YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria"

Transkriptio

1 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5. Uniparentaalisten ominaisuuksien näkyminen ihmisistä 6. Mitkä geneettisen tutkimuksen tuloksista ovat varmoja, mitkä epävarmoja? Kieliä koskevia olettamuksia Geneettisin perustein määritellyt klaanit ovat monissa tapauksissa iältään niin vanhoja (usein kymmeniä tuhansia vuosia sitten syntyneitä), että niiden piirissä alkujaan puhutuista kielistä ei yleensä tiedetä mitään varmaa. Jos kaikesta huolimatta halutaan tehdä olettamuksia siitä, mitä kieliä eri klaanien piirissä on puhuttu, yksi mahdollisuus on käyttää hyväksi tunnettuja muinaisia kantakieliä koskevia olettamuksia. 1. Yksi tällainen on nostraattiteoria, jonka mukaan 1) uralilaiset (suomensukuiset), 2) indoeurooppalaiset, 3) altailaiset, 4) seemiläis-haamilaiset, 5) kaukasialaiset, 6) eskimo-aleuttilaiset ja 7) dravidalaiset kielet olisivat alkujaan sukua keskenään. Geneettisin perustein määritettyjen klaanien kannalta tämä olettamus voisi tarkoittaa ensimmäistä Afrikan ulkopuolella asunutta mies- ja nais-klaania. Tällaisia olisivat miesten puolella C- ja CD-klaanit ja naisten puolella L3-klaani. Olettamuksen mukaan näiden klaanien piirissä olisi siis puhuttu "nostraattista kantakieltä". Tämän kielen puhujat olisivat tosin siinä mielessä jopa laajempi joukko kuin perinteisen nostraattiteorian mukaiset väestöt, että näihin kuuluisivat kaikki muutkin alkujaan eiafrikkalaiset kielet; mm. Kiinassa, Japanissa, Australiassa, Uudessa Guineassa ja Amerikassa puhutut alkuperäiskielet. Viimeksi mainittujen kielten sulkeminen pois perinteisten "nostraattikielten" piiristä ei ole helppoa, kun kriteerinä köytetään geneettisiä klaaneja: jos näitä kieliä ajatellaan puhutun miesten C- ja CD-klaanien ja naisten L3-klaanien piirissä, tulee nostraattikielten alue pakostakin huomattavasti laajemmaksi kuin perinteisesti ajatellaan.

2 Kartta 154'Nostraatikielet väri'. Nostraattikielten alueet. 1 = indoeurooppalaiset, 2 = kaukasialaiset, 3 = dravidalaiset, 4 = afro-aasialaiset (seemiläis-haamilaiset), 5 = uralilaiset, 6. altailaiset, 7. jukagiirilaiset, 8. paleosiperialaiset ja 9. eskimo-aleuttilaiset kielet. Karttaan ei ole merkitty mm. seuraavia isolaattikieliä: baski, ketti, giljakki ja ainu. 2. Siperialaisten kielten laajan makroryhmän olisi muinoin saattanut muodostaa uralilaiset, jukagiiriläiset, paleosiperialaiset ja jeniseiläiset kielet. (Jeniseiläisiä kieliä edustaa nykyään vain 500 puhujan ketin kieli.) Kyseisiä uralilais-jukagiiriläispaleosiperialais-jeniseiläisiä kieliä olisivat puhuneet jääkaudenaikaiset Siperian mammutinmetsästäjät, jotka geneettisesti ovat määriteltävissä miesten N-klaaniksi (tämän alaklaaneiksi N*, N1, N2 ja N3). Tosin kyseiseen kielten makroryhmään kuuluvat kielet ovat niin etäällä toisistaan, että niiden välisiä mahdollisia sukulaisuussuhteita ei ole pystytty selvittämään. Käyttämäni ajattelutapa edellyttää, että Koillis-Siperian nykyiset turkkilais- ja tunguusikieliset alueet olisivat kieleltään turkkilaistuneet ja tunguusilaistuneet vasta myöhemmin. Tämä olisi tapahtunut siten, että turkinkieliset ja tunguusinkieliset uudisasukkaat olisi vallanneet nämä alueet, ja/tai siten, että alueiden aikaisemmat muunkieliset (mm. uralilaiset, jukagiiriläiset, paleosiperialaiset ja jeniseiläiset) väestöt olisivat vaihtaneet kielensä turkkilaisiin ja tunguusilaisiin. 203 Kartta 155'Siperian kielet'. Siperian muinaiset kielet. Siperian jääkaudenaikaiset mammutinmetsästäjät edustivat geneettisesti N-klaanin alaklaaneja N*, N1, N2 ka N3. Heidän kielensä ovat ehkä olleet uralilaisia, jeniseiläisiä (joita kartassa edustaa ketin kieli), jukagiiriläisiä ja paleosiperialaisia. Turkkilaiset ja tunguusilaiset kielet lienevät itäisessä Siperiassa uudempia tulokkaita. Kartassa ovat mukana myös japanin ja korean kielet, joita joskus pidetään samaan altailaisten kielten kielikuntaan kuuluvina kuin turkkilaisia, mongolilaisia ja tunguusilaisia kieliä. Karttaan on merkitty myös isolaattikielet giljakki ja ainu. Kartan pääasialliset lähteet: Ruhlen 1987 ja Boeree. 3. Jos hyväksytään ural-altailainen hypoteesi ja ajatellaan uralilaisten ja altailaisten kielten olevan lähtöisin samasta makrokantakielestä, on vaikeaa löytää mitään yhtenäistä geneettisin perustein määriteltyä klaania, jonka kielenä tämä makrokantakieli olisi ollut; kyseisten kielten kokonaisalue nähdään kartasta 'Siperian kielet'. Kyseessä voisi olla se miesten K-klaanin osa, joka jäi paikoilleen Keski- Aasiaan (lähtemättä L-klaanin tavoin Intiaan tai M-klaanin tavoin Kaakkois-Asiaan) ja se NO-klaanin osa, joka niin ikään jäi ainakin aluksi paikoilleen (ja josta ei

3 kehittynyt itäaasialaisia väestöjä, mm. kiinalaisia ja japanilaisia). Tämän olettamuksen mukaan uralilais-altailaisten kielten puhujat eivät siis muodostaneet kovin yksinkertaisin perustein määritettävissä olevaa geneettistä klaania. 4. Myöskään indo-uralilaista hypoteesia (jonka mukaan indoeurooppalaiset ja uralilaiset kielet perustuvat samaan kantakieleen) ei ole helppo perustella yksinkertaisin geneettisin argumentein. Asian mutkikkuus perustuu siihen, että Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä oli kaikkiaan kolme ekspansiokeskusta, jotka sopisivat indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielten puhujien alkukodeiksi: Ekspansiokeskus F sopii parhaiten indoeurooppalaisten alkukodiksi; ekspansiokeskus P sopii sekä indoeurooppalaisten että uralilaisten kielten puhujien alkukodiksi (pääsääntöisesti nykyään Länsi-Euroopassa tavallinen R1b kuuluu indoeurooppalaisten kielten puhujille, ja nykyään Itä-Euroopassa tavallinen R1a alkujaan uralilaisten kielten puhujille); ja ekspansiokeskus K sopii monien eri kielten (myös uralilaisten kielten) puhujien alkukodiksi. 204 Kartta 156'Indo-uralilaiset kielet copy'. Indo-uralilaishypoteesin mukaisten kielten muinaiset alueet. Kartan pääasialliset lähteet: Ruhlen 1987 ja Boeree. Muinaisten geneettisten klaanien ja muinaisten kantakielten välisiä suhteita on tässä vaiheessa turha tämän enempää pohtia. On myönnettävä, että geneettiset klaanit ja kantakielet vain joissakin tapauksissa näyttävät johtavan samansuuntaisiin johtopäätöksiin. Kysymyksessä on ehkä niin eriaikaiset ilmiöt, että niiden yhteensovittaminen on ainakin toistaiseksi liian vaikeaa. Kartasta 'maailman kielet nrot copy' nähdään, millä Euraasian ja Afrikan alueilla kahteentoista eri kielikuntaan kuuluvia kieliä nykyään puhutaan. KARTTA PIIRRETÄÄN PUHTAAKSI!

4 205 Kartta 157'Maailman kielet nrot copy'. Maailman laajimmat nykyiset kielialueet. Euraasian alueeltaan laajimmat kielikunnat ovat 1. indoeurooppalainen, 2. uralilainen, 3. altailainen, 4. dravidalainen, 5. sinotiibettiläinen, 6. thailainen, 7. mon-khmeriläinen ja 8. astronesilainen kielikunta. Afrikan laajimmat kielikunnat ovat 9. seemiläis-haamilainen, 10. nilosaharalainen, 11. nigeriläis-kongolainen, 12. khoisalainen ja 8. (Madagaskarin) astronesialainen kielikunta. Kielikarttaa 'Maailman kielet nrot copy' voi verrata esimerkiksi geenikarttoihin 'Y maailma värit kirjaimet' ja 'mt haploryhmät maailman väri' (joista edellinen kuvaa yleisimpien nykyisten miesklaanien ja jälkimmäinen yleisimpien nykyisten naisklaanien alueita). Kieli- ja geenikarttojen väliset selvimmät vastaavuudet ovat seuraavat: 1. Naisten klaanin H eli Helenan alue vastaa jossain määrin kielikartan indoeurooppalaisten kielten aluetta (tosin vain sen euroopanpuoleista osaa). Tämä panee kysymään: oliko Helenan kieli mahdollisesti indoeurooppalainen? 2. Miesten R1b-klaanin eli Robertin klaanin ja R1a-klaanin eli Raulin klaanin yhteisalue vastaa jossain määrin indoeurooppalaisten kielten kokonaisaluetta. Koska kyseinen yhteisalue on oikeastaan sama kuin makroklaanin R eli Rikhardin klaanin alue, voidaan ehkä olettaa, että Rikhard puhui indoeurooppalaista kieltä. Ehkä tämä kieli oli Helenan ja Rikhardin yhteinen kotikieli? 3. Siperian ja Koillis-Euroopan N-klaani eli Niilon klaani kattaa kielikartan kaksi aluetta: lännessä suomensukuisten kielten alueen ja idässä kirjavan kielialueen, jolla vallitsevina ovat altailaiset kielet (tarkemmin tunguusikielet, mm. eveni, ja turkkilaiskielet, esim. jakuutti) ja eräät isolaattikielet (esim. jukagiiri ja ketti). Jos

5 ajattelee, että kyseinen kirjava kielialue on aikaisemmin ollut yhtenäisempi ja kuulunut paleosiperialaisille kielille, päädytään varovaiseen päätelmään, jonka mukaan geneettisesti määritelty Niilon klaani on kaksikielinen: alueen itäpuoliskossa puhutaan suomensukuisia kieliä ja sen itäpuoliskossa on alkujaan puhuttu paleosiperialaisia kieliä. Sille, että kyseiset Siperian alueet ovat jakautuneet kahtia saa myös kartasta 'mt haploryhmät maailman väri', jonka mukaan Siperian itäisessä puoliskossa hallitsevia naisklaaneja ovat C ja A; lännempänä hallitseva naiskaani on U-klaani eli Ursulan klaani (joka on yleinen myös Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä). 4. Kiinalaiset kuuluvat geneettisesti miesten klaaniin O ja naisten klaaniin D. Näiden yhteisalue vastaa melko hyvin nykyistä sinotiibettiläisten kielten aluetta. Voidaankin ajatella, että miesten O-klaanin ja naisten D-klaanin vanhimmat edustajat (mies ja nainen) asuivat nykyisen Kiinan alueella ja puhuivat jotakin sinotiibettiläisten kielen varhaismuotoa. 5. Intialaiset miehet kuuluvat usein L-klaaniin ja naiset M-klaaniin. Alueella oletetaan puhutun ennen indoeurooppalaisen kielen saapumista dravidalaista kieltä. On siis oletettavissa, että miesten L-klaanin vanhin mies ja naisten M-klaanin vanhin nainen asuivat Intiassa ja käyttivät kotikielenään dravidalaista kieltä. 6. Australian alkuperäisasukkaiden kieli oli kanta-australia (Proto Australian). Kieli saapui Australiaan ensimmäisten uudisasukkaiden mukana jo vuotta sitten. Australian yleisin miesklaani on C (Cain) ja yleisin naisklaani N (Nina). Voidaan hyvin kuvitella, että Australian ensimmäisen perheen, Cain ja Ninan, kotikielenä oli kanta-australia. 7. Afrikan miesten klaanin E3b eli Ebonin alue vastaa hyvin kielikartan seemiläishaamilaisten ja nilosaharalaisten kielten yhteisaluetta Ehkä Ebon puhui jompaa kumpaa näistä kielistä? 8. Afrikan naisten L1-klaanin alue vastaa jossain määrin nigerialais-kongolaisten kielten aluetta. Puhuiko tämä erittäin varhainen afrikkalainen nainen ehkä jotakin nigerialais-kongolaisten kielten varhaista kantakielta? 206

6 207 Kartta 158'Y maailma värit kirjaimet'. Y-kromosomien haploryhmien ne 15 aluetta, joilla yksi haploryhmä on muita hallitsevampi. Kartan alueet edustavat laajoja miesten klaaneja. Kartta esiintyy samanlaisena myös edellä. Kartta 159'mt haploryhmät maailman väri'. Mitokondriaalisten haploryhmien ne 15 aluetta, joilla yksi haploryhmä on muita hallitsevampi. Kartan alueet edustavat laajoja naisten klaaneja. Kartta esiintyy samanlaisena myös edellä. Ekspansiokeskusten maantieteelliset sijainnit Sekä miehillä että naisilla on Aasiassa kolme tärkeää ekspansiokeskusta. Miesten ekspansiokeskukset kuuluvat F-klaanille, K-klaanille ja P-klaanille; naisten ekspansiokeskukset N-klaanille, R-klaanille ja M-klaanille. Olisi luonnollisesti ihanteellista, jos miesten ja naisten ekspansiokeskukset olisivat siinä mielessä samoja, että ne sijaitsisivat samoilla maantieteellisillä alueilla. Viitteitä tällaisesta vastaavuudesta onkin, sillä keskuksista yksi näyttää sijaitsevan Lähi-idässä tai Persiassa, toinen jossakin Keski-Aasian länsi- tai pohjoisosassa ja kolmas itäisessä Keski-Aasiassa. Tämän perusteella voisi ajatella, että kyseiset kolme aluetta sijaitsevat sen reitin varrella, jonka sekä miehet että naiset olisivat kulkeneet pyrkiessään Lähi-idän Persian alueelta kohti Mongoliaa. Reittä voisi perustella mm. ilmastollisilla seikoilla ja myös sillä, että väestöt ovat seuranneet riistaa ja siirtyneet loppuun käytetyiltä alueilta runsaampien ja riistasaaliiden alueita. Toisaalta miesten

7 ja naisten kolme ekspansiokeskusta ovat geneettisessä mielessä erilaisia, sillä niiden väliset vaikutussuhteet ovat erilaiset. Kuvan 49'y ja mt ekspansiokeskukset' nuolista on vaikea löytää yhtäkään vastaavuutta miesten ja naisten kaavioista. 208 Kuva 49'y ja mt ekspansiokeskukset'. Afrikassa syntyneiden isälinjojen ja äitilinjojen kehittymisiä. Tilannetta ei auta se, että sijoittaa kaavion ekspansiokeskukset toisiinsa nähden eri tavalla. Johtopäätös on, että miesten ja naisten ekspansiokeskuksissa on kysymys eri asioista, ehkä eri aikoina ja eri alueilla sijainneista keskuksista. Olen ratkaissut asian niin, että 1) oletan maantieteellisiä alueita olevan viisi ja 2) miesten ja naisten ekspansiokeskusten sijaitsevan näillä alueilla seuraavan kaavion mukaisesti: Kuva 50'y ja mt ekspansiokeskukset 6 copy'. Kolmen miesten ja kolmen naisten ekspansiokeskuksen oletetut maantieteelliset sijainnit. Musta = miehet; harmaa = naiset.

8 Näin esitettyinä ekspansiokeskukset ovat sopusoinnussa geneettisten tosiasioiden kanssa, eli kaavion nuolet soittavat oikein ekspansiokeskusten väliset vaikutussuhteet. Ehkä huomattavin yleistys, joka ehdottamani systeemin pohjalta voidaan tehdä, on se, että kyseiset (sekä miesten että naisten) väestöt ovat kaikissa vaiheissa liikkuneet kohti pohjoista. Ekspansiokeskusten maantieteellisiä sijainteja ja migraatioiden reittejä voidaan pohtia myös niiden tietojen perusteella, joita on saatu alueiden kasvillisuudesta. Keski- Aasian erämaa. Erilaisia skenaarioita Siitä, kuinka ihmisten asuinalueet ovat levinneet Afrikasta lähdön jälkeen eri puolille maapalloa, ei ole sataprosenttisen varmaa tietoa. Asiaa on kyllä paljon pohdittu, mutta eri tutkijat ovat tulleet hyvinkin erilaisiin tuloksiin. Edellä esittämäni skenaario on siis oikeastaan vain yksi monista mahdollisista. 209

9 210 Kuva 51'Kivisild reittivaihtoehdot'. Kuusi migraatioiden vaihtoehtoa Afrikasta lähdön jälkeen. Se reittivaihtoehto, jota itse noudatan edellä, on oleellisilta osiltaan kartan E mukainen; sen on esittänyt mm. Wallace et al. vuonna Uniparentaalisin perustein määritelty sukulaisuus Olen edellä käsitellyt ensin isälinjoja y-kromosomin valossa ja sitten äitilinjoja mitokondrioiden valossa. Kummallekin osalle tyypillistä on se, että käsiteltävät asiat ovat uniparentaalisia eli sellaisia, että lapsi perii ne vain toiselta vanhemmaltaan; niiden kannalta lapsi ei ole vanhempiensa "kompromissi". Näin menetellen päästään huomattavasti kaukaisempiin aikasyvyyksiin kuin autosomisia (klassisia) geenejä käyttäen. Niinpä suuri osa edellä esitetyistä asioista kuuluvat kymmenien tuhansien vuosien takaiseen menneisyyteen. Kun aikasyvyys on tämä, ovat monet esiin tulleet geneettiset havainnot yllättäviä. Voidaanko todella väittää esimerkiksi niin (kuin

10 211 edellä teen), että suomalaiset miehet ovat kiinalaisten ja japanilaisten miesten sukulaisia sillä perusteella, että molemmat polveutuvat vuoden takaisesta eteläisessä Siperiassa eläneestä NC-klaanista? Ei kai voi kieltää, etteivätkö suomalaiset ja kiinalais-japanilaiset miehet edusta antropologisesti (rodullisesti) aivan eri tyyppejä. Onko todella niin, että aivan erilaiset ihmistyypit voivat olla toistensa sukulaisia, kun sukulaisuus määritellään niin kuin se on tässä julkaisussa määritelty? Asia on juuri näin: uniparentaalisiin ominaisuuksiin perustu "sukulaisuus" ei näy esimerkiksi ihmisten ulkonäöstä; ulkonäöltään ja yleisemminkin keholtaan kaksi erilaista ihmistä saattavat kuitenkin olla isä- ja äitilinjojen kannalta läheisiä sukulaisia. Otan seuraavan kuvitteellisen esimerkin: Kuvitellaan, että tyypillinen suomalainen mies muuttaa Afrikkaan ja saa poikalapsen tyypillisen afrikkalaisen naisen kanssa. Poika on isänsä ja äitinsä kompromissi mm. siinä suhteessa, että hänen ihonvärinsä on mulatille tyypillinen. Poika jää Afrikkaan ja saa poikalapsen tyypillisen afrikkalaisen naisen kanssa, ja kuvillaan, että näin tapahtuu vielä vaikkapa kymmenen ikäpolven ajan. Prosessin jälkeen Afrikassa asuu ehkä täysin afrikkalaiselta näyttävä poika, joka kuitenkin kuuluu "suomalaiseen" isälinjaan, koska hänen yksi esi-isänsä oli suomalainen. Pojan y-kromosomi on täysin suomalainen, mutta hänen kehonsa on muuten (lähes) täysin afrikkalainen. Vastaava esimerkki voisi koskea äitilinjaa vaikkapa siten, että afrikkalainen nainen muuttaa Suomeen ja saa täällä tyttölapsen, joka menee naimisiin tyypillisen suomalaisen miehen kanssa ja saa tyttölapsen; prosessin voi ajatella tässäkin tapauksessa jatkuvan samanlaisena kymmenen ikäpolvea ja suomessa asuvan (lähes) täysin suomalaisen näköisen naisen, jonka äitilinja on kuitenkin alkujaan "afrikkalainen". Esimerkit riittäkööt osoittamaan, että ihmisten ruumiillisten ominaisuuksien (autosomisten geenien) perusteella määritelty "sukulaisuus" ei ole sama asia kuin uniparentaalisten ominaisuuksien perusteella määritelty sukulaisuus. Mitkä geneettisen tutkimuksen tuloksissa on varmaa, mitkä epävarmaa? Genetiikka on eksakti tieteenala. Monet sen tulokset ovat varmoja ja tulkinnattomia; niissä ei ole samaa subjektiivisuutta kuin monien humanististen tieteiden tuloksissa. Tämä pätee esimerkiksi yksilön haploryhmien määrittämiseen: kun geneettinen testi antaa esimerkiksi tuloksen, jonka mukaan yksilön kuuluu haploryhmää N3, asiassa ei ole mitään tulkinnanvaraa. Tulkinnaton seikka on myös mutaatioiden järjestys; se on nähtävissä DNA:sta, ja sen perusteella on rakennettavissa yksiselitteiset fylogeneettiset verkot ja puut. Toisaalta on kuitenkin myönnettävä, että genetiikkaankin liittyy myös monia asioita, jotka eivät ole yhtä selviä ja sataprosenttisen luotettavia kuin yksilön haploryhmän määrittäminen ja fylogeneettisten verkkojen puiden konstruoiminen. Mitä tällaisia epävarmoja kohtia genetiikan alalla on? 1. Yksi epävarmuustekijä on tilastollinen: Väestöjen koostumukset määritetään siten, että väestöstä valitaan suppeahko edustava otos, joka tutkitaan tämä; suuri osa väestöstä jää tutkimuksen ulkopuolelle. Varsinkin jos otos on kovin suppea tai jos se

11 on epäsopivalla tavalla valittu, voi vaikeuttaa koko väestöstä tehtävien johtopäätösten tekoa. 2. Toinen epävarma asia on maantieteellinen: Usein pyritään paikantamaan mutaatiot ja migraatiot maantieteellisille alueille. Tällöin käytetään usein periaatetta, jonka mukaan mutaation tapahtumapaikka näkyisi vielä nykyisistä haploryhmien frekvensseistä siten, että syntyalueella olisi muita korkeampi frekvenssi. Toisaalta tiedetään, että on monia tekijöitä (mm. pullonkaulat ja drift-ilmiö), jotka ovat saattaneet paljonkin muuttaa alkuperäistä tilannetta. Ne maantieteelliset alueet, jotka geneetikot esittävät mutaatioiden tapahtuma-alueiksi, eivät useinkaan ole ehdottomia totuuksia; niissä joskus runsaastikin tulkinnanvaraa. 3. Kolmas epävarma asia on aikaa koskeva: Milloin mutaatio on tapahtunut? Ajanmääritykset perustuvat viime kädessä sille olettamuksella, että mutaatiot tapahtuisivat ajallisesti ainakin jossain määrin tasavälein. Periaate on kuitenkin jossain määrin ristiriitainen sen ajatuksen kanssa, että mutaatiot ovat sattumanvaraisia. Voidaan kysyä: voivatko sattumanvaraiset tapahtumilla sattua säännöllisin väliajoin? Ehkä jossain määrin näin on. Voihan vastaavasti ajatella, että kouluoppilaan kirjoitusvirheillä (joita tässä verrataan mutaatioihin) on taipumus toistua enemmän tai vähemmän tasaisin väliajoin. Kun halutaan tutkia, tapahtuvatko kirjoitusvirheet tasaisin väliajoin, sopii tutkimukseen paremmin sellaiset oppilaat, jotka tekevät usein kirjoitusvirheitä. Vastaavasti mutaatioiden ajanmäärityksiin sopivat paremmin sen tyypin mutaatiot, joita tapahtuu suhteellisen usein kuin sellaiset, joita tapahtuu suhteellisen harvoin. Tällaisista syistä geneetikot käyttävätkin mutaatioiden syntyaikoja selvittäessään usein ns. mikrosatelliitteja, joiden tapahtumatiheys on suurempi kuin muiden mutaatioiden. Mutaatioiden tapahtuma-aikojen selvittämiseen käytetään myös diversiteettiä: jos on kaksi muuten samanlaista aluetta, joista toisella tutkittavalla haploryhmällä on suurempi määrä erilaisia haplotyyppejä (eli jonka diversiteetti on suurempi), saatetaan ajatella, että suurempi vaihtelevuus on vaatinut aikansa eli että suuremman diversiteetin alueella mutaatio on tapahtunut aikaisemmin kuin pienemmän diversiteetin alueella. Mutaatioiden tapahtuma-aikoihin sisältyy usein vieläkin enemmän tulkinnanvaraisuutta kuin tapahtuma-alueisiin. Eri geneetikoilla saattaa olla hyvinkin erilaiset käsityksen siitä, milloin mutaatio on tapahtunut eli milloin väestöryhmä (klaani) on alkanut kehittyä. 212

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa 30 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 2' II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa Käsittelen miesten kehittymisen ensimmäisestä homo sapiens sapiens -tyyppisestä

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa?

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? 1 Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? Amerikka sai ensimmäiset homo sapiens sapiens -tyyppiset asukkaansa vajaat 20 000 vuotta sitten. Tapahtuma

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'. Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 6' B. Eurooppalainen näkökulma Edellä käsittelin mitokondriaalisia haploryhmiä ja äitilinjojen muodostamia klaaneja koko maailman näkökulmasta. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Suomalaisten monet juuret

Suomalaisten monet juuret Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa

Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa 1 Geni Kirjautuminen Geniin 2 Osoite Genin sisäänkirjautumissivulle Liittyminen Geniin Täytä tämä lomake 3 Geni Aloitussivu 4 Tätä näppäämällä pääsee

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Kirjoja. Afrikkalaiset juuremme. Juha Janhunen. Rasismista hypokriittisyyteen

Kirjoja. Afrikkalaiset juuremme. Juha Janhunen. Rasismista hypokriittisyyteen Kirjoja frikkalaiset juuremme Juha Janhunen 54 tephen Oppenheimer: Out of den: he peopling of the world. Constable: London 2003. xxi + 440 s. Fyysinen antropologia on ala, jossa paradigmanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA

SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA Matti Estola 8. joulukuuta 2013 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Ratkaistaan sukupuolten välinen taistelu sekastrategioiden avulla 5 Teksti on suomennettu kirjasta: Gibbons: A Primer

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja. DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?

Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit

Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit TIEDOTE Kansalaiset: Kekkonen, Niinistö ja Koivisto arvostetuimmat presidentit Kaikkien aikojen arvostetuimmiksi tasavallan presidenteiksi nousevat ja, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Project group Tete Work-time Attendance Software

Project group Tete Work-time Attendance Software Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Software project 2(5) Muutosloki

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot