Aksiaalinen myopatia huonosti tunnistettu selkäsairaus. Ibrahim Mahjneh ja Hannu Somer
|
|
- Juuso Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Aksiaalinen myopatia huonosti tunnistettu selkäsairaus Ibrahim Mahjneh ja Hannu Somer Aksiaalisella myopatialla tarkoitetaan niskan ekstensorien ja paraspinaalilihasten vaurioitumista ja näin syntyvää lihaskatoa ja ryhtimuutosta. Oireet voivat alkuvaiheessaan olla lievästi fluktuoivia. Pitkällä aikavälillä oireisto etenee hitaasti. Englanninkieliset nimitykset bent spine syndrome ja dropped head syndrome kuvaavat nasevasti tilan keskeisiä kliinisiä löydöksiä. Löysimme 1,6 miljoonan asukkaan väestöpohjaisista sairaaloista (HYKS ja Kainuun keskussairaala) viiden vuoden ajalta 13 tällaista potilasta. Tässä pienessä suomalaisessa aineistossa todettiin ulkomaisten kokemusten mukaisesti molempia edellä mainittuja oireyhtymiä. Tarkempi diagnostiikka edellyttää mm. lihasbiopsiaa. Merkittävin diagnostinen hyöty on saatavissa selkälihasten magneettikuvauksesta tai tietokonetomografiasta. Nämä antavat hyvän yleiskuvan aksiaalilihaksiston tilasta ja auttavat lihasbiopsiapaikan valinnassa. Usein aksiaalinen lihaksisto on pitkälle tuhoutunut. Muutaman tulehdussolun perusteella epäillään inkluusiokappalemyosiittia, ja aloitetaan tähän sopiva lääkitys. Hyvistä hoitotuloksista ei ole varmaa tietoa, mutta hoitokoe on silti syytä tehdä. Luustolihakset muodostavat elimistön suurimman kudoksen. Nuorella aikuisella niiden osuus keskimääräisestä painosta (70 kg) on noin 40 % eli noin 28 kg. Aksiaalisella myopatialla ymmärretään niskan ekstensorien ja paravertebraalilihasten vaurioitumista ja sen seurauksena syntyvää lihasheikkoutta ja ryhtimuutosta. Lihasheikkous etenee hitaasti ja aiheuttaa osalle potilaista selkärangan taipumisen etukumaraan (bent spine syndrome) (Suarez ja Kelly 1992, Bertorini ja Siegel 1996, Katz ym. 1996, Jaster ym. 1997, Serratrice ym. 1997, Waclawik ym. 1997, Swash 1998), osalle taas pään kannatusvaikeuksia (dropped head syndrome) (Katz ym. 1996, Oerlemans ja de Visser 1998). Aksiaalisten myopatioiden ryhmä on koostumukseltaan heterogeeninen: osalla potilaista esiintyy vain edellä mainittujen lihasryhmien heikkoutta, osalla taas selvästi jokin laaja-alaisempi lihastauti tai neurologinen sairaus (taulukko 1). Väestön vanheneminen lisää potilaiden määrää. Taulukko 1. Selkälihassyndroomiin liittyvät muut sairaudet. Selkäsairaudet: osteoporoosi spondylitis ancylopoetica selkänikaman murtumat Liikehäiriöt ja keskushermoston oireet: ikääntymisen aiheuttama kävelyvaikeus Parkinsonin tauti dystoniat Neuromuskulaariset taudit Lihasdystrofiat: hartiakaaren lihasdystrofia kasvo-hartia-olkavarsidystrofia (FSH) skapuloperoneaalinen dystrofia Welanderin distaalinen myopatia dystrophia myotonica synnynnäinen lihasdystrofia nelipäisen reisilihaksen myopatia Beckerin lihasdystrofia Metaboliset myopatiat: happaman maltaasin puutos karnitiinin puutos Tulehdukselliset myopatiat: fokaalinen myosiitti inkluusiokappalemyosiitti Motoneuronin taudit: spinaalinen lihasatrofia paraspinaalilihasten hyvänlaatuinen amyotrofia amyotrofinen lateraaliskleroosi Duodecim 2002;118:
2 Aksiaalisen myopatian diagnostiikka on vaikeata, varsinkin jos kokemus ikääntyvien ihmisten taudeista ja kuvantamismenetelmistä puuttuu. Tutkimuksissa tulisi vahvistaa aksiaalilihasten vaurio kuvantamistutkimuksin ja mahdollisuuksien mukaan myös pyrkiä saamaan näyte tältä alueelta histopatologista tutkimusta varten. Tämä on monesti vaikeaa, koska lihaskudos on usein jo»loppuun palanut» eli käsittää vain rasvaa ja sidekudosta. Näyte tulisi saada alueelta, jolla on jäljellä myös toimivia lihassyitä. Jos havaitaan viitteitä systeemisestä lihasvauriosta, on näiden vaurioiden diagnostiikkaan ja sukulaisten tutkimiseen kiinnitettävä huomiota. Osalla kyseisistä potilaista on tulehduksellinen myopatia (IBM), tavallisimmin inkluusiokappalemyosiitti. Heille tulisi määrätä samanlainen hoito, kuin inkluusiokappalemyosiittiin yleensä muistaen, että kaikki tätä tautia potevat eivät reagoi lääkehoitoon. Omat potilaat Kuvaamme seuravassa omia kokemuksiamme aksiaalisesta myopatiasta viiden vuoden ajalta.»puhdas aksiaalinen myopatia» todettiin HYKS:ssa ja Kainuun keskussairaalassa kaikkiaan kuudella potilaalla (neljä naista ja kaksi miestä, ikä v). Lisäksi todettiin seitsemällä potilaalla (kolme naista ja neljä miestä, ikä v) aksiaalisen myopatian lisäksi jokin muu lihastauti (taulukko 2). Tähän ryhmään kuuluvia tauteja olivat Welanderin distaalinen myopatia, dystrophia myotonica, hartiakaaren lihasdystrofia (LGMD2B), kasvo-hartiaseudun lihasdystrofiaa (FSH) ja Beckerin lihasdystrofia (BMD). Ryhmässä todettiin myös aivoverenkierron häiriöitä, Parkinsonin tautia ja dystonisia pakkoliikkeitä. Aksiaalinen myopatia. Potilas 3 on 61- vuotias maanviljelijän vaimo. Hän oli kaatunut 45 vuoden ikäisenä ja loukannut samalla selkänsä. Hän kärsi ajoittaisista selkäsäryistä. Muita tutkimuksia, kuten selkärangan röntgenkuvausta, ei tuolloin tehty. Tutkimuksia jatkettiin myöhemmin etukumaran kävelyasennon vuoksi, mutta luunmurtumia ei todettu. Paraspinaalilihakset olivat atrofioituneet. Etukumara asento vaikeutti huomattavasti potilaan liikkumista vartalon muodostaessa asteen kulman vertikaalitasoon nähden (kuva 1A). Potilas pystyi kuitenkin suoristamaan vartalonsa seisoessaan seinäpintaa vasten tai asettautuessaan selälleen vuoteelle. Seerumin kreatiinikinaasiarvo oli lievästi suurentunut (381 U/l, naisten viitealue U/l). Neula-EMG-tutkimuksessa lihaskudos tuntui kovalta ja pienikokoisia motorisia yksiköitä löytyi vain satunnaisesti. Löydökset viittasivat pitkälle edenneeseen lihasdystrofiaan. Samanlaisia muutoksina todettiin paraspinaalilihak- sissa mutta ei alaraajoissa. Magneettikuvaus (0,1 T) osoitti selkärangassa protruusioita ja useiden nikamavälilevyjen degeneratiivisia muutoksia erityisesti tasoilla C5 6 ja L2 4. Monissa paraspinaalilihaksissa todettiin atrofiaa ja sekundaarista rasvoittumista tasoilla Th2 L2 (kuva 2). Kirurginen avobiopsianäyte otettiin Th12-tasolta noin 5 cm selkärangasta lateraalisuuntaan. Tähän paikkaan päädyttiin edeltäneen magneettikuvauksen ja biopsian yhteydessä leikkaussalissa tehdyn neula-emg-tutkimuksen perusteella. Makroskooppisessa tarkastelussa todettiin näytteessä runsaasti rasvaa ja sidekudosta. Mikroskooppinen tutkimus varmisti lihaskudoksen lähes täydellisen tuhoutumisen; histopatologinen kuva muistutti lihasdystrofian myöhäisvaihetta (kuva 3). Lihasbiopsianäytteestä löydettiin joitakin hyvin säilyneitä lihassyitä, joiden syykoko vaihteli huomattavasti, muutama perivaskulaarinen tulehdussolu ja joitakin reunusrakkuloita (rimmed vacuoles). Repalesyitä (ragged red fibers) ei sen sijaan todettu. Hyväkuntoiset lihassyyt olivat leimattavissa neurofilamentin kanssa reagoivalla SMI-31-vasta-aineella. Koska tulehduksellista myopatiaa pidettiin eräänä mahdollisena aiheuttajana, päätettiin lääkitykseksi antaa prednisonia 40 mg/vrk. Muutamassa viikossa kehittyi kuitenkin kova vatsasärky, ja tästä lääkityksestä jouduttiin luopumaan. Vatsaoireet korjautuivat nopeasti. Aksiaalinen myopatia ja samanaikainen muu myopatia. Potilasta 7 tutkittiin käsien lihasheikkouden vuoksi ensi kerran hänen ollessaan 51-vuotias (kuva 1B). Samanlaista lihasheikkoutta oli esiintynyt potilaan isällä ja isän nuoremmalla siskolla heidän tullessa 50 vuoden ikään. Sitä oli pidetty lihastaudin aiheuttamana, joskin tämä diagnoosi oli jäänyt epävarmaksi. Potilasta tutkittiin uudestaan 70 vuoden ikäisenä. Käsien lihasheikkous oli pahentunut, ja sormien ojentaminen oli vaikeata ja käsien toiminta kömpelöä. Kävely oli epävar- Kuva 1. Aineistomme potilaat 3 (A) ja 7 (B) I. Mahjneh ja H. Somer
3 Taulukko 2. Potilaiden kliiniset ja tutkimustiedot. BS = bent spine, DH = dropped head, TR = musculus trapezius, PS = paraspinaalilihakset, RH = musculus rhomboideus, IS = musculus infraspinatus, NO = niskan ojentajat, QS = quadriceps,c = servikaalinen, Th = torakaalinen, L = lumbaalinen, RD = rasvadegeneraatio, WMD = Welanderin lihasdystrofia, QM = quadricepsmyopatia, LGMD2B = hartiakaaren lihasdystrofia, tyyppi 2B, BMD = Beckerin lihasdystrofia. Potilas Suku- Ikä Oireiden Ensioireet Kliiniset piirteet Lihasten Seerumin ENMG-löydös Lihasbiopsia- Muut sairaudet puoli (v) alkamis- magneettikuvaus- kreatiinikinaasi- löydös ja sukulaiset, ikä (v) löydös pitoisuus joilla sama sairaus 1 N Hiihtäminen vaikeutunut BS ja DH; TR-, PS-, RH- ja PS- ja TR-lihasten RD ~2x 1 Myopaattinen Dystrofia isoäiti IS-lihasten heikkous 2 N Pään kannatusvaikeus BS ja DH; PS- ja TR-lihasten PS-lihasten RD normaali Myopaattinen Dystrofia äiti heikkous 3 N Selän ojennusvaikeus BS, kulma astetta; PS-lihasten ja TH2 L2 ~2x 1 Myopaattinen Dystrofia ja äiti ja isoäiti PS-lihasten heikkous -alueen RD joitain T-soluja 4 M Pään kannatusvaikeus Servikaalinen kyfoosi ja DH; PS-lihasten ja normaali Myopaattinen Dystrofia äiti NO-lihasten heikkous C Th-alueen RD 5 N Pään ja vartalon Kyfoosi ja DH:n piirteet; PS-lihasten RD ~5x 1 Myopaattinen Dystrofia äiti kannatusvaikeus PS- ja TR-lihasten heikkous 6 M Pään kannatusvaikeus DH; NE- ja TR-lihasten PS-lihasten ja normaali Myopaattinen Dystrofia heikkous C Th-alueen RD 7 N Raajojen distaalinen BS ja DH; raajojen distaalisten PS-lihasten RD Normaali-~2x 1 Myopaattinen Dystrofia WMD, isä, isoäiti lihasatrofia, pään ja ja PS-lihasten heikkous ja sisko vartalon kannatusvaikeus 8 N Vaikeuksia portaissa BS; QS- ja lannerangan PS-lihasten, lannerangan normaali Myopaattinen Dystrofia QM, sisar (potilas 9) kiipeämisessä, vartalon PS-lihasten heikkous ja QS-lihasten RD kannatusvaikeus 9 N Portaiden nousu ja vartalon Lievä BS; QS- ja lannerangan PS-lihasten, lannerangan normaali Myopaattinen Dystrofia QM, sisar (potilas 8) kannatus vaikeaa PS-lihasten heikkous ja QS-lihasten RD 10 M Pään ja vartalon DH ja kyfoosi; kaulan PS-lihasten ja C Th- normaali Myopaattinen Parkinsonin tauti kannatusvaikeus PS-lihasten heikkous lihasten RD 11 M Vartalon kannatusvaikeus BS; yläraajojen distaalilihasten C Th-alueen PS- normaali Myotoninen Myopatia Dystrofia ja myotoniaoireita ja C Th-alueen PS-lihasten lihaksissa RD heikkous 12 M Vaikeuksia portaiden Raajojen proksimaalisten ja C Th-alueen PS-lihasten ~100x 1 Myopaattinen Dystrofia LGMD2B, sisko ja kiipeämisessä, juoksemisessa distaalisten lihasten RD kaksi veljeä ja kävelyssä, myöh. myös heikkous, PS-lihasten vartalon kannatuksessa heikkous 13 M Vaikeuksia portaiden Lähes kaikissa lihaksissa Diffuusi RD myös ~32x 1 Myopaattinen Dystrofia BMD kiipeämisessä, juoksemisessa heikkoutta, myös PS- PS-lihaksissa ja kävelyssä, myöh. myös lihaksissa vartalon kannatuksessa 1 = pitoisuus verrattuna viitealueen ylärajaan Aksiaalinen myopatia huonosti tunnistettu selkäsairaus 1783
4 Kuva 2. Potilaan 3 lihasten T1-painotteinen magneettikuva osoitti monissa paraspinaalilihaksissa atrofiaa ja sekundaarista rasvoittumista (nuoli). Kuva 3. Biopsianäyte potilaan 3 paraspinaalilihaksesta. Lihaskudoksen lähes täydellinen tuhoutuminen muistuttaa lihasdystrofian myöhäisvaihetta. Näytteestä löytyi joitakin hyvin säilyneitä lihassyitä, joiden koko vaihteli huomattavasti ja joissa oli runsaasti rasvaa ja sidekudosta. Biopsianäytteessä todettiin myös muutama perivaskulaarinen tulehdussolu. Hematoksyliinieosiinivärjäys, x 160. Taulukko 3. Aksiaalista myopatiaa epäiltäessä tehtävät tutkimukset. Lihasheikkouden kliininen tutkimus Seerumin kreatiinikinaasiarvon määritys Asetyylikoliinireseptorivasta-aineiden määritys Kilpirauhasen toimintakokeet ENMG raajoista ja paraspinaalilihasten alueelta Selkärangan natiiviröntgenkuvaus Selkäytimen magneettikuvaus Lihasten magneettikuvaus (T1- ja T2-painotteisena) Paraspinaalilihasten alueen lihasbiopsia; vertailua varten biopsianäyte saman henkilön quadricepslihaksista ja mahdollisesti muiden dystrofiinien kaltaisten proteiinien immunosytokemiallinen tutkimus Kasvo-hartiaseudun dystrofian pois sulkeminen DNAmenetelmän avulla maa, eikä kantapääkävely onnistunut. Käsien pikkulihaksissa esiintyi lihasmassan katoa, ja EMG:ssä todettiin myopatiaan viittaavia piirteitä käsien lihaksissa. Musculus tibialis anteriorista otettiin lihasbiopsianäyte. Siinä todettiin lihassyiden koon lisääntynyttä vaihtelua ja muutama reunusrakkula. Sukutietojen, kliinisen kuvan ja histopatologisen löydöksen perusteella katsottiin, että kyseessä oli Welanderin distaalinen myopatia. Uusi kliininen tutkimus tehtiin potilaan ollessa 78-vuotias. Kävely oli edelleen vaivalloista. Magneettikuvauksessa todettiin paraspinaalilihaksissa rintarangan tasolla aksiaalisen lihaksiston laajaa tuhoutumista. Kaula- ja rintarangassa todettiin degeneratiivisia muutoksia. Pohdinta»Koukkuselkäsyndrooma» on jo nimityksen keksimisestä lähtien liitetty moniin neurologisiin tiloihin. Toisen neurologisen taudin samanaikainen esiintyminen osalla potilaista vaikeuttaa taudin luonnehdintaa. Omassa aineistossamme kaikkien potilaiden oireet etenivät hitaasti. Taudinkuva muistutti enemmän lihastautia kuin neurogeenistä vauriota (Jaster ym. 1997, Serratrice ym. 1997, Waclawik ym. 1997, Oerlemans ja de Visser 1998). Jotkut potilaistamme muistivat samanlaisia tapauksia esiintyneen heidän lähisuvussaan (Delisle ym. 1993, Swash 1998). Vakuuttavaa näkemystä lihasoireiden periytyvyydestä ei ole kuitenkaan saatu. Merkittävänä esteenä tässä lienee oireiden myöhäinen alkamisikä. Kun lihasdystrofiat painottuvat usein tietyille anatomisille alueille, voidaan kysyä, onko kyseessä jokin uusi, toistaiseksi tuntematon lihasdystrofiamuoto. Tämä on kyllä mahdollista, onhan esimerkiksi tibiaalisen lihasdystrofian ja Welanderin taudin histopatologinen kuva taudin myöhäisvaiheessa samantapainen (Welander 1951, Udd ym. 1993). Welanderin taudin, dystrophia myotonican ja tibiaalisen lihasdystrofian aiheuttajageenit sijaitsevat eri kromosomeissa (2p, 19 ja 2q), eivätkä ne tule kyseeseen aksiaalisen myopatian mahdollisena aiheuttajalokuksena. Kiinnostavaa on myös, että näillä kolmella taudilla on yhteisenä piirteenä distaalinen lihasheikkous, vaikka aksiaalisen myopatian lihasvauriot esiintyvät nimenomaan aksiaalisessa lihaksistossa. Vaikka kokemuksemme»koukkuselkäsyndrooman» yleisyydestä ja diagnostiikasta ovat 1784 I. Mahjneh ja H. Somer
5 toistaiseksi vähäisiä, on selvää, että useiden erikoisalojen spesialistit voivat joutua tekemisiin näiden potilaiden kanssa. Selän ja niskalihasten myopatiat saattavat osoittautua paljon tavallisemmiksi kuin nykyisin oletetaan. Tässä tilanteessa parasta apua on saatavissa kuvantamismenetelmistä, jotka voivat osoittaa lihasten rasvoittumisen. Tätä muutosta ei aina ole helppoa todeta kliinisesti. Aksiaalisten myopatioiden alueella ollaan vielä tutkimuksen alkuvaiheessa. Potilaiden kliininen kuva, lihasbiopsialöydökset ja taudin mahdollinen periytyvyys tulee selvittää huolellisesti. Nykyisillä molekyyligeneettisillä menetelmillä voidaan monesti jo verraten pienestä suvusta osoittaa geenikytkentä ja paljastaa uusia lihasrappeumaa aiheuttavia geenivirheitä. Edellytykset tähän ovat hyvät väestömme suuren perhekoon, korkean iän ja tutkimusmyönteisyyden vuoksi. Kirjallisuutta Bertorini TE, Siegel IM. Bent spine syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:51 4. Delisle MB, Laroche M, Dupont H, Rochaix P, Rumeau JL. Morphological analyses of spinal muscles: comparison of progressive lumbar kyphosis (camptocormia) and narrowing of lumbar canal by disc protrusions. Neuromusc Disord1993;3: Hilliquin P, Menkes CJ, Laoussadi S, ym. Camptocormia in the elderly. A new entity by paravertebral muscle involvement? Rev Rhum Mal Osteoartic1992;59: Jaster JH, Bertorini TE, Swims MP, ym. Dropped head syndrome. Neurology 1997;48:552. Katz JS, Wolfe GI, Burns DK, ym. Isolated neck extensor myopathy: a common cause of dropped head syndrome. Neurology 1996; 46: Oerlemans WG, de Visser M. Dropped head syndrome and bent spine syndrome: two separate clinical entities or different manifestations of axial myopathy? J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65: Serratrice G, Pouget J, Pellissier JF. Bent spine syndrome. J. Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;62:429. Suarez GA, Kelly JJ. The dropped head syndrome. Neurology 1992; 42: Swash M. Dropped-head and bent-spine syndromes; axial myopathies? Lancet 1998;352:758. Udd B, Partanen J, Halonen P, ym. Tibial muscular dystrophy: late adultonset distal myopathy in 66 Finnish patients. Arch Neurol 1993; 50: Waclawik AJ, Lotz BP, Beinlich BR, ym. Dropped head syndrome. Neurology 1997;48: Welander L. Myopathia distalis tarda hereditaria. Acta Med Scand 1951;141 Suppl 265: IBRAHIM MAHJNEH, LT ibrahim.mahjneh@kass.fi Kainuun keskussairaala, neurologian klinikka Sotkamontie Kajaani HANNU SOMER, dosentti HYKS, Meilahden sairaala PL 340, HUS Aksiaalinen myopatia huonosti tunnistettu selkäsairaus 1785
Koukkuselkä suortuu. Oma potilas
Ibrahim Mahjneh, Birgitta Edström ja Gunilla Sandström TAPAUSSELOSTUS Koukkuselkäisyyttä eli kamptokormiaa ilmenee useissa sairaustiloissa. Segmentaalinen dystonia on yksi näistä. Kirjallisuudessa on kuvattu
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotLihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?
tieteessä Manu Jokela LL, erikoistuva lääkäri TYKS, neurotoimialue mejoke@utu.fi Bjarne Udd professori Tampereen yliopisto, lihastautien tutkimuskeskus TAYS, neurologian klinikka Vaasan keskussairaala
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotHartia-lantiodystrofioiden molekyyligenetiikka Suomessa
Katsaus Olayinka Raheem, Tiina Suominen, Peter Hackman, Anna Vihola, Mari Auranen, Hannu Kalimo, Ibrahim Mahjneh, Mikko Kärppä, Hannu Haapasalo ja Bjarne Udd Hartia-lantiodystrofioiden molekyyligenetiikka
LisätiedotUudentyyppinen myotoninen dystrofia. Satu Auvinen, Anna Vihola, Ralf Krahe, Jukka Kupila, Peter Hackman, Aki Hietaharju ja Bjarne Udd
Katsaus Uudentyyppinen myotoninen dystrofia Satu Auvinen, Anna Vihola, Ralf Krahe, Jukka Kupila, Peter Hackman, Aki Hietaharju ja Bjarne Udd Dystrophia myotonica (DM1) eli Steinertin tauti on tunnettu
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201501051010
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotIdiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS
Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotNeuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.
Katsausartikkeli Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotVanhusten lihasongelmat
TIETEESSÄ MARI KORPELA LT, neurologian erikoislääkäri HYKS, neurologian klinikka TOM PETTERSSON sisätautiopin dosentti HYKS, yleissisätautien ja geriatrian klinikka TIMO STRANDBERG professori Oulun yliopisto,
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotSynnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotPERINNÖLLISTEN LIHASSAIRAUKSIEN VAIKUTUS PERHESUUNNITTELUUN JA RAS- KAUTEEN Opas lihassairauksista perhesuunnittelun tueksi
Saarenpää Riikka, Salmi Henna PERINNÖLLISTEN LIHASSAIRAUKSIEN VAIKUTUS PERHESUUNNITTELUUN JA RAS- KAUTEEN Opas lihassairauksista perhesuunnittelun tueksi PERINNÖLLISTEN LIHASSAIRAUKSIEN VAIKUTUS PERHESUUNNITTELUUN
LisätiedotSuomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS
Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotNeurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit
Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät 1.11.2018 Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori,
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotLIHAS JA SEN TAUDIT MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN NOUSEVA AURINKO
Professori BJARNE UDD pitää virkaanastujaisesitelmän Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen isossa luentosalissa (Medisiinarinkatu 3) torstaina 11.12.2008 klo 15 alkavassa tilaisuudessa
LisätiedotTULEHDUKSELLISET LIHASTAUDIT. 17.11.2011 Tamperetalo LT Antti Airio Sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Turun Reumalääkärit Oy
TULEHDUKSELLISET LIHASTAUDIT 17.11.2011 Tamperetalo LT Antti Airio Sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Turun Reumalääkärit Oy TULEHDUKSELLISET LIHASTAUDIT Sidonnaisuudet: Toiminut asiantuntijatehtävissä:
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotPORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA
PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotVastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!
TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotD ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste
Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotMonialainen kipuklinikkatoiminta
Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön
LisätiedotMiksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014
Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan
LisätiedotRavitsemus- kaikkien asia
Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin
LisätiedotSignaaleihin perustuvat PRACin suositukset valmistetietojen päivittämistä varten
22. tammikuuta 2015 EMA/PRAC/63328/2015 Lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea (PRAC) Signaaleihin perustuvat PRACin suositukset valmistetietojen päivittämistä varten Hyväksytty 6. 9. tammikuuta 2015
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotXEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014
XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotSELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS
SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotSuomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus.
Suomen vapaaotteluliitto (SVOL). Lääkärintarkastus. Jokaisen SVOL alaisiin kilpailuihin osallistuvan henkilön tulee toimittaa ennen ottelua voimassa oleva vuositarkastuslomake järjestävälle taholle. Voimassa
LisätiedotALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotEtenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotLUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.
LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotVuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat
Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus
LisätiedotHarvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat
Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotHYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS
HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen
LisätiedotSkopiasta tullut PADvastaus
Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotHerantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät. Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016
Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Espoo-Kauniaisten osakesäästäjät Toimitusjohtaja Pekka Simula 19.4.2016 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotRintasyövän perinnöllisyys
Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus
LisätiedotMIKÄ ON SYRINGOMYELIA
MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma
LisätiedotMITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA?
MITEN TULKITSEN LUUNTIHEYSMITTAUSTA? Arja Uusitalo, Dosentti, m.a. professori, oyl, HUS-Kuvantaminen, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 13.9.2016 7.9.2016 1 OIKEAN TULKINNAN EDELLYTYS ON LAADUKAS
Lisätiedot