Teorioita suomalaisten juurista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teorioita suomalaisten juurista"

Transkriptio

1 Teorioita suomalaisten juurista Suomalaisten juuria ja heidän alkukotiaan on eri aikoina etsitty monin eri menetelmin. Myös tulokset ovat olleet erilaisia. Käsittelen lyhyesti kuutta erilaista teoriaa: Aspelinin teoriaa, Hackmanin teoriaa, Tvärminne-teoriaa, Jäänreunateoriaa, Mammuttiteoriaa ja Susiluola-teoriaa. Teorioista ensimmäiset neljä ovat todellisia esitettyjä teorioita; viimeiset kaksi ovat potentiaalisia teorioita, jotka mahdollisesti tullaan ennen pitkää esittämään. 1. Aspelinin teorian eli mongoliteorian mukaan Sajanin ja Altain vuoristoissa Mongoliassa oli pronssikaudella esisuomalaisten kulttuuri, jonka väestö siirtyi ensin Keski-Venäjälle ja edelleen Suomeen 700 jkr. (ks. kartta 1, jossa S = Sajan ja A = Altai). Kartta 'Aspelin copy'. Arekeologi Aspelinin käsitys suomalaisten tulosta Suomeen.

2 Kartta 2. '041' Perinteinen käsitys itämerensuomalaisten saapumisesta Itämerenalueelle. Kartta on Lönnrotin ajatuksiin perustuva Väinö Kaukosen kartta. Teorian perustelut: Monien suomen sukukielten alueiden tiedettiin olevan idässä, ja suomen uskottiin olevan mongolin sukukieli (Castrén 1857). Suomalaisten ajateltiin kuuluvan "keltaiseen rotuun" eli samaan rotuun kuin mm. mongolien (Blumenbach 1775 ja 1795). Mongoliasta oli löydetty kiivipaasia joiden piirtokirjoitusten uskottiin olevan varhaista suomea. Teorian kumoutuminen: Todettiin, että sellaista pronssikautista Mongolian kulttuuria, joka olisi tullut Keski- Venäjälle, ei ollutkaan (Tallgren). Kivipaasien piirtokirjoitusten todettiin olevan turkinsukuista kieltä, ei varhaista suomea (Vilhelm Thomsen). 2. Hackmanin teoria eli uudisasutusteoria syntyi 1800-luvun loppuvuosikymmeninä, ja se alkoi yleistyä varsinkin Hackmanin väitöskirjan (1905) ilmestymisen jälkeen. Teoria oli vuosikymmenet se "virallinen ja oikea" teoria, jota opetettiin Suomen kaikissa kouluissa. Kartta 3. 'Hackman'. Virolais-latvialaisten tarhakalmistojen levikki. Eesti esiajalugu 1982: 214. Teorian perustelut: Varsinkin kalmistotutkimukset osoittivat, että kalmistoja oli siirtynyt ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina Virosta Lounais-Suomeen (Hackman ja Kivikoski) (ks. kartta 3 ja sen tarhakalmistojen levikki).

3 Lounais-Suomesta löytyi myös virolaista esineistöä, mm. emalisolkia. Suomessa uskottiin olleen asutustyhjiö 500 ekr. 50 jkr. (eli ajateltiin, että uudisasukkaat olisivat tulleet tyhjään maahan ja voivat siis edustaa ensimmäisiä nykysuomalaisten esivanhemmiksi tulkittavia Suomen asukkaita). Viron kielessä ja suomen lounaissuomen murteessa tiedettiin olevan runsaasti samankaltaisuuksia. Teorian kumoutuminen: Löydettiin todisteita, joiden mukaan asutustyhjiötä ei ollutkaan ollut (Meinanderin Dåvits-artikkeli ja Morbyn keramiikka), vaan nykysuomalaisten esivanhemmat olivat asuneet maassa jatkuvasti pronssikaudelta ajanlaskun alkuun (eli maahan mahdollisesti tulleet uudisasukkaat eivät voineet olla ensimmäisiä nykysuomalaisten esivanhempia). Viron kielen ja suomen lounaismurteiden samankaltaisuudet saattoivatkin johtua siitä, että molemmat olivat olleet germaanisen kielen vaikutuksen alaisina (viro saksan ja suomi ruotsin) (vrt. Lauri Postin Helsingin yliopiston vuoden 1955 promootion primustohtorin vastaus). Hackmanin teorian kumoutumisen jälkeen oleelliseksi kysymykseksi tuli: milloin ensimmäiset suomalaiset sitten ovat tulleet (elleivät vuoden 200 jkr. paikkeilla) Suomeen? Perusolettamuksena pidettiin edelleen ajatusta, että suomalaisten on täytynyt tulla maahansa jonkin migraation yhteydessä. 3. Tvärminne-teoria eli Volgalta tulo -teoria. Tvärminnessä järjestettiin vuonna 1980 poikkitieteellinen symposium, jossa pohdittiin suomalaisten juuria. Symposiumin lopulla asiat koottiin ajatuksiksi, joista tässä käytetään nimitystä Tvärminne-teoria. Kartta 4. 'Kuoppakeramiikka'

4 Diagrammi 1. 'Ypyrä GB' Teorian perustelut: Volganalueen kuoppakeraaminen kulttuurin ajateltiin aiheuttaneen Suomen ja Itämerenalueen tyypillisen kampakeraamisen kulttuurin ekr. synnyn; synnyn yhteydessä Volganalueelta tulleen väestön uskottiin muodostaneen enemmistön Suomessa ja Itämerenalueella, joten sen voitiin tulkita edustavan "ensimmäisiä (itämeren)suomalaisia". Suomalaisten geeniperimän katsottiin olevan sopusoinnussa Volganalueelta tulon kanssa siinä suhteessa, että suomalaisten geeniperimästä 25 prosenttia oli (Nevanlinnan mukaan) "itäistä"; jäljellä olevasta 75 prosentista oli Nevanlinnan mukaan puolet germaanista ja puolet balttilaista. Teorian kumoutuminen: Riittävää näyttöä ei (ainakaan kaikkien mielestä) saatu väestöjen siirtymisistä jakson ekr. aikana Volganalueelta Itämerenalueelle. Tosin on myönnettävä, että kaikki suomalaisten juurten etsijät eivät ole hylänneet Tvärminne-teoriaa. Jotkut ovat edelleen sitä mieltä, että suomalaisten esivanhemmat tulivat Volgalta Suomeen kuutisen tuhatta vuotta sitten. Todennäköistä kuitenkin on, että juurtenetsijöiden enemmistö (tämän artikkelin kirjoittajan tapaan) on jo eri kannalla eli Tvärminne-teoria kuuluu "entisiin teorioihin" kuin "nykyisiin teorioihin"? 4. Jäänreunateorian alullepanijana Suomessa oli Milton Nuñez (1987). Teoriaa voidaankin nimittää myös Nuñezin teoriaksi.

5 Kartta 5. 'Nunez'. Teorian pääajatukset: Nyt vapauduttiin ennakko-oletuksesta, jonka mukaan suomalaiset ovat tulleet maahansa jonkin migraation yhteydessä. Nyt suomalaisten tulkittiin asuneen maassaan "aina" eli heidän tulleen maahansa heti, kun mannerjää oli Suomen alueelta väistynyt. Mannerjään eteläpuolisten väestöjen ajateltiin yleisemminkin seuranneen mannerjään eteläreunan vetäytymistä ja siirtyneen vähitellen (keskimäärin noin m/v: nopeudella) ja huomaamattomasti jäänjättömaalle. Jäänjättömaalle siirtyneet asukkaat olivat yleensä aikaisemmin asuneet vastaavalla kohdalla mannerjään reunan eteläpuolella. Ensimmäiset jääkauden loppuvaiheen Suomeen tulijat olivat nykyisten asukkaiden geneettisiä esivanhempia eli "suomalaisia", jotka edellä sanotun perusteella olisivat jääkauden aikana asuneet vastaavalla kohdalla jäänreunan eteläpuolella eli lähinnä Keski-Venäjällä (ks. kartan 10 alueet Desna, Kostenki Avdeevo ja Kapova) Kyseinen Jälki-Svidryn (Krasnosilljan) väestö lienee ollut geneettisesti ja ehkä myös kielellisesti verraten yhtenäinen. Alueen pohjoisosissa oli vallitsevana Y-kromosomin haploryhmä N3 ja sen eteläosissa haploryhmä R1a. Pohjoisosat olivat osa laajaa mammutinmetsästäjien aluetta, joka ulottui Koillis-Siperiaan. Pauli Saukkonen olettaa, että Euroopan N3-alueen ja R1a-alueen kielet olivat suomensukuisia (Saukkonen 2005). Pohjois-Euroopan uudelleenasuttaminen tarkoitti Euroopan itäisessä puoliskossa sitä, että "jälki-svidryläiset" siirtyivät jäänjättömaalle. Heidän siirtymisensä alkoi noin vuonna ekr. Ks. kartta 9.

6 Kartta 8. Kartta 9. Kartta 10. Kun mannerjään eteläreuna siirtyi vähitellen jakson ekr. aikana yhä pohjoisemmas ja kun jäänreunan lähistön asukkaat seurasivat jäänreunaa, he todennäköisesti käyttivät kulkureitteinään suuria jokia. Nämä olivat sopivia sekä kesä- että talviaikaiseen liikkumiseen. Vuoden ekr. aikaiselle jääreunalle pääsi etelästä varsinkin Dnepriä pitkin ja idästä varsinkin Volgaa pitkin. Molemmat suuret joet johtavat Valdain ylängölle, ja onkin luultavaa, että Valdain alue toimi jääkauden loppuvaiheessa väestöjen kokooma-alueena. Toinen pienempi kokoomaalue sijaitsi todennäköisesti Vologdan ylängöllä. Kun jäänreuna vuoden jkr. jälkeen alkoi vetäytyä kohti luodetta kummankin kokooma-alueen väestöillä oli taas käytettävissään suuria jokia: he voivat kulkea Nemeniä ja Väinäjokea pitkin Itämerelle, Velikajaa Peipusjärveä Narvajokea pitkin Suomenlahdelle ja Lavatia Olhavaa pitkin Laatokalle, ja heillä oli myös jokireitti Vologdan alueelta Äänisjärvelle. Karttaan 10 on merkitty ne pääjoet, joita mm. "tulevilla itämerensuomalaisilla ja eteläsaamelaisilla" oli käytettävissään. Suomen ensimmäiset asukkaat. Suomen ja suomalaisten kannalta ratkaiseva vaihe oli vuosituhat ekr. Tällöin Pohjois-Euroopan uudelleenasuttaminen saavutti Suomen alueen, ja Suomi sai ensimmäiset asukkaansa. Kartta 11. Kartta 12.

7 Jakson ekr. aikana jäänjättömaalle oli kehittynyt erityisesti kolme oleellista kulttuurialuetta: Kunda, Butovo (tai Butovo Jenevo) ja Veretje (tai Aunus); ks. kartta 11. Kaikki edustivat myöhäisiä jälki-svidryläisiä kulttuureja, joiden väestöt olivat peräisin kartan 8 jälki-svidryn alueelta. Kun väestöä vuosituhannen ekr. aikana siirtyi Suomen alueelle, olivat tärkeimpinä lähtöalueina Kundan ja Veretjen kulttuurien alueet. Tämän mukaan ensimmäiset Suomen asukkaat tulivat siis joko etelästä (Kundan kulttuurin ja erityisesti sen Pullin asuinpaikan alueelta) tai idästä (Veretjen eli Aunuksen kulttuurin alueelta). Vuosituhannen ekr. aikana Suomessa asui väestöä lähes joka puolella senaikaisia asumiskelpoisia alueita; erityisesti heitä asui eteläisessä ja kaakkoisessa Suomessa; ks. kartta 12. Mauri Rastas: Jälkiswidryläinen Butovo-kulttuuri ajoitetaan kokonaisuudessaan cal ekr, mistä erotetaan varhais- ja keskivaiheet cal ekr, eli on alkanut jo Swidry-kulttuurin aikaan ylä- Volgalla. Butovo on saanut vaikutteita paikalliselta paleoliittiselta asujaimistolta. Kunda- ja Butovo-kulttuurit olivat kosketuksessa lyhyen aikaa. Pääasiassa jälkiswidryläisiin kulttuureihin kuuluu yhtenäinen Kunda-Butovon kulttuuripiiri, johon lasketaan seuraavat kulttuurit: Kunda, Butovo, Yenevo, Veretje ja Resseta. 5. Mammuttiteoria Kuten nykyään jo yleisesti tiedetään, Pohjois-Euroopan lämpötila vaihteli jääkauden aikana niin paljon, että Suomi oli ajoittain täysin vapaa jäätiköstä. Pohjois-Euroopan lämpötiloja vuoden ajalta osoittavan käyrän (diagrammi 2) yhteyteen on piirretty vaakasuora viiva havainnollistamaan Suomen kannalta ratkaisevaa lämpötilaa: kun lämpötila oli korkeampi kuin viivan osoittama, Suomi oli jäästä vapaa, mutta kun lämpötila oli viivan edellyttämää matalampi, Suomi oli jäätikön peittämä. Todisteita siitä, että Suomi on ollut jääkauden aikana jäästä vapaa, on saatu sekä mammutinluulöydöistä että siitepölylöydöistä. Karttaan 20 on merkitty Suomen mammutinluulöydöt niinä vuosilukuina, joiden osoittamina aikoina mammutit ovat näillä alueilla eläneet. Kysymyksessä ovat luista tehdyt radiohiiliajoitukset, jotka osoittavat vuosia ennen nykyaikaa. Suomen asukkaiden kannalta oleellinen kysymys on luonnollisesti: oliko Suomen alueella jääkauden lämpiminä kausina myös ihmisiä? Olisi luonnollista, että täällä oli ihmisiä; tarjosivathan mammutit jääkauden ihmiselle runsaan ja varman ravinnonsaannin, eli voisi odottaa periaatteen "missä mammutteja, siellä myös ihmisiä" pitäneen paikkansa. Ihmisen luut ovat niin paljon pienempiä ja hennompia kuin mammutin luut, että ne ovat jäätikön laajentumisten ja supistumisten yhteydessä huuhtoutuneet pois. Jos joskus kuitenkin onnistutaan löytämään ihmisenkin luita samoilta kausilta, joilta on löydetty mammutin luita, on suomalaisten juurien etsijän seuraavaksi kysyttävä: voisivatko nämä ihmiset olla nykysuomalaisten esivanhempia? Vastaus riippuu siitä ajasta, jolta luut olisivat peräisin. Jos ne olisivat

8 selvästi kauempaa kuin vuoden takaa, ne eivät voisi edustaa suomalaisten (eivätkä muidenkaan nykyeurooppalaisten) esivanhempia; ne olisivat todennäköisesti neandertalien luita. Jos ne olisivat vuoden takaa, ne voisivat olla joko suomalaisten (tai muiden nykyeurooppalaisten) tahi neandertalilaisten luita; ja jos ne olisivat ajallisesti lähempää kuin vuoden takaa, ne olisivat kuuluneet nykyeurooppalaisille ja voisivat edustaa nykysuomalaisen esivanhempia. Jos suomalaisten geneettisiä esivanhempia on asunut Suomessa jääkauden lämpiminä kausina, heidän on aina välillä ollut pakko lähteä Suomesta kylmyyden ja jäätikön laajenemisen takia. Heiden pakosuuntaansa on ollut kaakko, eli he ovat vetäytyneet kohti Etelä-Venäjää ja Ukrainaa. Itä-Euroopassa on ollut Ukrainan refugi, ja sillä on ollut oma levittäytymisalueensa. Tämä (samoin kuin kahden muun tärkeän refugin, Iberian ja Balkanin, alueet) nähdään kartasta 21. On todennäköistä, että ihmiset, eläimet ja kasvit ovat liikkuneet pohjois-etelä -suuntaisesti kunkin refugin alueilla aina sen mukaan, mikä on ollut jääkauden aikainen lämpötila. On mahdollista esimerkiksi, että suomalaisten esivanhempia on asunut Suomessa useaan otteeseen jääkauden aikana. "Mammuttiteoria" kuuluu kuitenkin tuleville juurtenetsijöille. Nykyisten tietojen varassa toimivat suomalaisten juurten etsijöille riittää se, että he tiedostavat tulevaisuudessa odottavan kysymyksen: tuleeko Suomesta löytymään ihmisluita tai muita todisteita siitä, että täällä on asunut ihmisiä jääkauden lämpiminä kausina? Jos todisteita löytyy, suomalaisten juuret työntyvät syvälle jääkauden aikaan eli kymmenien tuhansien vuosien päähän. Diagrammi 2. Kartta 20.

9 Kartta Susiluola-teoria Vielä kauemmas kuin jääkauden lämpimiin kausiin suomalaisten juuret saattavat työntyä, jos Kristiinankaupungin Susiluolaa (ks. kartta 22) koskevat tutkimukset päätyvät sellaiseen tulokseen, että luolassa todella on asunut ihmisiä jo eem-kaudella yli vuotta sitten. Toistaiseksi asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan (Schulz 2005, Matiskainen 2005, Kinnunen 2005, Rydman 2005). Ydinkysymys on: ovatko ne kiviesineet, joita luolasta on löydetty, ihmisen muovaamia eli artifakteja vai ovatko ne luonnon muovaamia eli geofakteja. Jos ne osoittautuvat ihmisen muovaamiksi tai jos jollakin muulla tavalla pysytään todistamaan, että Susiluolassa on mainittuna aikana asunut ihmisiä, työntyy ensimmäisten Suomen asukkaiden takaraja ehkä satojenkin tuhansien vuosien päähän nykyajasta. Tällöin tosin kysymyksessä eivät voi olla nykysuomalaisten geneettiset esivanhemmat, sillä näin varhaisina aikoina Euroopassa ei vielä asunut nykyihmisiä; täällä asuin mm. neandertaleja (joita ei pidetä nykyihmisten geneettisinä esivanhempina vaan omana erillisinä ihmislajinaan). Nyt siis juurtenetsijän tutkimustavoitteen muodostavat "Suomen alueen ensimmäiset asukkaat", eivät "suomalaisten vanhimmat esivanhemmat". Kartta 22.

10 Tiivistelmä. Olen edellä käsitellyt kaikkiaan kuutta erilaista suomalaisten juuria koskevaa teoriaa; neljä niistä on siinä mielessä todellisia, että ne on ainakin jossin muodossa todella esitetty; kaksi on sellaista potentiaalista teoriaa, että ne saatetaan tulevaisuudessa esittää (olettaen, että löytömateriaali ja sen tulkinta kehittyvät tietyllä tavalla). Nämä ovat numeroituina yhdestä kuuteen diagramissa 3. Diagrammista selviävät teorioista käyttämieni nimitysten lisäksi myös kunkin teorian tärkein väittämä ja se aika, jolloin suomalaiset ovat teorioiden mukaan Suomeen tulleet. Tulevaisuuteen kuuluvien potentiaalisten teorioiden järjestysnumerot on varustettu kysymysmerkein. Diagrammi 3. Esitetyille teorioille on tyypillistä se, että niiden pääkysymys on Missä ja milloin asuivat Suomen ensimmäiset asukkaat? Ratkaisevat kaksi käsitettä ovat siis Suomen maa-alue, lähinnä Suomen nykyinen tai 1930-luvun alue, ja ne ensimmäiset ihmiset, jotka tälle alueelle tulivat ja täällä asuivat. Se kysymys, joka on käsillä olevan kirjan pohjana ja jota tässä kirjassa pääasiassa käsitellään on hiukan toinen; se on: Mistä ja milloin ovat nykyisten suomalaisten geneettiset esivanhemmat tulleet Suomeen? Kysymys on tarkkaan ajatellen toinen kuin se kysymys, johon aikaisemmat kuusi teoriaa pyrkivät vastaamaan.

11 Ei siis ihme, että käsillä olevassa kirjassa, jossa pyritään vastaamaan viimeksi esitettyyn kysymykseen, vastaukset ovat toiset kuin edellä käsitellyssä kuudessa teoriassa. Kysymyksenasettelun (ja myös vastausten) muuttumisen ovat saaneet aikaan erityisesti ne kehitykset, jotka ovat muutaman viime vuosikymmenen aikana tapahtuneet genetiikassa. Genetiikkaan on syntynyt uusi tutkimusalue, jota voidaan nimittää "toisvanhempaiseksi" eli uniparentaaliseksi populaatiogenetiikaksi.

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011

TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011 1 TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011 Hannu Poutiainen Kustantaja: Jouni Kalliomäki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Koekuoppakartta... 5 Koekuopat... 6 Tontin koillisosasta

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...

Lisätiedot

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015

ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 1 Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Valokuvia... 5 Alueelle v. 1994 laadittu

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 1 Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Caruna Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 4 Sähköpylväs A... 4 Sähköpylväs

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja

Lisätiedot

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu. Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos

Lisätiedot

Suomalaisten monet juuret

Suomalaisten monet juuret Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä

RAAHE Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä RAAHE 2010 Voimansiirtojohtoreitin arkeologinen inventointi Raahen ja Vihannin välillä Jaana Itäpalo 13.05.2010 K-P:N ARKEOLOGIAPALVELU Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot... 2 2. Inventoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Liito-oravatilanne Hervantajärven asemakaavaehdotuksen ja Tohtorinpuisto- Ramppipuiston alueella , K. Korte

Liito-oravatilanne Hervantajärven asemakaavaehdotuksen ja Tohtorinpuisto- Ramppipuiston alueella , K. Korte 1 Liito-oravatilanne Hervantajärven asemakaavaehdotuksen ja Tohtorinpuisto- Ramppipuiston alueella 27.4.2016, K. Korte Johdanto Hervantajärven alue on entuudestaan tunnettu liito-oravistaan. Alueen liito-oravatilannetta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007

Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Toholampi Kirkonkylä osayleiskaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007 Hans-Peter Schulz Timo Jussila Kustantaja: Toholammen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Lahti Teivaanrinne. Sotahistoriallisten kohteiden inventointi kaava-alueella

Lahti Teivaanrinne. Sotahistoriallisten kohteiden inventointi kaava-alueella Lahti Teivaanrinne Sotahistoriallisten kohteiden inventointi kaava-alueella Eetu Sorvali Lahden kaupunginmuseo Päijät-Hämeen maakuntamuseo 2010 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot... 2 2. Johdanto...

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

levittäytyvät pohjoiseen

levittäytyvät pohjoiseen Pioneeriasutus Suomessa on arkeologiassa hyvin tuore tutkimusalue. Tiedot Suomen asuttamisen vaiheista ovat vielä harvojen löytöjen varassa, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet uusia asuinpaikkoja.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa?

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? 1 Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? Amerikka sai ensimmäiset homo sapiens sapiens -tyyppiset asukkaansa vajaat 20 000 vuotta sitten. Tapahtuma

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Olavi Horsma-aho. Pirkkalan muinainen asutus Keitä he olivat? Mistä he tulivat?

Olavi Horsma-aho. Pirkkalan muinainen asutus Keitä he olivat? Mistä he tulivat? Olavi Horsma-aho Pirkkalan muinainen asutus Keitä he olivat? Mistä he tulivat? 2 3 Lähtökohtana kivikauden aika. Jääkauden jälkeen. Pirkkalan monivaiheista kehitystä on tarkasteltu erittäin monissa yhteyksissä.

Lisätiedot

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustus Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustuksen teoria Aikamatkustus on useita vuosisatoja kiinnostanut ihmiskuntaa. Nykyihminen useimmiten pitää aikamatkustusta vain kuvitteellisena konseptina,

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot