Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa"

Transkriptio

1 1 / 329 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot; -genetiikkaa, -biologiaa,- kielitiedettä, -etymologiaa Seppo Liukko kotisivuilla on laajemmin selvitetty Liukko - nimitutkimuksen pääperiaatteita ja muita asiaan liittyviä argumentteja, jotka valottavat Liukko - nimitutkimuksen taustaa (linkki KOTISIVULLE tai Seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu >). Tässä artikkelissa on kirjattu tutkimuksen tiivistelmä sekä Liukkonimitutkimukseen liittyvänä osana suomalaisten esihistoriaa jatkuvuusteorian pohjalta. Ko. artikkelissa esitetään useita eri lähdetietoihin perustuvia argumentteja, jotka osaltaan osoittavat suomensukuisten metsästäjäväestöjen jatkuvuusteorian jatkumon eri aikakausilla kivikaudelta, jääkauden maksimista alkaen Alppien pohjoispuolisessa Euroopassa. Jatkumo on todettavissa Suomen alueen Suomusjärven kulttuuriissa, mutta edelleen samanaikaisesti myös laajalla - alueella Euroopassa neoliittisen vallankumouksen suuriin muutoksiin saakka (metsästäjien kielenvaihtumiset, seurauksena suomensukuisten kielialueiden supistuminen). Kampakeramiikan laajojen alueiden suomensukuiset asuttivat vielä silloin Weikselin alueelta Uralille ja siitä pohjoiseen Suomen - Skandinaviaan ja nyk. Venäjän alueilta. Vasarakirveskulttuurien ajoilta, jolloin esigermaanikielistä maanviljelyväestöä siirtyi Baltian kautta Suomeen ja edelleen Skandinaviaan. Pronssi- rautakaudelta suomensukuiset olivat vielä mm. Novgorodin ja Venäjän - sekä Ruotsin keskiosista pohjoiseen laajoilla alueilla (suomensukuisten väestöjen ja kielten alueita) keskiajalle saakka. Ks. asiasta tarkemmin tämä artikkeli. Tutkimukseen liittyviä muita artikkeleja on lisäksi n. 200 sivua (ks. kotisivulta). Artikkelin kirjoittaja: Seppo Liukko, kuva vuodelta1968

2 2 / 329 Suomalaisten esihistoriaa-seppo Liukko kotisivu- etusivu - sisällysluettelo PDF ( ) Liukkohistoriasivujen yhteenveto (-kotisivutekstien perusteita, linkit yhteenveto ja 1-4, alla lyhyesti) Liukkohistoriasivujen yhteenvetosivut Suomensukuisten väestöjen laajat alueet, puhuttu kieli ja genetiikkaa, Seppo Liukko 2. Suomalaisten ja suomensukuisten asutushistoriaa, Euroopassa ja Suomessa, Seppo Liukko 3. Suomalaisuuden perusteet, Kalevala - oma historia, oma kieli - väestö, Seppo Liukko 4. Liukko- nimitutkimuksen perusteita, Seppo Liukko o Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Euraasiassa) -linkki > Suomensukuiset väestöt, Seppo Liukko Erillisartikkelit (tutkimustuloksiin perustuen kirjoittajan Seppo Liukko yhteenvetoja ja johtopäätelmiä > Vanha vuosien aikana tehty artikkeli verrattuna nykyiseen geeenitietoon (2013), linkki > eurooppalaisia alkuperäväestöjä - jatkuvuusteoria , seppo liukko > 2013 viimeisin yhteenveto 10.siv. artikkeli suomalaisten ja suomensukuisten väestöjen geneettisestä matkasta Eurooppaan 1. EUROOPAN VANHIMMAT GEENIT- SUURRIISTANMETSÄSTÄJIEN GENETIIKKAA Mistä suomensukuisilla yleisin N-haploryhmä on peräisin ja milloin suomensukuinen väestö on saanut alkunsa? SUOMENSUKUISTEN VÄESTÖJEN N- HAPLORYHMÄ JA mtdna U- RYHMÄ OVAT VANHIMPIA EUROOPASSA (Muiden esim. indoeurooppalaisten väestöjen haploryhmät ovat saapuneet metsästäjien jälkeen Eurooppaan) Suomensukuisille ominainen vaaleus (alla - mm. kohdassa 4); Biologisin

3 3 / 329 tutkimusperustein osoitetaan nimenomaan juuri suomalaisille ja suomensukuisille väestöille tyypillinen vaaaleus (- kirjoitus laadittu prof. tason tutkimustuloksiin perustuen- tarkemmin, ks. ko. linkit ja kartat). HAPLOGROUP N: Almost all haplogroup N men are found primarily in a geographical belt extending from eastern Siberia and the Siberian southern border area to Finland and the Baltic nations [51, 52]. A small number of samples from Beijing, Downloaded from on November 27, source- look at pages 14-15: Suomeksi: Lähes kaikki N -haploryhmän miehillä olevat esiintymät ulottuvat pääasiassa maantieteellisesti vyöhykkeeltä Itä-Siperiasta ja Siperian etelärajalta alueelle Suomi ja Baltian maat [ 51, 52]. Pieni määrä näytteitä löytyy myös Pekingistä (27. marraskuuta 2013). (lähimpiä sukulaishaploryhmiä ovat N, O ja uusi X, ks. ed. biorxiv.org- lähde s.5) 2. N- HAPLORYHMÄN SYNTY ALUEET SIPERIASSA (ETELÄ- AASIASSA) JA VÄESTÖMIGRAATIOT SIPERIASA EUROOPPAAN, KIINAAN (ja autosomalgenetiikkaa Amerikkaan) Suomensukuinen ydna N-haploryhmä Euroopassa on todennäköisesti muodostunut Intian ja Siperian välisellä alueella n eaa. (tai Kiinassa?). Samaa geeniperimää on Keski-, Etelä- Siperian alueelta siirtynyt myös Eurooppaan / Suomeen n. n eaa- alkaen ja sieltä myös mm. Amerikan mantereelle, ks. linkki > On mahdollista, että Siperian N-ryhmä on siirtynyt ensin Euroooppaan Uralvuorten kautta jo ennen jääkauden maksimia (LGM). N-haploryhmän ensimmäisen mutaation M231 ja seuraavan LLY22g- mutaation N1C -genetiikkaa löytyy (ks. linkki: Kiinan N1C - Fylogen.tree by Yurgan) suurinakin pitoisuuksina alueittain esim. Kiinasta. Tämän tutkimuksen TMRCA-laskelmat osoittavat olevan n vuotta vanhaa (YBP- ikä nykyajasta taaksepäinlähde: > ). Kiinaan N- haploryhmän väestöjen siirtyminen Siperiasta olisi tämän teorian mukaan tapahtunut Eurooppaan siirtymisen jälkeen. SUOMALAISTEN JA AMERIKAN NATIVE INTIAANEILLA ON SAMAA ALKUPERÄLTÄÄN YHTEISTÄ GENETIIKKAA Miksi esim. nykypäivän suomalaisilla ja Amerikan Native intiaaneilla (esim. Maya- intiannelilla) voi olla samaa genetiikkaa? Tätä N-ryhmän ryhmään liittynyttä mtdna ja autosomalista genetiikkaa on siirtynyt Beringin salmen kautta Amerikkaan jääkauden maksimin molemmin puolin. Silloin Beringin salmi oli kokonaa kuivaa tai ainakin helposti ylitettävissä, varsinkin kun elinkeinona (tarve) oli suuriistanmetsästys (mammutteja oli silloin Siperiassa, Euroopassa ja Amerikassa). Nykyisen geenitiedon mukaan tätä samaa Siperian genetiikkaa on levinnyt Eurooppaan ja Amerikan

4 4 / 329 mantereelle (Ja Kiinaan). Tätä olisi tapahtunut jo n eaa. ajoista alkaen, siis jo ennen jääkauden maksimin (LGM) alkua, tällöin lähtöalueena on mainittu Keski - ja Etelä Siperia, ks. lähde Amerikan intiaanien genetiikka: sekä Nature lehti > Tämä genetiikkaa, jota löytyy esim. nykyisiltä intiaanien ja suomensukuisten jälkeläisilläedelleen selityy sillä, että intiaaneilla ja Pohjois- Euroopan metsästäjillä eli lähinnä suomensukuisilta ja suomalaisilta, on samaa genetiikaa jonka lähtoalueena on molemmilla sama Siperian alue. Suomensukuisilla tällainenkytkentä löytyy, varsinkin juuri vanhimman genetiikan väestöillä eli N- ryhmän ja myös mtdna U-ryhmän väestöillä. Yhteistä n vuotta vanhaa genomia on Siperiasta LGM:n ajoilta alkaen levinnyt Eurooppaan (erityisesti Suomeen), mutta myös Beringinsalmen kautta Amerikkaan. Amerikkaan muuttaneilla väestöillä (Precolumbiaanisella väestöllä, ja heidän jälkeläisillään) ilmenee samaa genetiikkaa kuin Eurooppalaisilla / Suomalaisilla. Miten tämä on selitettävissä? Tähän on olemassa selkeä genetiikkaan ja väestöliikkeisiin perustuva tieteellinen selitys. Saman lähtöalueen Siperian genetiikkaa voi löytyä esim. Suomesta tai Väli-Amerikan intiaaneilta, koska nykyiset ihmiset ko. alueilla polveutuvat osittain samoista eaa. aikaisista populaatioista ( tutkimuksisa todetun 1-3%:n osuudelta, ks. alla Seppo Liukko henkilökohtainen tulos). GEENITUTKIMUSTULOKSIA sim. suomalaisem henkilön DNA tutkimus; tulos Maya intiaanien kanssa yhteistä n. 2%): Geenitutkimusten tuloksien mukaan nykysuomalaisilla voi olla edelleen samaa alkuperäistä Siperian genetiikkaa, kuin Amerikaan jo kivikaudella siirtyneiden väestöjen esim. Mayaintiaanien (nyky-) jälkeläisten kansssa (esim. tämän tekstin kirjoittajalla - Seppo Liukko- on yli 2% yhteistä genetiikkaa. Tässä tuloksia eri tutkimuslaitosten geenitutkimuksista 2012 Family Tree DNA suomalainen Seppo Liukko 2.19% Maya- intiaanien genetiikkaa, Geno 2%, ja GEDmatch n. 2%). Ks.MAYA- korkeakultuuri Mesoamerikassa (Maya- kulttuuri kehittyi Väliamerikkaan 3000 eaa. jälkeen) linkki > MAYA peoples+towns classical time BC and 900 AD -1600AD pdf. Tämä edellä olevista tutkimuksista esiintuleva suomalaisten ja intiaanien yhteys osoittaa samalla, että suomensukuisten (ja suomalaisten) väestöjen alkuperään kuuluvaa genetiikkaa on ollut Siperiassa ainakin jo n eaa eaa. aikana. Uralvuorten ja Euroopan alueen N-haloryhmää voidaan pitää jo varsinaisesti suomensukuisten väestöjen genetiikkana, silloin on jo muodostunut Ukrainan refugissa suomensukuisten kieli ja suomensukuisille tyypillisin vaaleus ja mm. siniset silmät "pohjoisen jääkauden pitkan matkan aikana" (ks. Prof. Frost ja Rees- kirjoitukset ja kartat artikkelissa - kohta 4 > Suomalaisten ja suomensuisten väestöjen biologiset ominaisuudet- vaaleus, Seppo Liukko). 3. SUOMENSUKUISTEN VÄESTÖJEN - GENEETTISET IKÄARVIOT VUONNA 2012 ja TMRCA eli ydna N-haploryhmän geenimutaatioiden ikälaskelmat vuonna 2013, ed. veratailu:

5 5 / 329 Suomalaisten ja suomensukuisten väestöjen - ja -puhutun su-kielen syntyajoille olen esittänyt omat arvioni jo 1996 ja myös viime vuoden esihistoriakirjoituksen perusteella (suomalaisten N* -haploryhmän geenimutaatioiden ajoituksesta ja ko. väestöjen sijainnista Siperiasta- Eurooppaan ja Suonmeen). Arviot v olivat rakennettu pääasiassa suomensukuisten esihistorian- ja arkeologian silloin tiedossa olevien argumenttien pohjalta. Vuonna 2012 Seppo Liukko arvioi artikkelissaan (linkki Finns_of_genetic_continuity_theory._N1c1+SNPs_Seppo_Liukko_ pdf ), että suomensukuisten N1C -L729 mutaatio olisi muodostunut jääkauden maksimin jälkeen eaa. (kuten myös väestön suomensukuisten kieli). Artikkelissa määriteltiin arviona ilman MRCA-laskelmia (jotka silloin eivät vielä 2012 olleet relevantteja) suomensukuisten seuraavat N-haploryhmän mutaatiot. N-haploryhmän levinneisyyttä (su-väestöjen paleo- mesoliittisen ajan metsästäjien alueet) on ollut ja on edelleen nykyihmisten mittaustuloksina laajoilla alueilla Euroopassa ja myös Siperiassa. Tämä leviäminen on tapahtunut suurriistanmetsästyksen seurauksena jo jääkauden maksimin jälkeen n eaa. jälkeen. Siksi myös seuraava suomensukuistenydna N1c1 mutaation ikäarvio M46 /Tat mutaatiolle on ajoitettu aikavälille eaa. (siis selvästi ennen Kampakeramiikan aikaa). Nyt em. arviota voidaan verrata viimeisimpiin ydna SNPs- kautta laskettuihin TMRCA- ikälaskelmiin. Laskelmien tulos on YBP eli 8200 eaa,, lähdeviite , Juhani Wäyrynen- N1c1 TMRCA > ( taulukko). Esihistoria- /arkeologiatietojen ja suomensukuisten väestöjen asutushistorian perusteella tehty arvio on ollut paikkansa pitävää tietoa, jotka geenitutkimukset hyvin vahvistavat. Ajoituksen ennusteet vuonna 2012 kirjoitettuna osoittavat, että tämän kotisivun kirjoittajan suomalaisten- ja suomensukuisten esihistoria- ja väestöliiketiedot sekä esihistoriakirjoitukset ovat olleet lähellä oikeita johtopäätelmiä. Amateurtutkijan laatimat mutaatioiden aika- arviot ovat hämmästyttävän lähellä tutkijoiden geenituloksista laskemia TMRCA- ikä arvioita 2013; ks.n-ryhmän 9:n viimeisimmät- mutaatiot > SeppoLiukko pdf. JÄÄKAUDEN MAKSIMIN AJAN OLOSUHTEET EUROOPASSA JA VÄESTÖJEN REFUGI - ALUEET Kartta prof. Frost (alla). Weiksel- jääkauden maksimin (LGM eaa. ajan) vaikutukset laajoilla alueilla Euroopassa ja lähialueilla (PS. Weiksel- jääkausi alkoi n vuotta sitten ja päättyi n vuotta sitten (kesti n vuotta). Mutta vain jääkauden maksimin aikoina esim. Suomessa pääasin jäätöntä- Mammutti löytöjä on useita, jotka on ajoitettu olleen ennen jääkauden maksimia, mm. Helsingin Vuosaaresta) Refugit eli ihmisten pakoalueet LGM:n aikana Euroopassa (kartassa steppe-forest alueet), jonne myös ihmisten oli siirryttävä jäämassojen valtaamilta alueilta asuttaville alueille. Ukrainan - Aasian (Siperian) refugi, oli näiden alueiden välinen mannerjäätöntä (tundraparktundraheinän-, samalla mammutin elinalueita) suurriistanmetsästysaluetta.

6 6 / 329 Ukrainan refugin väestöt olivat suomensukuisia suurriistanmetsästäjien ydna oli N- haploryhmän ja mt DNA oli U- ryhmän väestöjä (ja Su -kielisiä), jotka liikkuivat laajoilla alueilla Atlantilta - Siperiaaan. LGM:n aikana merenpinnat olivat n metriä nykyistä alempana, se johtui mannerjäätikön 1-3 kilometrin korkuisista jäämassoista. Yhteys Biritanniaan oli mahdollista, Kanaali oli kuiva -tundraa (vrt. syvyys alle 100m. nykyisin) ja toisaalta yhteys Ukrainan refugista Iberian refugiin oli poikki Hampurin ja Alppien väliseltä tundrajää alueelta n. parintuhannen vuoden ajan, jääkauden maksimin kylminpinä aikoina. Iberian - Afrikan refugi oli baskilais- afrikkalisten kielten aluetta ja Etelä- Euroopan eli Balkan- Italian - Indoeuroopan refugi oli silloin R- ja I -ryhmän väestöjä, ns. esi-indoeurooppalaista kieltä puhuvia väestöjä. ks. kuvat: Seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu > Ks. lisätietoja tarkemmin erillisartikkelien 10.siv. yhteenveto Suomalaisten ja suomensukuisten väestöjen geneettisestä matkasta Eurooppaan. Geneettiset ja arkeologiset tutkimuksetlinkki Dr. M. Kayser, O. Lao osoittavat, että suomensukuiset eroavat muista merkittävästi (metsästäjä genetiikkaa?) ja siksi johtopäätelmät suomensukuisten jatkuvuusteoriasta on mahdollista. Euroopan alkuperäisväestöjä ovat toisaalta Euroopan vaaleaihoiset suomensukuiset (the Finns) metsästäjät Alppien pohjoispuolella (Pohjois- Euroopan metsästäjät- Geno2), toinen väestöjen "alkuperä" lähtee Alppien eteläpuolelta (sardinialaiset maanviljelijät Geno2- määritelmä 2013). Tutkimustulokset Dr. Kayser ja O. Lao julkaistu tutkimus esittää: "The map also identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns and other Europeans....The other is between Italians and the rest. This may reflect the role of the Alps in impeding free flow of people between Italy and the rest of Europe". Alppien pohjoispuolella metsästäjinä olleiden suomalaisisten suurin osa polveutuu jo muinoin Suomen alueelle jääkauden jälkeen asettuneesta väestöstä (Kundan- kulttuurin väetöä). Uudet Geno2 (National Genographic) tutkimukset osoittavat, että Alppien pohjoispuolisten alueiden asukkailla on edelleen yli puolet tai ainakin lähes puolet geeneistään vanhinta metsästäjien genetiikkaa, aikaisemmin oli suhteellisen yleisesti oletus, että metsästäjien genetiikkaa olisi huomattavasti vähemmän kuin maanviljeyväestön geenejä (ks. tarkemmin tämän tutkimuksen sivuilta mm. kirjoittajan omat tulokset, Geno2, jossa esim. Britannian tai Saksan väestöjen genetiikassa on n. 50% Pohjois-Euroopan metsästäjien osuutta, 2013). Kaiser ja Lao tutkimus osittaa kuitenkin sen tosiasian, että suomalaiset ja suomensukuiset väestöt edustavat eniten tätä metsästäjien genetiikkaa Euroopassa. 4. SUOMALAISET JA SUOMENSUKUISET OVAT EUROOPAN ALKUPERÄVÄESTÖJÄ (ydna N- Haploryhmä sekä mtdna U ryhmä ovat n vuotta vanhaa genetiikkaa EurAasiassa)

7 7 / 329 Suomensukuisten väestöjen ja - kielen jatkuvuusteoria alkaa todennäköisesti jo geneettisten ydna / isälinjan tietojen perusteella jo N- M231 ja LLY22g mutaatioista alkaen. Nämä N- haploryhmän ensimmäisten SNPs - ydna tiedot ovat suomensukuisten väestöjen alkuperää - esihistoriaa (esim. N-M231 löytyy mm. tekstin kirjoittajalta). N-haploryhmän ketjun jatkumo löytyy geenitutkimuksien perusteella myös useimmilta N- haploryhmän suomalaisilta tai Baltian, Ruotsin ja Venäjän, Euroopan alkuperäisväestöjen N-ryhmän väestöiltä. Suomensukuisten N-ryhmää on myöhemmin levinnyt ympäri maailmaa (Esim. John Morton suku USA:ssa, tämä on N-ryhmän väestöjä Suomesta- Marttinen). Geenitutkimus (mm.ftdna+geno2) avaa esihistoriatutkimuksessa uutta vahvaa evidenssiä (faktatietoa) suomensukuisten jatkuvuusteorian perusteluille linkki > y_theory._n1c1+snps_seppo_liukko_ pdf Suomensukuisia N-haplogroup alkuperäisväestöjä on eniten Euroopassa Suomessa ja Baltiassa sekä Venäjällä, lisäksi ko. alkuperäistä N-ryhmää löytyy laajoilla alueilla Euroopassa,, lisäksi Ruotsiin on siirretty valtapolitiikan vuoksi luvulla huomattava määrä suomalaisia (aluksi pääasiassa miehiä), joiden N-ryhmän osuus on ollut n. 60%. Siksi Ruotsissa löytyy nyt n. 7% verran N- ryhmää, joka näkyy ko. Eurogenes kartassa olevien nykyisten mittaustuloksien määrästä (osuudesta koko väestöstä), linkki > EUPEDIAmap.pdf. Tässä on tämänhetkinen miesten ydna N-L550 Finnic Varangian haploryhmää ja Proto-Rurik esiintymät 2013 Family Finder tutkimustuloksien (Semargl) perusteella laadittu kartta. Huom. Finnic Varangian N-haploryhmän esiintymä tilastossa N1c1-L550 esiintymiä on eniten Suomessa (ks. oheiset syyt; suomensukuisten väestöjen haploryhmä on N- ryhmä) ja linkki> BALTILAISTEN JA RUOTSALAISTEN ALKUPERÄISVÄESTÖÄ OVAT SUOMENSUKUISET ydna N- HAPLORYHMÄN VÄESTÖT (sama tilanne on mm. Venäjän, Puolan, Valkovenäjän, vanhan Preussin alueilla ja Skandinaviassa, esim. Varjagit ja Viikingit, joilla on ydna N- haploryhmää) Geenitutkimusten ja väestölaskelmien perusteella myös baltilaiset ja ruotsalaiset N-ryhmän väestöt ovat alkuperäistä suomensukuista tai suomalaista perimää Baltiassa ja Ruotsissa. Baltian suomensukuisten N-ryhmästä geenitutkimus, lähde, Suomalaisten geneettiset alkujuuret, Idästä vai lännestä, Huopana, Lappalainen, Savontaus 2006 lainaus: " Suomalaisten lisäksi (Nhalporyhmän) TatC- muotoa esiintyy yleisenä balteilla, joiden isälinjoista noin % on tätä itäistä tyyppiä (Laitinen ym. 2002). Toinen N-ryhmän TatC-muodon ydinalue on idässä, jossa sitä löytyy Siperian jakuuttien ja Mongolian burjaattien isälinjoissa (Zerjal ym. 1997). Suomalaisten ja balttilaisten isälinjojen samankaltaisuus kertoo läheisestä geneettisestä sukulaisuudestamme

8 8 / 329 balttien kanssa. Tämä ei enää näy kielisukulaisuudessa, sillä latvialaisten ja liettualaisten arvellaan vaihtaneen suomalais-ugrilaisen kielensä indoeurooppalaiseen kieleen (Laitinen ym. 2002). Ja Ruotsin N-ryhmän esiintymistiheys n. 7%, mistä se on tullut Ruotsiin, ks. väestölaskelma N- ryhmästä, lähde: Onko N-ryhmä Ruotsissa kokonaan suomensukuisten- tai Suomesta tullutta genetiikkaa (ja myös Proto-Rurik N1c1-L550 members)? SUOMENSUKUISTEN PUHUMA KIELI ON VAIHTUNUT - KIELENVAIHTO - puhutun kielen voi vaihtaa, mutta alkuperägeenejään ei voi vaihtaa. (vertaa entisten suomensukuisten alueilla olevien väestöjen puhuman kielien ikää mm., baltin-, ruotsin- tai esim. venäjänkielen ikää suomensukuisten kielien ikään) Suomensukuisten väestöjen kielenvaihto on tapahtunut Skandinaviassa ja Baltiassa vasta länsigermaani- kielisen- väestön nousun jälkeen (Baltiassa vastaavasti slaavinkielisten-). Kielenvaihtuminen on tapahtunut pääosin vasta kansainvaelluksen aikoina ja sen jälkeen luvulla (AD). Ruotsinkieleen liittyvänä asiasta on kirjoittanut suomenkielen prof. T. Lehtinen: varsinainen muinais- ruotsinkielen murre on syntynyt ja muodostunut vasta n aikana (Prof. Lehtinen 2007:234). Kun vertailuna on osoitettavissa, että suomenkieli eli suomensukuisten puhuma kieli on ainakin vuotta vanhaa metsästäjien, laajalla alueella Euroopassa. Katso mm. kartta 900-luvulta Ruotsin alueen väestöistä (germaani muuttojen alueella muodostui ruotsinkieli n luvulle mennessä) jossa suomensukuisten väestöjen alueilla vielä silloin (n AD) Tukholman - Uppsalan korkeudella ja siitä ylöspäin olevilla alueilla puhuttiin vielä suomensukuisia kieliä. Asiasta on linkki > en.wikipedia Finnic peoples - kartta, jossa on tilanne 900-luvulla (AD) suomensukuisten väestöjen (ja kielisten) alueista ja niiden supistumisesta voidaan arvioida nykypäivinä- eli karttatilanteen 900 AD jälkeen. Nämä alkuperäisväestöt ovat olleet geneettisesti N1c1 suomensukuisten (- ja kielistä) väestöryhmää, VENÄJÄN RURIK SUKU ON ydna SUOMENSUKUISTEN FINNIC N- HAPLORYHMÄN ALKUPERÄÄ (Finnic tai suomalaisten) Suomesta on Rurikin -suku, kirjoitti Venäjän Historian "isä" Vasili Tatishchev jo vuonna 1783 (itsekin Rurikids), myös Katarina II mainitsi asiasta (tiesivät asiasta siis ennen N1c1 -L550 geenituloksia) PS. Rurikids Tatishchev / Liukko ydna67- GD on 7, samoin Proto-Rurik Karlsson- Werme / Liukko GD on 7 (Source: Semargl -isälinjojen geneettinen läheisyysgenetic distance =GD). 5. SUOMALAISTEN JA SUOMENSUKUISTEN N - HAPLORYHMÄN MATKA SIPERIAN KAUTTA EUROOPPAAN - kartta tieteellisten tutkimustuloksien pohjalta. (Siperiasta Eurooppaan, Kiinaan n eaa., N- ryhmää eniten jakuuteilla 90%, suomalaisilla 63% ja balteilla, liettualaisilla 40%, esim. ruotsalaisilla n.7%) Tässä alla karttakuva allekirjoittaneen DNA- tutkimuksen (Geno2) määritelmästä suomensukuisten N-ryhmän henkilökohtaisesta esiisälinjasta, kit , N-L550 (Proto-Rurikid) ja muuttoreitistä - migraatioista Afrikasta- Aasian kautta Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan (se on pääsiassa ns. Pohjois-Euroopan metsästäjien klusteria).

9 9 / 329 Lähde/source: Karttakuva National Genographic GENO2 - Seppo Liukko N- L550 Proto Rurik, FinnicVikings (Baltic Sea areas) 6. SUOMALAISET JA SUOMENSUKUISET OVAT EUROOPAN ALKUPERÄVÄESTÖJÄ (Jääkauden maksimin ajoilta) Suomalaisten ja suomensukuisten (su) Euroopan alkuperäisväestöjen biologiset ja genettiset ominaisuudet esim. ihmisten vaaleus, on nähtävissä ja todettavissa edelleen. Vaikka N-haploryhmä on peräisin Kiinasta n vuotta sitten, ja ennen jääkauden maksimia LGM) Siperiaan siirtynyt väestö sopeutui vähäiseen auringonvaloon ja melamiiinitasoon, jonka vuoksi N-ryhmän Eurooppalaiset ovat erittäin valkoihoista väestöä. ALKUPERÄISILLE SUOMALAISILLE ON OMINAISTA VAALEAIHOISUUS (VAALEA IHO, SINISET SILMÄT JA VAALEAT HIUKSET) Miksi suomensukuisten väestöjen vaaleus on ominaista? Suomensuisten läsnäolo pitkän Weikseljääkauden aikana Siperiasssa ja Euroopassa on muuttanut alkuperäistä Afrikasta- Aasiasta peräisin olevaa biologista ja autosomal- geneettistä perimää, eri suuntaan kuin esim. huomattavasti myöhemmin Eurooppaan saapuneiden indoeurooppalaisten perimä on, joille ei ole ominaista vaalea iho, siniset silmät tai vaaleat (blondi) hiukset. Nykyisin geenitutkimuksen edistyessä tiedetään, että indoeurooppalaiset maanviljelijät ovat voimakkaasti assimiloituneet Euroopan alkuperäväestöön- metsästäjäväestöön. Sen vuoksi myös autosomalisen sekoittumisen on vaikuttanut näiden väestöjen vaaleuden lisääntymiseen (Uralilta - Englantiin migraatoiiden vuoksi ja edelleen hyvin laajalti Amerikkaan ja Etelä-Eurooppaan jne.). Ks. em. vaikutus National Genographic- Geno 2 yhteenvedot; Pohjois-Euroopan metsästäjien suhteellinen osuus on 50% tai yli ja maanviljelyväestöä yleensä vähemmän ainakin Alppien pohjoispuolisilla alueilla. Tämä suomalaisten ja suomensukuisten väestöjen muutos näkyy myös autosomalisissa geneettisissä tutkimuksissa, Ks. useat prof. tason tutkimukset ko. asiasta, teksti + kartat, linkki > Suomalaisten ja suomensuisten väestöjen biologiset ominaisuudet (vaaleus; -vaaleat hiukset, -vaalea iho, -siniset silmät), Seppo Liukko. Huomaa myös suomalaisten ja saamelaisten geneettinen- ja biologinen (autosomalinen) - vaaleus ero, vaikka puhekieli on samaa suomensuisten kieltä. Saamelaiset eivät ole ns. tundravaaleiden Alppien pohjoisalueiden alkuperäisaukkaita (joita suomalaiset ovat), vaan saamelaiset ovat tulleet Komsaan Iberian refugista suomensukuisten alueiden läpi n eaa. aikana (ks. Seppo Liukko 1996). Saamelaiset ovat saaneet hyvin pienenä populaationa voimakkaan geenivaikutuksen suomalaisilta (ympäristön enemmistöväestöltä) mm. N-halploryhmää sekä U - äitilinjan ryhmää. Pohjois- saamelaisten vaaleus prosentti on ko. tutkimuksessa alle 20%, kun suomalaisten on 80% (ks. Prof. Rees ja Frost kartta). Alkuperä saamelaiset ovat tulleet Iberian -refugista ja saaneet suomensukuisten Hampurin -kulttuurin aikana kontaktin suomensukuisiin väesöihin, joka on aiheuttanut saamelaisille vuorikauriin hoitajille kielenvaihdon (-ja uutta genetiikkaa) jo noin eaa. aikana. Sen jälkeen saamelaiset ovat siirtyneet Norjan sulaa rannikkoa pitkin Skandinavian pohjoisosiin mm. Komsaan saakka (tarkemmin näillä sivuilla, otsikon suomensukuiset ja- kioeliset väestöt Euroopassa). Ks. tutkimus suomalaisten vaaleus Prof. Jonathan Rees, University of Edinburg (BBC News, WORLD EDITION): "Researchers predict the last truly natural blonde will be born in Finland the country with the highest proportion of blondes". Tutkijat

10 10 / 329 ennustavat viime aidosti luonnollinen blondi on syntynyt Suomessa - maassa, jossa suurin osa blondia. Laajemmin määriteltynä vaaleus on erityisesti suomensukuisten ominaisuus, joka juontuu jo jääkauden maksimin (LGM ajoista alkaen ja Ukrainan Refugista. Mutta eteläosien suomensukuisten alueille on tullut uutta indoeurooppalaista vääestöä, että vaaleus väestöosuutena on vähentynyt. Kartta Frost 1, vaaleat hiukset Eurooppassa ja - lähialueilla ks. kartta tarkemmin Seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu > 7. KAMPAKERAAMINEN LAAJA -ALUE OLI VIELÄ SUOMENSUISEN VÄESTÖJEN JA - KELIEN AIKAA n alkaen. Esigermaanikielinen Vasarakirveskulttuuri (Nuorakeraaminen -) saapui suomensukuisten Itämeren altaan alueille n eaa. aikana (silloin ei vielä kieli vaihtunut). Suomensukuisten kampakeramiikan alueille (Baltiaan, Suomeen, täältä Ruotsiin ja osittain myös Valkovenäjä) tullut ensimmäinen migraatio oli Nuorakeraaminen - Vasarakirveskulttuurien maanviljelyä levittänyt muuttoaalto n eaa. alkaen (N1c1 - genetiikka- alueelle tuli hieman myös indoeurooppalaista genetiikkaa). Sen vaikutukset alkuperäisiin suomensukuisiin västöihin mm. Baltiassa, Suomessa ja Ruotsissa olivat merkittäviä, se oli syy elinkeinon muuttumiseen metsästyksestä maanviljelyyn (hitaasti vuoden aikana), kieli ei vaihtunut, mutta suomensukuiseen kieleen tuli suuri määrä esigermaanikielen lainasanoja (maanviljelyyn liittyvää sanastoa). Kaskiviljelyn aloittaminen tapahtui vasarakirveskulttuurien eli nuorakeramiikan aikana Suomessa ja Baltiassa. Alla lainaus Viron esihistoriasta: Pohjois- Viron nuorakeraamisilta löytöpaikoilta mm. järvien rannoilta ja soista on löydetty ohran ja vehnän siitepölyä, joka on ajoitettu n. vuoteen 2000 eaa. Prof. Kriiska sekä lisäksi: "Nuorakeramiikan vasarakirvesajan esigermaaninkielisiä miesryhmiä muutti Baltiasta Viron kautta Suomeen n eaa." Prof. Aivar Kriiska 2007: Vasarakirveskulttuuri on tullut Suomeen Baltian kautta ja levinnyt Suomesta Ruotsiin (tässä yhteydessä myös vaaleaa N-ryhmää Suomesta Ruotsiin). Aikaisemmin oli oletettu päinvastoin, M. Huurre 1995; Vasarakirveskulttuurin myötä Suomen alueen väestön geneettiseen N- ryhmään tuli uutta, suomensukuisten N- ryhmän Baltian (Itämeren suomalaista) alueen L550+ ja L1025-mutaatioita (ks. eriittäin pätevä TMRCA- laskelma -Juhani Wäyrynen taulukko N1c1 - haploryhmän eri muttatioiden SNPs - ajoituksesta- ks. linkki - Weikselin alueelta(puolan-saksan ja Baltian kautta) Suomeen ja täältä Ruotsiin

11 11 / 329 tulleiden Vasarakirveskulttuurien väestöjen on todettu (mm. TMRC tutkimus edellä), olleen jo osaksi Itämeren alueen (South Balt) suomensukuistenn1c1 -väestöjä (silloiset suväestöt olivat ydna N-ryhmää), myöhemmin ko. väestöille tuli 500. eaa jaa. germaanien, slaavien ja barbaarien kansainvaellusten seurauksena - kielenvaihtoja. Siksi monet aikaisemmin N- ryhmän su-väestöt puhuvat nykyisin erilaisia indoeurooppalaisia kieliä- nykyisissä kansallisuusvaltioissaan, kuten venäjä, baltti, ruotsi, saksa, puola jne.. On huomattava, että vaikka joillakin aikaisemmin suomensukuisilla väestöalueilla on nykyisin erilainen indoeurooppalainen kieli, kuin alkuperäisväestön puhuma su- kieli, niin tosiasia on, että ko. väestön kieli ja N- ryhmän alkuperä on edelleen su- väestöjen N-ryhmää ja näiden puhuma kieli on aikoinaan ollut suomensukuisten su-kieli (suurriistanmetsätäjien Pohjois- Euraasian genetiikkaa*). Vasarakirveskulttuurien migraatio oli pääasiassa suomalaisväestöjen ITÄMEREN alueen migraatio (Weikselin - Preussin alueelta, Baltian kautta Suomeen, ja täältä Ruotsiin, ks. esim. vaaleus - leviäminen kohta4.), mutta samalla se oli jo "kaksikielinen" eli suomensukuistenkielinen - jaesigermaanikielinen migraatio (ks. asiasta mm. Prof. Jouko Vahtola, Suomen Historia 2003, s 14-15). ITÄMEREN SUOMENKIELEN YHTEYKSIÄ ESIGERMAANIIN - JA ESIKELTTIIN JO N BC Katso myös kielitieteilijä Adam Hyllested (PhD) tutkimus esigermaani- ja keltinkielen esiasteista ja niiden yhteyksistä itämerensuomalaiseen kieleen (Fi). Tässä tutkimuksessa sivuilla mainitaan Finnic (baltfinnic) kielen olemassaolosta jo 2000 vuotta ennen ajanlaskua(bc), linkki > Myös tämän asian yhteenvedossa mainitaan sivulla 20, että itämerensuomenkieli on ollut yhteydessä esigermaani- ja esikeltinkieliin. Tästä on teoriassa mahdollista sellainen johtopäätelmä, että "Finnic language- (Fi) connections and old substrates to nowdays indoeuropeans language ab. before 2000 BC" eli suomensukuisten väestöjen kieli on ollut pohjana indoeurooppalaiselle esigermaanikielelle, josta on muodostunut mm. esikeltinkieli n BC aikoina nykyisen Tsekin valtion alueilla. Keltinkieli olisi kivikautisen suomen- ja esigermaanikielten yhdistelmä, johon on myöhemmin tullut uutta indoeurooppalaista kieliainesta n BC jälkeen. Suomensuisten kielien sanasto saattaa esiintyä edelleen joidenkin indoeurooppalaisten sanojen alkuperä- substraattina. Asiasta on kielitieteessä eriäviä mielipiteitä, mutta mm. suomensukuisten kielien ikä huomioiden tämä on mahdolista. Asiaan liittyvät merkittävät tiedot Fennic- Finnic kielen yhteyksistä em. indoeuroppaölaiskieliin löytyvät yhteeenvedon sivuilta 20-21, ks. linkki > Suomensukuisella itämerensuomenkielellä (Finnic (Baltofinnic) on ollut jo n eaa. aikana yhteyksiä esigermaanikieleen ja myös esi kelttiläiseen kieleen, tästä > PhD Adam Hyllested tutkimus + Seppo Liukko teoria- Finnic kielen vaikutus indoeuroopplaisiin kieliin. 8. EUROOPAN METSÄSTÄJIEN (-SUOMENSUKUISTEN) GENETIIKKAA ON EUROOPAN NYKYIHMISISSÄ EDELLEEN n.50% (ALPPIEN POHJOISALUEILLA) Pohjois-Euroopan (koko Euraaasian pohjoisosien) alkuperäinen väestö on suomensukuisten metsästäjien (suurriistanmetsästäjien*) ydna N-

12 12 / 329 haploryhmää sekä H- ja U- mtdna- haploryhmiä (esim. GENO2 project). Laajojen aluiden suomensukuisten väestöjen kieli ei vaihtunut ennen kansainvaelluksia mm. Ruotsissa, Venäjällä, Baltiassa (pl.estonia-viro); Belaruss, Puola, Preussi, Skandinavia, Ruotsi ( kielenvaihtuminen on on alkanut pääasiassa n AD välisenä aikanajatkuu edelleen). Suomalaisten ja suomensukuisten geenit ovat Pohjois- Euroopan metsästäjien genetiikkaa- (ja su- kieli), ne ovat samalla alkuperäisväestöjen ydna isälinjan N-haploryhmää (suomalaisilla n. 58%:lla),suomalaisten äitilinjat ovat yleensä H sekä U mtdna halploryhmiä (joita on suomalaisilla yhteensä n. 65%). PS. Kirjoittajan, Seppo Liukko isälinja haplotyyppi on N1c1-L550 Finnic Varangian, Proto -Rurik ja mtdna äitilinja on U5b1b1a. Euroopan vanhinta suurriistanmetsästäjien ajalta peräisin olevaa äitilinjaa mtdna:n U- genetiikka esiintyy suhteellisesti eniten Euroopassa nimenomaan suomalaisilla (ja saamelaisilla): Ks. suomalainen geenitutkimus linkki alla: "Nykyisten pohjoissaamelaisten äitilinjojen genetiikka eroaa muista suomalaisista ja eurooppalaisista, sillä heillä yleinen äitilinjan mtdna haploryhmä on H1 ja U5b1b", "nämä olisivat peräisin Iberian refugista. Tämä olisi tapahtunut niin, että Iberian väestöä olisi siirtynyt pohjoiseen ja Fennoskandian läntistä reittiä Norjan silloista "kuivaa" rannikkoa pitkin mm. Komsaan n eaa" Suomalaisten geneettiset alkujuuret, Idästä vai lännestä, Huopana, Lappalainen, Savontaus 2006;12 (1);63-81). GENO 2 kartta (National Genographic) henkilökoht. Seppo Liukko tiedot mtdna U- äitilinjan matka Afrikasta lähtien laajalti Eurooppaan n eaa. alkaen ja Suomeen (U5b1b1a). Ks. kartta > Seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu > 9. ydna N- HAPLORYHMÄN ja mtdna U- HAPLORYMIEN VÄESTÖT OVAT EUROOPAN ALKUPERÄISTÄ METSÄSTÄJÄVÄESTÖÄ n YBP Suomalaisilla yleisen N- ryhmän laajat alueet Euroopassa ja lähtöalueella Aasiassa; Ketkä henkilöt tai mm. mitkä tunnetut väestörymät (hallitsijat), voisivat olla alkuperältään N-ryhmää?: KIINAN HAN - DYNASTIA Esimerkiksi Kiinan alkuaikojen dynastia, järjestyksessä II n. 200eaa. alkaen, oli N-ryhmän väestöjen (Liu- Li sukunimisten) Han- dynastia. Ensimmäinen keisari oli Gaozuna Han, nimeltään Liu Bang of Han (sukunimi ensin). Han -kausi jakaantuu kahteen osaan Länsi Han- dynastia (206eaa-9 jaa), alue lähellä Xi,an kaupunkia (Pääkaupugin nimi oli Chang'an nykyisen Xi,an lähellä, ks. kartta alla, Wei-sivujoki laskee, läheiseen Keltaisen - eli Huoang hojoen mutkaan, tämän nykyinen Shanxin- maakunnan eteläosissa oleva Han-

13 13 / 329 kansan nimestä kertova Han - joki- laskee eteläiseen Jangtzejokeen, Myöhäisempi Itä Han-kausi (9-220 jaa. ) pääpaikka oli Shandongin maakunta. Han-dynasty hallitsi Kiinaa 400 vuotta. Länsi- Han -dynastian, vuonna 1974 löydetyt, kuuluisat terrakotta-armeija aarteet ovat Xuzhou kaupungin erikoisuus. Xuzhoun- kaupunki on ollut olemassa aikaisemmin nimeltään Pengcheng, se oli Han -dynastian ensimmäisen keisarin Liu Bang`n kotikaupunki (se sijaitseen nykyisin Jiangsu - maakunnan pohjoisosassa). Itä Han- kauden hallintoalueen pääpaikka oli Shandon -maakunnta, joka sijaitsee Keltaisen joen alueella ja lähellä-etelään nyk. Peking (PS. Kongfutse syntyi Shandongissa 555 eaa.). Kartta, Han-dynasty 206 eaa jaa. laajimmillaan (Han- keisarien hallintoaikaa kutsutaan"kiinan kultakaudeksi"), - kuva Seppo Liukko terrakotta army- näyttely, Tampere, Vapriikki (klikkaa kuva suuremmaksi). ks. allaolevat kuvat Seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu > Han- dynastian aikaisia terrakotta - armeijan ja Kiinan keisarien aarteita esiteltiin Tampereella, kuva 2013 Seppo Liukko, tässä linkki esittelyyn > Tästä alla linkit laajempaan maantieteelliseen karttanäkymään, jossa on nähtävissä N-haploryhmän Han- väestön laajat alueyhteydet Aasiassa, jotka ulottuvat pohjoisessa Siperian suomensukuisten alueille ja idässä Koreaan, Japaniin sekä etelässä mm.vietnamiin - Kambozaan - mm AD ajan Angkor Wat`n, jolla on myös yhteydet sanskriitin kulttuurialueille (joiden on myös todettu olevan Aasian N-ryhmän levinneisyys alueita) > Ks. myös en. Wiki > FYLOGENEETTINEN PUU (N- ryhmän geenitulosten mutaatioiden (SNPs) kautta saatu isälinja järjestys) Family Tree DNA N-group members (oheinen linkki*- N-haploryhmän fylogen. puu-yurgan), ovat mm. yksi ydna tulos Han Jiangsu YCH40 on N1a ja toinen ydna- tulos Han Shandon YCH205 on N1* (it is near N1C). Samassa fylogen. puussa on löytyy myös Liukko , Proto -Rurik, Finnic Vikings FIN. linnki* > Seppo Liukko omat tiedot ydna N-L550 haplogroup (Proto-Rurik, Finnic Vikings) + N-group Fylogen.puu PS. geenitutkittujen henkilöiden asuinpaikat ovat Jiangsu ja Shandon, jotka sijaitsevat Keltaisen meren rannalla- eteläkaakkoon Pekingistä. Molempien maakuntien alkuperäisasukkaita ovat hanväestö / han- kansat, joidengenetiikka on alunperin ollut pääasiasssa N- haploryhmää (Huom. Shandon - maakunnan läpi virtaa Keltainen joki, Jiangsu sijaitsee etelään Shandonista, maakunnan läpi virtaa etelässä Jangtse-joki). SUOMENSUKUISTEN ALUEIDEN RURIK- DYNASTIA (Staraja Ladoga myöhemmin n. 820 alkaen Novogorod- Kiova- Moskova) Suomensukuisten N1c1 -haploryhmää Euroopassa edustaaa myös mm. Rurik- klaani, on levinnyt Vikinkien mukana myös mm. Ranskaan, Espanjaan ja Britteinsaarille mm. Stuartsuku, joka oli Skotlannin hallitsjoita. Rurik- klaani on geenettisesti Finnic N-haploryhmän L550 Proto-Rurikisälinjaa. Tätä suomensukuisten ja suomalaisten genetiikkaa löytyy myös Ruotsista ja Norjasta

14 14 / 329 (Oslon ympäristöstä), se on lähtöisin alkuperäisten suomensukuisten N-ryhmästä tai sitten Suomesta luvulla tehtyjen (Pohjanmaa -Satakunta alueiden-) suurista väestösiirroista Ruotsin Roslageniin ja yleensä Keski-Ruotsiin, jo ennen metsässuomalaisten siirtoja. Näiden ja Suomen suomalaisten proto-rurkien jälkeläisiä ovat mm. Rurik- dynastian ruhtinaat (- hallintoaika n jaa., tätä Rurikids- sukua oli myös myöhemmissä Romanovien hallinnossa). USAN ITSENÄISYYSJULISTUKSEN ALLEKIRJOITTAJISTA VAIN YKSI EI OLLUT ENGLATILAIS TAUSTAINEN, JOHN MORTON - MARTTISEN ISÄ- JA ÄITILINJAT OVAT SUOMESTA Samaa suomensukuisten N1c1-haploryhmää ovat myös Liettua- Puola (Valko-Venäjän- Ukrainan alueiden) aluksi pakanallisen- / katolisen personaliunionin suurvallan lukujen Gediminid - Jagello hallitsijat(nämä ovat geneettistä N-L550 jatkumoa Proto- Rurik > Proto Gegiminid jne..alkaen n eaa./mm. Wäyrynen table yllä). Suomalaista N-ryhmää on myös mm. USA:n tsenäisyysjulistuskomitean puheenjohtaja, John Morton vuodelta 1776 ( alkujaan Marttinen, Suomesta). Ks. John Morton historia; Marttinen sukua Suomessa ja Ruotsissa, muutto USA:n, valittu Philadelphian edustajaksi USA itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajaksi jne. Uusia tietoja John Mortonista, hänen elämästään sekä aikaisesta kuolemasta (ilm. tuberkuloosi) ja - muistomerkeistään synnyinalueellaan, kirjoittajan matkakertomus 2013 matkasta, USA/ Philadelphia -tulossa. 10. ITÄMEREN YMPÄRISTÖN SUOMENSUKUISTEN (FINNIC) ydna N -RYHMÄ ON ALKUPERÄVÄESTÖÄ TAI NYKYVÄESTÖN N - RYHMÄ TULOKSET RUOTSISSA (- NORJASSA) OVAT ALKUJAAN SUOMESTA luvulla SIIRRETTYJÄ VÄESTÖJÄ (mm. Gotlannin, Smålannin siis myös Ruotsin eteläosien suomensukuiset väestöt ovat ko. alueiden alkuperäisasukkaita) Ruotsin (- ja Norjan) N-haploryhmä (n. 7%) on kokonaan suomensukuisten (alkuperäisväestöä Ruotsissa) tai Suomesta luvuilta peräisin (siirrettyä) olevaa ydna-linjaa, siksi mm. Ruotsin nykymittausten mukaiset Proto- Rurikit ovat suomensukuista Itämeren altaan ympäristön N-ryhmän alkuperäväestöä (Finnic) tai Ruotsiin Roslagenin alueelle AD siirrettyjä maanviljey-, kaivos- ja myöhempiä AD metsäsuomalaisia Suomesta. Ks. artikkeli. Onko N-ryhmä Ruotsissa kokonaan suomensukuisten- tai Suomesta tullutta genetiikkaa? Seppo Liukko. Ks. Rurikid klaanin fylogeneettinen puu, jossa on merkitty N-L550 (L1025) mutaation Proto-Rurik- klusteripuun

15 15 / 329 oksat alkaen n eaa. lähde: Molgen (Mouglley 2012) N1c1 -L550 Fylogeneettinen puu (suomensukuisten väestöjen N1c1 isälinjamutaatiot n eaa. alkaen, teksti Seppo Liukko, kit ) Liukko- nimitutkimuksen tuloksia- geenitutkimusten pohjalta - ks. artikkelit, - Suomalaisten ja suomensukuisten esihistoriaa, - kieli ja - genetiikkaa (N-haploryhmän genetiikka korreloi sukieliä, ks.tark. sivujen yhteenveto- kohta 1), - Suomensukuisten väestöjen asutushistoriaa Euroopassa ja Suomessa Liukko - nimitutkimus esihistoriaa ja historiaa linkit alla > - Liukko- nimitutkimuksen perusteita, yhreenveto Seppo Liukko Liukko - nimitutkimuksen perusteiden selvitys ja tutkimusyhteenveto (tutkimusraportti- lähdetietoineen): Lyhyt selvitys tutkimusraportista - esihistoriaan liittyvää taustaa tutkimukseen tarkemmin perehtyville; Seppo Liukko Tämä Liukko- nimitutkimus on 3-osainen tutkimusraportti (n. 500 sivua), jonka tarkoituksena on analysoida tämän nimitutkimuksen lähdeaineisto ja selvittää kirjallisesti tutkimuksen kulku sekä argumentoida (todistella) tutkimuksen johtopäätelmät. Tutkimuksessa esitetään aluksi tutkimusongelman selvittämiseksi muutamia asiaa selventäviä kysymyksiä, joihin etsitään aineistoanalyysin tarkastelun lisäksi vastauksia myös aiheeseen liittyvästä tieteellisestä kirjallisuudesta (luettelo). Tutkimuksessa tarkoituksena on löytää luotettava tulkinta alkuperäisaineiston perusteella syntyneisiin tutkimuskysymyksiin, tässä apuna käytetään lainauksia mm. netissä julkisesti esilläolevista pääasiassa professoritason (FT) asiantuntijalausumista, joista on merkitty suorat sitaatit allekirjoittaneen tutkimuksen tekijän johtopäätelmien / lausumien loppuun. Yleensä ko. lainaukset ja linkit ovat välittömästi ko. asian yhteydessä (asiantuntijalainauksista merkitty lausuma vuosi : sivu julkaisusta tai suora linkki ko. asiakohtaan netissä).

16 16 / 329 Liukko nimitutkimuksen aineistojen ja niiden analyysien perusteella rakennetaan yhteenveto miten ja milloin Liuko - Liukko - nimi otetaan käyttöön suomensukuisten alueilla ja - miten se liittyy suomensukuisten väestöalueiden asuttamiseen sekä miten erilaiset väestömuutokset (migraatiot) vaikuttavat suomensukuisten kieleen, jopa kielen vaihtumiseen. Tutkimuksen alussa selvitetään miksi jokin nimi on mahdollista tunnistaa esihistoriallisen ajan nimeksi (tässä tärkeä tunnistuskohde on nimen iu- diftongi) ja milloin tällainen nimi on saapunut suomensukuisten alueelle ja milloin Suomeen. Myös miksi uudet migraatiot aiheuttavat (mm. paikannimiaineiston - ja analyysin perusteella) suomensukuisten alueilla myös uusien lainasanojen käyttöönottoa mm. paikannimiksi (appellatiiveiksi ja sitten propreiksi). Kuten Liuko- Liukko - nimen osalta jo kivikauden lopulta alkaen, ennen pronssikautta (tarkennus tutkimusraportissa). Tässä tutkimuksessa tulee esiin milloin suomensukuisten väestöjen jakaantuminen murrealueisiin on alkanut. Nimitutkimuksen perusteella tarkastellaan ovatko vasarakirveskulttuurit olleet ensimmäisiä vieraskielisiä kontakteja suomensukuisten väestöjen alueilla, ja miten ne ovat vaikuttaneet mm. Liukko - nimen syntymiseen ja muuttumiseen eri murrealueilla (mm- iu- diftongi esigermaanin lainasanasta, k- geminaatta hämäläismurteista Suomessa). Tutkimuksessa käytetyn paikannimistöaineiston ja karttatietojen perusteella on mahdollista määrittää tarkemmin myös suomalaisten esihistoriaa ja väestöliikkeitä mm. Baltiassa, Suomessa ja Ruotsissa (ks. mm. nimistön merkitys esihistorian tutkimuksessa, prof. Eero Kiviniemi). Toisaalta tutkimuksessa esitetään, miten vanhimman (esihistoriallisen ajan) muinaissuomalaisen nimistön on ollut mahdollista säilyä nykyajalle saakka. Onko tämä selvitettävissä? Onko mahdollista, että nimen säilymiseksi on ollut sellainen jatkuva asutus, jonka suullinen perimätieto on säilyttänyt ko. paikannimen nykyaikaan saakka, koska kirjoitettua sanaa ei kivikaudenrautakauden aikana vielä ollut. On siis oltava jatkuva asutushistoria pronssirautakaudelta uudelle ajalle ja nykyajan karttatietoihin saakka (tätä voidaan tutkia mm. useiden kivi-, pronssi -, rautakauden Liukko - paikannimistön alueella olevien arkeologisten löytöjen perusteella, jotka osoittaisivat jatkuvaa asutusta kivikaudelta - nykyaikaan saakka, myös ko. Liukko - nimisillä alueilla). Historiakirjojen mukaan (mm. prof. Jouko Vahtola) ovat Nuorakeraamisen ajan vasarakirveskulttuurit levinneet pieninä ryhminä Weikselin esigermaani - kieliseltä maanviljelyalueelta ensin Baltiaan ja sitten Suomeen. Esigermaani on

17 17 / 329 ollut sitä vanhinta indoeurooppalaista kieltä Euroopassa, jonka maanviljelijäkieltä puhuneet ovat assimiloituneet suomensukuisiin metsästäjäväestöihin laajalla - alueella myös Baltiassa ja Suomessa. On huomattava, että esigerm. kielen vanhimpia sanoja (tai esim. iu- diftongia) ei enää ole nuoremmissa germ. kielissä, kuten mm. ruotsinkielessä (tai slaavil. baltinkielissä). Kuitenkin ko. lainasanat ovat säilyneet nimenomaan vain suomensukuisten kielien (itämerensuomi) alueella. Siksi nämä vanhimmat lainasanat ovat säilyneet lähes muuttumattomina (säilömällä pakastuneet - se on suomensuk. kielten erityisominaisuus, kuten asian ilmaisee prof. Koivulehto) ja jääneet Baltian sekä Suomen alueen väestöjen jo viimeistään pronssikauden aikaisiin suomensukuisiin kieliin (kantasuomi - ims.). Tästä esimerkkinä on tämän tutkimuksen Liukko - nimi (ks.tarkemmin tutkimusraportti; miten esigermaanikielen lainasanat ovat tulleet jo n eaa. aikana suomensukuisten väestöjen (-kielten) alueelle Baltiaan ja Suomeen, tarkemmat perustelut tutkimusraportissa). Liukko nimi on tutkittavissa oleva nimi. Nykyisissä indoeurooppalaisissa esim. germaanikielissä (mm. ruotsinkieli, jotka ovat muodostuneet ajanlaskun vaihteen jälkeen) ei enää ole esimerkiksi iudiftongia, mikä on Liukko - nimen tärkein kielitieteellinen tunnistuselementti. Toinen merkittävä ajanmääritykseen tarvittava tieto on se, että alkuperäisissä suomensukuisissa kielissä ei ole iu- diftongia (prof. Tapani Lehtinen, Tietolipas 215, SKS 2007:110). Kysymys kuuluu, mistä nykyisessä kielessä oleva iu- diftongi voisi olla peräisin?- Kun alkuperäisessä kantasuomessa eikä nuoremmissa germaani tai - balttikielissä iu- diftongia esiinny, on jokin näiden välinen tapahtuma ratkaisun avain? Hypoteesina tässä tutkimuksessa on ollut vasarakirveskulttuurin esigermaanikieli, jonka lainasanojen tiedetään ajallisesti sopivan tähän hypoteesiin ja esigermaanin lainasanojen on todettu siirtyneen suomensukuisiin kieliin (Suomen Sanojen Etymologiset Sanakirjat). Lisäksi esigermaanikielissä sanoissa /sanajuurissa tiedetään varmuudella olleen iu - diftongi mm. liuti - sanassa. Lisäksi on monia tutkimustuloksia, jossa todetaan maanviljelyn leviämisen ja esigermaanikielisen nuorakeraamisen- (vasarakirves-) kulttuurin olevan samanaikaista tapahtumaa. Siksi on täysin mahdollista, että suomensukuisten alueille on juuri tämä kulttuuri n eaa. aikana tuonut kaskiviljelyn alkuvaiheet ja samalla esigermaanisia lainasanoja (tarkemmin tutkimusraportti- SL).

18 18 / 329 Siksi Liukko - nimeä on mahdollisuus jäljittää aina vasarakirvesaikaan saakka. Esigermaani on se kieli, jonka vaikutuksesta varhaiskantasuomi muuttui Itämeren alueella hitaasti kantasuomeksi. Suomen- ja baltin kielissä on suuri määrä näitä vanhimpia esigermaanin (maanviljelyn-) lainasanoja (osaa näistä sanoista väitetään olleen baltinkielestä, mutta ne eivät ole baltinkielestä, koska baltinkieltä ei vielä ollut olemassakaan vasarakirveskulttuurien ajoilla. Ks. syntyykö kielitieteen ajoitusvirheen vuoksi mahdollinen tutkimusongelma). Esigermaanin maanviljelysanastosta on muodostunut myös sellaista mm. (kaskiviljelyalueen-) paikannimistöä, joka voidaan nykyisin menetelmin tunnistaa esigermaanisiksi lainasanoiksi, esim. Liuko- Liukko- nimet (ks. tutkimusraportissa mm. vanhimpien maanviljelysanojen alkuperät - etymologiset sanakirjat). Tässä tutkimuksessa tuodaan esiin asiantuntijalausumia, joissa todetaan suomensukukuisten kielien poikkeuksellinen ominaisuus säilyttää vanhimpia (esigermaanin) lainasanoja lähes muuttumattomana (tuhansia vuosia). Siksi on mahdollista selvittää mm. Liuko- Liukko tyyppisen nimistön alkuperää. Esigermaanin sanavartalot / lainasanoihin perustuva nimistö on säilynyt ja pakastunut suomensukuisten kielien alueilla hämmästyttävän hyvin niin, että lainasanojen alkuperä on säilynyt ja siksi sanan alkuperä on kielitieteenkin perusteilla selvitettävissä. Nimien pohja, vanha lainasanajuuri, on säilynyt hyvin samanlaisena Baltiassa ja Suomessa (esim. Liuko- Liukko -nimistö, joka on proprisoitunut). Alkuperäisten suomensukuisten sanojen säilymistä on myös Ruotsin alueilla havaittavissa. Näitä ovat mm. suurten järvien proprisoituneet nimet, kuten on tunnistettavissa, nimenomaan suomensukuisten kieliin pohjautuvat nimet (kuuntele miten järvien nimet äännetään), vaikka Baltian eteläosissa ja Skandinaviassa on ko. kielen muutoksen (vanhimpien lainasanojen) lisäksi tapahtunut myöhemmin ajanlaskun jälkeen kielenvaihto uuteen kielikuntaan (silti suomensukuisiin kieliin pohjautuvat nimet, yleensä vesistönimet, ovat säilyneet myös Baltiassa, Venäjällä, Puolassa, Tsekissä jne., ks. tarkemmin tutkimusraportti). Liukko- nimitutkimus ulottuu osittain perustutkimuksen tontille, sillä Liukko - nimitutkimus osaltaan osoittaa, että mm. Baltian väestö on aikaisemmin ollut suomensukuisten aluetta. Liukko- nimitutkimus osaltaan argumentoi samalla alkuperäisen suomensukuisten jatkuvuusteorian paikkansapitävyyttä (ks. tutkimuksen syy- ja seuraus analyysi). Liukko- nimitutkimus on ensimmäinen Suomessa laajempi (n. 500 s.) muinaissuomalais - esihistoriallisen ajan nimistä tehty etymologinen- ja poikkitieteellinen nimitutkimus (tässä alkuhypoteesina paikannimestä tehty

19 19 / 329 etymologiatutkimus). Tässä raportissa osoitetaan monipuolisten argumenttien ja useiden asiantuntijalausumien tukemana, että Suomessa on varmuudella myös muita Liukko - nimen kanssa yhtä vanhoja muinaissuomalaisia nimiä (ks. esim. tutkimuksen nimiparin, Liukko - Laukko etymologiasta, ikäperustelut ja nimien leviäminen nimiparisiirrynnäisinä Baltiassa ja Suomessa). Vaikka tutkimus rajautuu pääasiassa Liukko - nimi- / paikannimitutkimukseen, on tutkimuksen kautta saatua uutta tietoa käytettävä näiltä osin ns. kielitieteen suomensukuisten väestöjen kronologisen aikataulun tarkempaan selvittelyyn. Liukko- nimitutkimuksen selvitysosassa on tarkennettu uusi tieto tai varmistus ko. tiedolle, että Baltian väestön täytyy olla alkuperältään suomensukuisista väestöistä (ks. myös asiaan liittyvät asiantuntijalausumat). Tämä seikka on merkittävä tieto myös yleensä nimitutkimuksen- ja tietenkin tässä yhteydessä Liukko - nimitutkimuksen kannalta. Tämän nimitutkimuksen mahdollisimman luotettavan toteutumisen kannalta on Baltian väestöjen tapahtumat, - puhuma kieli ja - kielen vaihtuminen erityisen perusteellisesti argumentoitu tässä tutkimusraportissa (ko. baltin kielen ja Baltian paikannimistön oikea asutushistoriallinen selvitys on välttämätön mahdollisimman totuudenmukaisen tutkimustuloksen esille saamiseksi, koska ko. Liukon - nimi on tullut Suomeen Baltian kautta). Liukko- nimitutkimuksen aineisto ja sen analysointi osaltaan todistavat sen, että suomensukuisten väestöjen esihistoria ulottuu jääkauden maksimin jälkeiseen aikaan ja suomalaisten (Suomessa - hämäläisten, sämä) esihistoriasta on näyttöä Kundan kulttuurin aikaan. Ensimmäiset vieraskieliset kontaktit Baltian ja Suomen alueen suomensukuisten väestöjen kanssa näyttävät tapahtuneen vasta vasarakirveskulttuurien esigermaanikielisten ryhmien toimesta (ks. varhaisin lainasanasto itämerensuomeen ja mm. paikannimistön siirtyminen Baltiasta Suomeen). Suomensukuisten väestöjen on täytynyt olla näillä kampakeramiikan alueilla jo silloin kun vasarakirveskulttuuri levisi Baltiaan ja Suomeen (ks. ajoituksesta tarkemmin em. asiaan liittyvät tutkijalausumat; Salo, Carpelan ja kielentutkijoista mm. professorit Koivulehto sekä Saukkonen). Professoritason asiantuntijalausumia vasarakirveskulttuurista ja maanviljelyn- kaskiviljelyn alkamisesta Suomessa:

20 20 / 329 Viite 1. Lainaus allekirjoittaneen Seppo Liukon ja arkeologian prof. Ari Siiriäisen välisestä puhelinkeskustelusta 2002: Arkeologisesti Suomeen tulleen väestön määrä ei ole ollut merkittävä vasarakirveskaudella" ja toisaalta ns. Volganmutkateoriasta: "Arkeologisesti ei myöskään ole näyttöä muutosta Volgalta Suomeen". Eli suomalaiset ovat olleet Suomessa, kun vasarakirveskulttuurin vaikutus alkoi n eaa. Tästä asiasta tutkimuksessa on useita argumentteja. Viite 2. Myös prof. Jouko Vahtola 2004: Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin kautena eaa. Suomen lounaisosan kehitys koki voimakkaan muutoksen, suoranaisen käännekohdan. Silloin Baltian alueelta saapui Suomeen ehkä sata tai tuhat muuttajaa. Tulijat saattoivat puhua jotakin indoeurooppalaista (esigermaania /SL) tai Baltian alueen suomensukuisten väestöjen kantasuomea. Muuttajat toivat tullessaan maanviljelyyn liittyviä lainasanoja, kuten itää, kaski, kasvaa. Sanat edellyttävät kaskeamista (Suomen Historia 2004:15). Liukko - nimitutkimus osoittaa osaltaan, että suomensukuiset väestöt ovat olleet kivikaudella Kampakeramiikan alueen jälkeen myös vasarakirveskulttuurin, eli maanviljelyn ja esigermaanikielen, leviämisen aikana ainakin Baltian ja Suomen alueen alkuperäisasukkaita: Liukko- nimitutkimus näyttäisi osoittavan esigermaanisen lainasanaston siirtymisajankohdan sekä laajemmin tarkasteltuna myös oikeaksi suomensukuisten kielien jatkuvuusteorian. Jatkuvuusteoria osoittaa, että suomensukuisten väestöjen (-kielen) väestöhistoria on jatkunut Euroopassa laajalla - alueella (mm. suurriistanmetsästäjät), jo jääkauden maksimista lähtien (ks. Kundan kulttuuriin liittyvät alkuperäisen suomensukuisten väestöjen perusteet. Kampakeramiikan laajat alueet mainitaan myös suomensukuisiksi väestöiksi, josta mm. edellä (yllä ) oli jo mainintoja sekä muut asiaan liittyvät lähteet ja kartat löytyvät tutkimusraportissa). HUOM!. Autosomisesti periytyvät kromosomit eli muut kuin sukukromosomit ilmoittavat ihmisen lähisukulaisuudesta periytyvät biologiset ominaisuudet. Nämä ominaisuudet eivät näy sukukromosomimittausten Y- tai Mt DNAhaploryhmä mittaustuloksista. Tieteellisen tutkimuksen poikkitieteellisyys: Joihinkin kielitieteen trad. vertailevan rekonstruointi- metodipohjaisen

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko Euroopan alkuperäväestöjen kielenvaihto, tarkastelu mm. suomen ja baltin kielet, Seppo Liukko Sivu 1 / 31 Liittyy Liukko- nimitutkimukseen, ks. Seppo Liukko kotisivut Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat

Lisätiedot

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen Suomalaisten alkuperä jatkuvuusteoria, kirj. Seppo Liukko, koonti 1996-2011 Sivu 1 / 61 Suomalaisten alkuperä- ja jatkuvuusteoria: Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta,

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Liukko- nimitutkimus ja perusteet, Seppo Liukko, vers. 31.01.2011 Sivu 1 / 203 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden

Lisätiedot

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages):

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages): Haplogroup N -Subclades- ISSOG 10.08.2012 (Lis-27.10.2012) p. 1 / 6 Y-DNA N Haplogroup and its Subclades (ISOGG last version 10.08.2012) N- haplogroup on suomensukuisten miespuolisten väestöjen geenijatkumo

Lisätiedot

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut Sivu 1 / 374 Paluu Seppo Liukko kotisivulle Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Seppo

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 315 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko Sukututkimusta ja suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla DNA- on kuin ihmisen viivakoodi tietoja menneisyydestä; perimästä, esivanhemmista klaaneista/klustereista ja suvusta VANTAAN ROTARYKLUBI

Lisätiedot

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa) Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä 24.2.2011, Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin

Lisätiedot

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n.

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. 2500 eaa. alkaen (Karttapaikan käyttölupa nro: 317/MML/08 Seppo Liukko). Liukko- Luikko-

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa muinaissuomalaisen Kalevalaisen Liukko nimitutkimuksen kautta Sivu 1 / 256 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

DNA sukututkimuksen tukena

DNA sukututkimuksen tukena Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan.

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Väyrysniitti 2012 Joulutiedote. Genetiikasta 4. Juhani Väyrynen. Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan

Lisätiedot

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Sukukokous 1.7.2017 TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Kansasten DNA-sukututkimus TAUSTAA Mitä on DNA-sukututkimus? Vahvistaa perinteisin sukututkimusmenetelmin saatuja tuloksia. Tutkitaan henkilön DNA-näytettä.

Lisätiedot

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko Liukko- sukuvaakuna LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko 20.08.2011 nimitutk. päivitys- Seppo Liukko 1 Liukko sukuseuran sukukokous Kerimäki 20.8.2011 (ed. Keuruu 22.8.2009) Liukko nimitutkimuksen

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen

Lisätiedot

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010)

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) * Tämä kirjoitus on omistettu Aslak Aikion (1963 2009) muistolle. Johdanto Kysymys saamelaisten alkuperästä ja

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Luettelo + kartat + kuvat lisää Liukko nimihistoriaa tutkimus (netti) Seppo Liukko koonti PowerPoint + kotisivut 28.8.2013 1 Liukko paikannimistö matkat+kuvat

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus Katsaus Kirsi Huoponen, Tuuli Lappalainen ja Marja-Liisa Savontaus Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret Mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) ja Y kromosomin muuntelua voidaan käyttää apuna

Lisätiedot

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

Humanistiset tieteet

Humanistiset tieteet Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa

Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123939 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.43 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000

Lisätiedot

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa

Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123526 Sivumäärä: 473 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.56 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto

KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, kielet luonnontieteiden koulutusohjelmissa

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, kielet luonnontieteiden koulutusohjelmissa Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, kielet luonnontieteiden koulutusohjelmissa AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä ssa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit Jouni Pursiainen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta

Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Sirkka Paikkala ruotsinsuomalainen kielineuvosto, Tukholma 27.4.2018 Eksonyymit ja endonyymit endonyymit: paikallisia,

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella

Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä enemmän kuin sitä ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMIÄ

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet

Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet LUONNONTIETEET 2013-15 Tarkastellaan kokonaiskuvan saamiseksi ensin luonnontieteitä kokonaisuutena. Luonnontieteissä pitkän matematiikan paino on suuri

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Teorioita suomalaisten juurista

Teorioita suomalaisten juurista Teorioita suomalaisten juurista Suomalaisten juuria ja heidän alkukotiaan on eri aikoina etsitty monin eri menetelmin. Myös tulokset ovat olleet erilaisia. Käsittelen lyhyesti kuutta erilaista teoriaa:

Lisätiedot

Suomalaisuuden alkuperä, mitä geenit kertovat?

Suomalaisuuden alkuperä, mitä geenit kertovat? Suomalaisuuden alkuperä, mitä geenit kertovat? Ikääntyvien yliopisto Jyväskylän yliopiston päärakennus, 31.10.2018 Professori Päivi Onkamo Turun yliopisto 1.11.2018 1 Geenit ja genomi Autosomien DNA periytyy

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Kielipankki ja FIN-CLARIN

Kielipankki ja FIN-CLARIN Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2007 f. 144134 MUSEOVIRASTO 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 4 Kaava-aluekartta

Lisätiedot

Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri

Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus sekä saamelainen kulttuuri kuuluvat yleensä humanistisiin tieteisiin, joten

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut. INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Sukuseuran ensimmäinen kokous Puolangalla oli kerännyt kokoon runsaasti kansaa, useita satoja.

Sukuseuran ensimmäinen kokous Puolangalla oli kerännyt kokoon runsaasti kansaa, useita satoja. 1 16.6.18 Väyrysten sukukokous/juhani A Väyrynen Genetiikkaa suvun kautta Sukuseuran ensimmäinen kokous Puolangalla oli kerännyt kokoon runsaasti kansaa, useita satoja. Kaikki näyttivät tutuilta, mutta

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot