Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maanpinnan kallistumien Satakunnassa"

Saara Lahtinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna Satkunnan maan nousuun aiheuttaa maan kallistumista kaakko päin. Näin muun muassa Kokemäenjoki kallistuu ylävirtaan päin ja lakkaa siksi joskus virtaamasta mereen Porissa. Erosen tutkimustuloksiin perustuen laskettu karkea arvio kallistuksen vaikutuksista viimeisten vuoden aikana. Teksti perustuu Erosen tutkimuksen tuloksiin (alla), joista voidaan edelleen tarkastella maanpinnan kallistumista usean tuhannen vuoden ajalta. Kallistukset auttavat hahmottamaan vesien virtauksia ja järvialtaiden asentoa. Varsinainen maan kohoaminen esitelty toisessa yhteydessä ( Satakunnan rannansiirtymä ), mistä viereinen kuva otettu näkyviin. Varsinais-Suomen käyrä kohtaa Satakunnan käyrän vuoden 0 kohdalla. Se tarkoittaa sitä, että kummankin seudun rannat ovat nykyään merenpinnan korkeudella. Kaksituhatta vuotta aiemmin ranta oli Varsinais-Suomessa kohdassa, joka nykyään kartalla 8 metrin korkeudella nykymeren tasosta, mutta Satakunnassa 12 metrin korkeudella. Korkeuslukemien erotus 12 m 8 m = 4 m ilmaisee, kuinka palj maa oli 2000 vuotta sitten kallistunut Satakuntaan päin. 1/5

Näin muun muassa Kokemäenjoki kallistuu ylävirtaan päin ja lakkaa siksi joskus virtaamasta mereen Porissa.

2 Mesoliittisen ajan lopussa vastaavaa kallistusta oli nykypäivään verrattuna 22 metriä. Eli, kun Varsinais-Suomessa meri oli 35 metrin käyrällä, meri oli Satakunnassa 22 metriä ylempänä, eli 57 metrin käyrällä. Mainitut erotukset laskettu ja suhteutettu alueiden etäisyyteen. Näin saadaan lukema, joka ilmaisee kallistuksen suuruuden senttimetreinä kuljettua matkaa (kilometrejä) kohti. Siten lukema 8 cm/km tarkoittaa, että korkeuseroa kilometrin etäisyydellä olevien kohteiden välillä oli silloin 8 cm, mutta nykyään niillä ei ole korkeuseroa. ja piirretty alla näkyvään kuvaajaan. Kallistuksen suuruudet koottu kallistuskäyräksi, jossa kallistuksen määrä kilometriltä esitetty ajan mukaisesti (kuva alla). Kallistuskäyrä näyttää olevan kaareva samalla tavalla kuin maan kohoamiskäyrä. Mitä vanhempaa aluetta tarkastellaan, sitä suurempaa kallistus. Näyttää siltä, että maan kohoaminen progressiivista siinä mielessä, että maan kohoamisen nopeus oli sitä suurempi, mitä syvemmällä maan pinta kulloinkin oli. Siten voidaan ymmärtään myös se seikka, että kallistus oli muinoin suurempaa ja se myös muuttui nopeammin. Arvio kallistukselle Miten palj kallistusta oli kunakin aikana? Vertaamalla näytteidenottoalueiden A ja B etäisyyttä (150 km) niiden kallistukseen, voidaan laskea keskimääräinen kallistus kilometriä kohden. Kallistus vaihtelee sekä ajan että etäisyyden mukaan. 2/5

Näin saadaan lukema, joka ilmaisee kallistuksen suuruuden senttimetreinä kuljettua matkaa (kilometrejä) kohti.

3 Kuva: ajankohtina. vanhemmissa vuosivauhdilla. Kuvaajassa Vuodet (Klikkaa ovat kallistuksen kuvaa, jatkaen kalenterivuosia niin keskimääräistä suuruus saat kaavi sitten A-B eli suunnassa. suurempana) (BP cal.). Kallistus Kallistus vähenemistä ilmoitettu arvioitu tasaisella 7kohteita cm 500 0,03% /projisoida km vuotta eri 52 Alueiden kohtisuoraan käyriä, vastaan välillä, vertailun asteen tulee joilla kohtisuorilla pohjaksi. Asuoralle jamaankohoaminen tämä maankohoamisen Btilanteissa keskinäinen suunta Jos (ks. suunnilla. tarkasteluun kuva huomioida. suunta alla). Kun isobaaseja samansuuruinen. otetaan kallistuslukuja Helpointa 52 astetta vastaan. selvästi kallistuksen pohjoisesta sovelletaan valita Kallistuminen erilainen Isobaasit tässä suunta, luoteeseen ovat suunnassa kartalla maannousua suurinta tulee kahden päin, olevia etäisyyttä juuri paikkakunnan mikä kuvaavia isobaaseja likimain Menetelmän käyttöä Tehdäänpä pieni harjoitus. Tätä varten tarvitset astelevyn ja viivoittimen. Seuraavassa esimerkissä mitataan Hinnerjoen ja Kiukaisen (Eurakoski) välistä kallistusta vuotta sitten. Yhdistä Hinnerjoki ja Kiukainen viivoittimella toisiinsa (H-K). Piirrä sitten astelevyä käyttäen 52 asteen viiva Hinnerjoesta alkaen (kuvan sin. viiva). Piirrä lyhin viiva Kiukaisista 52 asteen viivalle käyttäen suoraa kulmaa. Mittaa kohtisuoran ja Hinnerjoen etäisyys (D) viivoittimella ja vertaa kartan mittakaavaan. Tämä pituus (D) projisoitu etäisyys Hinnerjoen ja Kiukaisten välillä. Kuva: Kallistuksen määrittämiseen tarvittavat mittaukset. Kuvan merkintöihin viitataan tekstissä. 3/5

4 Etäisyydet Hinnerjoelta Kiukaisiin (H-K) 25 km. Etäisyys pitkin 52 asteen suoraa (D) kuitenkin vain 16 km. Ylemmältä kallistuskäyrältä etsitään kallistusarvio vuotta sitten. Se 9 cm / km. Kallistusta tulla matkalla ollut 16 km x 9 cm / km = 144 cm eli 1,4 m, mikä tarkoittaa, että Kiukaisen ja Hinnerjoen korkeusero oli silloin 1,4 m suurempi kuin tänään. Edellinen laskelma voidaan soveltaa luoteeseen laskeviin jokiin. Niiden jyrkkyys oli 5000 vuotta sitten suurempi ja virtaus hyvää. Nykyään virtaus pienentynyt, sillä luoteessa maa kohnut enemmän kuin joen lähteessä. Tulevaisuudessa jyrkkyys pinenee edelleen ja lopulta joki joutuu virtaamaan lähes vaakasuoraan. Lopulta virtaaminen estyy ja matkalle syntyy "järvi" tai vetinen kosteikko. Pinnan kohotessa vesi etsii itselleen uuden uoman lännempää, jne maa lutaisesti viettää. Joen suunta tulee joskus kääntymään äkillisesti. Noin vuotta sitten meren pinta oli noin 50 metrin korkeudella. Valitaan kaksi Kokemäenjo en kohtaa tarkasteltavaksi. Ensimmäinen Huittisten Karhiniemen silta, jossa Kokemäenjoki kulutti aikoinaan harjuun itselleen matalemman uoman. Toinen kohta Kokemäen Kynsikangas, jota esitetty toisena muinaisen joen suista (toinen oli Kankaantaustalla). Kohteet sijaitsevat noin 24 km etäisyydellä toisistaan niitä yhdistävällä 52 asteen suoralla. Kallistuskäyrältä voidaan lukea, että kallistusta oli vuotta sitten 13 cm / km. Kallistuksen suuruus oli silloin 24 km x 13 cm / km = 3,2 m. Mikäli merenranta oli tuolloin Huittisissa Karhiniemen sillalla 50 metrin käyrällä, oli vesi Kynsikankaalla samaan aikaan 53 metrin käyrällä. Silloin joen tuoma vesi pääsi virtaamaan Kynsikankaan Heinimaan kapeita salmia pitkin mereen. Vesi virtasi mereen myös Kankaantaustan kautta, sillä siellä maa alle 50 metrin käyrällä. Vettä virtasi mereen useasta kohdasta ja uoma tulisi valitsemaan nykyisen uomansa vasta myöhemmin. Lahdesta oli silloin yhteys myös Sääksjärveen sekä Kynsikankaalla että Lievikoskella. Nykyiset Puurijärvi-Isosu kansallispuist lukuista suot, Kauvatsajoki, Puurijärvi ja Huittisten laajat peltoaukeat makasivat vuotta sitten suuren järven pohjassa, sillä sana lahti ei enää kuvaa vallitsevaa tilannetta. Järveen laski tuolloin Loimijoki, Punkalaitumenjoki, Sammaljoki, Kokemäenjoki ja Piilijoki. Säkylän Pyhäjärvi noin 30 km pitkä 52 asteen suunnassa. Vuna ekr eli vuotta sitten (kalibr. BP) järven pohjoispää 30 km x 15 cm/km = 450 cm = 4,5 m matalammalla kuin järven eteläpää. Pyhäjärven rannoilla eläneet ihmiset saattoivat pystyttää 4/5

Edellinen laskelma voidaan soveltaa luoteeseen laskeviin jokiin. Niiden jyrkkyys oli 5000 vuotta sitten suurempi ja virtaus hyvää.

5 kotansa järven rannalle Yläneen hiekoille paikkaan, joka nykyään 4,5 metrin syvyydessä. Tämä voisi selittää osaltaan, miksi sieltä ei ole löydetty asuinpaikkoja tältä ajalta. Lähteet Eren, M., Glückert, G., Hatakka, L., van de Plassche, O., van der Plicht, J., & Rantala, P (March): "Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based studies of isolati ctacts". Boreas, Vol. 30, pp , Oslo. ISSN /5

, Hatakka, L., van de Plassche, O., van der Plicht, J., & Rantala, P.

Samankaltaiset tiedostot

Lahdesta fladaksi ja kluuvista järveksi

Lahdesta fladaksi ja kluuvista järveksi Litorinameri huuhtoi Sydän-Satakunnan itärantoja. Kokemäenjoki laski Äetsässä matalaan merenlahteen, joka maankohoamisen seurauksena alkoi kuroutua erilleen merestä. Tapahtuma synnytti 1000 vuodeksi ihmiselle