Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'"

Transkriptio

1 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta. Seuraavaksi käsittelen näitä asioita suomalaisten näkökulmasta. Suomalaisten mitokondriaalisia haploryhmiä on käsitelty mm. seuraavissa julkaisuissa: Torroni et al. 1996, Meinilä et al. 2001, Finnilä et al. 2001, Sajantila et al. 1995, Kittles et al. 1999, Pult et al ja Lahermo et al Eri tutkimusten tulokset eivät ole suomalaisten suhteen aivan yhteneväisiä. Seuraavasta taulukosta selviää kolmen tutkimuksen tai tutkimusten ryhmän tulokset. Kysymyksessä ovat tutkimukset Torroni et al. 1996, Meinilä et al ja kolme erillistä tutkimusta Sajantila et al. 1995, Kittles et al ja Villems et al Tutkimuksen Meinilä et al tulokset edustavat vain neljää maakuntaa, Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta, Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata. Taulukko J'mt S ja muut'. Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssit eri tutkimusten mukaan. M+ = "aasialaiset" haploryhmät M1, A, B, F, Y ja N9. S95 = Sajantila et al. 1995, K99 = Kittles et al. 1999, V02 = Villems et al haploryhmä, Torroni et Meinilä et S95, K99, vaihteluväli klaani al al V02 Helena ,9 40,0 43,9 Velda 4.1 5,5 7,3 4,1 7,3 Jasmine 14 4,5 5,7 4,5 14,0 Tara 6.1 2,5 7,3 2,5 7,3 Ursula ,8 16,0 28,0 Katrine 4,1 3,0 2,4 2,4 4,1 Iris 2,0 3,5 4,1 2,0 4,1 Wilma 4,1 9,2 4,1 9,2 Xenia 4,1 1,0 1,0 4,1 M+ 2,0 2,5 0,8 0,8 2,5 muu 2,0 0,2 5,7 0,2 5,7 yhteensä 99,5 100,0 100,0 Edellä eurooppalaisesta näkökulmasta tehdyn selvityksen mukaan (kun otetaan huomioon vain ne haploryhmät, joiden frekvenssi on Euroopan keskiarvon mukaan yli yhden prosentin) eurooppalaiset väestöt koostuvat miokondriaalisten haploryhmiensä (naislinjojensa) suhteen 13 klaanista: U5 HV I H V U4 X W K T J T1 U3 Edustaako tämä 13-osainen kaava myös suomalaisia? Suomalaisissa esiintyy käyttämäni tilaston mukaan (ks. LIITTEEN taulukko 18'mt iso muut kielet') kaavan 13 haploryhmästä 12; ainoa haploryhmä, jota Suomessa ei sen mukaan esiinny, on

2 U:n alahaploryhmä U3. Tämä alaryhmä kuuluu Euroopan varhaisimmille maanviljelijöille, ja tämän puuttuminen Suomesta on tästä syystä luonnollista; pysyihän Suomi metsästäjä kalastaja keräilijöiden alueena pitkään silloin, kun maanviljelystä jo harjoitettiin etelämpänä. (Tosin tämänkään ryhmän puuttumisesta suomalaisista voidaan tuskin olla varmoja; sen puuttuminen saattaa hyvinkin olla vain harhaa, joka perustuu käyttämäni aineiston puutteellisuuteen.) Haploryhmien kokonaisinventaarin puitteissa suomalaiset ovat siis samaa yleiseurooppalaista väestöä kuin lähes kaikki eurooppalaiset. Tutkimuksessa Finnilä et al asia sanotaan näin: "the number of mtdna lineages shared between the Finns and other Europeans is high, suggesting that the Finnish samples represent European lineages." Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten erot Vaikka mitokondriaalisten haploryhmien inventaari ei osoitakaan eroja suomalaisten ja muiden eurooppalaisten välillä, eroja löytyy, kun katsotaan, ei vain haploryhmien kokonaisinventaaria vaan myös niiden frekvenssejä. Seuraavassa taulukossa verrataan suomalaisten ja muiden eurooppalaisten kymmenen yleisen mitokondriaalisen haploryhmän frekvenssejä; taulukossa on jätetty erittelemättä kolmestatoista yllä mainitusta haploryhmästä vain U:n alaryhmät U4 ja U3 sekä T:n alaryhmä T1. Taulukko K'suomalaiset ja muut'. Suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssien keskiarvot. Sarakkeen erilaisuus plus- ja miinusmerkit: ++ = suomalaisilla erittäin paljon (yli 2 kertaa) enemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; + = suomalaisilla jonkin verran (lähes 2 kertaa) enemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; = suomalaisilla huomattavasti (noin 2 kertaa) vähemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; = suomalaisilla jokin verran (noin 1,1 kertaa) vähemmän kuin yleensä eurooppalaisilla; haploryhmä, klaani Suomen frekvenssi erilaisuus Helena 40,46 44,43 Velda 6,36 + 3,85 Jasmine 5,55 9,70 Tara 2,45 6,88 Ursula (U5) 22, ,16 Katrine 3,10 6,12 Iris 4,08 + 2,34 Wilma 8, ,23 Xenia 0,98 1,53 Maria kaikki Euroopan frekvenssi Selvimmät suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten väliset erot ovat seuraavat kaksi: 1. Suomessa on selvästi runsaammin kuin eurooppalaisilla yleensä haploryhmiä U (Ursula), W (Wilma) ja M (Maria); jonkin verran runsaammin suomalaisissa on haploryhmiä V (Velda) ja I (Iris). 203

3 Suomessa on selvästi vähemmän kuin Euroopassa yleensä haploryhmiä J (Jasmine), T (Tara), K (Katrine) ja X (Xenia) ja jonkin verran vähemmän haploryhmää H (Helena). Taulukossa K'suomalaiset ja muut' mukana olevasta kymmenestä haploryhmästä suomalaisten keskuudessa on siis enemmän kuin muissa eurooppalaisissa keskimäärin haploryhmiä I, M, U, V ja W, ja heidän keskuudessaan on vähemmän kuin muissa eurooppalaisissa keskimäärin haploryhmiä H, J, K, T ja X. Muihin eurooppalaisiin verrattuina suomalaisten I+M+U+V+W -arvot ovat siis korkeita ja H+J+K+T+X -arvot matalia. Millä muilla väestöillä nämä kaksi arvoa ovat saman suuntaiset? Kun tähän kysymykseen saadaan vastaus, löytyvät ehkä samalla myös suomalaisten lähimmät (äitilinjojen mukaiset) sukulaisväestöt, samoin ne, jotka ovat suomalaisista tässä suhteessa kauimpina. Tällaiset johtopäätökset ovat mahdollisia edellä olevan taulukon 'mt Eur-tilastoa' ja kartan 'mt 2 ryhmää b' perusteella. Kartasta 'mt 2 ryhmää b' nähdään havainnollisesti (vrt. kartan Pohjois- Euroopan tummennettu alue), että suomalaisten lähimpiä (kyseisiä mitokondriaalisia haploryhmiä koskevat) sukulaiset ovat heitä lähinnä asuvat väestöt: saamelaiset, marit, venäläiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset, tshekit, saksalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset ja skotlantilaiset. Sukulaisuus perustunee siihen, että näiden väestöjen maantieteelliset etäisyydet suomalaisista ovat vuosituhansien aikana olleet niin lyhyet, että vaimojen noutaminen näiltä alueita on ollut tavallista (ainakin tavallisempaa kuin vaimojen hakeminen etäisemmiltä alueilta). Sitä, että suomalaisten kyseisiä sukulaisia on myös Balkanilla (vrt. varsinkin kartan romaniaiset, kroatit ja serbit) ei ole yhtä yksinkertaisesti selitettävissä. Ehkä kysymyksessä on Balkanin refugin väestöt, joiden miespuolisia sukulaisia (I1aklaanin miehiä) on tullut runsaasti eteläiseen Skandinaviaan ja tätä kautta jonkin verran myös Suomeen?

4 205 Kartta 'mt Eur 2 ryhmää harm'. Mitokondriaalisten haploryhmien U5+W+M+V+I yhteisfrekvenssit. Saamelaiset ovat euroopan ainoa väestö, jonka kyseinen arvo on suurempi (98,83) kuin suomalaisten. Suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista selvästi saamelaisten suuntaan. (Saamelaiset ovat tässä suhteessa selvä outsider-väestö.) Ehkä suomalaismiehet ovat usein hakeneet vaimonsa saamelaisten keskuudesta saaden näin aikaan sen, että "saamelaisia" äitilinjoja on levittäytynyt vuosituhansien aikana yhä enemmän suomalaisten keskuuteen. Ovatko suomalaiset tulleet pohjoisempaa kuin muut? On mahdollista, että suomalaisten esiäideistä suhteellisen monet (useammat kuin muiden eurooppalaisten) ovat tulleet pikemminkin haploryhmän N kuin haploryhmän R alueelta; sijaitseehan N:n syntyalue pohjoisempana kuin R:n syntyalue. (Usein ajatellaan, että N:n syntyalue sijaitsi läntisessä Keski-Aasiassa ja R:n syntyalue Lähiidässä.) Jossain määrin tähän suuntaan nykyisten haploryhmien levikit viittaavatkin: N:stä peräisin olevat haplotyhmät N*+I+W+X kattavat noin 13 % nykysuomalaisten haploryhmistä, kun vastaava luku kaikkien nykyeurooppalaisten haploryhmistä on vain noin 6%. Vastaavasti R:stä peräisin olevat haploryhmät R*+H+HV+J+K+pHV+pV+T+U+V kattavat nykysuomalaisten haploryhmistä noin 84 %, mutta kaikkien eurooppalaisten haploryhmistä noin 92 %. Suomalaisten äitilinjat ovat siis jonkin verran useammin kuin muiden eurooppalaisten vastaavat peräisin haploryhmän N alueelta. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että suomalaisten esiäidit ovat hiukan useammin kuin muiden eurooppalaisten tulleet Mustanmeren pohjoispuolisten arojen kautta eli idästä ja hiukan harvemmin Lähiidän Anatolian Kreikan kautta eli kaakosta. Suomalaisten sisäisiä eroja

5 206 Pohjoisen Suomen ja keskisen Suomen mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssejä on verrattu tutkimuksessa Meinilä et al. (2001). Oleelliset tulokset näkyvät seuraavasta taulukosta. Taulukko L'mt suomen ryhmät'. Neljässä eri maakunnassa asuvien suomalaisten mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssit. Tummennettujen ruutujen luvut edustavat selvimpiä pohjoisemman ja eteläisemmän ihmistyypin välisiä eroja. Lähde: Meinilä et al haploryhmä Pohjois- Kainuu Pohjois- Keski- yhteensä Pohjanmaa Savo Pohjanmaa Helena Velda Jasmine Tara Ursula Katrine Iris Wilma Xenia Maria muu yhteensä Taulukon L'mt suomen ryhmät' mukaan neljä suomalaisten "heimoa" muodostavat pohjoisemman tyypin, johon kuuluvat kainuulaiset ja pohjoispohjalaiset, sekä eteläisemmän tyypin, johon kuuluvat pohjoissavolaiset ja keskipohjalaiset. (Tosin käytetyt maakuntien rajat eivät aivan tarkkaan satu yksiin heimorajojen kanssa.) Pohjoisemmalle tyypille ovat luonteenomaisia suhteellisen korkeat haploryhmien U, V, T ja M arvot; eteläisemmälle tyypille ovat luonteenomaisia suhteellisen korkeat haploryhmien H, J ja I arvot; haploryhmien W ja X sekä 'muiden' välillä ei ole selviä eroja; ks. taulukko M'mt Suomen heimoja'. Koska tutkimuksessa Meinilä et al oli mukana vain suppea valikoima suomalaisia, laajempien yleistysten tekeminen suomalaisten heimojen mahdollisista erilaisuuksista ei ole tässä yhteydessä mahdollista. Taulukko M'mt Suomen heimoja'. Kahden suomalaisryhmän välisiä mitokondriaalisten haploryhmien frekvenssejä koskevia eroja. Pohjoisempi tyyppi = pohjoispohjalaiset ja kainuulaiset; eteläisempi tyyppi = pohjoissavolaiset ja keskipohjalaiset. haploryhmät Pohjois-Pohjanm. + Kainuu Pohjois-Savo + Keski-Pohjanm. U+V+T+M =96; keskiarvo: =51; keski-arvo: 6,38 H+J+I =75; keskiarvo: 12, =119; keskiarvo: 19,83 Suomensukuisia kieliä puhuvat väestöt

6 Edellä on jo huomattu, että suomensukuisia kieliä puhuvat väestöt eivät muodosta yhtenäistä geneettistä populaatiota, kun geneettisenä kriteerinä käytetään mitokondriaalisia haploryhmiä. Asia varmistuu vielä taulukosta N'mt SU', jossa on mukana kaikkiaan 15 kieleltään suomensukuista väestöä. Taulukko N'mt SU'. 15 suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvan väestön mitokondriaaliset haploryhmät. suo kar vir mor mar unk saa koe kos k-p udm h-m han sel nen H I J K M ? T U V W ? Suomensukusuisia kieliä puhuvat väestöt muodostavat mitokondriaalisten haploryhmien perusteella kolme tyyppiä: 1) "eurooppalaiset", joilla on korkea (33 45 %) H:n frekvenssi; 2) "saamelaiset", joilla on korkea (53 %) U:n frekvenssi ja myös korkea (35 %) V:n frekvenssi; ja 3) "uralilais-samojedilaiset", joilla on korkea (20 53 %) aasialaisten haploryhmien, varsinkin M:n, frekvenssi. Taulukko N'mt IE'. Suomalaisten ja eräiden indoeurooppalaisia kieliä ja baskia puhuvien väestöjen mitokondriaaliset haploryhmät. Taulukko on osa edellä olevaa taulukkoa. Taulukko vahvistaa käsitystä, jonka mukaan suomalaiset kuuluvat indoeurooppalaisten kielten ja (jossain määrin myös baskin kielen) puhujien kanssa samaan mitokondriaalisin perustein määritettyyn väestöön. Su R G B S Kr Al IE Bs H I J K T U V W M EA

7 Myös ryhmien sisällä on selviä gradientteja: niinpä "eurooppalaisten" ryhmässä komeilla ja komi-permjakeilla on selvästi matalampi H:n frekvenssi (33 36 %) kuin muilla saman ryhmän väestöillä. Samoin uralilais-samojedilaisessa ryhmässä ovat udmurteilla ja Obin-ugrilaisissa väestöillä matalammat aasialaisten haploryhmien frekvenssit (20 30 %) kuin samojediväestöillä; ja edelleen samojediväestöt muodostavat kaksi ryhmää siten, että selkupeilla aasialaisten haploryhmien osuus on matalampi (36 %) kuin nenetseillä (53 %). Suomensukuisia kieliä puhuvien eurooppalaisten ja siperialais-samojedilaisten ryhmien nähdään muodostavat selvän länsi itä -suuntaisen gradientin, kun lasketaan haploryhmän H ja aasialaisten haploryhmien (M+:n) välinen suhdeluku H : M+. Esimerkiksi suomalaisilla tämä suhdeluku on 41,25 : 2.28 = 18,1, ja selkupeilla 25,62 : 36,36 = 0,7. Suhdeluvut ja niiden pohjana olevat kaksi frekvenssiä käyvät ilmi taulukosta O'mt H ja M+'. Taulukko O'mt H ja M+'. Suomensukuisia kieliä puhuvien väestöjen mitokondriaalisten haploryhmien H ja M+ frekvenssejä. Lyhenteitä: koe = komit, kar = karjalaiset, mar = marit, k-p = komipermjakit, han = hantit, udm = udmurttit, sel = selkupit, h-m = hanti mansit, nen = nenetsit. H M+ suhdeluku vir 45,27 0,18 251,5 suo 41,25 2,28 18,1 unk 40,52 2,59 15,6 mor 43,14 2,88 15,0 koe 33,33 4,55 7,3 kar 41,67 7,14 5,8 mar 38,81 7,46 5,2 k-p 36,25 17,6 2,1 han 22,7 20,75 1,1 udm 19,49 27,67 0,7 sel 25,62 36,36 0,7 h-m 16,05 30,86 0,5 nen 13,79 53,45 0,3 208 Taulukon 'mt H ja M+' suhdeluvut nähdään havainnollisesti kartan 'mt SU suhdeluku' harmauden asteista. Virolaiset muodostavat selvästi eurooppalaisimman ryhmän (suhdeluku 251,5). Seuraavaksi eurooppalaisimman ryhmän muodostavat suomalaiset (18,1), unkarilaiset (15,6) ja mordvalaiset (15,0). Seuraavan ryhmän muodostavat komit (7,3), karjalaiset (7,8), marit (5,2) ja komi-permjakit (2,1). Eurooppalaisten ja aasialaisten väliryhmän muodostavat hantit (1,1), udmurtit (0,7), selkupit (0,7) ja hanti mansit (0,5). Oman aasialaisen ryhmänsä muodostavat nenetsit (0,3). Saamelaisten vastaavat luvut ovat 4,92 : 5,36 = 0,9, mutta saamelaisten tunnusmerkkeinä toimivat haploryhmät V ja U (eivät taulukon haploryhmät H ja M+).

8 209 Kartta 'mt SU suhdeluku'. Suomensukuisia kieliä puhuvien väestöjen eurooppalaisuuden määrää osoittava suhdeluku, joka perustuu mitokondriaalisiin haploryhmien frekvensseihin. Mitä tummempi kartan alue, sitä korkeampi eurooppalaisuutta osoittava (ja sitä pienempi aasialaisuutta osoittava) suhdeluku H : M+. Suomalaisten äitilinjojen tuloreitit Koska suomalaisten äitilinjojen alkuperä on pääosin sama kuin muidenkin eurooppalaisten, tiedetään melko tarkkaan, mistä suomalaisten äitilinjat ovat Suomeen tulleet: Ne ovat syntyneet Afrikassa (niin kuin kaikkien muidenkin homo sapiens sapiens -tyyppisten ihmisten) äitilinjat, ja ne ovat suureksi osaksi (noin prosenttisesti) siirtyneet Afrikasta ensin Arabiaan, sitten Persiaan ja edelleen läntiseen Keski-Aasiaan eli haploryhmän N alueelle; ks. kartta 'mt reitit suom b'. Täältä suomalaisten äitilinjat (niin kuin muidenkin eurooppalaisten) ovat siirtyneet Lähi-itään, jossa viimeistään on N:n rinnalle syntynyt toinen äitilinja R. Molemmat äitilinjat ja haploryhmät (N ja R) ovat sitten saapuneet Eurooppaan ja molemmat ovat jakautuneet useihin alahaploryhmiin ja levittäytyneet koko Euroopan alueelle, myös Suomeen. Suomalaisten esiäideistä noin 13 % on kulkenut Eurooppaan suoraan N:n alueelta (kulkematta R:n kautta), ja noin 84 % heistä on tullut Eurooppaan R:n alueen kautta. Luvut perustuvat siihen, että nykysuomalaisten mitokondriaalisista haploryhmistä noin 13 % edustaa makrohaploryhmästä N peräisin olevia haploryhmiä ja noin 84 % niistä edustaa makrohaploryhmästä R peräisin olevia haploryhmiä. Lisäksi noin 2 % suomalaisten esiäideistä on tullut itäisemmästä Keski-Aasiasta, makrohaploryhmän M ja sen alahaploryhmien alueelta. Euroopassa mainitut makrohaploryhmät (pääosin makroryhmät N ja R ja pienessä määrässä makrohaploryhmä M) muodostivat melko homogeenisen sekoittuman (konglomeraatin), joka levittäytyi koko Eurooppaan. (Neljäntenä makroryhmänä sekoittumaan kuului eteläisessä ja lounaisessa Euroopassa myös afrikkalainen makrohaploryhmä L, mutta tämän edustajien vaikutus suomalaisiin on ollut minimaalinen.) Tarkkaa selvyyttä ei toistaiseksi ole siitä, kuinka suuri osa

9 suomalaisten esiäideistä tuli maahan lännen suunnalta (lähinnä Ruotsista) ja kuinka suuri osuus idän suunnalta (lähinnä Venäjältä). 210 Kartta 'mt reitit suom b'. Suomalaisten äitilinjojen reitit Afrikasta Suomeen. Karttaan on merkitty kirjaimin vain kolme makrohaploryhmää; siihen ei ole merkitty näiden edelleenkehittymiä eli yksittäisiä haploryhmiä. Reittiä, joka suuntautuu N:stä Eurooppaan, on kulkenut noin 13 % suomalaisten esiäideistä, ja reittiä, joka suuntautuu R:stä Eurooppaan on heistä kulkenut noin 84 %. M:n kautta kulkeva reitti on merkitty muita ohuemmaksi, koska tätä reittiä on nykysuomalaisten esiäideistä seurannut vain noin 2 %. Euroopan valkoinen ympyrä kuvaa sitä yleiseurooppalaista äitilinjojen konglomeraattia, sekoittumaa, joka syntyi erityisesti N:n ja R:n alahaploryhmien (vähäisessä määrin myös aasialaisen M:n ja afrikkalaisen L:n) pohjalta. Makroryhmää L ei ole merkitty karttaan, koska sen osuus suomalaisissa äitilinjoissa on minimaalinen.

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'. Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 6' B. Eurooppalainen näkökulma Edellä käsittelin mitokondriaalisia haploryhmiä ja äitilinjojen muodostamia klaaneja koko maailman näkökulmasta. Seuraavaksi

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa?

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? 1 Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? Amerikka sai ensimmäiset homo sapiens sapiens -tyyppiset asukkaansa vajaat 20 000 vuotta sitten. Tapahtuma

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus Katsaus Kirsi Huoponen, Tuuli Lappalainen ja Marja-Liisa Savontaus Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret Mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) ja Y kromosomin muuntelua voidaan käyttää apuna

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

Seitsemän suomalaista väestöä

Seitsemän suomalaista väestöä Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa 30 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 2' II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa Käsittelen miesten kehittymisen ensimmäisestä homo sapiens sapiens -tyyppisestä

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 24.1.2005 Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 Osuus (promillea)

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Suomalaisten monet juuret

Suomalaisten monet juuret Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta

Lisätiedot

Mitä murteita Suomessa onkaan?

Mitä murteita Suomessa onkaan? HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Mitä murteita Suomessa onkaan? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 9. syyskuuta 2006 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto 23.1.2004 SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Lkm

Lisätiedot

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006 20.4.2007 Aktuaari- ja tilasto-osasto/ tilastoryhmä Petri Roponen, puh. 020 634 1386 Sähköposti petri.roponen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006 Sotilasavustustilastoja

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005 21.7.2006 Aktuaari- ja tilasto-osasto/ tilastoryhmä Petri Roponen, puh. 020 434 1386 Sähköposti petri.roponen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005 Sotilasavustustilastoja

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike

Vaasan muuttoliike Vaasan muuttoliike 2000 2016 Tilastosuunnittelija Jaakko Löytynoja, Kaupunkikehitys, 10.7.2017 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2016 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja

Lisätiedot

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002 Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 Timo Partio, puh. 020 434 1382 S-posti mikko.muurinen@kela.fi timo.partio@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa

Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään

Lisätiedot

HIRVIELÄINONNETTOMUUDET ITÄ-SUOMESSA VUOSINA

HIRVIELÄINONNETTOMUUDET ITÄ-SUOMESSA VUOSINA HIRVIELÄINONNETTOMUUDET ITÄ-SUOMESSA VUOSINA 2012-2016 Perustietoja hirvieläinonnettomuuksista Lähde: Poliisin tilastot, onnettomuusrekisteri, vuodet 2012-2016 HUOM! Kattavia tilastoja peuraonnettomuuksista

Lisätiedot

Suomalaisten itäiset äitilinjat

Suomalaisten itäiset äitilinjat Suomalaisten itäiset äitilinjat Jaakko Häkkinen, 5.9.2011 (päivitetty 9.9.2011) Mikä on äitilinja? Äitilinja on mitokondrion DNA:han perustuva luokitus. Lapset perivät mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) aina

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Suomalaiset Magnus Ducatus Lituaniae Projectin K=12 jaon mukaan Päivitetty (35 henkilöä); Jaakko Häkkinen

Suomalaiset Magnus Ducatus Lituaniae Projectin K=12 jaon mukaan Päivitetty (35 henkilöä); Jaakko Häkkinen Suomalaiset Magnus Ducatus Lituaniae Projectin K=12 jaon mukaan Päivitetty 29.6.2012 (35 henkilöä); Jaakko Häkkinen Prosentit: 10 tekijää (K=12). Uralic = Volga-Uralic + Uralic-Permic + Altaic-Turkic Balto-

Lisätiedot

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö 1 Kohti monikulttuurisempaa museota Kulttuurien museo, 21.1.2011 Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö FT intendentti Ildikó Lehtinen Kulttuurien museo, Helsinki Syyskuussa 2009 Udmurtian kansallismuseossa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja. DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat marraskuu 1998 Toimittajat: Mika Mustonen Kaarina Linna 16.12.1998 465 Marraskuun puukauppa 3,3 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista vilkkaammaan syys lokakuu

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valintakoe 18.5.2015 Ympäristö-ja luonnonvaraekonomia Matematiikan kysymysten oikeat vastaukset 7. a) Matti ja Maija lähtevät kävelemään samasta pisteestä vastakkaisiin

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Saamelaisten alkuperä

Saamelaisten alkuperä Ä aamelaisten alkuperä Kalevi Wiik uoreiden geneettisten tutkimusten perusteella nykyisten saamelaisten jääkaudenaikaisten esi-isien ja -äitien lähtöalueet pystytään selvittämään jo lähes kokonaan. aamelaisten

Lisätiedot

Kalevi Wiik Y-haploryhmä I. September 2011. Haploryhmä I

Kalevi Wiik Y-haploryhmä I. September 2011. Haploryhmä I 1 Kalevi Wiik Y-haploryhmä I September 2011 File Wiik Haploryhmä I Originally Y-haploryhmä I 10.9.2011 Haploryhmä I Sisällys Haploryhmä I ja fylogeneettinen puu 2 I:n ja N:n erkaneminen toisistaan 3 Haploryhmän

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista

Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Lausuntopyyntö 15.05.2017 OM 8/41/2017 Arviomuistio julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Johdanto Arviomuistiossa selvitetään julkisiin kuulutuksiin liittyvä nykyinen sääntelytilanne

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2149 kpl,

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

LAPIN KUNTATALOUS

LAPIN KUNTATALOUS LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen

Lisätiedot

Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa

Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123939 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.43 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000

Lisätiedot

Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa

Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123526 Sivumäärä: 473 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.56 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

Hyväksyttekö, että lehdellä on julkihomo tai -lesbo päätoimittaja?

Hyväksyttekö, että lehdellä on julkihomo tai -lesbo päätoimittaja? TALOUSTUTKIMUS OY 20081010 08:52:55 TYÖ 2341.12 TAULUKKO 3010 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot