VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki A 4 : 2009 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2009 Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste A4:2009 ISBN

2 2 Sisällysluettelo Saatteeksi 1 Taustatietoja Vantaan ja Helsingin seudun väestökehityksestä Vuosien ennusteiden toteutuminen Väestönkehityksen yleispiirteet vv Väestöennusteen ainesosat ja oletukset Syntyvyys Kuolevuus Muuttoliike Rakentamisennuste Rakentamisennusteen asema väestöennusteessa Asuntorakentaminen vv Vanhan asuntokannan väestönmuutokset Vantaan väestöennuste vuoteen Väestö osa-alueittain vuoteen Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue LIITE A Taulukko 1. Vantaan väestö ikäluokittain Taulukko 2. Vantaan väestö 5-vuotisryhmittäin Taulukko 3. Vantaan väestö ikäryhmittäin Taulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain Taulukko 5. Väestönmuutos suuralueittain ja kaupunginosittain Taulukko 6. Väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain Taulukko 7. Väestö suurin ikäryhmin suuralueittain ja kaupunginosittain

3 3 Saatteeksi Väestöennuste on tehty viimevuotiseen tapaan jo vuoden kuluttua edellisestä ennusteesta, ja näin tullaan menettelemään todennäköisesti myös tulevina vuosina. Aikataulun tihentäminen päivittää ennusteen jokavuotisin tuorein väestötiedoin ja parantaa palvelusuunnittelun edellytyksiä. Ennusteiden jokavuotisuus helpottaa myös pääkaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä silloin, kun laaditaan yhteisiä, koko pääkaupunki- tai Helsingin seutua koskevia väestöennusteita. Vantaan väestöennusteessa on kaksi osaa, vuoteen 2040 ulottuva koko kaupungin ennuste ja lähes koko 2010-luvun kattava alueittainen väestöennuste. Se on tehty ensisijaisesti kaupungin vuoden 2010 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös myöhempien vuosien ja vuosikymmenien palvelutarpeiden ennakointiin. Ennuste on tarkin lähivuosina, mutta näyttää sen jälkeenkin Vantaan väestönkehityksen ja odotettavissa olevien väestörakennemuutosten suunnan. Niihin kuuluu muun muassa Vantaan vanhuuseläkeikäisen väestön määrän nopea kasvu lähimmän 15 vuoden aikana. Väestöennustemenetelmä ja ennusteen laadintaa helpottava ATK-sovellus ovat pääpiirteissään entiset. Muuttoliikkeen kehityksen analyysi ja arviointi on jaettu nyt kuitenkin kahteen osaan: koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeksi. Tätä on pidetty tarpeellisena ensinnäkin siksi, että nämä muuttoliikkeen osat näyttävät kehittyvän eritahtisesti, ja toiseksi siitä syystä,että maan rajat ylittävän muuton osuus koko muuttoliikkeestä on kasvanut Vantaallakin jatkuvasti. Maahan- ja maastamuuton kasvu on tuonut muuttoliikkeen arviointiin samalla hieman arvaamattoman, vuodesta toiseen vaihtelevan ja vaikeasti ennakoitavan elementin. Ennusteen laati kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä erikoistutkija Juhani Riihelä. Osaalueittaiseen ennusteeseen liittyvästä rakentamisennusteesta ovat vastanneet asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme, yleiskaavasuunnittelija Tomi Henriksson ja tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä. Ennusteen voi siirtää työasemalleen tilasto- ja tutkimusyksikön internet-sivulta joko pdf- tai excel-muodossa. Se julkaistaan myös Helsingin Seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat -tietokannassa (www.aluesarjat.fi). Lisätietoja väestöennusteesta saa Juhani Riihelältä, puh ja Hannu Kyttälältä, puh Vantaalla Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

4 4 1 TAUSTATIETOJA VANTAAN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Vantaa on Suomen mitassa suuri kunta, jonka väestömäärä on kasvanut viimeksi kuluneen 60 vuoden aikana noin 14-kertaiseksi eli vuoden 1950 vajaasta henkilöstä vuoden 2009 runsaaseen henkilöön. Samalla Vantaa muodostaa kiinteän osan Helsingin seutua 1, jonka ytimenä on urbaani, vahvan kerrostalovaltainen ja tiiviisti rakentunut Helsinki. Sitä ympäröivät taajaan asutut, mutta pientalovaltaisemmat kunnat Espoo ja Vantaa, sekä näiden ulkopuolelle sijoittuvat, osin kaupunkimaisesti, osin hajautuneemmin asutetut ns. kehyskunnat. Helsingin seutu muodostaa laajuudestaan huolimatta yhtenäisen talous- ja työssäkäyntialueen, jonka painopiste on siirtynyt viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana yhä ulommas Helsinginniemeltä. Seudun työmarkkina-alue käsittää nykyisin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ja osan niihin rajautuvaa Etelä-Suomea, ja asutuksen sekä työpaikkojen keskipakoisuuteen liittyy samalla yhä kauempaa tapahtuva pendelöinti. Aluetta sitoo yhteen tiivistynyt ja tiivistyvä liikenneverkko. Kuvio 1. Helsingin seudun alueiden väestömäärä vv Viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen väestönkehitys osoittaa, että niin Vantaan kuin muidenkin Helsinkiä ympäröivien kuntien ja alueiden väestömäärä on kohonnut suoraviivaisesti, kun taas Helsingin kehityksessä on ollut jaksottaisempia, ajoittain nopeampia, ajoittain hitaampia, ja 2000-luvun alussa jopa laskevan väestönkehityksen vuosia (kuvio 1). Varsinkin Espoon, Vantaan ja kehyskuntien kehitys on ollut nopeaa, ja niiden väestömäärä on kasvanut vuodesta 1980 Espoossa 81 prosenttia, Vantaalla 50 prosenttia ja kehyskunnissa 56 prosenttia. Helsingin (19 %), samoin kuin seudun ulkopuolisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (13 %), väkiluku on kohonnut selvästi hitaammin. Samalla näiden eri alueiden osuudet seudun väestöstä ovat muuttuneet: Helsingin osuus laskenut 44 prosentista 38 prosenttiin, Espoon ja Vantaan osuudet kohonneet 12 prosentista 16 ja 13 prosenttiin, ja seudun kehyskuntien osuus 18 prosentista 20 prosenttiin. (Www.aluesarjat.fi.) 1 Helsingin seutuun lasketaan kuuluviksi pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, sen kehysalueena Uudenmaan maakuntaan kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen sekä Itä-Uudenmaan maakuntaan kuuluva Sipoo.

5 5 Työpaikkojen osalta muutos on ollut vielä voimakkaampi: Helsingin osuus on laskenut 68 prosentista 55 prosenttiin, Espoon ja Vantaan osuudet nousseet 11 ja 9 prosentista 16 ja 14 prosenttiin, ja myös kehyskuntien osuus on noussut hieman, 13 prosentista 14 prosenttiin. Työpaikkojen absoluuttinen määrä on kasvanut kaikilla alueilla, Helsingissä (+17 %) kuitenkin muita alueita hitaammin (Espoo ja Vantaa 122 %, kehyskunnat 57 %). (Www.aluesarjat.fi, Helsingin seutu/tyovoima ja työpaikat.) Seudun eri alueiden väliset väestö- ja työpaikkakehityserot selittyvät osin alueiden toisistaan poikkeavalla väestö- ja asuntokantarakenteella sekä seudun kuntien erilaisilla asunto- ja työpaikkarakentamisen rajaehdoilla. Helsingin asuntokanta on Espoota ja Vantaata pienasuntovaltaisempaa ja sen asuntokunnat pienempiä. Esimerkiksi yksiöiden osuus Helsingin asuntokannasta on noin 25 prosenttia, sen naapurikunnissa noin 10 prosenttia. Vastaavasti yhden hengen asuntokuntien osuus Helsingissä oli vuonna 2008 noin 50 prosenttia, kun osuus vaihteli Espoossa, Vantaalla ja seudun kehyskunnissa prosentissa. Kuntien väliset erot vaikuttavat tältä osin melko pysyviltä eivätkä ole muuttuneet oleellisesti vuoden 1980 jälkeen, vaikka pienten asuntokuntien osuus onkin kaikilla alueilla kasvanut. Helsingin väestö on Espoota, Vantaata ja kehyskuntia polarisoituneempaa nuoriin ja vanhuuseläkeikäisiin, vaikka vanhuuseläkeikäisten osuus näiden alueiden väestöstä onkin viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana tasoittunut. Nuorten osalta erot ovat kasvaneet, sillä kun vuotiaan väestön osuus on pysynyt Helsingissä lähellä 20 prosenttia, on se laskenut vertailualueillaan vuoden 1981 noin 20 prosentista prosenttiin. Helsinki profiloituu tästä näkökulmasta muita voimakkaammin nuorten, opiskelijoiden ja eläkeläisten kaupungiksi, kun sen naapurikuntien väestö painottuu enemmän lapsiperheisiin. Helsingin naapurikuntien ja kehysalueen asuntotuotantomahdollisuudet ovat niiden käytössä olevasta tai käyttöön otettavasta maa-alueesta johtuen seudun ydinaluetta suuremmat, ja kun rakentamisen ehdot ovat näillä alueilla muutoinkin paremmat - esimerkiksi tonttihinnat halvempia - voi olettaa kuvattujen väestö- ja asuntorakenne-erojen tulevaisuudessa jopa kasvavan. Helsingin seudun ja sen eri alueiden väestönkasvu johtuu pääosin muuttoliikkeestä, tarkemmin sanottuna tulo- ja lähtömuuton välisestä erotuksesta eli nettomuutosta. Kuvio 2. Helsingin seudun kuntien väestönmuutos ja sen osatekijät vv

6 6 Kuten kuvio 2 osoittaa, on vuosittaisen nettomuuton ja väestönmuutoksen välinen yhteys hyvin voimakas kaikilla tarkastelluilla alueilla, kun taas luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden erotus) muuttuu tasaisemmin. Se vaikuttaa lähinnä väestönmuutoksen tasoon (kunnan väestörakenteesta riippuen), mutta ei aiheuta siinä suurta vaihtelua. Espoossa ja Vantaalla luonnollisen väestönkasvun määrä ja osuus kokonaisväestönmuutoksesta on selvästi Helsinkiä suurempi. Helsingissä nettomuuton voimakas vaihtelu vaikeuttaa ennustamista lyhyellä, alle 5 vuoden aikavälillä, kun taas Vantaalla nettomuuton vaihtelu on sijoittunut noin 1000 henkilön haarukkaan lähimmän kymmenen vuoden aikana. Jos nettomuutto jaetaan kahtia kotimaan ja ulkomaan muutoksi havaitaan, että molemmat ovat vaihdelleet eniten Helsingissä ja Espoossa, kun taas Vantaalla ja seudun kehysalueella vuosivaihtelu on ollut selvästi pienempää (kuvio 3). Vantaalla niin kotimaan kuin ulkomaan nettomuuttokin ovat pysytelleet eri vuosina suhteellisen lähellä tarkastelujakson keskiarvoa ja kotimaan muutoissakin positiivisena useimpina vuosina. Espoossa kotimaan muuttovoitolla on ollut aleneva suunta koko 2000-luvun ajan ja vuonna 2007 vain ulkomaan muuttotase kohotti sen nettomuuton positiiviseksi. Helsingissä kotimaan nettomuutto sukelsi syvään vuosina , minkä jälkeen tapahtunut toipuminen ja vuodesta toiseen kasvanut ulkomaan muuttovoitto ovat parantaneet kaupungin muuttotasetta. Kuvio 3. Helsingin seudun kuntien koti- ja ulkomaan nettomuutto vv Vantaan väestönkasvun eri osatekijöiden kehityksen tasapainoisuus helpottaa sen väestöennusteiden tekemistä, vaikka varsinkin kotimaan muuttoliikkeen vuosivaihtelu on tuonut senkin ennusteisiin virheitä. Sikäli kuin väestönkehitys jatkuu likimain samaan suuntaan kuin ennustetta edeltävällä kymmenvuotisjaksolla, tasoittuvat poikkeamat kuitenkin kohti keskiarvoja pitemmällä aikavälillä.

7 7 Helsingin kaupungin vuoden 2008 väestöennusteessa on tarkasteltu laajasti seudun väestökehitykseen liittyviä tekijöitä ja vaikutusmekanismeja. 2 Ennusteen aluetaloudellisen viitekehyksen mukaan "aluetalouden muutokset välittyvät väestökehitykseen ennen kaikkea alueiden välisen muuttoliikkeen kautta". Kansainvälinen ja kotimaan talouskehitys sekä Helsingin seudun suhteellinen asema verrattuna muihin alueisiin toimivat mallissa tuotantoa ja työvoiman kysyntää kannustavana vetovoimatekijänä, ja asumiseen liittyvät tekijät osin vetovoima- (asuntojen saatavuus, laatu ja ominaisuudet, asuinalueiden viihtyisyys ja palvelutaso), osin työntövoimatekijöinä (asuntojen hinta ja vuokrataso). (Mt., ) Painotus on kuitenkin toinen, kun tarkastellaan seudun sisäistä, ts. seudun kuntien välistä muuttoliikettä, jota kuvataan seudun sisäisen väestönkehityksen pääasiallisena sopeutumismekanismina (mt., 12). Seudun sisäisen muuttoliikkeen asuntoperustaisuutta kuvaa valmisteilla olevasta "Pääkaupunkiseudun muuttovirtatutkimuksesta" saatu tulos, jonka mukaan noin puolet alueen sisäisistä muutoista johtuu asunnosta tai asuinalueesta, kymmenesosa työhön liittyvistä syistä, viidennes perhesyistä ja viimeinen viidesosa muista, vaihtelevista syistä. 3 Tästä johtuen on hyödyllistä kuvata tarkemmin seudun kuntien kotimaan eri muuttoalueille kohdistuvaa nettomuuttoa ja sen kehityssuuntia (kuvio 4). Myös edellisissä kuvioissa esiintyneet maahan- tai maastamuuton nettomuuttoluvut on jätetty kuvioihin viitteeksi ja vertailukohdaksi. Kuvio 4. Helsingin seudun nettomuutto alueittain vv Kuntien muuttoliikkeen yhteisiä piirteitä ovat olleet niiden ulkomaan muuttotaseen muuttuminen yhä positiivisemmaksi (varsinkin Helsingissä ja Espoossa), seudun kehysalueen ulkopuoliseen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaan kohdistuvan muuton tappiollisuus sekä 2 3 Helsingin väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja, 2008: 39. Hannu Kytö: Pääkaupunkiseudun muuttovirtatutkimus. Postikyselyt; Alustavia tutloksia , 9.

8 8 muun kotimaisen muuttovoiton jyrkkä aleneminen jakson alusta aina vuoteen Vuosien talouden taantuman jälkeen muualle Suomeen suuntautuvan muuton taseet muuttuivat myönteisemmiksi, toisin sanoen muuttotappio väheni (kehyskunnat) tai muuttovoitto alkoi taas kasvaa (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Muun Suomen ja Helsingin seudun välillä tapahtuvaa muuttoa kuvaavien käyrien samansuuntaisuus viittaa johonkin koko seutua koskettaneeseen yhteiseen tekijään. Koska Suomen eri alueiden välistä muuttoa voidaan pitää pääosin työmarkkinamuuttona, voisi ilmiö selittyä esimerkiksi Helsingin seudun talousalueen taantumalla ja sitä vastaavalla työvoiman kysynnän vähenemisellä. Mutta kuten Helsingin vuoden 2008 väestöennusteessa osoitetaan (mt., 12), ei seudun työpaikkamäärä vähentynyt vuosina , vaan lisääntyi, ja jopa nopeammin kuin luvuilla. Tämä näennäinen ristiriita selittynee todennäköisimmin nousukauden aikana kohonneiden asuntohintojen aiheuttamalla seudulta muuton lisääntymisellä ilman että seudulla sijaitsevaa työpaikkaa olisi vaihdettu. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistosta tehtyjen pendelöintitilastojen mukaan pendelöinti YTV-alueelle kasvoi vuosina noin henkilöllä (http://www.ytv.fi/fin/ seutu_ymparistotietoja/asuminen_tyo/sukkulointi/). Vaikka tilasto sisältää myös seudun kehyskunnista ja muulta Uudeltamaalta tapahtuvan pendelöinnin, tukee sen suunta ja volyymi päätelmää. Muita mahdollisia selittäjiä voisivat olla seudulla asuvan työikäisen väestön määrän kasvusta ja/tai työllisyysasteen kohoamisesta johtunut työvoiman tarjonnan lisääntyminen, tahi perinteisesti muualta Suomesta muuttavan työvoiman korvautuminen ulkomailta, lähinnä Virosta rekrytoiduilla työntekijöillä, jotka molemmat voisivat vähentää, ainakin teoriassa, seudun ulkopuolelta tulevien työllistymis- ja muuttomahdollisuuksia. Vantaan, Helsingin ja Espoon välisen nettomuuton vertailu osoittaa, että Vantaa on alkanut hyötyä yhä enemmän pääkaupunkiseudun kuntien välisestä muutosta. Vantaan muuttotase on molempien kuntien osalta kasvava, ja varsinkin Helsingiltä saatu muuttovoitto on lisääntynyt jakson aikana merkittävästi. Mielenkiintoista on myös se, että perinteinen, säännöllinen muuttotappio Espoolle on kääntynyt parin viime vuoden aikana muuttovoitoksi. Samalla Vantaan muuttotappio seudun kehyskuntiin on kasvanut kuitenkin jatkuvasti, noin 700 henkilöstä vuonna 1998 vajaaseen henkilöön vuonna Vuonna 2008 näiden seudun alueiden keskinäiset muuttovoitot tai -tappiot kuitenkin pienenivät. Alueiden nettomuuton kehitys osoittaa, että seudun muuttovirrat mallintuvat vyöhykkeittäin. Seudun ydinalue saa muuttovoittoa lähinnä seudun ulkopuolelta (muu Suomi, ulkomaat), ja kaikki sen alueet menettävät väestöään niitä ympäröiville ulommille alueille: Helsinki Vantaalle, Espooseen, kehyskuntiin ja muulle Uudellemaalle, Espoo ja Vantaa kehyskuntiin ja muulle Uudellemaalle, kehyskunnat muulle Uudellemaalle ja Suomen muihin maakuntiin. Muuton rakenne on lisäksi sellainen, että Helsinki saa muuttovoittoa lähinnä pienistä, nuorista asuntokunnista, Espoo, Vantaa ja kehyskunnat lapsiperheistä. 2 VUOSIEN ENNUSTEIDEN TOTEUTUMINEN Viime vuoden väestöennusteessa arvioitiin, että Vantaalla on vuoden 2009 alussa asukasta, mutta määrä nousi lopulta asukkaaseen. Lapsia ennustettiin syntyvän vuoden aikana 2 622, kuolleiden määräksi arvioitiin henkilöä ja Vantaalle muuttajia ennustettiin olevan 600 henkilöä enemmän kuin täältä lähteviä. Lapsia syntyi enemmän (2 766), ihmisiä kuoli poikkeuksellisen vähän (994), ja kun muuttovoittokin pysyi korkeana (1 045) asuntotuotannon jo toisesta peräkkäisestä vaatimattomasta vuodesta huolimatta, nousi ennustevirhe suuremmaksi kuin tämän vuosituhannen aiemmissa ennusteissa. Ennuste oli laadittu olettaen, että naisten hedelmällisyysluvut, väestön kuolemanvaara ja väestön nettomuutto, tulo- ja lähtömuuttajien välinen ero, pysyvät likimain ennustetta edeltäneen viisivuotisjakson keskiarvoissa, mutta ne poikkesivat niistä selvästi luvun väestöennusteet ovat onnistuneet ikäryhmittäin vaihtelevasti, kuten seuraavalla sivulla esitettävät kuviot osoittavat (ks. kuvio 5).

9 9 Kuvio 5. Vantaan vuosien väestöennusteiden toteutuminen ikäryhmittäin

10 10 Ennusteet ovat onnistuneet parhaiten sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä peruskouluikäisten, vanhuuseläkeikää lähestyvien ja sen juuri saavuttaneiden ryhmissä, joiden ennusteet ovat olleet vuoden 2001 ennustetta lukuun ottamatta lähes virheettömiä. Varsinkin peruskouluikäisten kohdalla on onnistuttu vuodesta 2003 alkaen tavoittamaan tämän ryhmän väkiluvun epäjatkuva kehitys. Onnistuminen johtuu osin siitä, että lapsiperheiden muuttoalttius vähenee lasten peruskouluiässä, kuolleisuus on lähellä nollaa ja ikäluokat vanhenevat pääosin "paikallaan", siis ennustettavasti. Myös eläkeikää lähestyvät ja siinä jo olevat muuttavat harvoin, mistä johtuen heidän määränsä kehitys on vakaata ja ennakoitavaa. Vanhinta ikäryhmää koskevat virheet vuosien ennusteissa ovat johtuneet ryhmän kuolemanvaaran aliarvioinnista. Ennusteen laskentamenetelmää ja oletuksia on vuonna 2007 korjattu, minkä jälkeen ennusteiden osuvuus on parantunut. Ennusteet ovat onnistuneet heikoimmin 0-6-vuotiaiden lasten osalta. Poikkeamat toteutuneesta kehityksestä ovat olleet suhteellisesti pieniä - tämänikäisiä lapsia on Vantaalla lähes mutta määrällisesti melko suuria, jopa useita satoja lapsia melko lyhyelläkin jaksolla. Esimerkiksi vuoden 2005 ennusteen epäonnistumisen tärkein syy oli naisten hedelmällisyyden (ts. synnytysalttiuden) jatkuva, nopea kohoaminen, jota ei neljä vuotta sitten osattu ennakoida. Lapsiperheet ovat myös muuttoaltis ryhmä, jolloin ikäryhmän muuttotaseen vuosivaihtelu aiheuttaa epätarkkuutta. Lapsia ja lapsiperheitä koskevia ennustevirheitä on vaikea välttää. Ne ovat sitä suurempia, mitä arvaamattomammin ryhmän muuttotase vaihtelee vuosittain, ja mitä enemmän synnytysikäisten naisten hedelmällisyys poikkeaa ennustetta edeltäneiden vuosien keskiarvosta. Virheiden haittoja on pyritty vähentämään uusimalla väestöennuste vuosittain. 3 VÄESTÖNKEHITYKSEN YLEISPIIRTEET VV Vantaan väestöennuste ulottuu viimevuotiseen tapaan vuoteen Ennuste on tarkin jakson ensimmäisinä vuosina, varsinkin koululaisten ja ikääntyneen väestön ikäryhmissä, ja epävarmempi ryhmissä, joissa nettomuuttovoitto- ja -tappiovuosien väliset erot ovat suuria tai joissa naisten hedelmällisyyden jaksottainen vaihtelu vaikuttaa syntymien määrään. Vaikka väestöennusteen osumatarkkuus heikkeneekin ajan kuluessa, näyttää ennuste Vantaan väestönkehityksen yleisen suunnan ja hahmottaa väestön pitkän aikavälin rakennemuutoksia edellyttäen, että ennustetta edeltävät kehityssuunnat säilyvät likimain ennallaan. Ennusteessa arvioidaan Vantaan väkiluvun kohoavan noin henkilöön vuonna 2010, noin asukkaaseen vuonna 2020, noin asukkaaseen vuonna 2030 ja runsaaseen asukkaaseen vuonna Näin tapahtuu, jos - vantaalaisten naisten synnytystodennäköisyys pysyy lähivuodet tätä ennustetta edeltävän viisivuotisjakson tasolla ja laskee sen jälkeen vuosien tasolle - väestön kuolemanvaara on ensimmäisinä ennustevuosina yhtä suuri kuin välittömästi tätä ennustetta edeltävinä vuosina ja alenee sitten ennustekauden aikana Suomen Tilastokeskuksen olettamalla tavalla ja - Vantaa saa muuttovoittoa keskimäärin vajaat 600 henkilöä vuosittain. Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan vajaat henkilöä vuonna 2009, keskimäärin noin henkilöä vuodessa seuraavien vajaan 15 vuoden ajan ja sen jälkeen hieman hitaammin. Kasvu nopeutuu Keimolan ja Kivistön kaupunginosiin sijoittuvan ns. Marja- Vantaan kerrostalovaiheen käynnistyttyä ennen 2010-luvun puoliväliä ja hidastuu sen jälkeen hieman. Vuosittaiset ja jaksoittaiset poikkeamat yleissuunnasta ovat mahdollisia muuttoliikkeen ja naisten hedelmällisyyden vaihtelusta riippuen. Oletus Vantaan väestönkasvusta perustuu sekä kunnan melko pysyvään asemaan osana kasvavaa Helsingin seutua että Vantaan yleiskaavan tarjoamiin jatkuviin rakentamismahdollisuuksiin. Vantaan asema seudun ydin- ja reuna-alueiden välissä sijaitsevana taloudellisesti kehittyvänä, monipuolisia asuntorakentamismahdollisuuksia tarjoavana, mutta Helsinkiä ja Espoota edullisempien asumiskustannusten kuntana, on tuonut sen väestönkasvuun vakautta, jonka

11 11 jatkumiseen voidaan tämäkin ennuste perustaa. Vaikka talouden taantumat ( , ) ovat vaikuttaneet suurestikin seudun yritystoiminnan ja työpaikkojen määrään sekä vähentäneet tilapäisesti asuntorakentamista ja väestön asunnonvaihtomahdollisuuksia, ei Vantaan nettomuutto ole poikennut näinäkään vuosina merkittävästi pitkän ajan keskiarvoista. Vuoden 2008 aikana puhjenneen finanssikriisin kaikki vaikutukset eivät ole vielä tiedossa, mutta ainakaan vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen väestönmuutosten ennakkotietojen perusteella eivät Vantaan nettomuutto tai syntyvyys ole juuri muuttuneet viime vuoden vastaavasta jaksosta. Taantumiin liittyy yleensä varsinkin vapaarahoitteisen asuntotuotannon hidastumista, joskin tähän on muitakin syitä. Vantaan asuntotuotanto laski itse asiassa jo vuosina 2007 ja 2008 (1 400 asuntoa) 2000-luvun huippuvuosien tuotantoluvuista (2 000 asuntoa vuodessa), eikä taantuman jatkuminen voi olla jarruttamatta kaupungin väestönkasvua pitkällä aikavälillä. Vantaan väestö kasvoi silti näinäkin vuosina, vieläpä poikkeuksellisen nopeasti, ja uusi väestö sijoittui asumaan tavanomaista enemmän ns. vanhaan asuntokantaan. Tämä voi jatkua jonkin aikaa, mutta ei loputtomiin. Vantaan väestönkasvuun on vaikuttanut asuntotuotannon hidastumisesta huolimatta se, että tilanne on ollut samansuuntainen seudun muissakin kunnissa, ja Vantaan asema suhteessa niihin on pysynyt likimain ennallaan. Suuria aluerakennuskohteita avataan vuoteen 2020 mennessä vain Marja-Vantaalla, Keimolan ja Kivistön kaupunginosissa. Pienempiä hankkeita käynnistyy kuitenkin jo lähimmän kymmenen vuoden aikana, ja varsinkin Veromiehen sekä Koivukylän kaupunginosiin rakennettavat uudet asuinalueet muuttavat voimakkaimmin alueidensa ilmettä. Vantaan väestön ikärakenne vanhenee vähitellen, ja varsinkin kunnan vanhuuseläkeikäisen väestön osuus ja määrä kasvavat nopeasti, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden määrä kohoaa nykyisestä vajaasta henkilöstä yli henkilöön vuonna 2015 ja vajaaseen henkilöön vuonna 2020, mikä asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle suuria määrällisiä ja laadullisia haasteita. Myös muiden julkisia palveluja tarvitsevien ikäryhmien koko kasvaa. Päivähoitoikäisten määrä nousee vuoteen 2025 mennessä nykyisestä noin lapsesta vajaaseen :een, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Alakouluikäisten lasten määrä pysyy vuoteen 2011 likimain ennallaan eli noin lapsessa, ja alkaa sen jälkeen kasvaa päätyen runsaaseen lapseen vuonna 2020 ja noin lapseen vuonna Yläkouluikäisten määrä vähenee vuoteen 2014, mutta alkaa sen jälkeen taas kasvaa. Toinen merkittävä muutostekijä on Vantaan vieraskielisen väestön määrän ja osuuden nopea kasvu, jota on ennustettu PKS-kuntien vuonna 2007 julkaisemassa seudun vieraskielisen väestön väestöprojektiossa. Siinä on arvioitu Vantaan vieraskielisen väestön osuuden kohoavan nykyisestä noin 8 prosentista runsaaseen 10 prosenttiin vuonna 2015 ja vajaaseen 14 prosenttiin vuonna VÄESTÖENNUSTEEN AINESOSAT JA OLETUKSET Vantaan koko kaupungin ennuste on tyypiltään demografinen eli perustuu erilaisten väestönmuutostekijöiden arviointiin (syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike). Osa-alueittainen ennuste on oma, itsenäinen ennusteensa, jota tehtäessä operoidaan mm. arvioilla naisten hedelmällisyyden kaupunginosittaisesta vaihtelusta, vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvista, muuttoliikkeen ja kuolevuuden aiheuttamista muutoksista sekä uudisrakentamisen väestöä lisäävistä vaikutuksista. Lopuksi osa-alueittainen ennuste pakotetaan koko kaupungin ennusteen ikä- ja sukupuoliluokittaiseen rakenteeseen siten, että molempien ennusteiden vuosittaiset väkilukumäärät ovat samat koko kaupungin tasolle summattuina. Vantaan väestöennustemallia on kuvattu esimerkiksi vuoden 2007 ennusteraportissa, josta mallin rakenteesta kiinnostuneet voivat saada yksityiskohtaisempia tietoja. 4 4 Vantaan väestöennuste Koko kaupungin ennuste Osa-alueiden ennuste Vantaan kaupunki. Tilasto ja tutkimus. A4: Ks. myös tilastot ja julkaisut, väestöennuste.

12 4.1 Syntyvyys 12 Vantaalle syntyvien lasten määrä on ennustettu synnytysikäisten naisten määrän ja vuosilta laskettujen erikoishedelmällisyyslukujen 5 avulla. Vaikka naisten hedelmällisyyden kohoaminen on hieman hidastunut viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana (kuvio 6), ovat ennusteen hedelmällisyysluvut selvästi korkeammat kuin vuosituhannen alun ennusteissa. Kuvio 6. Kokonaishedelmällisyys vv , ennuste vuosille Kuvioon on tulostettu Vantaan, Helsingin ja koko maan kokonaishedelmällisyysluvut vertailtaviksi. Alueiden hedelmällisyyden taso vaihtelee, mutta on kehittynyt samaan suuntaan, mikä osoittaa hedelmällisyyden jaksoittaisen vaihtelun syyt pääosin valtakunnallisiksi. Helsingin Vantaata matalampi kokonaishedelmällisyys johtunee pääosin pääkaupungin erilaisesta väestö- ja perherakenteesta: synnytysikäiset naiset kuuluvat Helsingissä Vantaata useammin ns. sinkkuasuntokuntiin, Vantaalla taas kahden huoltajan asuntokuntiin, joihin lapset yleensä syntyvät. Erilaiset hedelmällisyysikäisen väestön asemaan ja oloihin vaikuttavat tekijät, kuten perheiden perustamismahdollisuudet (vrt. työ- ja koulutusurat, asunnonsaantimahdollisuudet), perheiden taloudellisen aseman muutokset ja kulttuuriset tekijät, laskevat tai kohottavat syntyvyyttä. Esimerkiksi vieraskielisen naisväestön kokonaishedelmällisyys on korkeampi kuin suomen- tai ruotsinkielisen, mutta lähenee ajan kuluessa Vantaallakin ns. kantaväestön hedelmällisyystasoa. Vieraskielistä väestöä on vielä niin vähän, etteivät siihen syntyneet lapset selitä merkittävästi esimerkiksi vuosien välistä hedelmällisyyslukujen voimakasta kohoamista. Vantaalle ennustetaan syntyvän noin lasta vuonna 2009 eli noin 120 lasta enemmän kuin viime ennusteessa arvioitiin. Arviota on korotettu hieman ensimmäisen ennustevuoden osalta tämän vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä saatujen ennakkotietojen perusteella. Naisten ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja on alennettu lineaarisesti vuodesta 2010 vuoteen 2020, minkä jälkeen ne on jätetty vuosien keskimääräiselle tasolle. Hedelmällisyys vaihtelee Vantaalla melko pysyvästi alueittain. Erot otetaan huomioon osaalueiden väestöennusteessa käyttämällä kaupunginosittaisia hedelmällisyyden korjauskertoimia, joiden avulla koko kaupungin keskimääräisiä ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja korotetaan tai alennetaan. 5 Erikoishedelmällisyysluvut ovat naisten ikäluokittaisia hedelmällisyyslukuja. Luku saadaan jakamalla ikäluokkaan syntyneiden lasten määrä naisten keskiväkiluvulla. Erikoishedelmällisyyslukujen summaa nimitetään kokonaishedelmällisyysluvuksi. Se kertoo, montako lasta naista synnyttäisi keskimäärin elinaikanaan, jos hedelmällisyys jäisi laskentajakson tasolle.

13 Kuolevuus Kuolemanvaaralla tarkoitetaan todennäköisyyttä kuolla tietyn kalenterivuoden aikana. Ennusteessa on käytetty Vantaan vuosien väestötilastoista laskettuja keskimääräisiä, ikäluokittaisia miesten ja naisten kuolemanvaaralukuja. Kun väestön elinajanodote on jatkuvasti pidentynyt - miehillä 76 vuoteen ja naisilla 81 vuoteen vuonna ja koska sama suuntaus jatkunee, on kuolemanvaaralukuja alennettu ennustekauden aikana Tilastokeskuksen kuntaennusteen Vantaan viiteryhmän kuolemanvaaran alenemiskertoimilla. Kuolevien määrä kasvaa jatkuvasti väestön vanhetessa. Lapsia syntyy Vantaalla kuitenkin kaikkina ennustevuosina enemmän kuin asukkaita kuolee. Syntyneiden enemmyys alenee noin henkilöstä vuonna 2009 noin henkilöön vuonna 2030 ja noin henkilöön vuonna Muuttoliike Vantaan väestöennustemallia on muutettu viimevuotisesta laskemalla koti- ja ulkomaan muuttoliikkeen tunnusluvut erikseen. Tätä ei pidetty ennen tarpeellisena, koska ulkomaan muuttoliikkeen volyymi oli pieni, muuttajien ikärakenne melko samankaltainen ja koska ennusteiden tulo-, lähtö- ja nettomuuttoa koskevat virheet olivat pieniä. Maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu sekä muuttovoiton kertyminen pääosin ulkomaan muuttoliikkeestä (jossa osa muuttajista on suomalaisia) on muuttanut asetelmaa. Ennustemenetelmää on eriytetty, mutta siinä on samalla oma riskinsä: muuttoliikkeen jakaminen kahtia kahdentaa myös ennusteen potentiaalit virhelähteet, eikä ulkomaan muuttoliikkeen volyymin arviointi ole vailla ongelmia. Kuntaan muuttajien määrä on noussut jo pitkään melko suoraviivaisesti (kuvio 7), mistä johtuen maassamuuton ns. tulomuuttajien määrä on ennustettu jatkamalla vuosien välistä trendiä tulevaisuuteen. Näin saadaan todellisempi arvio muuttajien määrästä kuin perustamalla laskelma ennustetta edeltävien vuosien keskimääräiseen tasoon, johon tehtäisiin sitten mahdollisesti joitakin korjauksia ennustejakson myöhemmille vuosille. Vuoden 2009 kotimaasta ja ulkomailta muuttajien määriksi on saatu näin noin ja henkilöä. Henkilömäärien arvioidaan nousevan vuoteen 2040 mennessä noin :ään ja henkilöön. Kuvio 7. Vantaan tulo-, lähtö- ja nettomuutto vv

14 14 Vantaan väestöä kasvattava nettomuutto (tulo- ja lähtömuuttajien välinen erotus) ei ole vaihdellut 5-vuotisjaksoittain laskettuna yleensä kovin paljon. Vuosittainen muuttovoitto oli ja luvuilla keskimäärin noin 650 henkilöä. Tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla se laski hieman yli 300 henkilöön vuodessa, mutta kohosi jälleen vuonna 2006 yli 700:aan ja vuosina jopa yli henkilöön vuodessa. Suurin osa viime vuosien muuttovoitosta on tullut Helsingistä (vv : noin henkilöä vuodessa) ja ulkomailta (noin 600 henkilöä vuodessa). Myös Espoosta sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ulkopuolisesta Suomesta on alettu saada pientä muuttovoittoa, kun taas seudun kehyskuntiin on menetetty keskimäärin noin henkilöä ja muulle Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle vajaat 200 henkilöä vuodessa. Kehityksen voidaan otaksua jatkuvan tältä osin likimain ennallaan. Vantaa on saanut muuttovoittoa vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana lähes edellisvuoden tahtiin, ja sen oletetaan kohoavan 800 henkilöön eli hieman korkeammaksi kuin viime ennusteessa arvioitiin. Muutoin viime ennusteen muuttovoitto-oletus pidetään lähes ennallaan. Vuosien muuttovoitoksi oletetaan keskimäärin 600, vuosiksi keskimäärin 700, vuosiksi keskimäärin 600 ja tämän jälkeen keskimäärin 500 henkilöä vuodessa. Muuttovoiton lähivuosikymmenen lievä porrastus perustuu asuntotuotantoennusteen Marja-Vantaan alueen rakentamisaikatauluun. Meneillään oleva talouden taantuma on aiheuttanut aiheuttanut aikatauluun pientä viivettä niin, että alueen ensimmäiset kerrostalot valmistunevat vuosina Sen jälkeen rakentaminen kiihtyy ja jatkuu vilkkaana koko osaalueittaisen väestöennusteen loppujakson ajan. Vuosina Vantaan saama muuttovoitto kertyi 26-prosenttisesti kotimaan, loppuosa ulkomaan muuttoliikkeestä. Ennustekauden kokonaismuuttovoitto on jaettu ennusteessa kotija ulkomaan muuttovoitoksi seuraavin suhtein: 25/75 (vv ), 30/70 (vv ), 25/75 (vv ) ja 20/80 (vv ). Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakauma, joka on ollut vuodesta toiseen lähes sama, on laskettu ennustetta laadittaessa vuosien tilastoista. Koska muuttajat ovat yleensä nuorempia kuin ei-muuttajat, nuorentaa kunnan saama muuttovoitto väestöä sitä enemmän, mitä enemmän sitä esiintyy, kun taas muuttotappio vanhentaa sitä. Kuvio 8. Nettomuuton ikärakenne vv Kuviossa 8 on kuvattu vuosien nettomuuton ikärakennetta. Siitä nähdään, että Vantaa on saanut muuttovoittoa erityisesti ikäluokista vuotta. Päivähoitoikäisten, alakoululaisten, myöhäisessä keski-iässä ja eläkeikän kynnyksellä olevien osalta saldo on ollut jatku-

15 15 vasti hieman tappiollinen. Vuosina , jolloin asuntotuotantoa oli aiempaa vähemmän, saatiin poikkeuksellisen paljon muuttovoittoa nuorista aikuisista. Kuvioon jätetyt vuosijakaumat osoittavat, että muuttovoitot ja -tappiot kohdistuvat vuodesta toiseen pääosin samoihin ikäryhmiin. 4.4 Rakentamisennuste Rakentamisennusteen asema väestöennusteessa Vantaan väestöennustemallissa tehdään ensin demografinen, väestönmuutostekijöihin (syntyvyys, kuolevuus, muuttoliike, väestön vuosittainen vanheneminen) perustuva koko kaupungin väestöennuste, jonka perusoletuksia on selostettu edellisissä kappaleissa. Ennustejakson pituus on vaihdellut yleensä 25:stä 30 vuoteen. Koko kaupungin ennusteen jälkeen tehdään erillinen, kymmenvuotinen, kaupunginosittainen väestöennuste, jonka aineksina ovat ennusteen vuosittain vanheneva "lähtöväestö", naisten hedelmällisyyden vaihtelun huomioon ottavat hedelmällisyyden korjauskertoimet, ns. vanhan asuntokannan sisällä tapahtuvan muuttoliikkeen ja kuolevuuden kokonaisvaikutusta kuvaavat väestönmuutoskertoimet sekä uudisrakentamisen väestövaikutukset laskeva osio, jonka tärkein elementti on asuntorakentamisennuste. Rakentamisennusteessa arvioidaan kunkin kaupunginosan erityyppisiin asuinrakennuksiin (omakoti- ja paritalot, rivi- ja kerrostalot) valmistuva kerrosala. Lähivuosien rakentamista arvioidaan mm. rakennuslupa- ja hanketilastojen avulla, pidemmän aikavälin ennusteissa otetaan huomioon mm. kaupungin asuntostrategia, yleiskaava, asemakaavoitustilanne, rakennusmaavaranto ja alueiden kunnallistekniikan rakentamisohjelma. Ennustetusta kerrosalasta saadaan väestöarvio jakamalla ennustetut kerrosalat arvioidulla asumisväljyydellä (m²/asukas) ja jakamalla nämä asukkaat edelleen eri sukupuoli- ja ikäluokkiin. Lopuksi osa-alueittainen väestöennuste sovitetaan koko kaupungin ennusteeseen niin, että osa-alueittaisen ennusteen sukupuoli- ja ikäluokittaiset väestösummat ovat samat kuin koko kaupungin ennusteessa. Pelkistäen voidaan sanoa, että että osa-alueittainen ennuste jakaa koko kaupungin ennusteessa ennustetun väestön kunnan eri kaupunginosiin. Koska kunnalliset palvelut ovat usein alueellisia ja niitä suunnitellaan tavallisesti ennustevuotta seuraavan lähimmän kymmenen vuoden väestönkehityksen perusteella, on ennusteväestön oikean alueittaisen jakautumisen kannalta tärkeää, että niin uudisrakentamisen volyymi, sijoittuminen ja ajoitus kuin vanhassa asuntokannassa tapahtuvan muutoksen suunta ja suuruus arvioidaan mahdollisimman oikein. Tämä ei ole aina ongelmatonta, ja esimerkiksi suurten aluerakentamishankkeiden toteutuminen riippuu paljolti toteutumisajankohdan yleisistä taloudellisista reunaehdoista. Hankkeiden toteutumisaikataulun viivästymisestä seuraa, että ennusteen väestö sijoittuu "tyhjälle" alueelle, ja koska kyse on ns. nollasummapelistä, vanhoille asuinalueille ennustetaan väestöä vastaavasti vähemmän. Tällaisten ennustevirheiden merkitys palvelujen suunnittelulle on sitä pienempi, mitä paremmin rakennushankkeiden ajoitus osuu kohdalleen Asuntorakentaminen vv Vantaa sitoutui vuoden 2008 alussa tehdyssä valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa keskimäärin asunnon vuosittaiseen tuottamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoite on vaativa, sillä vuosina valmistui keskimäärin vajaat 1700 asuntoa vuodessa ja vain vuosina päästiin noin 2000 asunnon vuosivauhtiin. Vuoden 2008 asuntotuotanto jäi vuoden 2007 tasalle (1 400 asuntoa), ja kun viime vuoden lopulla puhjenneen maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset ovat jarruttaneet edelleen varsinkin vapaarahoitteisia hankkeita, uhkaa tavoitteen toteutuminen jäädä riippumaan yhä enemmän ennustekauden myöhempien vuosien asuntotuotannosta. Samat ongelmat koskevat myös Vantaan naapurikuntia, ja esimerkiksi Helsinki on arvioinut viime väestöennusteessaan, että "vuoden 2008 tilanteessa arvioituna ei ole todennäköistä, että

16 16 tavoite (5 000 asunnon vuosittaisesta rakentamisesta, JR) saavutettaisiin ainakaan muutaman vuoden kuluessa " (mt., 13). Vantaalla ensi vuosikymmenen alkuvuosina käynnistyvä ja vuosikymmenen puolessavälissä vauhdittuva Marja-Vantaan alueen rakentaminen lisännee valmistuvien asuntojen määrää merkittävästi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että talouden taantuma väistyy, seudun asuntotuotanto elpyy, asuntolainojen korkotaso ja asumiskustannukset eivät merkittävästi kohoa ja myös muut suunnitellut rakentamiskohteet toteutuvat odotetusti. Uuden rakentamisennusteen mukaan vuosina valmistuvien asuntojen kerrosala on sama kuin edellisenkin eli 2,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vastaa keskimäärin vajaat uutta asuntoa vuodessa. Kerrosalasta noin 50 prosenttia ja asunnoista noin 40 prosenttia valmistuu pientaloihin. Rakentamisennuste on kerrosalamääränsä osalta lähes sama kuin vuoden 2008 ennuste, mutta kokonaisuudessaan ajoitusta on myöhennetty (kuvio 9). Tämä johtuu siitä, että asuntotuotanto laskee mitä ilmeisimmin tänä vuonna noin valmistuvaan asuntoon eivätkä tilastot myönnetyistä rakennusluvista ja aloitetuista hankkeista osoita, että vuositavoitteeseen yllettäisiin vielä seuraavankaan vuoden aikana. Valtion äskettäin päättämillä, vuokra-asuntotuotantoa kannustavilla tukitoimilla on elvyttävä vaikutus, mutta ne eivät korvaa kuin osittain vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon syntynyttä suurta vajausta. Kuvio 9. Uusi ja vanha rakentamisennuste Asuntorakentaminen vaihtelee alueittain. Eniten asuntoja valmistuu Tikkurilan ja Kivistön suuralueille. Jonkin verran vähemmän asuntoja rakennetaan Korson, Myyrmäen, Aviapoliksen ja Koivukylän suuralueille sekä selvästi vähiten Hakunilaan (kuvio 10).

17 17 Kuvio 10. Valmistuvien asuntojen lukumäärä suuralueittain vv Korsossa ja Hakunilassa enemmistö asunnoista valmistuu omakoti-, pari- tai rivitaloihin, Korsossa vajaat 70 prosenttia. Kerrostaloasuntojen osuus uusista asunnoista on suurin Tikkurilan (73 %), Kivistön (71 %) ja Aviapoliksen (68 %) suuralueilla. (Kuvio 11.) Kuvio 11. Valmistuvat asunnot talotyypin mukaan suuralueittain vv

18 Kuvio 12. Asuntotuotannon ajoittuminen suuralueittain vv Myyrmäen suuralueella täydennetään olemassa olevia alueita. Kilterinmäen alue rakentuu ennustejakson alussa ja Kaivokselan täydennysalue vuosina , minkä jälkeen asuntorakentamisen määrä vähenee. Asuntoja rakennetaan ennustejaksolla keskimäärin hieman enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kivistön suuralueella Keimolanmäen kerrostaloja alkaa valmistua vuonna 2012 ja rakentaminen jatkuu koko ennustekauden. Kivistön kaupunginosassa rakentaminen alkaa pientalopainotteisesti. Tulevan kehäradan varren kerrostalorakentaminen alkaa siellä vasta vuonna 2013 ja jatkuu vilkkaana koko ennustekauden. Kaupunginosan väkiluku kasvaa näinä vuosina noin 5 000:lla uudella asukkaalla. Aviapoliksen suuralueella Tammiston kerrostaloalueen rakentaminen saadaan päätökseen vuoteen 2013 mennessä ja Pakkalan viimeiset kerrostalot valmistuvat siitä noin parin vuoden kuluttua. Tämän jälkeen kaupunginosa täydentyy vielä pientaloilla. Veromiehessä ensimmäisten kerrostalojen arvioidaan valmistuvan vuonna 2010, minkä jälkeen rakentaminen jatkuu tasaisena koko jakson ajan. Ylästössä pientaloja valmistuu tasaisesti kaikkina ennustevuosina. Aviapoliksen suuralueella asuntojen rakentaminen vähenee ennustekauden lopulla noin viidesosaan siitä mitä se oli huippuvuotena Tikkurilan suuralueella täydennetään olemassa olevia asuinalueita. Hiekkaharjun pohjoisosa rakennetaan jakson alkupuolella, Jokiniemi täydentyy jakson loppupuolella. Myös muissa alueen kaupunginosissa mm. Simonkylässä ja Viertolassa (ns. saippuatehtaan alue) tiivistetään olemassa olevia alueita. Koivukylän suuralueen asuntorakentaminen keskittyy Koivukylän (Leinelä), Asolan ja Ilolan kaupunginosiin. Ulrikanpuiston asuinalue Asolassa saadaan valmiiksi vuosina Päiväkummussa ja Rekolassa pientaloalueet tiivistyvät. Rakentaminen vilkastuu selvästi jakson alkuvuosina, mutta hiljenee jälleen jakson lopulla. Korson suuralueella rakentamisvauhti hidastuu hieman jakson alkuvuosina, mutta kiihtyy jälleen vuoden 2012 jälkeen. Valtaosa asunnoista rakennetaan pientaloihin. Leppäkorven pientaloalue laajenee itäkaakkoon ja Nikinmäessä rakennetaan ahkerasti asuntoja. Mikkolassa

19 19 Maarukanpuiston rakentaminen saatetaan loppuun. Vallinkylän asuntoaluetta suuralueen pohjoisosassa aletaan rakentaa vuodesta 2013 alkaen. Hakunilan suuralueella rakentaminen vilkastuu hieman nykyisestä jakson keskivaiheilla, minkä jälkeen vuosittain valmistuvien asuntojen määrä palaa lähelle 2000-luvun alun tasoa. Valmistuvien asuntojen määrä jää kuitenkin muihin suuralueisiin verrattuna pieneksi. Hakunilan kaupunginosaan rakennetaan vuosina lähinnä kerrostaloasuntoja, muut kaupunginosat täydentyvät pientaloasutuksella. 4.5 Vanhan asuntokannan väestönmuutokset Vanhalla asuntokannalla tarkoitetaan tiettyä vuotta aiemmin valmistuneita asuntoja erotuksena kyseisen vuoden uusista asunnoista. Vanhassa asuntokannassa asuvat muodostavat uudisrakennuksissa asuviin verrattuna yhä suuremman osan väestöä, joten siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat yhä enemmän eri kaupunginosien väestönkehitykseen. Vanhan asuntokannan väestörakennemuutoksia arvioidaan ja ennustetaan Vantaan osaalueittaisessa väestöennusteessa alue- ja ikäryhmittäin muodostettavin väestönmuutoskertoimin (ns. nettomuutoskertoimet). Niiden pohja-arvot on laskettu Vantaan kuntarekisterin väestö- ja rakennustieto-osista vuosittain tehdyistä rakennustasoisista väestötiedostoista. Laskentavuosina ovat olleet tässä ennusteessa vuodet Kertoimet vaihtelevat arvon 1 molemmin puolin ja osoittavat muuttoliikkeen (nettomuutto) ja kuolemien aiheuttaman väestönmuutoksen. Kerroinarvoja voi muuttaa esimerkiksi tapauksissa, joissa asuinalueiden luonne muuttuu olennaisesti uudisrakentamisen vaikutuksesta ennustejakson aikana. Näin tulee tapahtumaan varsinkin Kivistön ja Veromiehen kaupunginosissa. Useimmiten tarvetta muutoksiin ei ole, sillä alueiden väestörakenne on yleensä vakaa ja niiden väestönmuutokset hitaita. Kuvio 13. Esimerkki pien- ja kerrostaloalueen väestönmuutoskertoimista vv

20 5 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN Vantaan väkiluku kasvanee vielä tämän vuoden ajan normaalia nopeammin ja sen jälkeen lähimmät kymmenen vuotta noin prosentin vuosivauhtia eli keskimäärin noin asukasta vuodessa. Väkiluku ylittää henkilön rajan näillä näkymin vuoden 2010 lopulla. Noin kaksi kolmasosaa Vantaan väestönkasvusta johtuu ns. luonnollisesta väestönkasvusta ja kolmannes muuttovoitosta. Syntyvien määrä kohoaa vähitellen ja lähenee 3 000:ta lasta luvun alkuvuosina. Vaikka väestön odotettavissa oleva elinikä pitenee edelleen, kasvaa vuosittain kuolevien määrä jatkuvasti väestön ikääntymisestä johtuen. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Vantaan väestöennuste vuosille Väki- Synty- Kasvu luku neiden Netto- Väestön- vuodessa Vuosi 1.1. Syntymät Kuolemat enemmyys muutto muutos %

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023

Vantaan väestöennuste 2013. Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Vantaan väestöennuste 2013 Koko kaupungin ennuste 2014 2040 Osa-alue-ennuste 2014 2023 Julkaisija Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Pekka Turtiainen Paino Vantaan

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Vantaan kaupunki A 7 : 2003 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2003 Koko kaupungin ennuste 2004-2030 Osa-alueiden ennuste 2004-2010 12.5.2003 3 Sisällysluettelo SAATTEEKSI 1 VANTAAN VÄESTÖKEHITYKSEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestöennusteet Helsingissä

Väestöennusteet Helsingissä Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla

Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnista Vantaalla Kymppi-Moni hankkeen aloituskokous Tampere 30.11.2011 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 2010: 51 063 2020: 51 598 1. Mikä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Väestöennuste 2009 2060

Väestöennuste 2009 2060 Väestö 2009 Väestöennuste 2009 2060 Väestöennuste 2009 2060 Suomen väkiluvun kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa. Maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042, jos väestökehitys jatkuu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 21: 51 63 22: 51 598 1. Mikä maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 2060

Väestöennuste 2012 2060 Väestö 2012 Väestöennuste 2012 2060 65 vuotta täyttäneiden määrästä pienenee hieman Tilastokeskuksen uudessa väestöennusteessa 65 vuotta täyttäneiden määrä tulevaisuudessa on hieman edellistä väestöennustetta

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013 2030

HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013 2030 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1990 HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013 2030 5 TILASTOJA 2013 Espoon kaupunki, Kaupunkitieto Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot