Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat"

Transkriptio

1 Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus Antti Väisänen, STM

2 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakasja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 2 Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein

3 Maakuntien rahoitus 1 (1/2)

4 Rahoituksen taso laskelmissa Soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoitus Uusimmat laskelmat on tehty 2017 tasolla, päivittyvät vielä ennen vuotta 2019 Sote n. 17,0 mrd euroa, pelastus n. 400 M Maakunnan lähtötasona pidetään kuntien yhteenlaskettuja soten, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon nettomenoja Esitetty muutos kuvaa eroa rahoituksen ja lähtötason välillä, ts. miten rahoituksen uudelleenjako kohdentuu maakuntien välillä Vuoden 2019 maakuntajako

5 Maakuntien rahoitus 2017 tasossa Maakunta Soten ja Soten ja Rahoitus Rahoitus Muutos Muutos Muutos pelastustoimen pelastustoimen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen nettomenot nettomenot tasossa 2017 tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas % Uusimaa ,3 % VarsinaisSuomi ,1 % Satakunta ,2 % KantaHäme ,0 % Pirkanmaa ,1 % PäijätHäme ,1 % Kymenlaakso ,0 % EteläKarjala ,6 % EteläSavo ,1 % PohjoisSavo ,3 % PohjoisKarjala ,7 % KeskiSuomi ,4 % EteläPohjanmaa ,2 % Pohjanmaa ,2 % KeskiPohjanmaa ,0 % PohjoisPohjanmaa ,2 % Kainuu ,0 % Lappi ,8 % KOKO MAA ,2 %

6 Rahoitus kriteereittäin, euroa Maakunta Asukasperuste Ikärakenne tarve vieraskielisyys kaksikielisyys asukastiheys saaristoisuus hyte Yhteensä rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus euroa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA ,000 % 37,526 % 48,161 % 1,400 % 0,300 % 1,500 % 0,113 % 1,000 % 100,000 %

7 Rahoitus kriteereittäin, euroa/asukas Maakunta Asukasperuste Ikärakenne tarve vieraskielisyys kaksikielisyys asukastiheys saaristoisuus hyte Yhteensä rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus euroa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA minimi maksimi Punertava väri = keskimääräistä pienempi, vihreä = keskimääräistä suurempi

8 Siirtymäajan rahoitus suhteessa lähtötasoon Porrastetusti kustannusperust eisesta rahoituksesta laskennalliseen rahoitukseen Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Maakunta (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana) Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA min maks Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus nousee, () rahoitus laskee Yksinkertaistus, muutos ilman kokonaisrahoituksen tasomuutoksia

9 Tulkintaa Sosiaali ja terveydenhuollon tarve on suurin määräävä tekijä rahoituksessa, olosuhde ym. tekijät merkittäviä yksittäisten maakuntien kannalta Muutoslaskelmassa vaikuttaa erityisesti maakunnan (tarvevakioitu)lähtötaso suhteessa maan keskiarvoon Porrastettu siirtymäaika helpottaa toiminnan sopeuttamisessa Maakunnan muiden tehtävien rahoitus osana yleiskatteellista rahoitusta vaikuttaa lopulliseen rahoituksen tasoon Myös MKRpurkaminen vaikuttaa lopulliseen tasoon