Y-haploryhmä N. Sisällys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Y-haploryhmä N. Sisällys"

Transkriptio

1 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien maantieteelliset levikit 4 III. Haploryhmän N1c vuosituhantiset vaiheet Haploryhmän N1c jääkaudella: Siperian refugi ja Volganalue 13 a. Siperian refugia ja Volganaluetta koskevat perustelut 14 b. Siperian refugin kieli Haplorymän N1c alueiden laajeneminen jääkauden loppuvaiheessa Haploryhmän N1c alueiden laajeneminen jääkauden jälkeen 18 a. Suomusjärven kulttuuri 19 b. Kampakeraaminen kulttuuri 21 c. Vasarakirveskulttuuri 22 d. Pronssikausi 25 e. Roomalainen rautakausi 27 f. Savolaisekspansio 28 IV. Suomen N1c:n STR-mutaatioihin perustuvat kaksi päätyyppiä ja niiden suhteet lähialueiden vastaaviin tyyppeihin 30 V. Suomen N1c-miehet osana suomalaisia Itäsuomalaiset autosomisten kromosomien DNA:n kannalta Itä-Suomen N1c-miehet ja savolaisuuden määrä Itä-Suomen N1c-miehet ja Suomen murteet Itä-Suomen N1c-miehet ja kansankultuuri 40 VI. Haploryhmä N1 ja Siperian kielet 41

2 2 Y-haploryhmä N1 Suomalaisten miesten enemmistö, noin 58 prosenttia heistä, kuuluu haploryhmään N1, tarkemmin sen alaryhmään N1c ja tämän ala-alaryhmään N1c1; ks. taulukko ISOGG 2011 N ja kuva N puu total. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu Kuvasta N ISOGG 2011 nähdään haploryhmän N alaryhmät ja ne tärkeimmät mutaatiot, jotka ovat saaneet aikaan haploryhmän jakautumiset. N M231/Page91, Page56 N* - N1 LLY22g N1* - N1a M128 N1b P43 N1b* - N1b1 P63 N1c M46/Page70/Tat, P105 N1c* - N1c1 M178, P298 N1c1* - N1c1a P21 N1c1b P67 N1c1c P119 N1c1d L550 N1c1d* - N1c1d1 L149.2, L551 N1c1d2 L591 Kuva N ISOGG Haploryhmän N mutaatiot ja alaryhmät (subclades). Lähde: ISOGG (International Society of Genetic Genealogy), Y-DNA Haplogroup Tree 2011, Version: 6.57, Date: 18 July Musta = haploryhmät; punainen = mutaatiot. Haploryhmän N jakautumisesta alaryhmiin ja näiden jakautumisesta edelleen eri tasoisiin ala-alaryhmiin ei toistaiseksi ole yhtä luotettavaa ja lopullista tietoa kuin esimerkiksi haploryhmistä R1b, R1a ja I. Niihin haploryhmän N jakautumisia koskeviin tietoihin, joita jäljempänä annan, saattaa tulla jo vuoden kuluessa runsaastikin täydennyksiä. Tämä koskee erityisesti N1c1:n alaryhmiä: kuuluvatko esimerkiksi suomalaiset alaryhmään N1c1*, N1c1a, N1c1b, N1c1c vai N1c1d? Ja jos he kuuluvat N1c1d:hen, onko heidän alaryhmänsä N1c1d*, N1c1d1 vai N1c1d2? Taulukon N ISOGG 2011 haploryhmät ja ne synnyttäneet oleellisimmat mutaatiot nähdään myös kuvan N puu ryhmät mutaatiot haarapuusta.

3 3 Kuva N puu ryhmät mutaatiot b. Haploryhmä F ja siitä kohti NO:ta ja N:ää tapahtunut kehitys sekä N:n alaryhmät ja ne synnyttäneet mutaatiot. Nykytietojen mukaan Pohjois-Euroopan, myös Suomen, yleisin ryhmä on N1c1. Varmoja tietoja ei toistaiseksi ole tarkemmasta alaryhmästä eli siitä, onko tämä esimerkiksi N1c1d (mutaatio L550). Kuvan N puu ryhmät mutaatiot 16 copy haarapuusta nähdään, että haploryhmän N synnytti makrohaploryhmän NO pohjalta mutaatio M231. Siitä nähdään myös, että NO:n oli synnyttänyt mutaatio M214; pohjana oli ollut haploryhmä K. NO:lla on monia velihaploryhmiä (K1, K2, K3 K4, M, P ja S), sillä K jakautui tähtimäisesti moniksi ryhmiksi noin vuotta sitten; näitä ei tosin näy oheisesta puusta. Kun jatketaan N:n syntyhistoriaa aikojen alkuun, nähdään haploryhmän N luonnollisesti viime kädessä polveutuneen Aatamista eli haploryhmästä A. N on kehittynyt A:sta seuraavien mutaatioiden ja haploryhmien sarjana: A M91 BT M168 CT P143 CF M89 F L15,M523 IJK M9 K M214 NO M231 N Haploryhmää N edeltäneitä oleellisen mutaatioita ja haploryhmiä oli siis kahdeksan. Kysyn seuraavaksi, millä alueilla haploryhmän N ja sitä välittömästi edeltäneiden ja sitä seuranneiden haploryhmien ja alaryhmien miehiä on aikojen kuluessa asunut.

4 4 Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien maantieteelliset levikit Perustan haploryhmää N, sitä välittömästi edeltäneiden ja sitä seuranneiden alaryhmien, maantieteellisiä levikkejä koskevat väitteeni paljolti tutkimukseen Rootsi et al. 2006; tutkimusta koskeva artikkeli tunnetaan yleisesti nimellä Counterclockwise -artikkeli. Niiden karttojeni pohjat, joissa eri haploryhmien yleisyydet on osoitettu harmauden asteina, olen lainannut tästä artikkelista. Nuolet, mutaatioiden symbolit, mutaatioiden tapahtuma-ajat ja kieliä koskevat merkinnät olen itse lisännyt karttoihin. Haploryhmän K syntyalue sijaitsi todennäköisesti Lounais-Aasiassa, mikä tarkoittaa, että NO-miehet olivat siirtyneet kartan NO täht nuol luvut osoittamille asuinalueilleen lännempää. K:ta edeltäneet haploryhmät F (L15,M523) ja IJK (M9) sijaitsivat ehkä Lähi-idässä. F:n synnyttäneet mutaatiot L15 ja M523 lienevät tapahtuneet vuotta sitten. Haploryhmät A(M91), BT(M168), CT(P143) ja CF(M89) ovat sijainneet Keski-Afrikasta Lähi-itään ulottuvalla linjalla; ks. kartta NO täht nuol luvut b. Kartta NO täht nuol luvut b. Makrohaploryhmän NO* levikki ja sitä edeltänyt kehitys. A:n ja F:n välisiä haploryhmiä ei ole pyritty sijoittamaan oikeille maantieteellisille alueilleen; näiden osalta kartta on tarkoitettu vain havainnollistamaan tapahtunutta mutaatioiden tapahtumajärjestystä ja haploryhmien ikäjärjestystä. Kartan N tähti kartta mukaan koko N-haploryhmän alkuna ollut N* sijaitsi Kaakkois-Aasiassa, ja sillä oli heikkoja keskittymiä Kambodzassa ja Etelä-Kiinassa ja erittäin heikko keskittymä myös Etelä-Siperiassa. Viimeksi mainittu keskittymä saattaa olla merkki siitä, että N*-miehiä on jonkin verran jo siirtynyt myös kohti pohjoista. Tästä leviämissuunnasta tuli tyypillinen koko haploryhmän N vastaiselle kehittymiselle.

5 5 Kartta N tähti kartta. Haploryhmän N* levikki. N*:n synnytti noin vuotta sitten NO:n pohjalta mutaatio M231, ja tämä ryhmä jäi ilman kaikkien niiden mutaatioiden vaikutusta, jotka synnyttivät N1a:n (entisen N1:n), N1b:n (entisen N2:n) ja N1c:n (entisen N3:n). Makrohaploryhmän NO jakautuessa noin vuotta sitten N:ään ja O:hon, haploryhmän O miehet siirtyivät NO:n alueilta Kambodzasta ja Etelä-Kiinasta itään Kiinan, Vietnamin, Filippiinien, Korean ja Japanin alueille; ks. kartta O kartta nuol luvut. Haploryhmän O synnytti mutaatio M175 ja muutamat muut mutaatiot. Kartoista N1 kartta nuol copy ja O kartta nuol luvut on pääteltävissä, että kiinalaiset O-miehet ovat suomalaisten N-miesten sukulaisia; perustuvathan molemmat yhteiseen makrohaploryhmään NO. Sukulaisuus on kuitenkin hyvin etäistä, sillä NO:n jakautuminen N:ään ja O:hon tapahtui noin vuotta sitten. Tämän mukaan kiinalaisten ja suomalaisten erkaneminen toisistaan olisi tapahtunut noin 1400 sukupolvea sitten. On syytä huomata, että vielä rohkeampi ja yllättävä väite voidaan esittää kaikista Afrikan ulkopuolisista miehistä: heistä yli 90 % on keskenään sukulaisia sillä perusteella, että he ovat lähtöisin haploryhmästä F, joka syntyi mutaatioiden L15 ja M523 kautta vuotta eli noin sukupovea sitten.

6 6 Kartta O kartta nuol luvut. Haploryhmän O levikki ja alue ja summittainen NO:n alue, jolta O- miehet olivat peräisin. Haploryhmän N kehitti alaryhmäksi N1 mutaatio LLY22g, joka tapahtui jääkauden maksimin aikoihin noin vuotta sitten ehkä Kambodzassa tai Etelä-Kiinassa; ks. kartta N1 kartta nuol copy. N1-miehiä siirtyi pohjoisemmas (kartan nuoli N* N1) siten, että heitä ensin muutti Etelä-Siperiaan ja sieltä myöhemmin N1:n eri alaryhminä lähes kaikkialle Pohjois-Siperiaan ja Koillis-Eurooppaan. Kartta N1 kartta nuol copy. Haploryhmän N1:n levikki. Kartan tummennettu alue kuvasi alkuperäisessä Rootsi et al. 2004:n kartassa haploryhmää N, ja tähän alueeseen kuului myös alaryhmä N*. N1:n synnytti mutaatio LLY22g. N1-miehet ovat siirtyneet Pohjois-Euraasiaan Kaakkois-Aasiasta (Kambodzasta ja Etelä-Kiinasta).

7 7 Haploryhmä N1 jakautui kolmeen alaryhmään, N1c (mutaatiot M46,Tat, P105), N1b (mutaatio P43) ja N1a (mutaatio M128). Alaryhmien levikit nähdään kartoista N1c nuol copy, N1b nuol ja N1a-M128 nuol. Alaryhmän N1c synnyttäneet mutaatiot M46,Tat, P105 tapahtuivat ehkä vuotta sitten, minkä jälkeen alaryhmän N1c miehiä alkoi levittäytyä Keski-Siperiasta Pohjois-Siperiaan ja koilliseen Eurooppaan; ks. kartta N1c nuol copy. Kartta N1c nuol copy. N1:n alaryhmän N1c (entisen N3:n) levikki. Kartan tummennettu alue kuvasi alkuperäisessä Rootsi et al. 2004:n kartassa haploryhmää N. Alaryhmän N1b synnytti mutaatio P43, joka tapahtui ehkä 6500 vuotta sitten. N1b:n levikki käsittää pohjoisen Euraasian keskisen alueen, ei Euroopan pohjoisosia eikä Pohjois-Siperian itäosia. Ryhmällä N1b on kaksi keskittymää keskisessä Pohjois- Siperiassa, toinen Obinlahdella ja toinen Taimyrin niemimaalla; ks. kartta N1b nuol. Kartta N1b nuol. N1:n alaryhmän N1b (entisen N2:n) levikki.

8 8 Alaryhmän N1a synnytti mutaatio M128 ehkä noin vuotta sitten Pohjois- Kiinassa. Halporyhmää N1a esiintyy hajallaan Aasiassa; kartan mukaan sillä on pieni keskittymä myös Kazakstanissa sekä Koreassa ja Kiinassa. Kartta N1a-M128 nuol. Haploryhmän N1a (entisen N1:n) levikki. Kartasta N jakautuminen b wiik copy näkyvät vielä kokoavasti kyseisen kolmen alaryhmän N1c, N1b ja N1a siirtymiset. Kartasta nähdään havainnollisesti mm., että alaryhmä N1b levikki on suureksi osaksi alaryhmän N1c levikin sisällä ja että alaryhmän N1a levikki on muiden alaryhmien levikeistä erillään. Kartan mukaan ryhmää N1b esiintyy kyllä myös Venäjällä. (Ryhmän alue ulottuu lännessä ainakin vepsäläisiin saakka, joissa tämän alaryhmän osuus on 18 %.) Suomessa ryhmä N1b on harvinainen. (Kuriositeettina mainittakoon kuitenkin, että Jaakko Ilkan suku kuuluu tähän ryhmään.) Paljolti Siperian ulkopuolelle jäänyt alaryhmä N1a on verraten harvinainen. Sitä esiintyy harvinaisena eri puolilla Aasiaa; heikkoja keskittymiä sillä on Kazakstanissa, Koreassa ja Kiinassa. Erikoisuutena mainittakoon myös, että haploryhmää N1 on löytynyt vähäisessä määrin myös navaho-intiaaneilta; kyseisten navaho-intiaanien esi-isiä on saattanut siirtyä Keski-Aasiasta Manshurian kautta (Siperian ja Alaskan yhdistäneelle) Beringin kannakselle ja sieltä edelleen etelämmäs Pohjois-Amerikkaan.

9 9 Kartta N jakautuminen c 10. Haploryhmän N1 alaryhmien ja N1:tä edeltäneiden haploryhmien jakautumisia ja levittäytymisiä. Eurooppalainen alaryhmä N1c1 ja jakutialainen alaryhmä N1c eroavat tosistaan siten, että edellisessä on tapahtunut mutaatio M178 mutta jälkimmäisessä ei (vrt. ryhmä N1c1 vs. N1c*). Alaryhmän N1c1 levikki SNP-mutaatioiden kannalta Käsittelen SNP-mutaatioiden (Single Nucleotide Polymorphisms) perusteella määrätyn haploryhmän N1c sekä sen alaryhmien N1c1 ja N1c* levikkejä. Nämä näkyvät oheisista kartoista, jotka edustavat kolmea tarkkuustasoa (zoomaustasoa) : 1) koko Eurooppaa, 2) Pohjoismaita ja 3) Suomea.

10 Kartta N1c1 Eur 10. Alaryhmän N1c1 levikki Euroopassa. 10

11 11 Kartta N3 Pohjois-Eur nrot harm. Haploryhmän N1c1 levikki Pohjoismaissa ja niiden lähialueilla. Suomalaisten N1c1-miesten frekvenssejä eri maakunnissa esitellään tutkimuksessa Lappalainen et al Tutkimuksessa on mukana yhdeksän maakuntaa; ks. kartta N3 Suomen maakunnat copy. Maakuntien prosenttien perusteella N1c1 on selvästi yleisempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa: Itä-Suomen frekvenssi on 71 % ja Länsi-Suomen 41 %. Lisäksi maakuntien frekvenssien perusteella Suomi voidaan jakaa karkeasti kolmeen vyöhykkeeseen; ks. kartta N1c Suomessa 8 : Idässä N1c1-frekvenssi on noin % ja lännessä noin %. Näiden välisellä alueella N1c1-frekvenssi on %. Suomesa on siis selvä itä-länsi suuntainen gradientti. Pienen erikoisuuden muodostavat Pohjanmaan ruotsinkieliset: heidän N1c1- frekvensinsä 40 % on korkeampi kuin Satakunnan ja (pääasiassa suomenkielisen) Etelä-Pohjanmaan. Erikoisuus selittynee siten, että Ruotsista Kokemäensuulle ja sieltä Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle levittäytyneitä haploryhmän (alkujaan todennäköisesti ruotsinkielisiä) I-miehiä ei ole muuttanut samassa määrin ruotsinkielisten pohjanmaalaisten joukkoon rannikkoalueelle. Ehkä ruotsinkielisten pohjalaisten miesten haploryhmät perustuivat vahvemmin Suomen alkuperäisempään väestöön, jossa N1c1-miehiä oli suhteellisen paljon, eikä I-miehiä ollut vielä tullut Suomeen. Selitykseen sisältyy tosin merkillisyys: Uusia ruotsinkielisiä I-miehiä tuli Ruotsista Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle, mutta heitä ei tunkeutunut kovin paljon vanhempien ruotsinkielisten alueille, joita asui rannikolla. Uudet ruotsinkieliset I-miehet vaihtoivat kielensä suomeen (tai he olivat vaihtaneet kielensä jo ennen Etelä-Pohjanmaalle tuloaan), mutta vanhat ruotsinkieliset säilyttivät kielensä ja puhuvat ruotsia vielä tänäänkin.

12 12 Kartta N3 Suomen maakunnat 8 väri b. Suomen yhdeksän maakunnan N1c1-frekvensit. Luvut osoittavat, kuinka suuri prosenttiosuus maakunnan miesväestöstä kuuluu haploryhmään N1c1. Lähde: Lappalainen et al Kartta N1c Suomessa c 8. Suomen kolme tai neljä vyöhykettä, jotka eroavat toisistaan N1c1-frekvenssien perusteella. Haploryhmän N1c vuosituhantiset vaiheet On selvää, että Koillis-Euroopan (myös Suomen) N1c1-miesten isälinjojen mukaiset esi-isät ovat tulleet idästä. Milloin tämä on tapahtunut ja miltä alueilta he ovat tulleet? Olen aikaisemminkin vastannut tähän kaksiosaiseen kysymykseen näin: N1c1-miehet olivat lähtöisin jääkauden aikaisesta Siperian refugista, ja he lähtivät sieltä vielä jääkauden aikana kohti Eurooppaa asettuen asumaan Volganalueelle, josta he levittäytyivät Koillis-Eurooppaan jääkauden loppuvaiheessa ja jääkauden jälkeisinä aikoina. 1. Haploryhmän N1c1 jääkaudella: Siperian refugi ja Volganalue

13 Kartta Siperian refugi b copy. Kartassa Siperian refugiksi on tulkittu se jäätön ja vedetön alue 1) jonka länsirajan muodostaa jäätikkö sekä Pur- ja Mansi-järvet ja 2) jonka itäraja sijaitsee murtoviivalla, joka yhdistää toisiinsa jäättömän alueen itäpuolella olevat pienemmät jäätikkösaarekkeet; vrt. kartan keltainen alue Siperian refugi N1. Tämän tulkinnan mukaan Siperian refugi ulottui Irtysh-joelta Lena-joelle, ja siihen kuului useita suuria jokia: Ob, Yenisei, Angora ja Kheta. Jäätikössä oli kuusi keskusta, joista Pohjois-Euroopan kannalta tärkein oli Skandinavian keskus (kartan musta ympyrä Sc). Kartan nuoli, joka kulkee Siperian refugista Turgain kanaalin (Turgai Channel) poikki Volgan- Kaman alueelle osoittaa Siperian refugin väestön siirtymisen alkueräiseltä refugi-alueeltaan uudemmalle Itä-Euroopassa sijainneelle asuinalueelleen. Uusi alue sijaitsi Uralvuoriston (kartan U) länsipuolella Dvina-Petchoran ja Ylä-Volgan järvien eteläpuolella. Järvet olivat jäätikön makeiden sulavesien keräymäaltaita, jääjärviä. 13

14 14 Kartta Siperian refugi f. Ob-Irtish jokien ja Lena-joen välinen Siperian refugi nykyisellä kartalla. Siperian refugia ja Volganaluetta koskevat perustelut Kartan Siperian refugi b copy perustelut ovat geneettiset: 1) Mutaatio LL22g, joka synnytti haploryhmän N1, tapahtui vuotta sitten jossakin keskisessä tai eteläisessä Siperiassa, ja 2) mutaatio M46/Tat, joka synnytti haploryhmän N1c tapahtui vuotta sitten niin ikään jossakin keskisessä tai eteläisessä Siperiassa. Oleellista on se, että geneetikkojen mukaan kyseisten mutaatioiden tapahtumapaikkana ei ollut läntinen eikä itäinen Siperia, vaan sen keskiosat. Nykyisten turkkilaiskielten levikkikartan perusteella pohjoiseensaapumis-reitti on saattanut kulkea sitä käytävää pitkin, joka vielä nykyään näkyy kielikartalla turkkilaiskielten saarekkeiden ketjuna Mongolian luoteiskulmalta Jakutiaan kartassa Turkkilaiskielten alueet. Kartta Turkkilaiskielten alueet nuol. Turkkilaiskielisiä alueita on hajallaan erittäin laajalla alueella. Turkkilaiskielten saarekkeiden ketju kulkee Mongolian lounaiskulmalta halki Siperian Jakutiaan; vrt Wiikin lisäämä nuoli. Tämä saattaa heijastaa haploryhmän N1c miesten vuosituhansien takaista siirtymisreittiä Pohjois-Siperiaan. Kartan lähde: Wikipedia.

15 15 Kartta N1c kartta 10 nuol. N1:n ja N1c:n mahdolliset reitit. Kartan mukaan N1- ja N1c-miehiä olisi Pohjois-Siperiassa ensimmäiseksi ollut Jakutian alueella, josta heitä olisi siirtynyt sekä länteen että itään. Kartan läntisin nuoli edustaa N1- ja N1c-miesten lopullista siirtymistä Fennoskandiaan ja Baltiaan. Tämän siirtymisen lähtöalue on Volganalueella (joka sijaitsee hiukan etelämpänä kuin geneettisen kartan N1ckartta 10 nuol perusteella voisi päätellä). Edellä sanotun perusteella esimerkiksi suomalaisten N1- ja N1c-miesten esilinjojen edustajat asuivat ensin jossakin Jakutian alueella eli laajemmin Siperian refugissa, josta heitä myöhemmin siirtyi lännemmäs, ensin Volganalueelle ja sitten nykyisille asuinalueilleen Fennoskandiaan ja Baltiaan. Siperian refugin kieli Pohjois-Siperian ja Koillis-Euroopan haploryhmän N1 nykyisten frekvenssien perusteella on pääteltävissä, että jo Siperian jääkaudenaikaisen refugin miehissä oli runsaasti haploryhmän N1 miehiä. Tämän haploryhmän miehiä oli levittäytynyt myös Siperian refugin itäpuolelle joko jo jääkauden aikana tai sen jälkeen, sillä nykyään N1-miehiä on runsaasti myös Koillis-Siperiassa, Beringinmerelle rannoilla. Tulkitsen sen Pohjois-Siperian alueen, joka sijaitsi Lena-joen itäpuolella, kuuluneen muuhun kuin Siperian refugiin; nimitän tätä Itä-Siperian refugiksi. Tämän alueella on nykyään kaksi N1-miesten keskittymään; ks. kartat N1 kartta nuol copy ja N1c nuol copy. Näistä läntisen keskittymän kieli on turkkilainen dolgan tai sakha (= jakuutti), mutta itäisen keskittymän kieli jokin kamtshatkalainen kieli, monessa tapauksessa chukchin kieli. Edellä sanotun mukaan Volgan alueen väestö oli siis geneettisessä mielessä Siperian refugin N1c-väestön Eurooppalainen uloke. Jos ajattelee, että sama koski myös kieliä, voidaan suomalais-ugrilaiset kielet tulkita turkkilaiskielten ulokkeeksi. Kantakielten kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että vanhastaan kielipuussa oli turkkilainen (altailainen?) runko ja siinä oksa, joka (esimerkiksi ympäristössä puhuttujen kielten vaikutuksesta) kehittyi erilaiseksi kuin rungosta lähtevät muut

16 oksat. Kysymyksessä oli suomalais-ugrilaisen (uralilaisen) kielen oksa ja uuden puun synty. Siihen, että turkkilaiskielet muodostivat rungon, jota suomalaisugrilaiset kielet olisivat kehittyneet, antaa aiheen geneettisin perustein määritettyjen väestöjen (N-miesten) siirtymiset: Pohjois-Siperiaan tulleet väestöt (oikeastaan N- miehet) ovat geneettisten karttojen mukaan tulleet etelästä ja toisaalta etelästä löytyy juuri turkkilaisia (ei suomalais-ugrilaisia) kieliä. Jos tällaiset kielten kehittymiset ovat todella tapahtuneet, ne ovat tapahtuneet (kielten kannalta katsoen) erittäin kaukaisessa menneisyydessä: turkkilaiskielten ja suomalais-ugrilaisten kielten sanastot ovat eriytyneet jo niin kauas toisistaan, että etymologisesti yhteisiä, yhteiseen kantakieleen perustuvia, cognate-sanoja ei enää ole löydettävissä. Jotkut kielitieteilijät, jotka kaikesta huolimatta kannattavat kyseistä uralilais-altailaista hypoteesia, ovat taipuvaisia löytämään kielten eräiltä muilta osa-alueilta turkkilaiskielten ja suomalais-ugrilaisten kielten välisiä yhtäläisyyksiä: 1) Joillakin pronomineilla on samantapaiset muodot (esim. minä sinä on turkmenissa men sen), 2) molemmissa kielissä on vokaalisointua, 3) molemmat kielet ovat agglutinoivia kieliä, joille on tyypillistä sanan kantaan liitettävät suffiksit ja niiden jonot, 4) molempien kielten pohjana olevana sanajärjestyksenä on SOV (subjekti+objekti+verbi) ja 5) niille on tyypillistä kieliopillisen suvun (he she) puuttuminen. Tosin suositumpi kuin uralilai-altailainen hypoteesi näyttää olevan nostraattihypoteesi eli euraasialainen hypoteesi, jonka mukaan altailaisten ja uralilaisten kielten lisäksi samaan kantakieleen kuuluvat myös indoeurooppalaiset kielet. Tämän kielihypoteesin mukaista kantakieltä vastaa genetiikassa lähinnä haploryhmä F, johon kuuluvat alahaploryhminä Euroopassa erityisen yleiset haploryhmät I, R1a, R1b ja N. Onko mahdollista, että haploryhmän F puitteissa puhuttiin nostraattista kantakieltä jossa oli mukana aineksia sekä indoeurooppalaisista, altailaisista että uralilaisista kielistä? 16

17 17 Kartta SU T M K. Suomalais-ugrilaisten (perinteisten uralilaisten) kielten (SU), turkkilaiskielten (T), mongolilaiskielten (M) sekä kamtshatkalaiskielten (paleosiperialaisten kielten) (K) summittaiset alueet. Kartan mukaan haploryhmän N1 alueilla puhutaan kolmeen eri kielikuntaan kuuluvia kieliä. Kielten yksityiskohtaisemmat puhuma-alueet näkyvät jäljempänä olevista kartoista. 2. Haplorymän N1c alueiden laajeneminen jääkauden loppuvaiheissa Kun jääkauden lopulla jäätikkö alkoi supistua ja sen eteläraja vetäytyä kohti pohjoista, tarkemmin Ruotsin tuntureilla sijainnutta Skandinavian keskusta kohti, Volgan alueen väestö seurasi vetäytyvää jäänreunaa ja siirtyi vähä vähältä kohti luodetta (Suomea ja Baltiaa). Näin N1c-miesten ja suomalais-ugrilaisten kielten alue laajeni Volganalueelta Keski- ja Pohjois-Venäjälle, Baltiaan ja pohjoiseen Fennoskandiaan. Ehkä teoria, jonka mukaan suomalaiset ovat tulleet Volgan mutkasta ei olekaan niin virheellinen, kuin monet ovat ajatelleet. Esitän N1-miesten siirtymisen Siperian refugista ensin Volgfanalueelle ja sieltä kohti luodetta karttoina Siperia Nunez 1987 kelt copy ja Poikalainen C 14 nuol. Kartta Siperia Nunez 1987 kelt copy. Perinteinen Volganalue (keltainen), jota monet historiallisen kielentutkimuksen edustajat ovat pitäneet suomalais-ugrilaisten (uralilaisten) kielten syntyalueena. Alue osuu paljolti yksiin sen Volgalaisalueen kanssa, jolle N1c miehiä oli saapunut Siperian refugista kartan Siperian refugi b copy mukaan. Wiikin lisäämät nuolet kuvaavat paitsi N1-miesten, mahdollisesti myös suomalais-ugrilaisten väestöjen, muuttoreittejä. Kartan pohja: Nunez 1987.

18 18 Kartta Poikalainen C 14 nuol. Pohjoinen Euraasia jääkauden aikana noin vuonna eaa. Väino Poikalaisen mukaan. Wiikin lisäämät nuolet osoittavat, mitä N1-miesten ja samalla ehkä suomalais-ugrilaisten väestöjen siirtymisiä oli tapahtunut ennen kartan osoittamaa vaihetta. Edellä olen esittänyt, että N1c-miehet asuivat jääkauden maksimin aikana noin vuotta sitten Siperian refugissa, joka sijaitsi Ob-Irtysh jokien ja Lena-joen välisellä alueella. Täältä he siirtyivät Volgan-Kaman alueelle eli Volganalueelle. Alue sijaitsi silloisen jäätikön eteläreunan lähellä. Kun jäätikkö alkoi sulaa ja sen eteläreuna siirtyä pohjoisemmas, N1c-miehet (samoin kuin alueiden muutkin väestöt) jakautuivat kahtia: Toiset säilyttivät entiset elintapansa, jotka sopivat jäätikön reunan lähellä asuville, ja seurasivat jäätikön eteläreunaa sen vetäytyessä pohjoisemmas. Näiden ei tarvinnut vaihtaa elintapojaan, mutta heidän tuli siirtää elinpaikkansa yhä pohjoisemmas sitä mukaa, kun jäänreuna siirtyi. Toiset N1c-miehet jäivät entisille asuinpaikoilleen ja vaihtoivat elintapansa sellaisiksi, että ne sopivat jäätiköstä kauempana sijaitseville lämpimämpien alueiden asukkaille. Esimerkiksi suomalaisten, saamelaisten, virolaisten, latvialaisten, liettualaisten, pohjoisvenäläisten ja keskivenäläisten geneettiset esi-isät kuuluivat edelliseen joukkoon ja olivat siirtyjiä. Esimerkiksi marien ja mordvalaisten ja monien muiden suomalaisten etäsukukieliä puhuvien väestöjen esi-isät kuuluivat jälkimmäiseen joukkoon ja olivat paikoilleen jääjiä. 3. Haploryhmän N1c alueiden laajeneminen jääkauden jälkeen Tarkastelen seuraavaksi kysymystä, missä vaiheissa suomalaisten N1c-miehet saapuivat Suomeen ja missä vaiheessa heidän määränsä erityisesti kasvoi. Tulkitsen heitä saapuneen Suomeen erityisesti viidessä vaiheessa; kuudennessa vaiheessa heidän määränsä kasvoi merkittävästi ilman, että uutta väestöä saapui alueelle: 1. Suomusjärven kulttuuri eaa. 2. Kampakeraaminen kulttuuri eaa. 3. Vasarakirveskulttuuri eaa.

19 19 4. Pronssikausi eaa. 5. Roomalainen rautakausi jaa. 6. Savolaisekspansio jaa. 1. Suomusjärven kulttuuri Suomen ensimmäiset asukkaat saapuivat nykyisen Suomen alueelle heti, kun maata paljastui jäätikön alta. Tämä tapahtui Allerödin interstadiaalin aikana eaa., jolloin kaakkoisinta ja itäisintä Suomea (samoin kuin Itä-Karjalaa) alkoi vapautua jäästä; ks. kartta Jäänreuna. Ensimmäiset Suomeen saapuneet miehet edustivat todennäköisesti haploryhmää N1c1, joiden asuinalueita olivat olleet koillinen Eurooppaa ja pohjoinen Siperia; ks. kartat N tat kartta b nuoli ja N3 Pohjois-Eur nrot harm n 8. Kartta Jäänreuna 6. Jäänreunan kaakkoispuolella sijainneita asuinalueita. Kartan pohja (ilman nuolia ja haploryhmämerkintöjä): Pavel Dolukhanov. Siperian refugista lähteneiden N1c1-miesten asuinalueita saattoivat olla Byzovya, Karhuluola, Talitsky ja Kapova ja R1a-miesten Dnestr, Lipia, Ylä-Dnepr ja Desna. Kostenki-Avdeevo saattoi kuulua ehkä jommallekummalle tai molemmille.

20 20 Kartta Jäätikönreuna. Jäätikön eteläreunan vetäytyminen. Böllingin interstadiaalin aikana (n ekr.) koko Suomi oli vielä jäätikön peittämänä, mutta Allerödin interstadiaalin aikana (n ekr.) kaakkoisin ja itäisin Suomi (samoin kuin Itä-Karjala) vapautuivat jäästä. Kartan vaaleamman harmaan alueet edustavat Böllingin interstadiaalin aikana vapautuneita alueita ja tummemman harmaan alueet Allerödin interstadiaalin aikana vapautuneita alueita. Kartan vuosiluvut ovat kalibroimattomia vuosia. Kalibroituina vuosina Bölling-interstadiaali oli noin vuotta sitten ja Alleröd-kausi noin vuotta sitten. Suomen itäiset N1c1-miehet perustuvat niihin miehiin, jotka ovat asuneet jo vanhastaan (ehkä jo jääkauden loppuvaiheessa) Pohjois-Venäjän ja Volgan alueilla ja saapuneet sinne Siperian refugista. Suomen läntiset N1c1-miehet, jotka ovat tulleet Suomeen Virosta ja muista Baltian maista, ovat hekin peräisin Venäjän alueelta, jonne he ovat tulleet Siperian refugista. Näin ollen Suomen itäiset ja läntiset N1c1- miehet, vaikka he ovatkin tulleet Suomeen kahdelta eri suunnalta, edustavat viime kädessä samoja Venäjän alueelta ja sitä ennen Siperian refugista lähteneitä miehiä. Suomusjärven kulttuurin aikaiset kulttuurit olivat 1) Baltiassa, Vienassa ja Luoteis-Venäjällä Kundan, Veretjen ja Butovon kulttuurit, 2) Puolan alueella Svidrin kulttuuri, 3) Keski-Euroopassa Hampurin kulttuuri ja 4) Ranskassa Magdalenen kulttuuri; ks. kartta Suomusjärvi ym värit 10. Neljä kulttuurialuetta voidaan yhdistää jääkaudenaikaisiin refugeihin ja näiden miehiin seuraavasti: 1) Suomusjärven, Kundan, Veretjen ja Butovon kulttuurit perustuivat Siperian refugiin ja sen Y-haploryhmään N1 ja (vähemmässä määrin) Ukrainan refugiin ja sen Y-haploryhmään R1a; 2) Svidrin kulttuuri perustui Ukrainan refugiin ja sen Y-haploryhmään R1a;

21 21 3) Hampurin kulttuuri perustui kahteen refugiin, Iberian refugiin ja sen R1b-miehiin sekä Ukrainan refugiin ja sen R1a-miehiin; ja 4) Magdalenen kulttuuri perustui Iberian refugiin ja sen Y-haploryhmään R1b. Voidaan mennä vielä pitemmälle ja ajatella myös kielten määräytyneen refugien perusteella: 1) Suomusjärven, Kundan, Veretjen ja Butovon kulttuurien kieli saattoi olla suomalais-ugrilainen; 2) Svidrin kulttuurin kieli saattoi olla sellainen itäinen indoeurooppalainen kieli, josta kehittyivät mm. balttilaiset ja slaavilaiset kielet; 3) Hampurin kulttuurin kieli saattoi olla sellainen läntinen indoeurooppalainen kieli, josta kehittyivät mm. germaaniset, kelttiläiset ja itaaliset kielet; ja 4) Magdelenen kulttuuirn kieli saattoi olla jokin vanha länsieurooppalainen eiindoeurooppalainen kieli, joita olivat mm. baskilaiskielet. Kartta Hampuri zz 8. Magdalenen, Hampurin, Svidrin ja Kundan kulttuurit noin eaa. Kartasta nähdään näiden kulttuurien summittaiset alueet ja ne Y-haploryhmät, joista kulttuurien väestöt todennäköisesti koostuivat: Magdalene = R1b, Hampuri = N1+R1b, Svidri = R1a ja Kunda = N1+R1a. Y-haploryhmän miehiä on tässä vaiheessa siirtynyt Etelä-Balkanilta pohjoisemmas. 2. Kampakeraaminen kulttuuri Toinen vaihe, jossa N1c-miehiä on todennäköisesti tullut Suomeen, on kampakeraamisen kulttuurin vaihe: varhaiskampakeramiikka oli vallalla eaa ja myöhäiskampakeramiikan eaa. Kulttuuri sijaitsi Ylä-Volgalla, josta väestöjä tuli ainakin jonkin verran Itämeren alueelle. Tänne syntyi kukoistava tyypillisen kampakeramiikan kulttuuri ( eaa.). Kulttuuri kuului

22 22 itämerensuomalaisille. Maahantulijoiden miehet lienevät edustaneet varsinkin (Siperian refugista peräisin olevaa) haploryhmää N1c ja pienemmässä määrin (Ukrainan refugista peräisin olevaa) haploryhmää R1a. On mahdollista, että väestön miehissä oli mukana myös pieni määrä R1b-miehiä, joita asuu vielä nykyäänkin mm. bashkiirien alueella itäisimmässä Euroopassa (jonne nämä miehet olivat jääneet erotessaan muista R1b-miehistä, kun R1b-miehiä alkoi siirtyä Euroopan halki läntisimpään Eurooppaan.) Kartta Kampakeramiikka 12. Kampakeraamisen kulttuurin, Tyypillisen kampakeraamisen kulttuurin, Kama-Uralin kulttuurin ja peleosiperialaisten kulttuurien alueet. Voidaan olettaa, että volgalaisen kampakeraamisen kulttuurin ja itämerensuomalaisen tyypillisen kampakeraamisen kulttuurin miehet edustivat voittopuolisesti haploryhmää N1c1. Myös saamelaisen liuskevartsiittikulttuurin miehet saattoivat olla enimmäkseen haporyhmää N1c1. 3. Vasarakirveskulttuuri Kolmas vaihe, jossa N1c-miehiä on saattanut tulla Suomeen, on vasarakirveskulttuuri. Kysymyksessä oli Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopassa vallinneen nuorakeraamisen kulttuurin laajentuma, joka oli kehittynyt palloamforakulttuurin pohjalta; ks. kartta Nuorakeramiikka Corded Ware. Nuorakeraamisen kulttuurin ja palloamforakulttuurin väestöt olivat lähtöisin voittopuolisesti Ukrainan refugista. Nuorakeraamisena aikana Euroopassa vallitsi erityisesti kaksi laajaa kultuuria: nuorakeraaminen kulttuuri ja kellopikarikultuuri. Nuorakeraaminen kulttuuri pohjautui aikaisempiin Hampurin ja Svidrin kulttuureihin, ja sen miehet edustivat todennäköisesti Balkanin refugin I-miesten ja Ukrainan refugin R1amiesten sekoittumaa I+R1a. Kellopikarikulttuuri pohjautui Magdalenin kulttuuriin, ja sen miehet lienevät edustaneet voittopuolisesti haploryhmää R1b. Kuitenkin se nuorakeraamisen kulttuurin osa, jonka väestöä levittäytyi vasarakirveskulttuurina/sotakirveskulttuurina Suomeen, oli peräisin nuorakeraamisen

23 kulttuurin koilliskulmalta eli Etelä-Baltiasta. Tämä pohjautui osittain Kundan kulttuuriin ja osittain Svidrin kultuuriin, ja sen miehet edustivat kahta Y- haplotyyppiä, siperialaista N1:tä ja ukrainalaista R1a:ta. Tämän mukaan Suomen rannikoille saapuneet vasarakirvesväestön miehet edustivat sekatyyppiä N1+R1a. Päätellen siitä, että R1a:n frekvenssi on nykysuomalaisissa miehissä verraten alhainen, vain noin 8 prosenttia, vasarakirvesväestön miesten R1a-osuus on saattanut olla verraten pieni verrattuna sen N1-osuuteen. Kieleltään vasarakirvesväestön kieli oli (Ukrainan refugin muiden väestöjen kielten mukaisesti) itäinen indoeurooppalainen kieli, todennäköisesti balttilainen kieli. Siihen, että vasarakirvesväestön kieli oli balttilainen, viittaavat ne lukuisat balttilaiset lainasanat, joita nykysuomessa on. Esimerkiksi lauseen Paimenet parjasivat aina puuroaan heimojen ahtaissa hirsimajoissa kahdeksasta sanasta jokainen on balttilainen lainasana, jonka vasarakirvesväestö on tuonut mukanaan Suomeen eteläisestä Baltiasta. Balttilaiset uudisasukkaat asettuivat asumaan Suomen rannikoille ja he puhuivat täällä luonnollisesti ensin vain omaa balttilaista kieltään; kieltä voidaan nimittää suomenbaltiksi nykyisen nimityksen suomenruotsi mallin mukaisesti. Vuosisatojen kuluessa uudisasukas-baltit assimiloituivat sekä gneettisesti, kulttuurisesti että kielellisesti maan alkuperäiseen väestöön, ja tuloksena olivat suomalaiset, suomalainen kulttuuri ja suomen kieli. Ensimmäinen kerta näitä termejä voitiin nyt käyttää erottamaan Suomen alueen toista aluetta, joka kuului saamelaisille, saamalaiselle kulttuurille ja saamen kielelle. Tämän mukaan balttilaisten uudisasukkailla oli ratkaiseva osuus siihen, että suomalaiset erottuivat saamelaisista: suomalaiset olivat niitä rannikon asukkaita, joihin balttilaisvaikutus ulottui, mutta saamelaiset olivat niitä, joihin tämä vaikutus ei yltänyt. 23

24 Kartta Globular Amphora and CW b 8 copy. Pohjois-Eurooppa palloamfora-kulttuurin ( eaa.) ja nuorakeraamisen kulttuurin ( eaa.) aikana. Skandinavian ja Suomen- Viron-Latvian nuorakeraamisten kulttuurien niminä ovat yleisen käytännön mukaiset sotakirveskulttuuri ja vasarakirveskulttuuri. Gimbutasin kurgan-hypoteesin mukaan IE kieli saapui jamnaja-kulttuurin alueelta ensin palloamfora-kulttuurin alueelle ja levisi täältä mm. Skandinaviaan ja Suomeen. Skandinaviaan saapuneen sotakirveskulttuurin kieli oli germaaninen, Suomeen saapuneen vasarakirveskulttuurin kieli balttilainen. Nuorakeraamisen kulttuurin alueilla Y-haploryhmä R1a yleistyi muiden Y-haploryhmien kustannuksella. Itäisen nuorakeramiikan pohjoisten alueiden väestöille oli tyypillistä Y-haploryhmän N1 korkeat frekvenssit. Tämä johtui siitä, että näillä alueilla nuorakeramiikka oli tullut tyypillisille SU kielten ja Y-haploryhmän N1 alueille. 24

25 25 Kartta Nuorakeramiikka nuol. Pohjoisen ja läntisen Euroopan kaksi laajaa ja 2000-lukujen kulttuurialuetta. Suomeen levinnyt Nuorakeraminen kultuuri tunnetaan yleensä Vasarakirveskulttuurina tai Sotakirveskulttuurina. Vaaleamman vihreät alueet = alueita, joille nuorakeraaminen kulttuuri levisi. Suomeen kulttuuri on todennäköisesti tullut kartan keskivihreältä alueelta Baltiasta. Tällä alueella vallitsi Väinäjoen-Njemenin kulttuuri; ks. kartta Vasarakirves nuol 10 copy. Vasarakirveskulttuurin aikana N1c1-miehiä tuli Suomeen Baltiasta. Baltian miehet edustivat suureksi osaksi samaa haploryhmää N1c1 kuin Suomen alkuperäisemmätkin miehet. Baltiassa heissä oli ilmeisesti kuitenkin tapahtunut joukko STR-mutaatioita, joita ei ollut tapahtunut Suomen miehissä. Tästä syystä balttilaismiesten mukana tuli läntiseen Suomeen uudenlaisia STR-mutaatioiden synnyttämiä N1c1-ryhmän alatyyppejä, joita ei aikaisemmin idän suunnalta (mm. Volglanalueelta ja Pohjois-Venäjältä) tulleissa miehissä ollut. 4. Pronssikausi Pronssikaudella ( eaa.) Suomeen tuli vaikutteita kahdelta vastakkaiselta suunnalta: lännestä skandinaavisen pronssikulttuurin piiristä ja idästä tekstiilikeraamisen kulttuurin ja Ananjinon kulttuurin piiristä; ks. kartta Tekstiilikeramiikka nuol 10. Suomen kannalta oleellista oli se, että skandinaavisen pronssikulttuurin vaikutus oli voimakasta Suomen rannikoille, että tekstiilikeraamisen kulttuurin vaikutus oli voimakasta Itä- ja Sisä-Suomeen ja että

26 26 Ananjinon kulttuurin vaikutus oli voimakasta pohjoiseen Suomeen (jossa vallitsi saamelaisten asbestikeraaminen kulttuuri). Nämä vaikutukset syvensivät rannikonsuomalaisten (länsisuomalaisten) ja sisämaansuomalaisten (itäsuomalaisten) eroa, samoin (itä)suomalaisten ja saamelaisten eroa. Geneettisessä mielessä pronssikaudella oli kaksinainen merkitys: Itä-Suomeen (itäsuomalaisten alueelle) ja Pohjois-Suomeen (saamelaisten alueelle) saapui väestöä, jonka miehissä haploryhmä N1 oli vallitseva, mutta Länsi-Suomeen saapui väestöä, jonka miehissä haploryhmä I oli vallitseva. Pronssikauden geneettinen tilanne näkyy selvästi nykysuomalaisten miesten Y-haploryhmien frekvensseistä: Länsisuomalaisissa miehissä läntinen haploryhmä I ja itäinen haploryhmä ovat yhtä yleisiä (noin 40 %), mutta itäsuomalaisissa miehissä N1:ää on noin 70 prosenttia ja länsisuomalaisissa vain noin 40 prosenttia. Kartta Tekstiilikeramiikka nuol 10. Pronssikulttuuri vallitsi Pohjoismaissa eaa. Kartan mukaan Pohjoismaissa oli pronssikaudella kolme eri kulttuuria; tekstiilikeraaminen kulttuuri idässä, skandinaavinen pronssikulttuuri lännessä ja asbestikeraaminen kulttuuri pohjoisessa. Kartan pohja: Matti Huurre. N1c1-miehet asuttivat koko Suomen, myös sen läntiset osat, sitä mukaa kuin kuivaa maata paljastui jäätikön alta. Oletettavasti N1c1-miehet säilyivät geneettisesti yhtenäisenä joukkona, vaikka maahan saattoikin tulla mm. kuoppakeraamisen kulttuurin, tyypillisen kampakeraamisen kulttuurin aikana ja tekstiilikeraamisen kulttuurin aikoina uutta väestöä idästä. Eri vaiheissa Suomeen saapuneet N1c1- miehet muodostivat sen peruspopulaation, joka oli valmiiksi kehittynyt ja kattoi koko Suomen, myös sen itäpuoliset alueet. Tämä N1c1-miespopulaatio jakautui kuitenkin kahteen N1c1:n STR-alatyyppiin ensin vasarakirveskulttuurin aikana viitisen tuhatta vuotta sitten ja sitten savolaisekspansion aikana vain muutama vuosisata sitten. Ennen savolaisekspansion alkua vuonna 1475 ajattelen Suomen N1c1-miesten olleen sillä tavalla kaksijakoinen populaatio, että Länsi-Suomessa asui STR-alatyyppi, joka

27 27 perustui balttilaisten saapumiseen, mutta Itä-Suomessa asui edelleen suhteellisen muuttumaton Suomen itäpuolisilta alueilta saapunut STR-alatyyppi. Tämän ja länsisuomalaisen balttilaisvaikutteisen alatyypin erot kärjistyivät entisestään savolaisekspansion vaikutuksesta: niillä N1c1-miehillä, jotka asuivat Mikkelin seudulla ( Suur-Savossa ) ja jotka lähtivät sieltä savolaisekspansiona kohti Savon erämaita, tuli olemaan suuri merkitys siihen, minkälaisiksi savolaiset ja itäsuomalaiset yleisemminkin kehittyivät. Tämä vaikutus näkyy uskoakseni juuri niinä STR-haplotyyppien erilaisuuksina, joita nykyään tavataan länsisuomalaisten ja itäsuomalaisten N1c1-miesten STR-alatyyppien välillä; käsittelen näitä erilaisuuksia yksityiskohtaisemmin jäljempänä. 5. Roomalainen rautakausi Ajanlaskun ensimmäisen muutaman vuosisadan aikana Suomen rannikoille ilmestyi uusi kalmistotyyppi, tarhakalmisto. Kalmistotyyppi oli yleinen Liettuassa, Latviassa ja Virossa roomalaisella rautakaudella jaa. Ns. Hackmanin teorian mukaan ne uudisasukkaat, jotka toivat tarhakalmistot Suomeen, olivat Suomen ensimmäisiä asukkaita. Tämä teoria on kuitenkin kumottu, ja sen sijalle on tullut jatkuvuusteoria, jonka mukaan Suomi oli asutettuna jo paljon ennen roomalaista rautakautta. Jos ajatellaan, että tarhakalmistojen saapuessa Baltian ja Suomen väestöjen Y- haploryhmä-koostumus oli siinä suhteessa samantapainen kuin nykyään, että Baltian miehissä haploryhmä R1a oli yleisempi kuin Suomen miehissä ja että Baltian miehissä haploryhmä I oli harvinaisempi kuin Suomen miehissä (ks. kuva XXX ), voidaan roomalaisen rautakauden uudisasukkaiden ajatella vaikuttaneen Suomen rannikoiden miehiin kahdella tavalla: 1) haploryhmän R1a suhteellinen osuus nousi ja haploryhmän I suhteellinen osuus laski. Huomattakoon, että saman olettamuksen mukaan roomalaisen rautakauden uudisasukkailla ei olisi ollut suurta merkitystä muiden Y-haploryhmien frekvensseihin (koska nämä ovat nykyäänkin suurin piirtein samat Baltian väestöjen ja Länsi-Suomen väestön miehissä).

28 28 Kartta Tarhakalmistot. Tarhakalmistojen levikki ja saapuminen Suomen rannikoille. Kartan pohja: Eesti esiajalugu. Kuva XXX. Y-haploryhmien nykyiset fekvenssit Länsi-Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan miehissä. Keltainen = N1c, ruskea = R1a, sininen = I, punainen = R1b, vihreä ja valkoinen = muut haploryhmät. Savolaisekspansio Savolaisekspansiolla ( jaa.) oli tärkeä osuus Y-haploryhmän N1c yleistymiseen Itä-Suomeen. Perustajaväestön muodosti Suur-Savon eli nykyisen Mikkelinseudun (Savilahden) asukkaat, jotka monesta syystä (mm. veroja kiertääkseen ja asepalveluksesta päästäkseen) alkoivat levittäytyä Olavinlinnan rakennustöiden alkamisvuonna 1475 Savon asumattomiin (tai vain saamelaisten

29 29 asuttamiin) metsiin. Savolaisekspansioon osallistuneilla kaskiviljelijöillä oli erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa suuria perheitä. Parin vuosisadan aikana savolaisten määrä kasvoi merkittävästi. Tämä tarkoitti mm. sitä, että N1c-miesten suhteellinen osuus kasvoi. Juuri savolaisekspansiolla on ollut ratkaiseva merkitys siihen, että savolaisten (yleisemmin itäsuomalaisten) miesten suhteellinen N1c-osuus on noin 70 %. Esitän kolmella kartalla, savolaisekspansion leviämisen vaiheet, savolaisväestön laajuuden vajaat sata vuotta ekspansion alkamisen jälkeen vuonna 1560 sekä saamelaisten etelärajan siirtymisen pohjoisemmas savolaisekspansion takia. Kartta 199. Savolaisekspansion vaiheet. Alueiden numerointi kuvaa savolaisekspansion aikavyöhykkeitä eli niitä alueita, joille savolaisekspansio eri aikoina levittäytyi. 0 = , 1 8 = 1500-luku ja 9 12 = 1600-luku.

30 30 Kartta Suomen asutus 1560 väri 8. Suomen asutus 1560-luvulla. Karttaan on KW tummentanut ne Vuoksen vesistön vesireitit, joita savolaiset todennäköisesti käyttivät siirtyessään kohti pohjoista. Punaiset pisteet = todennäköisesti savolaisia. Lähde: Suomen taloushistoria Kartta. Saamelaisten eteläraja. Raja työntyi pohjoiseen kahdella tavalla: siten, että saamelaiset vaihtoivat kielensä suomeen ja oppivat puhumaan suomea (jättäen omat geeninsä savolaisiin), ja siten, että saamelaiset muuttivat pohjoisemmas (säilyen sekä kieleltään että geeneiltään saamelaisina). Kartan punainen alue = alue, jonka voidaan katsoa savolaistuneen savolaisekspansion aikana. Kartan rajat ovat kieliin, ei genetiikkaan, perustuvia. Suomen N1c:n STR-mutaatioihin perustuvat kaksi haplotyyppiä ja niiden suhteet lähialueiden vastaaviin tyyppeihin Laajimmat suomalaisten STR (Short Tandem Repeat) tyyppisten alleelien tiedot on löydettävissä Suomi-projektin taulukoista, nettiosoite Family Tree DNA Suomi. Näissä taulukoissa on eri lokusten (DYS:ien) alleeleja annettu kaikkiaan yli viidestäsadasta N1c1-miehestä. Näistä pääosa on sellaisia, joista asuinpaikkakin on annettuna; omien laskelmieni mukaan tällaisia on 432. Kuvan XXCC taulukko on pieni otos FTDNA:n Suomi-projektin taulukosta. Esimerkin vuoksi siihen on otettu mukaan kahdenkymmenen suomalaisten N1c-miehen alleelit. Esa Kannala on ryhmittänyt Suomi-projektin N1c1-miehet kahteen kategoriaan taulukossa olevien DYS-alleelien perusteella. Toisten miesten tiettyjen alleelien ruudut hän on värittänyt sinivivahteiksi ja toiset punavivahteisiksi. Tämän

31 31 perusteella puhun yksinkertaisesti Suomen sinisistä ja punaisista N1c1-miehistä. Tärkein kysymykseni on näiden miesten suhteen seuraava: ovatko Suomen sinisten ja punaisten miesten asuinpaikat jollakin systemaattisella tavalla erilaiset? 1. Ensimmäisessä vaiheessa etsin sinisten ja punaisten miesten alleelien erot. Löysin eron kymmenen DYS:in kohdalta: DYS> a 464b 464c 464d sininen punainen Taulukko 2. Kahden suomalaismiesten tyypin DYS-arvot. Toisessa vaiheessa sijoitin Suomen siniset miehet ja punaiset miehet pisteiksi Suomen karttaan ja laskin, montako sinistä miestä ja punaista miestä sijoittuu kuhunkin Suomen maakuntaan. (Ryhmitin miehet maakuntiin saadakseni tällä tavalla selvemmän kuvan koko maasta; yksittäisiä miehiä kuvaavien pisteiden avulla koko maata koskevien yleistysten teko olisi ollut vaikeampaa.) Tulokset näkyvät taulukosta N1 siniset ja punaiset. Maakunta siniset punaiset yhteensä suhde s : p Uusimaa : 37 Itä-Uusimaa : 0 Varsinais-Suomi : 24 Satakunta : 20 Kanta-Häme : 50 Pirkanmaa : 54 Päijät-Häme : 100 Kymenlaakso : 50 Etelä-Karjala : 75 Etelä-Savo : 83 Pohjois-Savo : 83 Pohjois-Karjala : 90 Keski-Suomi : 88 Etelä-Pohjanmaa : 75 Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa : 40 Pohjois-Pohjanmaa : 42 Kainuu : 77 Lappi : 50 Ahvenanmaa luovutettu Karjala : 90 Yhteensä Taulukko N1 siniset ja punaiset. Sarakkeiden siniset ja punaiset luvut osoittavat, kuinka monta sinistä ja punaista N1c1-miestä Suomi-projektin mukaan asuu Suomen eri maakunnissa. Sarake yhteensä antaa tällaisten N1c1-miesten kokonaismäärät. Sarake suhde s : p osoittaa, mitkä ovat sinisten ja punaisten N1c1-miesten suhteelliset osuudet (prosenttimäärät).

32 32 Taulukon N1 siniset ja punaiset mukaan 433 suomalaisesta N1c-miehestä 170 eli 39 % on sinisiä ja 263 eli 61 % punaisia. Taulukosta nähdään myös, että siniset N1c1-miehet ovat yleisempiä viidessä maakunnassa: Uudellamaalla, Itä- Uudellamaalla (josta tosin on vain yksi tapaus), Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla. Punaiset N1c1-miehet ovat puolestaan yleisempiä yhdeksässä maakunnassa: Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Punaiset ovat yleisempiä myös luovutetun Karjalan alueella. Kahdessa maakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa, sinisiä ja punaisia N1c1-miehiä on yhtä paljon. Pohjanmaan ja Ahvenmaan N1c1-miehiä ei esiinny Suomi-projektin taulukossa. Tulokset nähdään summittaisesti myös kartasta N1 maakuntien värit. Kartta N1 maakuntien värit 6. Sininen = sinisillä/läntisillä N1-miehillä enemmistö; punainen = punaisilla/itäisillä N1-miehillä enemmistö; violetti = molempia N1-miehiä yhtä paljon; valkoinen = aineistoa ei Suomi-projektin taulukoista saatavissa. Läntisten miesten osuus on kaikista suomalaisista N1c-miehistä 41 %. Vastaava itäisten miesten osuus on 61 %. Taulukon N1 siniset ja punaiset pohjalta laadittu kartta N1 maakuntien värit osoittaa havainnollisesti, että Suomen sinisiä ja punaisia N1c1-miehiä voidaan oikeutetusta nimittää myös läntisiksi ja itäisiksi. Suomen läntisten N1c1-miesten maantieteellinen levikki on samantapainen kuin vasarakirveskulttuurin ja roomalaisen rautukauden tarhakalmistojen. Tällä perusteella voidaan pitää mahdollisena, että vasarakirveskulttuurin ja roomalaisen rautakauden tarhakalmisto-miesten balttilaisilla

33 33 ja virolaisilla miehillä on ollut vaikutus siihen, että Suomessa yleensä on läntisiä N1c1-miehiä. Esitän edellä, että N1c-miehiä on tullut Suomeen viidessä vaiheessa: 1) Suomusjärven kulttuurin, 2) Kampakeraamisen kulttuurin, 3) vasarakirveskulttuurin, 4) tekstiilikeraamisen kulttuurin ja 5) roomalaisen rautakauden aikana. Vaiheissa 2 ja 4 N1c-miehet tulivat idästä, tarkemmin volganalueelta; vaiheissa 3 ja 5 he tulivat etelästä eli Virosta ja Baltiasta; tapauksessa 1 he tulivat sekä idästä (Veretjen ja Butovon kultuureista) että etelästä (Kundan kultuurista). Koetan seuraavaksi ratkaista, voidaanko Suomen nykyisten N1c-miehissä tapahtuneiden STR-tyyppisten mutaatioiden perusteella päätellä, keiden N1c-miesten esi-isät ovat tulleet idästä ja keiden etelästä. Edellä jaoin Suomen N1c-miehet kahteen tyyppiin, sinisiin eli läntisiin ja punaisiin eli itäisiin. Nyt kysyn, kumpi tyyppi on yleisempi Venäjällä ja kumpi Baltiassa. Toivon saavani ratkaisun kysymykseen, ovatko Suomen läntiset N1c-miehet ehkä tulleet etelästä eli Baltiasta ja itäiset N1c-miehet ehkä idästä eli Venäjän alueelta. DYS> a 464b 464c 464d S-sin/länsi Latvia ,14 8 Liettua , ,17, Puola , ,17 13,14 8 Skandinavia 23, , ,18 12,14 8 Ven.-suom ,13 14,13 15,14 15,14 16,17,18 12,13,14 8 Ruotsi ,19 13,14 8,9 Norja 23, S-pun/itä Taulukko N1c Suomen ja muiden sin ja pun. Taulukkoon on otettu mukaan ne kymmenen DYS:iä, jotka erottavat Suomi-projektin sinivivahteiset miehet punavivahteisista. Eri maiden FTDNA-taulukoista on otettu mukaan vain sellaiset alleelit, jotka ovat eri maiden FTDNA-taulukoissa verrattain yleisiä; harvinaisia alleeleja ei ole otettu mukaan taulukkoon. Ne alleelit on merkitty sinisiksi, jotka ovat samoja kuin Suomiprojektin sinivivahteiset alleelit; ne alleelit, jotka ovat samoja kuin Suomi-projektin punavivahteiset alleelit, on merkitty punaisiksi; muut alleelit on jätetty mustiksi. Lisäksi maat ovat sellaisessa järjestyksessä, että niiden alleelien perusteella on helposti nähtävissä, kumpaa suomalaistyyppiä ( sinivivahteisia vai punavivahteisia ) kyseisen maan miehet ovat lähempänä; esimerkiksi Latvian miesten nähdään olevan lähellä Suomen sinivivahteisia miehiä ja Norjan miesten lähellä Suomen punavivahteisia miehiä. Taulukosta nähdään, että Suomen sinisten/läntisten N1c1-miesten kanssa samanlaisia miehiä on varsinkin Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Sen sijaan Suomen punaisten/itäisten N1c1-miesten kanssa samanlaisia miehiä on varsinkin venäläissuomalaisissa, ruotsalaisissa ja norjalaisissa miehissä. Nämä asiat vahvistavat edellä tekemääni olettamusta, että Suomen siniset/läntiset N1c1-miehet ovat tulleet Baltiasta ja Suomen punaiset/itäiset N1c1-miehet (samoin kuin Norjan ja Ruotsin vastaavat miehet) Pohjois-Venäjältä.

34 34 Family Tre DNA Russia projektin mukaan alaryhmän N1c1 miehiä asuu eri alaalaryhminä 1) Ananianissa (Keski-Volga + Kama), 2) Baltiassa, 3) Suomessa, 4) Karjalassa ja 5) Neurissa, ja lisäksi saman lähteen mukaan muita ala-ryhmiä ovat RussianScandinavian ja Varangian sekä WestFinnish (1 kpl). FTDNA Russia:n mukaan SNP-alaryhmä N1b (8 kpl) voisi asua Moskovan-Kazanin- Permin alueella. Komi-projektin mukaan myös Komissa (4 kpl). Suomen N1c-miehet osana suomalaisia Edellä on käynyt ilmi, että Suomen N1c-miesten itäinen eli punainen STRhaplotyyppi on tyypillisesti itäsuomalainen/savolainen. Näiden miesten esi-isiä saapui Suomen alueelle jo Suomusjärven kulttuurin, kamkaraamisen kulttuurin ja tekstiilikeraamisen kulttuurin aikana, ja heidän lukumääränsä kasvoi erityisesti savolaisekspansion mukana. Kyseiset STR-tyyppisisten mutaatioiden perusteella määritellyt itäsuomalaiset N1c-miehet, muodostavat itäsuomalaisten heimon/kansan monella muullakin perusteella. Tarkastelen seuraavaksi itäsuomalaisia neljästä näkökulmasta: 1) autosomisten kromosomien DNA:n kannalta, 2) savolaisuuden määrän kannalta, 3) murteiden kannalta ja 4) kansankulttuurin kannalta. 1. Itäsuomalaiset autosomisten kromosomien DNA:n kannalta Suomalaisia on jonkin verran tutkittu jo myös autosomisten kromosomien DNA:n kannalta; esim. Elina Salmela et al Kuvasta Suomen itä-länsi autosom nähdään, että suomalaiset jakautuvat myös autosomisten kromosomien DNA:n suhteen länsisuomalaisiin ja itäsuomalaisiin. Ne Y-kromosomia koskevat STR-mutaatioihin perustuvat DYS-alleelien erot, jotka yllä löydettiin länsisuomalaisten ja itäsuomalaisten miesten väliltä, vastaavat siis laajemminkin Suomen itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten ihmisten (myös naisten) välisiä DNA-eroja. Lisäksi kuvasta Suomalaiset ja muut autosom nähdään, että länsisuomalaiset ovat autosomisen DNA:n suhteen lähempänä ruotsalaisia ja saksalaisia kuin itäsuomalaiset. Tämä havainto vahvistaa toteamusta, jonka mukaan länsisuomalaiset ja itäsuomalaiset ovat geneettisesti erilaisia ja se antaa myös kriteerin, johon toteamus perustuu: länsisuomalaiset ovat länsieurooppalaisempia.

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan.

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Väyrysniitti 2012 Joulutiedote. Genetiikasta 4. Juhani Väyrynen. Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

Kalevi Wiik Y-haploryhmä I. September 2011. Haploryhmä I

Kalevi Wiik Y-haploryhmä I. September 2011. Haploryhmä I 1 Kalevi Wiik Y-haploryhmä I September 2011 File Wiik Haploryhmä I Originally Y-haploryhmä I 10.9.2011 Haploryhmä I Sisällys Haploryhmä I ja fylogeneettinen puu 2 I:n ja N:n erkaneminen toisistaan 3 Haploryhmän

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'. Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 6' B. Eurooppalainen näkökulma Edellä käsittelin mitokondriaalisia haploryhmiä ja äitilinjojen muodostamia klaaneja koko maailman näkökulmasta. Seuraavaksi

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Teorioita suomalaisten juurista

Teorioita suomalaisten juurista Teorioita suomalaisten juurista Suomalaisten juuria ja heidän alkukotiaan on eri aikoina etsitty monin eri menetelmin. Myös tulokset ovat olleet erilaisia. Käsittelen lyhyesti kuutta erilaista teoriaa:

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages):

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages): Haplogroup N -Subclades- ISSOG 10.08.2012 (Lis-27.10.2012) p. 1 / 6 Y-DNA N Haplogroup and its Subclades (ISOGG last version 10.08.2012) N- haplogroup on suomensukuisten miespuolisten väestöjen geenijatkumo

Lisätiedot

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo

Lisätiedot

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku

Puzzle SM 2005 15. 25.7.2005. Pistelasku Puzzle SM 005 5. 5.7.005 Pistelasku Jokaisesta oikein ratkotusta tehtävästä saa yhden () pisteen, minkä lisäksi saa yhden () bonuspisteen jokaisesta muusta ratkojasta, joka ei ole osannut ratkoa tehtävää.

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Seitsemän suomalaista väestöä

Seitsemän suomalaista väestöä Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa 30 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 2' II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa Käsittelen miesten kehittymisen ensimmäisestä homo sapiens sapiens -tyyppisestä

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu

Puzzle-SM 2000. Loppukilpailu 18.6.2000 Oulu Puzzle-SM Loppukilpailu 8.6. Oulu Puzzle Ratkontaaikaa tunti Ratkontaaikaa tunti tsi palat 6 Varjokuva 7 Parinmuodostus 7 Paikallista 7 Metris 7 ominopalapeli Kerrostalot Pisteestä toiseen Heinäsirkka

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto

Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto 1 Pyhäntä, Kajaani Piiparinmäki Tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit 2013-2014 Yhteenveto Timo Jussila Tilaaja: Pöyry Finland Oy / Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Inventoinnit... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot