piprör Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör Carex digitata sormisara fingerstarr, vispstarr Cirsium helenioides huopaohdake brudborste, borsttistel Convallaria majalis kielo liljekonvalj Crepis tectorum ketokeltto klofibbla Dactylis glomerata koiranheinä hundäxing Daphne mezereum näsiä tibast Deschampsia flexuosa metsälauha kruståtel Epilobium angustifolium maitohorsma mjölkört Filipendula ulmaria mesiangervo älggräs Fragaria vesca ahomansikka smultron Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi skogsnäva Geum rivale ojakellukka humleblomster Hepatica nobilis sinivuokko blåsippa Hieracium (Sylvatica) salokeltano skogsfibbla Hierochloë australis metsämaarianheinä finskt myskgräs Juniperus communis kataja en Lathyrus pratensis niittynätkelmä gulvial Lathyrus sylvestris metsänätkelmä skogsvial, backvial Lathyrus vernus kevätlinnunherne vårärt Lupinus polyphyllus komealupiini blomsterlupin Luzula pilosa kevätpiippo vårfryle Lychnis flos-cuculi käenkukka gökblomster Melica nutans nuokkuhelmikkä slokgräs, bergslok Mycelis muralis jänönsalaatti skogssallat Myosotis arvensis peltolemmikki åkerförgätmigej Oxalis acetosella käenkaali harsyra Picea abies kuusi gran Pilosella (Piloselloidea) huopakeltano gråfibbla Pinus sylvestris mänty tall Plantago major piharatamo groblad Platanthera bifolia ssp. latiflora valkolehdokki nattviol Poa nemoralis lehtonurmikka lundgröe Polygonatum odoratum kalliokielo getrams

13 Solvalla, luontoselvitys 12 (13) Populus tremula haapa asp Potentilla erecta rätvänä blodrot Prunus padus tuomi hägg Pteridium aquilinum sananjalka örnbräken Ranunculus acris niittyleinikki smörblomma Ranunculus polyanthemos aholeinikki backranunkel Rosa rugosa kurtturuusu vresros Rubus idaeus vadelma hallon Rubus saxatilis lillukka stenhallon, stenbär Rumex acetosa niittysuolaheinä ängssyra Salix caprea raita sälg Sambucus racemosa terttuselja druvfläder Sedum telephium isomaksaruoho kärleksört Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn Tanacetum vulgare pietaryrtti renfana Taraxacum sp. voikukka maskros Tilia cordata metsälehmus skogslind Tussilago farfara leskenlehti tussilago Urtica dioica nokkonen brännässla Vaccinium myrtillus mustikka blåbär Vaccinium vitis-idaea puolukka lingon Vicia cracca hiirenvirna kråkvicker Vicia hirsuta peltovirvilä duvvicker Vicia sylvatica metsävirna skogsvicker Viola riviniana metsäorvokki skogsviol

14 Nuuksiontie Nouxvägen Tennis Tennis II Pumppaamo Pki kt II Noux Nuuksio 78 SO :49 10:46 10:39 10: (148.00) K : :876:5 78K 10:36 10: : meters A B Elinympäristöt Selvitysalueen raja lehmus Rakennetut alue Avokallio Paahdeympäristö Lehto Espoon kaupunki Solvallan asemakaava Luontoselvitys Kartta 1. Selvitysalueen rajaus, elinympäristöjen luokitus ja numeronti, pistekohteet Mittakaava 1:2500, Kartan laatija Luontotieto Keiron Oy/ ALu Espoon kaupunki