KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa
|
|
- Noora Jokinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa
2 MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä
3
4
5 ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA *Lahnus -> Lahnuksenjärvi -> Lanuksjärvi -> Lanuks -> Lonoks Vrt. *Haapalaksi (nyk. Huopalahti) -> Hoplax Immerlampi <- Ymmerlammi <- *Ymmyrjäislammi Vrt. *Ymmyrjäislammi -> Immers (Korppoo) Pitkänen 1985
6 HUOMIOITA/PÄÄTELMIÄ Vedenkokoumia 89. Rinnakkaisnimiä 130. Yleisimmät: Lillträsk, Storträsk, Igelträsk, Vitträsk -> Etelä-Kirkkonummi täynnä pieniä lampia ja järviä, jotka ovat syntyneet maan noustessa. Myös pelkän perusosan sisältäviä nimiä (Träsk, Lampi, Järvi) on paljon. Yleisimpiä nimeämisperusteita: paikan sijainti (Lappböleträsk, Tollsträsket, Kotolampi) ja paikan topografinen ulottuvuus (Djupström, Kaitalampi, Kolmperä)
7 NIMIEN KIELELLINEN ALKUPERÄ 89 vedenkokoumasta 45 tapaukselle on löydettävissä suomenkielinen alkuperäisnimi, 32 ruotsinkielinen ja loput 12 ovat alkuperältään epäselviä. Muista kielistä ei viitteitä. Kirkkonummen isoimmista järvistä suurin osa suomenkielisiä (pois lukien Vitträsk ja Bakträsk-Storträsk?)
8 Sinisillä neliöillä merkittynä Kirkkonummen vanhimmat suomalaiskylät (Kepsu 2005) Sinisillä ympyröillä merkittynä ovat suomalaisperäiset ja keltaisilla ruotsalaisperäiset järvien ja lampien nimet.
9 KIRKKONUMMEN ESIHISTORIAA Arkeologisia löytöjä vähän, mutta siitepölytutkimusten mukaan kiinteää viljelystä Lapinkylänjärvellä alk. 700 jaa. ja Molnträskillä alk jaa. Ketkä asettuivat Kirkkonummen seudulle viljelemään maata?
10 NIMEÄMISMALLIEN KESKITTYMÄT Pohjois-Kirkkonummen järvien ja lampien nimillä paljon rinnakkaistapauksia läntisillä ja pohjoisilla lähialueilla. Kirkkonummen tapaukset: - Kurkisto - Hepari - Lamminjärvi - Kolmperä
11
12 KIRKKONUMMEA LÄHIMMÄT RAUTAKAUTISET KESKUKSET
13 SAAMELAISTEN TAI VIROLAISTEN VAIKUTUS?
14 LÄNSI-UUDENMAAN PAIKANNIMET Mitä ne kertovat esihistoriasta ja suomalaisuuden synnystä?
15
16 Pelkkiä nimiä tarkastelemalla ei voi ymmärtää nimisysteemiä. Pitää ymmärtää muinaista kulttuuria. (Saarelma-Paukkala 2015) -> Kielen ulkopuoliset tekijät ohjaavat sitä, miten esim. sanat, lausekonkstruktiot ja henkilönnimet kulkeutuvat ja muokkautuvat. -> Etelä-Suomen alueella rautakauden aikana kaksi keskeistä yhteiskunnallista muutosta: 1. Siirtyminen kylämuotoiseen ja maanviljelykseen asutukseen alk. 300 jaa. 2. Alk jaa. Ruotsin maakuntien kasvava vaikutus ja kristinusko.
17 TUTKIMUSASETELMA Kielitieteilijät ja arkeologit ovat osoittaneet, että Pohjois-Virolla ja Etelä-Suomella on täytynyt olla tiiviit suhteet rautakauden aikana (Häkkinen 2014 ja Tvauri 2006). + Suomalaisten geeneissä ns. pullonkaula ajanlaskun alussa. (Sundell 2014) + Uudenlaisten kylämuotoisten asutusten leviäminen alkaa Virossa ajanlaskun jälkeen. (Kriiska & Tvauri 2007) + Suomessa sama kehitys alkaa 300 jaa. (Huurre 1980) = Ajanlaskun jälkeiset vuosisadat ovat olleet hyvin tärkeitä suomalaisen etnoksen synnylle. Paikannimistön avulla on mahdollista selvittää, minkälaisista vaikutteista rautakauden suomalaisasutus sai muotonsa.
18 TAVOITTEET Selvittää Länsi-Uudenmaan rautakautista esihistoriaa Kehittää nimistöntutkimuksen ja arkeologian välistä teoriapohjaa -> Miten suomalaiseksi kuviteltavat ainekset (nimistölliset, arkeologiset, historialliset, folkloristiset (Frog 2015), kielihistorialliset jne) levisivät rautakauden Etelä-Suomessa?
19 METODIT Monia Pääpaino paikannimissä ja niiden sisältämässä informaatiossa: o o o o o Etymologioissa Nimien kielellisen perustan selvittämisessä Paikannimien maantieteellisten levikkien vertailussa Paikannimissä tapahtuneiden äännemuutosten yhdistämisessä sanaston kielihistoriallisiin lainalaisuuksiin Maantieteessä (maankohoaminen tai muut luonnonmullistukset)
20 ARTIKKELIEN ABSTRAKTIT 1. Kirkkonummen paikannimet Artikkelin kysymykset nousevat gradutyöstäni ja sen tuloksista. Lisäksi huomiota alueen muihin paikannimiin. Esimerkiksi monilla saarten nimillä on paralleeleja tapauksia Turunmaan saariston kanssa (Hirsalo, Hylkan, Järvö, Linlo, Loman, Makilo, Salmen, Saludden (Pitkänen 1985).
21 2. Luoteis- ja Pohjois-Viron yhteydet Länsi-Uudellemaalle paikannimistön valossa Selvitän, miten arkeologisten yhtäläisyyksien ja paikannimien suhde on havaittavissa. Tutkimuskohteina ovat erityisesti Karjaan ja Lohjan seudut. Niistä on löydetty runsaasti rautakaudelle sijoittuvia kiinteitä löytöjä, joille löytyy vastineita Viron alueilta. Yksi tutkimuskohde löytyy maanviljelykseen liittyvistä paikannimenosista, kuten ahde, ajos, kaski, kuri, orko, perkiö, sorto ja tappo.
22 3. Länsi-Uudenmaan rautakaudelle sijoitettavat nimet ja yhteydet mahdollisiin arkeologisiin tutkimuskohteisiin: Kalma-, moisio ja hiisi-nimet ym. Tavoitteenani on etsiä esihistorialliselle ajalle mahdollisesti liittyvien paikannimien perusteella arkeologisesti merkittäviä paikkoja. Esimerkiksi nimenosat kalma, moisio ja hiisi saattavat olla rautakaudelta periytyviä. Esimerkkinä tällaisen työn hyödyllisyydestä on Juha Ruohosen vuonna 2013 Turussa aloittamat kaivaukset, joissa löytyi Suomen vanhimman tunnetun kirkon perustukset. Löytö perustui paikannimeen Ristimäki, jonka pohjalta arkeologi Ruohonen kiinnostui paikasta (Ruohonen 2013).
23 LOHJAN RAUTAKAUTISET HAUTA- JA ASUINPAIKKALÖYDÖT (MUINAISMUISTOREKISTERI) SEKÄ VANHIMMAT KYLÄT (KEPSU 2005 JA YLIKANGAS 1973)
24 4. RAUTAKAUTISET HENKILÖNNIMET ASUTUSNIMISSÄ: SUOMESSA JA POHJOIS-VIROSSA. Etelä-Suomesta ja Pohjois-Virosta löytyy runsaasti yhteistä henkilönnimiin pohjautuvaa asutusnimistöä. Virosta: Paul Johansen: Die Estlandliste des liber Cenus Daniae (1933) Suomesta: peruskartta
25
26 34 suomalaista paikannimimallia, joihin sisältynee henkilönnimi ja joita on tavattu myös Pohjois-Virosta (Liber Census Daniae). Ani-, Anja-, Asikka-, Auva-, Auvi-Ihala-, Ika-, Ikka-, Iko-, Jalo-, Kaipi-, Kaleva-, Kalli-, Karu-, Karva-, Karvi-, Kasu-, Kauppi-, Kiia-, Kiika-, Killa-, Killi-, Kirja-, Kouvo-, Lalli-, Lella-, Lemme-, Lempi-, Lempo-, Lempä- Manti-, Miela/i-, Paim-, Parikka-, Paro-, Pauni-, Rahko-, Raho-, Ra/outio-, Sorri-, Tapa/o-, Toikka-, Unta/o- ja Viho- (peruskartta)
27 ANI- KOUVO-
28 NIMIKESKITTYMÄT?
29
30 ARKEOLOGISESTI TODETTAVA ASUTUS KESKIAJAN ALUSSA ( LAHELMA 2009)
Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto
KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,
Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi
Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja
SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet
Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991
ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Tunnistetiedot: Kunta: Laitila Alue: Nimi: Virilän Vainionmäki C Kohteen laji: asuinpaikka Kohteesta muita kortteja: - Tarkastaja: Jyri Saukkonen Inventointinumero: - Luokka:
Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO
Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä
Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
PYHÄJOKI 2013. Paltusmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi
PYHÄJOKI 2013 Paltusmäen tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Jaana Itäpalo 16.12.2013 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Sisällysluettelo S. 1. Perustiedot... 2 2. Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät...
LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008
1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007
Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset
Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila
1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija: FK Kreetta
ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012
ARKEOLOGIPÄIVÄT 2012 Suomen muinaismuistolaki 50 vuotta: vetreä keski-ikäinen vai raihnainen vanhus? & Arkeopeda - opetusta, opastusta, oppimista Toimittaneet: Johanna Enqvist, Juha Ruohonen & Mervi Suhonen
Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. A r k e o l o g i p ä i v ä t 2005 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2005 Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa Toimittaneet:
Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013
1 Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: HS-vesi Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Yleiskartat...
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus
TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin
Lieto, Turku, Raisio Lieto-Koroinen-Kuninkoja voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2008
1 Lieto, Turku, Raisio Lieto-Koroinen-Kuninkoja voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Fingrid Oyj Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet:... 3 Yleiskartta...
Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LIITE 1 Kuva 1. Mustiaisen Kuoliosaari. Saaren hiekanotossa tuhoutunutta keskiosaa. Kuvattu Kuivasmäelle johtavalta kylätieltä itäkoilliseen. Kuva 2. Mustiaisen Kuoliosaari. Saaren hiekanotossa tuhoutunutta
Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 5 3. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja tentatiivikohteet
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus
HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2007 1 KAIVAUSKERTOMUS Kohteen nimi: Hauho Adenius Muinaisjäännöslaji: rautakautinen
Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen
Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua
TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2013
KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KAUHAJOKI ARONKYLÄ RIUTTANKALLIO TUULIVOIMALANPAIKAN JA MAAKAAPELILINJAN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI Kauhajoki 9.7. SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
VAMMALA Kaukola Juvela
VAMMALA Kaukola Juvela Koekaivaus rautakautisella röykk iöa 1uee11 a Matti Bergström 1986 VAMMALA Kaukola Juvela Kunta: Vammala (ent. Tyrvää) Ky l ä : Kauko l a Tila: Määräala tilasta Juvela RNo 17, omistaa
Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén 16.5.2014
Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén 16.5.2014 Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita
Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:
INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi
INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa
Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila
1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön
Siikajoki 2015. Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys
Siikajoki 2015 Isonevan tuulipuiston arkeologinen lisäselvitys Raportti on lisäys Isonnevan-Vartiojan tuulipuistojen inventointiraportille Jaana Itäpalo 28.1.2013. Hans-Peter Schulz 24.6.2015 KESKI-POHJANMAAN
Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Hirvensalmi Itäisten osien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Hirvensalmen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila
1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Lohja Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston
Lähdeaineistot: Kaupunkilaeista Portolana-merikortteihin, tulkintaa riveiltä ja rivien välistä
Lähdeaineistot: Kaupunkilaeista Portolana-merikortteihin, tulkintaa riveiltä ja rivien välistä Panu Savolainen 9.3.2017 Keskiajan kaupungit Euroopassa Arkkitehtuurin historian tutkimuskohteita I Katsaus
Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014 ver 2 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pyhäjoen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 5
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
Lataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka. Lataa
Lataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka Lataa Kirjailija: Jukka Hintikka ISBN: 9789525688092 Sivumäärä: 244 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.48 Mb Suomen lintujen nimet - merkitys ja alkuperä on
Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007
Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 4 3.
Lohja Vohloisten kartanon ranta-asemakaava Arkeologinen inventointi Tapani Rostedt
Lohja Vohloisten kartanon ranta-asemakaava Arkeologinen inventointi 2.-3.10.2007 Tapani Rostedt MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Tiivistelmä Museoviraston rakennushistorian osasto toteutti 2.-3.10.2007
Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:
Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(7) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka
Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011
1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...
Kieltä ja kulttuuria
Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?
Kristosofiset esitelmät syksyllä 2010
Kristosofiset esitelmät syksyllä 2010 HEINOLA Siltakatu 5 26.9. Pekka Okko Ihmisyyden temppeli 10.10. Heikki Kesävuori Ihmisen kehityksestä 31.10. Jouko Sorvali Pahan arvoitus 7.11. Hilkka Lampinen 21.11.
Kulttuuriympäristön maastokäynti
FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön
Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi
1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538
NORRVIK Info 2015 Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 T E R V E T U L O A Lohjan Laivureiden Norrvikin saaritukikohtaan Ole ystävällinen ja merkitse yöpymisesi saunatuvassa olevaan
Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...
0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki
0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.
YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA
KAIV AUSKERTOMUS YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA NORTHERN CULTURES AND SOCIETIES OULUN YLIOPISTOKANSANVÄLINEN KURSSI ANDRE COSTOPOULOS 2007 ABSTRAKTI Yli-Ii 59 Karjalankylä Kotikangas Peruskartta:
Kirkkonummen järvien ja lampien nimet
Kirkkonummen järvien ja lampien nimet Pro gradu- tutkielma Jaakko Raunamaa Suomen kieli Helsingin yliopisto Marraskuu 2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 1.1 Tutkimusaineisto... 2 1.2 Teoria ja metodit... 2
Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014.
Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Saaren kartanon alueella tehtiin pihalammen pohjoisrannalle valaisinpylvästä varten kaivanto,
Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO
Siuntio Myrans Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät
Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa
1 Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön 20-407-6-11 muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Kustantaja: Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
Siuntio Nackans. Historiallisen kohteen koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO
Siuntio Nackans Historiallisen kohteen koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät
LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Kisakallion Urheiluopisto 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Maastokartta... 4 Kuninkaankarttaote...
DIAARINUMERO. Kuusamon Valtavaaran kulttuuriperintökohteiden inventointi 2010
KUVAILULEHTI JULKAISIJA JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA
LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014
1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
Ravattulan Ristimäki Suomen vanhin kirkonpaikka
Ravattulan Ristimäki Suomen vanhin kirkonpaikka Suomen vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen jäännökset sijaitsevat Aurajoen varrella Ravattulan kylän Ristimäellä, Kaarinassa noin 4 km etäisyydellä Turun
Muhos Kirkonkylän osayleiskaavan muutos 2030 alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Muhos Kirkonkylän osayleiskaavan muutos 2030 alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
TAPANI ROSTEDT KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY SYSMÄ REKOLANVUORET TUULIVOIMALAPUISTON ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014
TAPANI ROSTEDT KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY SYSMÄ REKOLANVUORET TUULIVOIMALAPUISTON ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2014 Kansikuva: Kuva 1. Tielinjaukset voimalapaikoille ovat yleensä kivistä,
Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007
Hämeenlinna Hongisto Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 4 3.
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:
Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(8) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka
Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010
1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...
SUOMEN SAAMELAISPERÄISISTÄ PAIKANNIMISTÄ
Havaintoja ja keskustelua SUOMEN SAAMELAISPERÄISISTÄ PAIKANNIMISTÄ S aamelaisperäisten paikannimien tutkimus on suomalaisessa nimistöntutkimuksessa jäänyt melko vähäiselle huomiolle, huolimatta siitä,
VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan
1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola
1 RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola Tilaaja: Seppo Lamppu T:mi 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot...
Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lopen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4 Vanhat
LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.
Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari
Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...
KYRÖN SUURPITÄJÄN ASUTUKSEN SYNTY NIMISTÖTIETEELLINEN JA HISTORIALLINEN. Johdanto
KYRÖN SUURPITÄJÄN ASUTUKSEN SYNTY NIMISTÖTIETEELLINEN JA HISTORIALLINEN TUTKIMUS KYRÖN SUURPITÄJÄN ASUTUKSESTA KESKIAJALTA 1600-LUVUN PUOLIVÄLIIN Johdanto Nykyisen tietämyksemme mukaan suurin osa Suomen
VIRRAT Killinkoski asemakaavan muutos- ja laajennusalueen. muinaisjäännösinventointi 2009
1 VIRRAT Killinkoski asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
POHJANMAAN SYNTY ASUTUS JA VÄESTÖLIIKKEET ETELÄ-POHJANMAALLA KESKIAJALTA 1600- Tutkimussuunnitelma
POHJANMAAN SYNTY ASUTUS JA VÄESTÖLIIKKEET ETELÄ-POHJANMAALLA KESKIAJALTA 1600- LUVULLE. NIMISTÖTIETEELLINEN JA HISTORIALLINEN TUTKIMUS. Tutkimussuunnitelma Tausta Asutuksen synty on kaiken historian perusta.
Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011
1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan
Seitsemän suomalaista väestöä
Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen
VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015
1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...
Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa
Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:
Valkeakoski Itko 2 Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Hämeenlinna Lempäälä maakaasuputkilinjalla Kreetta Lesell 2007
F145171:1 Valkeakoski Itko 2 Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Hämeenlinna Lempäälä maakaasuputkilinjalla Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo Arkistotiedot 1. Johdanto
Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Heinäkuu 2009
Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Heinäkuu 2009 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com
Salo Teijon alue Kulttuuriperintökohteiden inventointi / KMO (00434)
Metsähallitus, metsätalous Jouni Taivainen Salo Teijon alue Kulttuuriperintökohteiden inventointi / KMO (00434) Osa A. Raportti. Metsähallitus Metsähallitus asianro 5869/41/2010 KUVAILULEHTI JULKAISIJA
Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:
Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(7) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka
TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011
TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...
PORNAINEN Hevonselkä
I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA