uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys Kalimenkyläntie 212 gsm natans@dnainternet.

Transkriptio

1 n a t a n s o y Kalimenkyläntie O U L U LASSI KALLEINEN uontoinventoinnit Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys gsm natans@dnainternet.net y =

2 Rantsilan Porkanrannan osayleiskaavan luontoselvitys 1. Yleistä Osayleiskaavan alue sijaitsee Rantsilan keskustan eteläpuolella Siikajokivarressa. Jokivartta kulkee sekä itäettä länsipuolella maantie. Teitten varressa on maatiloja sekä asuin- ja loma-asutusta niin paljon, ettei vapaata, yhteistä rantaa juuri ole. Milloin asutusta ei ole, ulottuvat pellot aivan jokitörmään asti. Metsäisiä rakentamattomia rantoja ei koko alueella ole kuin yhdessä kohdassa suunnittelualueen etelärajalla, Leuvanojan suulla. Tutkimusalueen voi hahmottaa oheisesta pikkukartasta, joka on liitteenä myös suuremmassa koossa. Oheiseen karttaan on piirretty myös kallioperäkartasta (3412) alueen kallioperän yleisluonne. Ruskealla merkitty alue on kallioperältään gabroa, muu alue on pyrokseenigranitoideja. Kallioperä ei näin ollen tarjoa kasvillisuudelle erityistä ravinteisuutta ja rehevyyttä. Alueen maaperäkartasta taas käy ilmi, että pintamaalajit vaihtelevat savesta turpeeseen. Rehevämmät savikkoalueet sijoittuvat Siikajokivarteen ja ne ovat viljelyksen piirissä. Turve- eli suoalueet on kaikki ojitettu, ja lisäksi alueen kaakkoisnurkassa on osittain käytössä oleva Rahvaannevan turvetuotantoalue. Suot ovat tai ovat olleet pääasiassa rämeitä. Osayleikaavan rajaus. Ruskea alue on kallioperältään gabroa, muu alue pyrokseenigranitoideja. Kaakkoisnurkan turvetuotantoalue on keltainen. Myös alueen vesistöt ovat rakennettuja. Siikajokea säännellään Uljuan altaalta eikä luonnontilaista rantaa alueella ole. Silti rehevän jokitörmän kasvillisuus on alueen luonnon kannalta keskeistä. Siikajokeen laskevat ojat on perattu ja rakennettu ja jopa nimetty kanavamaisiksi (Kurunkanava, Rottakanava). Kanavia pitkin tulva-, suo- ja sadevedet kulkeutuvat nopeasti Siikajokeen. Kanavien lisäksi suo-ojituksilta ja pelloilta tulee Siikajokeen koko joukko pieniä pelto-ojia, jotka mutkittelevat ja joiden reunoilla on vaihtelevasti pusikkoja. Ne ovat maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Alueen kivennäismailla kasvavat metsät ovat melko paikallisia ja pienialaisia kankaita kuten itäosan Isokangas ja Tervaskangas ja länsiosan Korvenkankaat, Hepomaa ja Satomaa. Kankaat ovat kuivahkoja ja tuoreita kankaita. Alueella ei ole luonnontilaisen kaltaista luontoa. Alue on voimakkaasti rakennettua ja kulttuurivaikutteista. Tällaistakin aluetta voidaan kuitenkin suunnitella ja hoitaa luonnon monimuotoisuu den kannalta monella eri tavalla. Useat tällöin kysymykseen tulevat toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä voida kaavoituksella säännellä. Näkymä Kurunkanavan sillalta pohjoiseen. Lassi Kalleinen n a t a n s o y 2

3 Alueen luontoselvitys tehtiin hankkimalla olemassa olevia tietoja kirjallisuudesta ja erityisesti Oulun yliopiston kasvimuseon arkistoista. Alueella vierailtiin kolmeen otteeseen (29.6., 1.7. ja ). Käynneillä tarkasteltiin alueen kasvillisuutta, maisemaa ja mahdollisia monimuotoisuuskohteita. Talojen pihjoja ja niiden välittömiä lähiympäristöjä ei tutkittu, joten siltä osin ei tarkastettu myöskään mahdollisia perinebiotooppeja (esimerkiksi ketoja ja laitumia). 2. Alueen kasvilajistosta Alueen kasvillisuudesta on melko hyvin tietoja, jopa suhteellisen tuoreita tietoja. Alfred Varkki on kirjannut v kaikki havaitsemansa lajit Koskitalonkosken itäpuolelta, kun länsipuolen kartoittivat 1987 Annaliisa Issakainen ja Tauno Ulvinen. Jälkimmäiset listasivat kenttäkorttiin lajit myös selvitysalueen eteläosasta Leuvanojan suusta. Lisäksi he tekivät muita neliökilometrikohtaisia selvityksiä Rantsilan kirkonkylän ympäristössä tämän selvityksen pohjoispuolelta. Rantsilan keskustasta on olemassa aivan tuore Jari Särkän atlaskartoitus (Särkkä 2007). Siikajokivarren lajilista Yhdessä edellä mainitut tiedot antavat hyvän kuvan alueen kasvistosta. Näistä ja omista havainnoista on koottu alueella esiintyvien kasvilajien lista (LIITE 2). Kolmannessa sarakkeessa on havaintokertojen lukumäärä. Lista rajoittuu jokivarteen ja asutuksen tuntumaan. Esimerkiksi suokasvit puuttuvat siitä tyystin! Myös useita metsälajeja puuttuu, esimerkiksi oravanmarja (Maianthemum bifolium). Havaittuja lajeja Siikajokivarresta on tässä listassa noin 220 riippuen siitä, millä taksonitasolla laji ilmoitetaan. Kesällä 2008 uusina lajeina jokivarren tuntumaan löytyivät vain tesma (Milium effusum), tuppisara (Carex vaginata) ja piennarpoimulehti (Alchemilla acutiloba), jota ei ole aiemmin Rantsilasta havaittu. Seuraavassa esitellään vain muutamia huomionarvoisia lajeja. Pukinjuuri ei tutkimusaikana vielä kukkinut. Pulskaneilikka Rantsilan keskustan tuntumasta on olemassa tietoja vain yhdestä uhanalaisluokituksissa noteeratusta kasvista, pulskaneilikasta (Dianthus superbus). Pulskaneilikka on katsottu alueella 3a, Pohjanmaan, alueellisesti uhanalaiseksi (RT). Se on alkuperältään pohjoisten jokivarsiniittyjen kasvi, ja tässä suhteessa Siikajokivarressa eteläisellä esiintymisalueellaan. Se on aikanaan (viimeksi 1987) havaittu Rantsilan keskustan eteläpuolelta, mutta selvitettävän alueen pohjoispuolelta. Jokivarressa ei nytkään havaittu kasvia eikä sille sopivia elinympäristöjä muuta kuin tien pientareilla. Ruusuruoho on pientareiden kasvi. Huomionarvoiset niittylajit Alueen muutkin huomionarvoiset kasvit esiintyvät Siikajokivarressa tai sen lähellä olevien teitten pientareilla. Kyseiset lajit ovat asutukseen liittyviä niittykasveja. Tällaisia kulttuurivaikutteisia perinnebiotooppien kuten laidunten ja ketojen - lajeja ovat ruusuruoho (Knautia arvensis), pukinjuuri (Pimpinella saxifraga) ja ahomatara (Galium boreale). Ruusuruohoa on enemmän Keräläntien varressa joen itäpuolella, mutta sitä havaittiin myös Kurunkanavan suussa yhdessä pukinjuuren kanssa. Nämä lajit on kirjattu useaan kertaan myös em. kenttäkorteille. Siikajokivarren pientareilla näkyy harvinaisen paljon kuminaa (Carum carvi), jota pidetään muinaistulokkaana. Se kertonee siis vanhasta asutuksesta alueella. Pukinjuuri ja ruusuruoho mainitaan esimerkkeinä arvokkaasta kasvillisuudesta Siikajokilaakson perinnemaisemia teoksen niittyjen ja hakamaiden kuvauksissa. Kumina on Siikajokivarressa hyvin yleinen. Lassi Kalleinen n a t a n s o y 3

4 Siikajoen törmälehdot Siikajokivarren törmälehtojen kasveja taas ovat mm. metsäruusu (Rosa majalis), kielo (Convallaria majalis) ja lehtokorte (Equisetum pratense). Niitä tavattiin melkein joka kerta Siikajoen törmissä liikuttaessa. Lehtokorte on liitteen eri kenttäkorteille merkitty 9 kertaa eli useammin kuin mitään muuta kasvia. Muita lehtokasveja ovat esimerkiksi kurjenpolvi (Geranium sylvaticum), punaherukka (Ribes spicatum), lillukka (Rubus saxatilis), lehtonurmikka (Poa nemoralis) ja tesma (Milium effusum). Paikoin Siikajokirannassa on myös lehtotähtimöä (Stellaria nemorum), mm. Koskitalonkosken kohdalla kahta puolta jokea. Lehtojen puulajistoon kuuluvat harmaaleppä, tuomi ja pihlaja hieskoivun lisäksi. Kielolehtiä Siikajoen lehtotörmällä. Kuvan kortteet ovat sattumoisin peltokortetta, eivät täällä yleistä lehtokortetta. Vieressä kasvoi metsäruusu. Leuvanojan suu Lähinnä törmille rajoittuvat lehdot ovat alueen kasvistollisesti arvokkainta aluetta. Törmien lehtovyöhyke on kuitenkin hyvin kapea ja paikoin pusikoitunut. Yleiskaavan eteläosassa Leuvanojan suussa on kuitenkin rakentamaton pieni metsikköalue. Lehtomaista metsää on myös Leuvanojavarressa maantien toisella puolella. Alueella kasvaa mm. metsäruusua, herukoita, kurjenpolvea, tuppisaraa ja hiukan tesmaa. Lehtoalueen säästyminen rakentamiselta olisi paikallisesti arvokasta. Paikka olisi sopiva esimerkiksi jokivarren kasveja esittelevälle luontopolulle. Alue on rajattu oheiseen karttaan. Leuvanojan suun keskiravinteista, ruohoista rantalehtoa. Täällä kasvaa mm. metsäruusua ja herukkaa, ahomataraa ja tuppisaraa. Lassi Kalleinen n a t a n s o y 4

5 3. Muita luonnon monimuotoisuuskohteita Tienpientareet Niin sanotussa MYTVAS-loppuraportissa (Maatalouden ympäristötuen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle) todettiin yhteenvetona vuosien tutkimuksista, että maatalousympäristöissä kasvien monimuotoisuus on suurimmillaan metsänreunojen ja peltoteiden pientareilla, luonnonlaitumilla ja niityillä. Porkanrannalla kuitenkin vanhat maantiet vaikuttavat tärkeämmiltä kuin varsinaiset peltotiet. Tutkimuksen mukaan avaintekijöitä oli kohteen välttyminen ravinnekuormitukselta ja torjunta-aineilta sekä jokavuotinen niitto. Maanteiden pientareet ovat nykyään monien kasvien säilymisen kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Monet esimerkiksi perinnebiotooppien tärkeät kasvit ovat löytäneet niiltä suojapaikan niittyjen ja ketojen muuten huvetessa. Parhaita ovat kivennäismaiden reunassa olevat niukkaravinteiset ja lyhytkasvuiset pientareet. Tällaisia paikkoja Porkanrannalla on maanteiden varsissa niin länsi- kuin itäpuolellakin jokea. Arvokkaimmat pientareet ovat kuitenkin itäpuolella lähempänä Kerälän kylää. Näillä pientareilla kasvaa runsaasti mm. kissankelloa (Campanula rotundifolia) ja päivänkakkaraa (Leucanthemum vulgare). Siellä täällä on ruusuruohoa, ahomataraa, nurmikohokkia ja pukinjuurta. Täältä löytyi myös piennarpoimulehteä. Pukinjuuri ei ollut vielä tutustumisaikaan kukassa, joten sen yleisyys jäi epäselväksi. Keräläkylän tienpientareella kukkii mm. päivänkakkaraa. Arvokkaat pientareet ovat niukkaravinteisia. Typekkäillä paikoilla pientareet valloittaa koiranputki tai mesiangervo. Tällaisiakin jaksoja Porkanrannan alueen tienvarsissa on. Teitä rakennettaessa ja niitä hoidettaessa olisi vältettävä pientareiden lannoitusta tai muuta ravinnekuormitusta. Porkanrannalta tallennettiin karttatarkastelun perusteella mahdollisten niittykohteiden koordinaatit GPS:ään ja myös nämä kohteet tarkastettiin pintapuolisesti. Varsinaisia ketoja tai muita matalaruohoisia niittyjä ei näiltä kohteilta löytynyt lainkaan. Karttoihin niityiksi merkityt alueet ovat korkeaheinäisiä ja typensuosijoitten hallitsemia. Ojat ja kanavat MYTVAS-raportissa todettiin, että pelto-ojat ja niitä ympäröivät pusikot ovat monelle lintu- ja hyönteislajille tärkeitä suojapaikkoja. Arvokkaimpia ovat viettäväreunaiset ojanpientareet, joiden kasvillisuus on monipuolista. Pieniä ojia laskee alueella Siikajokeen jopa useita kymmeniä. Ne merkittiin etukäteen kartalle ja GPS-laitteeseen ja ne katsastettiin päällisin puolin. Monet ojista ovat talojen välittömässä läheisyydessä, jopa piha-alueilla. Pintapuolisen tarkastelun perusteella ojat olivat kasvillisuudeltaan hyvin reheviä ja pusikoituneita. Alueella on muutamia reunoiltaan viettäviä ojia, mutta niidenkin kasvillisuus on turhan rehevää. Kasvistollista arvoa niillä ei nykykunnossaan ole. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ne ovat tällaisinakin arvokkaampia kuin salaojitetut pellot. Nurmikohokki on tienpientareillakin melko harvinainen. Jokilaaksoa ympäröivät turvemaat on kaikki ojitettu. Ojitusten yhteydessä ojat on kaivettu suoriksi. Rännimäiset ojat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta vähempiarvoisia kuin mutkittelevat ja leveydeltään vaihtelevat pienvedet, joissa veden virtausnopeus vaihtelee. Alueeseen tutustuttiin sateisena aikana, kun Siikajoki oli liki keväisissä tulvalukemissa. Ojissa ei ollut tulvamerkkejä Lassi Kalleinen n a t a n s o y 5

6 lukuun ottamatta Myllyojan latvoja. Monimuotoisuuden kannalta ojille olisi syytä laatia kunnostusohjelma. Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukaisesta kunnossapidosta on olemassa tuore raportti (Näreaho ym. 2006). Kalajokilaaksossa on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vetämänä alkamassa tänä vuonna maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelu. Tiedossa ei ole kuinka paljon kosteikkojen yleissuunnittelua sisältyy julkaisemattomaan Rantsilan Mankilan - Sipolan luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmaan (julkaisematon käsikirjoitus, tekijöinä Anttila, S., Poikola, E. & Timonen, S. 2008). Jälkimmäisen kanssa tämä luontoselvitys on osin päällekkäinen. Se ei ole ollut käytössä tätä työtä tehtäessä. 4. Maisemallisesti arvokkaat kohteet Siikajokilaakson maisema-alue on viime vuosina kartoitettu melko perusteellisesti ja sitä pyritään hyödyntämään myös matkailullisesti. Pro Agria Oulun maaseutukeskus on julkaissut Siikajokilaakson perinnemaisemia kirjasen ja internetissä on myös alueen maisemakohteita esittelevä sivusto ( Porkanrannan osayleiskaavan alueelle ei näissä selvityksissä ole osoitettu erityiskohteita, vaikka alue kuuluukin osana Mankila-Sipola maakunnal- Kurunkanava lisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Lähimmät arvokohteet ovat eteläpuolella Kerälän kylällä sijaitsevat Heikkilän, Yli-Heikkilän ja Ali-Heikkilän niityt ja laitumet, jotka kuuluvat myös Natura-verkostoon (FI , ks. asp?contentid=38656&lan=fi). Osayleiskaavan alueella maisemallisesti arvokkaat alueet ovat Siikajokivarressa. Itä- ja länsipuoli poikkeavat maisemallisesti jonkin verran. Itäpuolen tie on mutkitteleva ja pienipiirteisempi ja seurailee enemmän jokea. Myös asutus on tiheämpää. Länsipuolella tie halkoo suoraviivaisesti laajaa peltoaluetta. Kummallekaan puolelle Siikajoki ei juuri erotu, mutta itäpuolella se vilahtaa paikoin puiden välistä. Maisemallisesti ja luonnon hoidonkin kannalta olisi hyvä avata rantapusikkoja paikoin. Keräläntieltä Porkanrannan kohdalta on näkymä Siikajokeen etelästä ja pohjoisesta. Kuva on etelään päin. Kannessa on myös näkymä Porkanrannalta, mutta etelästä pohjoiseen. Alueella ei havaittu suuria maisemapuita paitsi Kerälän kylässä joen itäpuolella. Siellä kasvaa paikoin suuria haapoja. Vanhat haavat ovat isäntänä monenlaisille eliöille. Lisäksi ne ovat tärkeä osa maisemaa. Niiden syysväri on komea ja kauas näkyvä. Ne pitäisi säästää milloin se vain on mahdollista. Lassi Kalleinen n a t a n s o y 6

7 5. Yhteenveto ja johtopäätökset Alueen luonto on vahvasti kulttuurivaikutteista, rakennettua. Luonnontilaisia tai edes luonnontilaisen kaltaisia ympäristöjä ei ole. Suoalueet on ojitettu ja kivennäismaan metsäalueet ovat pienehköjä. Alueelta ei ole uhanalaistietoja eikä siellä ole luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä. Alueelta ei tunneta myöskään metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niitä voi toki olla. Osayleiskaavan pohjoispuolelta jokivarresta on tavattu viimeksi 1987 pulskaneilikkaa, joka on pohjanmaan alueella 3a alueellisesti uhanalainen laji. Vastikään on ilmestynyt Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden luokittelu ( Raunio, A. ym. 2008). Siinä mainittuja uhanalaisia luontotyyppejä ei alueella havaittu. Alueen arvokkainta luontoa ovat Siikajoen törmät, teitten pientareet ja Siikajokeen laskevat ojat. Siikajoen varresta löytyy runsaasti tai melko runsaasti mm. kieloa, metsäruusua, ahomataraa, lehtokortetta ja lehtotähtimöä. Paikallisesti arvokas pienehkö keskiravinteinen lehtolaikku on säilynyt Leuvanojan suulla. Jokivarren lajistosta on tehty lajilista (LIITE 2) alueella viime vuosina tehdyistä kasvistokartoituksista. Sen perusteella saa Siikajoen ympäristön kasvistosta hyvän kuvan. Tämän työn lisäksi on tehty linnustoselvitys. Alueen nisäkäslajisto lienee tavanomainen ympäristön luonteesta johtuen eikä se vaikuta kaavoitukseen. Kulttuurivaikutteisilla pientareilla, erityisesti tienpientareilla, kasvaa ruusuruohoa, ahopukinjuurta, ahomataraa ja nurmikohokkia. Tienpientareiden tavallisempaa arvokasta lajistoa ovat mm. päivänkakkara ja kissankello. Kerälän tien varresta tavattiin ensi kertaa Rantsilasta piennarpoimulehti. Maatalousvaltaisten alueiden luonnonhoitoa on viime vuosina kehitetty maatalouden ympäristötuen avulla. Sitä on kohdennettu mm. pientareisiin ja pienvesiin. Mankilan Sipolan alueelta on tehty vielä julkaisematon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Alueen ojat ja purot ovat kanavamaisia ja useimmiten kasvillisuudeltaan liian reheviä ja umpeenkasvaneita. Linnustolle ne tarjoavat suojaa, mutta ovat hyönteisten kannalta yksipuolisia. Pienvesille ja pientareille olisi syytä tehdä kunnostusohjelma, ellei jo tehty monimuotoisuuden yleissuunnitelma sitä jo kata. Voiko kaavoituksella vaikuttaa pientareiden laajuuteen tai hoitoon ja Siikajoen törmien luonteeseen asiaa voinee harkita. Alue kuuluu Siikajokilaakson Mankilan Sipolan maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, mutta juuri tällä alueella ei ole maisemallisia erityiskohteita. Kaava-alueen eteläpuolella on Naturaan kuuluva perinnemaisemakohde. Joen itäpuolella Porkanrannan kohdalla on tieltä viehättävä näkymä joelle kosken niskaan sekä pohjoisesta että etelästä tultaessa. Muutoin joki on miltei näkymätön. Jokitörmien puustoa pitäisi paikoin aukaista ja estää kasvamasta umpeen. Umpeenkasvu hävittää arvokasta lehtolajistoa. Näkymä Kurunkanavan sillalta etelään. Lassi Kalleinen n a t a n s o y 7

8 Lähteitä Anttila, Susanna, Räisänen, Jorma ja Timonen, Sami: Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Taivalkosken Tyräjärvi Jokijärvi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja Kousa, Jukka ja Luukas, Jouni: Piippolan ja Rantsilan kartta-alueiden kallioperä. Espoo Kuussaari,Mikko, Janne Heliölä,Janne, Tiainen, Juha ja Helenius, Juha (toim.): Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle. MYTVAS-loppuraportti Suomen ympäristö 4/2008. Mahosenaho, Taimi ja Översti, Maarit: Siikajokilaakson perinnemaisemia niittyjen ja hakamaiden lumoa. Pro Agria Oulun Maaseutukeskus Närenaho, Tuula, Jormola, Jukka, Laitinen, Liisa ja Sarvilinna, Auri: Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen ympäristö 52/2006. Helsinki Tiainen, J., Kuussaari, M., Laurila, I. P. ja Toivonen, T. (toim.): Elämää pellossa Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. Helsinki Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. : Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - Osa 2. Suomen ympäristö 8/ 008. Kenttäkorttiaineisto. Oulun yliopiston Biologian laitos, kasvimuseo. Arkistolähde Lassi Kalleinen n a t a n s o y 8

9 Liite1 Maisema, s.6 Panoraamat s.1, s. 7 Maisema, kansikuva Leuvanojan suu

10 Liite2 Rantsilan eteläpuolisen Siikajokivarren kasvilajeja Lassi Kalleinen Oikeassa sarakkeessa on havaintojen lukumäärä. Useimmin on havaittu eli tehty muistiinpano pikemmin harvinaisista kuin yleisistä lajeista. Mukana on kuitenkin atlashavaintoja, jolloin on merkitty yläs kaikki lajit. Alla ensimmäisessä sarjassa ovat usein mainitut, sitten kaikki lajit suomalaisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Hav Equisetum pratense lehtokorte 9 Angelica sylvestris karhunputki 8 Convallaria majalis kielo 8 Knautia arvensis ruusuruoho 8 Filipendula ulmaria mesiangervo 7 Galium boreale ahomatara 7 Pimpinella saxifraga pukinjuuri 7 Prunus padus metsätuomi 7 Urtica dioica nokkonen 7 Stellaria nemorum lehtotähtimö 6 Viola canina subsp. montana aho-orvokki 6 Ribes nigrum mustaherukka 5 Rosa majalis metsäruusu 5 Silene vulgaris nurmikohokki 5 Sorbus aucuparia kotipihlaja 5 Valeriana sambucifolia lehtovirmajuuri 5 Alnus incana subsp. incana harmaaleppä 4 Campanula rotundifolia kissankello 4 Carum carvi kumina 4 Dianthus superbus pulskaneilikka 4 Elymus caninus koiranvehnä 4 Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Rumex acetosella ahosuolaheinä 3 Trifolium hybridum alsikeapila 1 Helianthus annuus auringonkukka 1 Populus tremula haapa 3 Alchemilla subcrenata hakamaapoimulehti 2 Salix pentandra halava 1 Salix repens subsp. repens hanhenpaju 1 Hieracium Piloselloidea -ryhmä harakankeltanot 1 Stellaria graminea heinätähtimö 2 Rumex longifolius hevonhierakka 1 Betula pubescens hieskoivu 3 Calamagrostis epigejos hietakastikka 3 Vicia cracca hiirenvirna 4

11 Poa angustifolia hoikkanurmikka 2 Potentilla argentea hopeahanhikki 3 Potentilla intermedia -ryhmä huhtahanhikki 1 Cirsium helenioides huopaohdake 2 Heracleum sibiricum idänukonputki 1 Sedum telephium isomaksaruoho 1 Amelanchier spicata isotuomipihlaja 1 Chenopodium album -ryhmä jauhosavikka 1 Carex nigra jokapaikansara 1 Elymus repens juolavehnä 3 Carex ovalis jänönsara 1 Schoenoplectus lacustris järvikaisla 1 Equisetum fluviatile järvikorte 3 Phragmites australis järviruoko 1 Ranunculus peltatus järvisätkin 1 Impatiens glandulifera jättipalsami 2 Festuca trachyphylla jäykkänata 1 Luzula pallescens kalvaspiippo 1 Calluna vulgaris kanerva 1 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Linaria vulgaris kannusruoho 2 Poa trivialis karheanurmikka 2 Juniperus communis kataja 2 Heracleum mantegazzianum kaukasianjättiputki 1 Avena sativa kaura 1 Erigeron acer ketokarvaskallioinen 1 Crepis tectorum ketokeltto 3 Dianthus deltoides ketoneilikka 1 Euphrasia stricta ketosilmäruoho 2 Luzula pilosa kevätpiippo 1 Fallopia convolvulus kiertotatar 2 Salix phylicifolia kiiltopaju 2 Galeopsis speciosa kirjopillike 1 Antennaria dioica kissankäpälä 1 Viburnum opulus koiranheisi 1 Anthriscus sylvestris koiranputki 2 Lupinus polyphyllus komealupiini 1 Juncus bufonius konnanvihvilä 2 Phegopteris connectilis korpi-imarre 1 Scirpus sylvaticus korpikaisla 2 Calamagrostis purpurea subsp. phragmitoides korpikastikka 2 Puccinellia distans subsp. distans kujasorsimo 3 Solidago virgaurea kultapiisku 4 Potentilla palustris kurjenjalka 3 Rosa rugosa kurtturuusu 1 Picea abies kuusi 3

12 Carduus crispus kyläkarhiainen 1 Poa annua kylänurmikka 3 Oxalis acetosella käenkaali 2 Festuca ovina lampaannata 1 Aquilegia vulgaris lehtoakileija 1 Lonicera xylosteum lehtokuusama 1 Poa nemoralis lehtonurmikka 2 Polemonium caeruleum lehtosinilatva 3 Typha latifolia leveäosmankäämi 1 Rubus saxatilis lillukka 2 Lamium hybridum liuskapeippi 1 Galium uliginosum luhtamatara 1 Agrostis canina luhtarölli 1 Carex vesicaria luhtasara 1 Veronica scutellata luhtatädyke 3 Stellaria palustris luhtatähtimö 1 Scutellaria galericulata luhtavuohennokka 1 Capsella bursa-pastoris lutukka 2 Glechoma hederacea maahumala 1 Epilobium angustifolium maitohorsma 3 Plantago maritima meriratamo 1 Tripleurospermum maritimum subsp. maritimum merisaunio 1 Sonchus arvensis var. maritimus merivalvatti 1 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 2 Geranium sylvaticum metsäkurjenpolvi 4 Deschampsia flexuosa metsälauha 3 Melampyrum sylvaticum metsämaitikka 1 Trientalis europaea metsätähti 1 Vaccinium myrtillus mustikka 2 Eleocharis mamillata mutaluikka 1 Pinus sylvestris mänty 2 Vicia sepium subsp. montana niittyaitovirna 1 Prunella vulgaris niittyhumala 1 Ranunculus acris niittyleinikki 3 Poa pratensis -ryhmä niittynurmikka 1 Lathyrus pratensis niittynätkelmä 2 Rumex acetosa niittysuolaheinä 4 Deschampsia cespitosa nurmilauha 3 Festuca pratensis nurminata 2 Alopecurus pratensis nurmipuntarpää 2 Agrostis capillaris nurmirölli 3 Bistorta vivipara nurmitatar 2 Veronica chamaedrys nurmitädyke 1 Erysimum cheiranthoides subsp. altum nurmiukonnauris 1 Geum rivale ojakellukka 1 Achillea ptarmica ojakärsämö 1

13 Glyceria fluitans ojasorsimo 1 Veronica serpyllifolia subsp. serpyllifolia orvontädyke 1 Galium album paimenmatara 2 Fumaria officinalis peltoemäkki 1 Potentilla norvegica peltohanhikki 1 Spergula arvensis peltohatikka 2 Equisetum arvense peltokorte 4 Myosotis arvensis peltolemmikki 1 Cirsium arvense pelto-ohdake 2 Viola arvensis pelto-orvokki 1 Galeopsis bifida peltopillike 2 Tripleurospermum inodorum x maritimum peltosaunio x merisaunio 1 Thlaspi arvense peltotaskuruoho 1 Erysimum cheiranthoides peltoukonnauris 1 Persicaria lapathifolia subsp. pallida peltoukontatar 1 Sonchus arvensis var. arvensis peltovalvatti 1 Senecio vulgaris peltovillakko 1 Campanula glomerata peurankello 1 Cerastium fontanum subsp. vulgare piennarnurmihärkki 2 Alchemilla acutiloba piennarpoimulehti 1 Tanacetum vulgare pietaryrtti 4 Plantago major piharatamo 3 Matricaria matricarioides pihasaunio 3 Polygonum aviculare pihatatar 1 Stellaria media pihatähtimö 2 Rhinanthus minor pikkulaukku 1 Lemna minor pikkulimaska 1 Callitriche palustris pikkuvesitähti 1 Chenopodium suecicum pohjanjauhosavikka 1 Carex brunnescens polkusara 1 Alopecurus geniculatus polvipuntarpää 2 Artemisia vulgaris pujo 3 Carex rostrata pullosara 1 Silene dioica puna-ailakki 3 Trifolium pratense puna-apila 3 Ribes spicatum punaherukka 2 Festuca rubra punanata 4 Vaccinium vitis-idaea puolukka 2 Fragaria x ananassa puutarhamansikka 1 Sagittaria sagittifolia pystykeiholehti 1 Leucanthemum vulgare päivänkakkara 3 Salix caprea subsp. caprea raita 1 Lysimachia vulgaris ranta-alpi 4 Barbarea stricta rantakanankaali 2 Lythrum salicaria rantakukka 1 Galium palustre rantamatara 2

14 Mentha arvensis rantaminttu 1 Cicuta virosa var. virosa rantamyrkkykeiso 2 Rorippa palustris rantanenätti 4 Poa palustris rantanurmikka 2 Lathyrus palustris rantanätkelmä 2 Sparganium emersum rantapalpakko 1 Alopecurus aequalis rantapuntarpää 2 Veronica longifolia rantatädyke 1 Leymus arenarius rantavehnä 1 Alisma plantago-aquatica ratamosarpio 1 Betula pendula rauduskoivu 1 Sagina procumbens rentohaarikko 1 Caltha palustris rentukka 1 Agrostis gigantea rikkaisorölli 1 Erysimum cheiranthoides subsp. cheiranthoides rikkaukonnauris 1 Phalaris arundinacea ruokohelpi 4 Ranunculus repens rönsyleinikki 3 Ranunculus reptabundus sammakonleinikki 1 Hieracium Umbellata -ryhmä sarjakeltanot 3 Gnaphalium uliginosum savijäkkärä 3 Arctium tomentosum seittitakiainen 2 Achillea millefolium siankärsämö 3 Caragana arborescens siperianhernepensas 1 Aconogonon x fennicum suomentatar 1 Viola palustris suo-orvokki 1 Cerastium glomeratum sykeröhärkki 1 Leontodon autumnalis syysmaitiainen 2 Bidens radiata säderusokki 1 Hypericum maculatum särmäkuisma 1 Euphrasia nemorosa tanakkasilmäruoho 1 Lysimachia thyrsiflora terttualpi 2 Milium effusum tesma 1 Phleum pratense timotei 3 Salix cinerea tuhkapaju 2 Carex nigra subsp. juncella tupassara 1 Carex vaginata tuppisara 1 Nuphar lutea ulpukka 2 Rubus idaeus vadelma 4 Silene latifolia subsp. alba valkoailakki 1 Trifolium repens valkoapila 4 Linnaea borealis vanamo 1 Empetrum nigrum variksenmarja 1 Rumex aquaticus vesihierakka 1 Carex aquatilis vesisara 1 Carex acuta viiltosara 1 Calamagrostis canescens viitakastikka 2

15 Taraxacum voikukat 2 Campanula rapunculoides vuohenkello 1 Aegopodium podagraria vuohenputki 1 Kurunkanavan varressa havaittiin 2008 lisäksi Maianthemum bifolium oravanmarja 1 Tussilago farfara leskenlehti 1 Vaccinium uliginosum juolukka 1 Viola epipsila korpiorvokki 1