Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)"

Transkriptio

1 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin Seppo Liukko kotisivuilta Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa) Suomalaisen kulttuurin päivä Tarkoitukseni on selvittää Kalevala - kulttuurin historiallista taustaa. Onko Kalevalaisen kulttuurin todellista historiaa (esihistoriaa) mahdollisuus selvittää lähdetietojen pohjalta? Usein väitetään Kalevala - eepos on vain kirja. Kalevala - eepos ja Kalevala kulttuurin todellisuus? Kuka yrittää selvittää Kalevalaisen kulttuurin historiaa, ottaa vaikean tehtävän. On vaikea konkretisoida Kalevala eepoksen historiallista taustaa. Onko se nykytietämyksen perusteella mahdollista tutkia? Yleensä sanotaan, että Kalevalaista historiaa - tai mitään Kalevalaista suomalaisten esihistoriaa ei ole olemassa. Tutkimuskysymykset: Onko Kalevala Kirja vain mytologiaa, ilman mitään historiaa? Onko se vain jotain tutkimatonta varhaisaikojen suusanallista epiikkaa (kertomarunoutta)? Mitkä voisivat olla ne syyt tai tarpeet, että Kalevala- kulttuuria olisi tarvittu jo kivikauden ajoista alkaen? Kalevalan käsittelyssä käytetyt määritelmät yleensä poissulkevat tavallaan historianäkemyksen, kun puhutaan mytologiasta tai myyteistä. Mytologia: Myyttien tutkimusta. Myytti: Taianomainen, tarina, satu. Onko Kalevala - kulttuuri, jopa perätön juttu?

2 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 2 / 38 Onko Kalevala vain kirja? Mitä peräisin? Onko se Elias Lönnrotin kirjoittama? Mihin sellainen suomalaisten tarina voisi perustua? - ei kai sellainen voi olla tyhjästä syntynyt (yli säettä SKVR- arkistoissa)? SL väite: Suomalaisten Kalevala - kulttuurilla on ollut niin vahva ja pitkäaikainen esihistoriallinen tausta, että se on säilynyt vieraan vallan vaikutuksen yli, vaikka puhdasoppisuuden yhtenä tavoitteena oli Kalevalaisen kulttuurin kitkeminen (asiasta mm. Vahtola 2004:160, Suomen Historia). Kalevala - kulttuuri ei ole yksistään myytti. Tässä artikkelissa esitetään evidenssiä, miten, milloin ja missä Kalevala - kulttuuri on mahdollisesti syntynyt ja vaikuttanut suomensukuisten väestöjen henkisenä elementtinä. Mikä on todellisuus Kalevala myyttiin, onko Kalevala aikaa ollut suomalaisilla väestöillä? Onko Kalevala kulttuuria ollut esihistoriallisena aikana, ennen ruotsinvaltaa ja ennen Kalevala - kirjan kirjoittamista? Näyttö: Historiallisen ajan Kalevalaisuus on varmasti perusteltavissa mm. kirjallisten tietojen avulla (esimerkkejä tässä artikkelissa). Kalevalaisen kulttuurin esihistoriaa on tarkasteltava poikkitieteellisesti mm. jatkuvuusteorian, arkeologisten kulttuurien, genetiikka ja etymologiatutkimusten kautta, jolloin on mahdollista selvittää suomensukuisten laajan alueen ja jatkuvuusteorian suuri merkitys Kalevalaisen kulttuurin muodostumiseen ja muuttumiseen metsästäjien ajan jälkeen, maanviljelyn ja kristinuskon vaikutusten vuoksi. Onko olemassa suomalaisten Kalevalaista esihistoriaa? Voitaisiinko Kalevala - kulttuuria tutkia nykyisen esihistorian, arkeologian, genetiikan, kielitieteen, paikannimistötutkimuksen ja muiden tutkimustulosten pohjalta? Kuinka vanhaa Kalevalaisuus on? - Onko kirjallisia lähteitä? Historiallisia dokumentteja todella löytyy, joten on mahdollista todentaa Kalevala kulttuurin olemassa olo ainakin historiallisena aikana luvuilla.

3 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 3 / 38 Suomalaisten Kalevala - tutkijat mm. Kuusi Anttonen toteavat mm. tyylitutkimuksensa avulla että arkaaisin osa Kalevala kerronnasta viittaa jopa metsästäjäkulttuurien aikaan ja Kalevalamittainen kerronta viittaisi vielä kantasuomalaiseen aikaan, eli kaskiviljelyn aikaiseen kyläkulttuurin esihistoriaan. Muitakin esihistoriaan liittyviä tutkimustuloksia on olemassa, joita on sovellettavissa Kalevalaisen historian selvityksessä. On olemassa myös joitakin kansainvälisiä kronikkatietoja, jotka viittaavat Kalevala kulttuurin olemassaoloon, ajalta ennen kirjoitettua historiaa. Kronikkatieto on suullisen muistitiedon perusteella kirjoitettua perimätietoa, joka on aina tarkistettava. Kalevalainen perimätieto on näitä artikkelissa mainittuja kronikkakirjoituksia huomattavasti vanhempaa ja kirjoitettu pääsääntöisesti talteen vasta luvulla. Kuitenkin myös Kalevalaisen runouden keräysaineisto sisältää itsessään hyvin vanhaa suomensukuisten suullista perimätietoa, mutta sen tulkitseminen nykyajassa, näistä kuvaannollisista ajatuksista, on tietenkin lähes mahdotonta. Kalevalaisen esihistorian ns. kirjoittamatonta historiaa on siksi tutkittava eri tieteen alojen, vertailevien metodien avulla. Tällaista vertailutietoa tarjoavat mm. arkeologia ns. faktatietojen pohjalta sekä väestöliikkeisiin kytkeytyvän tiedon perusteella. Uusimpana geenitutkimukset, joissa on selvitetty eri väestöjen vanhimman geneettisen haplotyyppien markkereita, jotka osaltaan selvittävät tapahtuneita väestöliikkeitä ja siten myös näiden väestöjen mahdollisten uusien kielien ja elinkeinojen vaikutusta alkuperäisten väestöjen aikaisemmin puhumaan kieleen. Tällöin on mahdollista selvittä mm. lainasanojen siirtymissuuntaa ja lainasanojen merkitystä kieleen, sekä näiden muutosten ajankohtaa (terminus ante quem). Samalla on mahdollisuus perustellusti selvittää murteiden syntymistä sekä onko tapahtunut ko. väestölle kielenvaihto. Näillä edellä mainituilla seikoilla on huomattavaa merkitystä myös Kalevalaisen kulttuurin esihistorian tarkastelussa. Myös kielitieteen viimeisimpien etymologia - tutkimustietojen perusteella, voidaan tarkastella suomensukuisten Kalevala- ajan elinkeinon muutoksia ja murteiden kehittymistä, mikäli puhuttu kieli ei vaihtunut. Sillä luotettavaa etymologista näyttöä on olemassa mm. lainasanaston iästä ja paikannimistön muodostumisesta.

4 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 4 / 38 Tässä artikkelissa tuodaan esiin mm. miten nykyinen paikannimistö liittyy Kalevalaiseen suomensukuisten kulttuuriin jo n vuotta ennen ajanlaskua. Onko Kalevala - kulttuuri suomensukuisten esihistoriaa? Kalevalainen kulttuuri on yksinomaan suomensukuisten (laajalta) alueelta alkanutta suomenkielistä kulttuuria. Kalevala - kulttuurin historiaselvitystä (SL): Mikä olisi Kalevalaisuuden lähtökohta? Tässä artikkelissa perustellaan Kalevala-ajan alkaneen jo metsästäjien aikana. Tutkijoiden mielipiteet Kalevalan vanhimman osan arkaaisuudesta osoittavat, että Kalevala aika on vanhempaa ainesta, kuin tunnettu Gilgames - eepos. vertailu myöhemmin (Gilgames- eepos; maanviljely - kaupunki kulttuurin ajalta- Uruk) KALEVALA kaudet (Kalevala tutkimus) KALEVALAINEN TYYLIKAUSI. Prof. Matti Kuusen käyttöönottama termi kaudesta, jonka henkinen kansanperinne tyylipiirteiltään ja tendensseiltään eroaa muiden tyylikausien perinteestä (vrt. arkaainen esisuomalainen tyyli: on vanhin tyyli joka on ajoitettavissa ajalle ennen maanviljelyä Euroopassa). Prof. Matti Kuusen vuoden 1949 väitöskirja Sampo-eepos > Kalevala Kulttuurin Historiatutkimus. Kalevalaisessa runoudessa erotetaan (tutk.perust.): 1-esisuomalainen (kalevalamitan syntyä varhempi) 2-varhaiskalevalainen (Suomeen muuttoa varhempi) (SL: Suomeen muutto? Tarkennus nykytiedoilla; uutta tietoa suomensukuisten jatkuvuusteoriasta, mm. Kayser-Lao, Rees-Frost, Takala) 3-sydänkalevalainen (ristiretkiä varhempi Kalevalamitta), 4-keskiajankalevalainen (uskonpuhdistusta vanhempi), sekä 5-myöhäiskalevalainen (uuden ajan alun) tyylikausi.

5 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 5 / 38 Aluksi artikkelin tiivistelmä ja Kalevala- ajan ajoitushypoteesi (jatkuvuusteorian pohjalta) Kalevala- aika, Seppo Liukko Suomensukuisten väestöjen väestöliikkeistä, etymologista ja genetiikasta uutta tietoa, jonka perusteella on tehtävissä alla oleva Kalevala aikajana (verrattuna esim luvun tietoihin). 1) Arkaainen Kalevala aika, metsästäjä- kalastajien arkaainen tyyli, mahdollisesti jo eaa. aikana, laajan alueen suomensukuisen - kielisen väestön käytössä - suomensukuisten jatkuvuusteoria, arkaainen osa jatkui Suurriistan metsästyksestä, metsästykseen ja Kampakeramiikan ajoille saakka (todennus; Arkeologia genetiikka väestöliikkeet - folklore tyyli) 2) Kaskimaanviljelyn talonpoikainen Kalevala - aika alkoi n eaa. vasarakirvesgermaanien maanviljely ja esigermaanin lainasanat suomensukuisten kieleen. Tällaista uutta ainesta on tullut Kalevalaiseen suomenkieliseen kulttuurin ensimmäisen kerran Itämeren suomen kielen alueella, on syntynyt uusi murre; varhaiskantasuomi > kantasuomeen (todennus; Etymologia arkeologia väestöt - kieli) 3) Kalevalanmitta aika n. 1500eaa (1200) jaa. Tämä on Kalevalamittaisen kerronnan itämerensuomalaista aikaa, kantasuomenkielisellä alueella (Baltia-Suomi) (tod. Kalevalan nimet vrt. etymologia - ja paikannimitutkimus) 4) Kalevala - ajan kriittiset ajat n jaa jaa. Keskiajan ruotsinvalta K. Vaasan ja - poikien uskonpuhdistuksiin saakka, talonpoikainen Kalevala kulttuuri ahtaalla (tod. historiallista tietoa mm. M. Agricola) 5) Kalevala ajan päättyminen, Kultakausi n suomalaisten oppineiden ja pappien Kalevalaisen aineiston keräily alkoi, tieto Kalevalaisesta kulttuurista säilyi. Myöhemmin tapahtui (1700-luvulla) myös suomalaiselle aatelistolle herääminen suomalaisuuteen, pääasiassa

6 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 6 / 38 Kalevalaisen esihistoriakerronnan kautta (ks. Anjalan liitto- suomalaisuus). (Todennus; Kalevala SKVR keräykset, ennen Kalevalaa, ja huomattavasti enemmän kuin Kalevala- kirjassa. Kalevala on muutakin kuin kirja, mm. SKVR:n säettä). Tämän edellä olevan aikajana tapahtumien todentamiseen ja ajoitukseen liittyen esitetään artikkelin asiasisältö ja - lähteet ko. (SL:n) väitteen- eli todennäköisen Kalevala- ajan perustelemiseksi. Yleisesti: FOLKLORE on perimätietoa Folklorella tarkoitetaan henkistä kansankulttuuria yleensä ja etenkin suullista perinnettä; nimitys johtuu englannin sanoista folk, "kansa" ja lore, "perimätieto". Folklore on kulttuuriviestintää: sen sanoma voi välittyä sekä pystysuoraan sukupolvelta toiselle että vaakasuoraan sosiaalisissa ryhmissä tai maantieteellisiltä alueilta toiselle. Kalevalainen perimätieto on suomensukuisten väestöjen laajan alueen viestintää alueelta toiselle. Kalevala kulttuurin aika (perimätieto) Esihistoriassa: Kalevala aika on pääteltävissä tosiasioiden pohjalta (väite- hypoteesi) *Arkaainen Kalevala aika (suom.kiel.) kerronta Suurriistan metsästäjien jälkeinen aika, n eaa. saakka, Kivikauden - Kampakeramiikan ajan suomensukuisten metsästyskulttuurin aikaa, jatkuvuusteorian mukaisten suomensukuisten laajojen alueiden välistä suullista viestintää.

7 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 7 / 38 Itämerensuomen alueella - uutta kulttuuria saapui vasarakirvesgermaanien välityksellä, samassa yhteydessä Baltiaan ja Suomeen saapui maanviljely. Maanviljelyn ja esigermaanikielten yhteisvaikutuksesta mm. Kalevalaiseen nimistöön siirtyi n eaa eaa. aikana esigermaanin lainasanoista muodostuneita nimiä - ja paikannimiä (Baltia ja Suomi). Kalevalaisten kyläyhteisöjen muodostuminen Lounais - Suomeen kaskiviljelyn alkuajoilla. Kalevalamittainen korkeatasoisempi kerronta muodostui ja otettiin käyttöön Itämeren suomensukuisten kaskiviljelyalueilla n eaa jaa. Pakanallisen ajan kyläyhteisön talonpojat harjoittivat Kalevalaisia menoja, jotka olivat silloin vielä kansanuskon henkisessä merkityksessä, keskiajan lopulle saakka. Tästä on historiallisesti merkittävänä mainintana mm. M. Agricolan toteamat kaskiviljelijä kalevanpojat, jotka ovat jo pronssikaudellta alkaen harjoittaneet kaskiviljelyä Suomessa. Kalevalaisuus on ollut talonpoikaista kyläkulttuuria jo pronssi- rautakauden kylien muodostumisesta alkaen. Historiassa: Kalevalan olemassaolo on todistettavissa (lähdeaineistoa): Kalevalaisuus vieraan vallan alle; Kalevalamittaisen loitsujen käyttö talonpoikaisväestön Kalevalaiset menot jatkuivat ruotsinvallan aikana luvulle saakka, vähentyen jatkuvasti. Kristillinen vaikutus; Kalevalaisten pyhien paikkojen (pakko-) lahjoitukset kirkolle (FMU) Puhdasoppisuuden vaikutus, Kalevalaisuus kuolemantuomiolla uhalla kiellettyä toimintaa, Kalevalamittaiset runot ehtyivät, viimeisin on luvulta oleva Elinan Surmaruno Vesilahdelta (Liukko - Laukko- Suomela ks. tarkemmin Seppo Liukko kotisivut). Kalevalaisuus siirtyi Raja- Karjalaan turvaan ruotsinvallan keskuksien ympäriltä luvulla. Kalevalaisuus suomalaisuuden pohjaksi; Kalevalaisuuden säilyminen keräysaika, näitä seurasivat kansallistunteen muodostumisen ja taiteen kultakausi. Muinaissuomalainen Kalevalainen nimistö on myös todellista paikannimistöä - ja nimistöä nykyisissäkin kartoissa Suomessa ja Liettuassa (mm. Liuko- Lauko- nimistö)

8 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 8 / 38 Artikkelin perusteet väitteelle, että Kalevala - kulttuuri on ollut todellista suomensukuisten viestintää kivikaudelta alkaen. Onko Kalevalaisen kulttuurin perimätiedossa yhtymäkohtia todellisuuteen? Onko paikannimistö yksi mahdollisuus tutkia Kalavalaista aikaa? Miksi jokin nimi on ajoitettavissa, etymologisesti? Miksi jokin paikannimistö voidaan tunnistaa tapahtuneeksi esim vuotta ennen ajanlaskua? Onko tällaisia Kalevalaisia nimiä ja paikannimiä olemassa (sukuniminä tai nykykartoissa), jotka esiintyvät myös Kalevalaisessa kerronnassa? Tällainen yhtymäkohta, joka on tutkittavissa, on kaskiviljelyn aloituksen aika. Koska silloin suomensukuisten alueelle on saapunut uusi vieraskielinen kulttuuri, joka on samalla levittänyt maanviljelyä n eaa. aikana. Tämän Baltiaan ja Suomeen saapuneen vasarakirveskulttuurin kieli oli esigermaani. Tarkemmin sanottuna nämä olivat tulijat (miesrymien migraatiot) kaksikielisiä osasivat suomensukuisia kieliä ja esigermaania. Kieli ei vaihtunut. Mutta, näiden esigermaanin lainasanoista on suomensukuisten kielien alueella muodostunut sellaisia muinaissuomalaisia nimiä, jotka kytkeytyvät Kalevalaiseen nimistöön ja ovat pohjaltaan esigermaanisia lainasanoja. Kalevalainen kulttuuri ja vasarakirveskulttuurit ovat olleet Suomessa samanaikaista tapahtumaa Vasarakirveskulttuurien esigermaanikielen vaikutus todellisen paikannimistöön ja samalla Kalevalaiseen nimistöön on todettavissa etymologiatutkimuksilla, lainasanaston siirtymisajankohtien perusteella. Samanaikaisuus on todettavissa myös paikannimistötutkimuksen metodien ja genetiikan viimeisimpien tutkimustuloksien avulla, kun näitä tietoja samalla verrataan ja yhdistetään todellisiin arkeologisiin tutkimustuloksiin. Kalevala- kulttuurin aikaisempi olemassaolo ja vasarakirveskulttuurien saapuminen näille Kalevalaisen kulttuurin suomensukuisten alueille Baltiaan ja Suomeen, on nähtävissä genetiikka-, arkeologia- ja etymologiatutkimuksen lisäksi

9 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 9 / 38 myös yleensä suomensukuisten kielten muutoksien perusteiden pohjalta (esigermaanin lainasanat ja vaikutus mm. suomensukuisten väestöjen murteisiin, itämerensuomi: varhaiskantasuomi > kantasuomi jne..). Kalevalainen - kulttuuri on ollut olemassa vasarakirveskulttuurien saapumisen aikana, ja Kalevalaiseen arkaiseen kerrontaan on tullut myös uutta ainesta vasarakirveskulttuurien maanviljelyn alkuajoista alkaen mm. kaskiviljelyn vaikutuksesta. Kaskiviljelyn aloitus Suomessa on tapahtunut Kalevalaisena aikana, tämä on ko. kulttuurien yhtymäkohta, jonka kautta Kalevalaa on mahdollista tutkia. Kaskiviljely ja maanviljelysanasto liittyvät vasarakirvesgermaanien tuloon: -> Onko Kalevalassa esigermaanisia lainasanoja > nimiä /paikannimiä? Löytyykö Kalevalaisia nimiä, jotka ovat esigermaani- kielten lainasanoja. Tutkittavissa etymologisesti PERUSTELUT lähteitä (ks. asiantuntijoiden tutkimuslainaukset) Evidenssiä: Vasarakirveskulttuurit samanaikaista tapahtumaa, kuin Itämeren suomalaisten kantasuomalainen Kalevala- aika (n eaa.) Sanojen etymologia: Nykysuomen etymologinen sanakirja, prof. Kaisa Häkkinen mm. kaski; tuhka; äiti ; liuti* ovat (esi-) germaanisia lainasanoja (em. lainasanat kaskiviljelyn ajoilta). Paikannimistötutkimus: Prof. Eero Kiviniemi 1974:78. Paikannimistötutkimuksen professori Kiviniemi on vuonna 1974 maininnut, että Suomesta voisi olla mahdollista löytää kaksi - kolmetuhatta vuotta vanha suomalaisten käytössä ollut nimi Vanhimpien kylien muodostumisajat (Ajan ammoisen oloista, 2008:180): Vanhimmat kylien nimet Suomessa (Baltia) ovat pronssikaudelta (prof. Unto Salo)

10 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 10 / 38 Lainasanapohjaiset paikannimet (ikä): Paikannimistö jotka ovat muodostuneet suomenkielisten käyttöön esigermaanisista lainasanoista, esim. iu- diftongin sisältävät sanat, ovat vanhimpia vasarakirveskulttuurin aikaisia lainasanoja, jonka vuoksi ne ovat tutkittavissa etymologisesti ks. Liukolan kylä pronssi- rautakaudelta Nousiainen-Masku-Rusko (nyk. Vahto). Esigermaaniset lainasanat; Näiden lainasanojen lainanantajakieli voidaan yhdistää ns. vasarakirves- kulttuuriin, joka levisi Itämeren seuduille n ekr... Professori Kaisa Häkkinen Arkeologiatutkimukset, vasarakirveskulttuurit (= nuorakeramiikka): Alla arkeologien ja historiankirjoittajien määritelmä, milloin vasarakirveskulttuurit ovat tulleet Suomeen Baltian kautta n eaa. aikana (mm. Huurre / Vahtola) Kansanrunous (professorit Kuusi /Anttonen): Arkaainen Kaleva on metsästyskulttuurien ajoilta ennen aikaa 3000 eaa. KALEVALA - tutkimuksia -> lähteitä Arkaainen Kalevala kulttuuri (vanhin pohja Kalevalassa /SKVR) Turun yliopiston Kalevala- instituutin johtaja prof. Lauri Honko toteaa kirjassaan Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan SKS, 2001: 69 Kalevala vielä vanhempaa kuin Gilgames eepos (kuvaa Urukin aikaa n eaa. Ja kirjoitettu sumeriksi n eaa.): s.69: " Niinpä ikivanhana mainittu sumerilaisten Gilgames -eepos on tässä suhteessa uudenaikaisempi kuin Kalevala. Kalevalaisen perinteen ikä on vanhempi kuin sumerilaisten Gilgames- eepos, joka on n vuotta vanhaa kerrontaa.

11 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 11 / 38 Kalevala kirjallisissa lähteissä Kirjallisia lähteitä Kalevalaiseen historiaan Vanhinta Kalevalaan liittyvää kirjallista kronikkatietoa löytyy 600-luvulta mm. Beowulf ja Widsith, joissa on tallennettua / kirjattua tietoa suomalaisista ja milloin suomalaiset on yhdistetty Kalevala kulttuuriin. (Vrt. Tacitus v. 98 tiesi vain sisämaan metsästäjä hämäläiset eli Fennit / Finnit). Widsith- säkeet Exeterin tuomiokirkon katedraalikirjastosta (MS 3501, ff84b-87a) Englannista kertovat rautakauden ajan Kalevala kulttuurista. Alla mainittu kirjallinen tieto Kalevala- kulttuurista Suomessa tarkoittaa, että on ollut muidenkin kuin suomalaisten tuntemaa Kalevalaisuutta olemassa, jo ainakin 600- luvulla. Angolosaksisessa muinaisrunossa on ajalta n. 600 jaa. merkittynä mm. : "Ja Caelic hallitsi finnejä" (rannikon kaskimaanviljelijöiden katsottiin jo n luvulla olevan Kalevala- kulttuurin hallitsemia) sekä toisessa kohdassa scridefinnit (sisämaan hiihtohämäläiset = ei maanviljelijät). Widsith - runon säkeessä 20 ja 76 mainitaan Caelic sekä säkeessä 79 scridefinnit. Tässä finnit ovat Lounais- Suomalaisia pääasiassa rannikon kaskimaanviljelijöitä (ks. Museoviraston kartta vasarakirveskulttuurien alueet Suomessa - myöh.). Vrt. kuten Mikael Agricola 1551 mainitsee Calevanpojat olivat kaskiviljelijöitä. Novgorodin tuohikirjoitus ja Mikael Agricola Kalevala aika ollut jo ns. laajan alueen suomensukuisilla ennen vasarakirveskulttuurien saapumista, ainakin Kampakeraamisella ajalla (tästä myös tarkemmin myöhemmin)

12 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 12 / 38 Toinen kirjallinen Kalevalan liittyvä löytö on luvulta Novgorodin suomalaisalueilta. Kalevalainen ns. salamaloitsu on tuohikirjeessä nro 292. Kirjoitettu Novgorodin slaavin kyrillisin kirjaimin, mutta kieli on vepsäläisten (ks. mm. vepsän viidennes) Kolmanneksi myös piispa Mikael Agricola toteaa Kalevalaisuuden (ennen Kalevala kirjaa). Kalevalainen kansanusko oli hämäläisten jokapäiväistä elämää, vielä 1551 Davidin Psalttarissa mainittu hämäläisten eli Kalevalaisten "epäjumalien" luettelo mm. Calevanpojat. Kalevalainen kansanusko oli talonpoikaisiin menoihin liittyvää toimintaa keskiajalla (mm. Vahtola, Suomen Historia). Kaski- maanviljelyelinkeinon liittyminen Kalevalaiseen kerrontaan (maanviljelyn tuloajoitus) Vasarakirvesgermaanit eaa., levittivät maanviljelyä ja indoeurooppalaisen esigermaanin lainasanoja suomensukuisten väestöjen alueelle. Tutkijoiden lausumia: Arkeologia: Torsten Edgren tulkitsi jo vuonna 1970, että vasarakirveskansa Suomeen tullessaan muodostui maanviljelijöistä, mutta ei ehkä suuremmin karjankasvattajista (Savon Historia I, Esihistoria, Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander1988:91-95). Historia: Jouko Vahtola (lainausta lyhennetty)

13 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 13 / 38 maahanmuuttajat nuorakeraamiset eli vasarakirveskulttuurin kautena eaa. aiheuttivat Suomen lounais- osissa voimakkaan muutoksen, suorastaan käännekohdan... toivat kielessään indoeurooppalaisia lainasanoja. Kehittyvään suomenkieleen tuli maanviljelyyn ja karjanhoitoon viittaavia sanoja, kuten, kaski, kasvaa, itää, huhta (kaski), siemen, ohra, puuro, ja mm. härkä. Sanat edellyttävät kaskeamista ja karjanhoitoa. Tarkemmin Prof. Jouko Vahtola, Suomen Historia 2004: Mikael Agricola (maininta vahvistaa, että kaskiviljelyajan Kalevanpojista on historiallinen maininta ennen Kalevala kirjaa) Agricolan kirjoituksessa on tämän artikkelin kannalta myös merkittävä maininta Kalevanpojista. Se on viittaus Kalevanpoikiin eli Kalevalaisiin kaskiviljelyajan hämäläisiin. Tässä alla mainitussa Mikael Agricolan vuoden 1551 kirjoituksessa Calevanpoikien metsänkaato, kaskenpoltto ja niittyjen viljely, kuvaa vanhaa kaskiviljelyyn liittyvää Kalevala aikaa: "Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Calevanpoiat Niittut ia mwdh löit." Kirjoitus viittaa samalla kaskiviljelyyn ja Kalevanpoikiin eli Kalevala - kulttuuriin Kaskiviljely aloitus Suomessa ja Baltiassa 3000 / 2500eaa. > 1500 jaa. (MA kirjoittanut tekstin vuonna 1551 Psalttari teoksessaan): KALEVANPOJAT OLIVAT KASKIVILJELIJÖITÄ

14 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 14 / 38 Kalevalainen aika ja kaskiviljelyn aloitus ovat samanaikaista tapahtumaa: Kaskiviljelyn aloittaminen tapahtui vasarakirveskulttuurien eli nuorakeramiikan aikana Suomessa ja Baltiassa Alla lainaus Viron esihistoriasta, prof. Aivar Kriiska, 2007: Pohjois- Viron nuorakeraamisilta löytöpaikoilta mm. järvien rannoilta ja soista on löydetty ohran ja vehnän siitepölyä, joka on ajoitettu n. vuoteen 2000 eaa. Prof. Aivar Kriiska 2007: Nuorakeramiikan vasarakirvesajan esigermaaninkielisiä miesryhmiä muutti Baltiasta Viron kautta Suomeen n eaa. Ks. kartta nuorakeramiikan eli vasarakirveskulttuurin aikaisen maanviljelyasutuksen laajuus Suomessa, Museovirasto.

15 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 15 / 38 Maanviljelyn aloitusalueet Suomessa = ns. maanviljelyn Kalevala - kulttuurin alueet Siitepölyanalyysi osoittaa, että myös Turun alueella on viljelty viljaa jo 4000 vuotta sitten. Tässä paikannimistön tutkimukseen ja arkeologiaan nojautuva tutkimus kysyy " keitä olivat nämä kaskeajat silloin jo ns. Kiukaisten kulttuurin aikana?" Tällaisen kysymyksen esittää suomenruotsalainen paikannimistötutkija Kurt Zilliacus kirjasssa "Finska skären", ks. HS. fi - Kirjat, Virolaiset Kalevalaa vastaavat kansanrunojen, mm. Kalevipoeg - eepoksen lähes kalevalamittaisen runomitan säkeet kertovat näistä kaskimaanviljelijöistä ja Kalevanpoikien vierailuista Suomessa (Viron sankarieepos, Kreutzwald,1862, mm luvut). Miten perimätieto kertoo vanhemmista ajoista? Kalevalamitta on ollut käytössä jo itämerensuomen aikana (Ks. alla professori tason tutkijat) Kalevalamittaisen kerronnan/ - loitsuamisen ikä on noin vuotta (Balttia oli silloin vielä suomensukuisten - kielien aluetta). Kalevalamitta on muodostunut n eaa.: Prof. Pertti Anttonen ja Matti Kuusi, Kalevala Lipas, SKS, 1999 Kalevalamitta näyttää syntyneen myöhäiskantasuomalaisena aikana, vuotta sitten Ko. Kalevalamitta on kivikauden ajalla ollut erityisen korkeatasoinen hengentuote, sen kehitysaika on ollut ennen prof. Anttonen/Kuusi mainitsemaa myöhäiskantasuomalaista aikaa. Kalevalainen kulttuuri on levinnyt ns. kyläkulttuurina. Kalevalainen kulttuuri on ollut suomalaisten käytössä kalevalamittaisena kylien muodostumisen alkuaikoina Baltiassa ja mm. Länsi- Suomessa jo pronssikaudella (Prof. Unto Salo, Ajan ammoisista ajoista)..

16 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 16 / 38 Vanhin ns. arkaaisin osa Kalevalaista kerrontaa kuvaa metsästäjäkulttuurien aikaa, eli aikaa ennen maanviljelyä. Arkaaisin osa on mahdollisesti peräisin jo suurriistan metsästäjien prestiisiajalta tai sitä seuranneelta metsästäjien laajan alueen suomensukuisten alueelta n eaa., kuitenkin viimeistään *Kampakeramiikan ajalla eaa. Itämerenaltaan ympäristössä. Milloin ko. vanhin Kalevalaisuus olisi voinut alkaa? Vanhemman Kalevalaisen kulttuuriajan selvittämiseksi on tarkasteltava onko se mahdollista? Onko suomensukuisten kieli riittävän vanhaa? Kalevalaan liittyvät vertailevat tiedot on mahdollista tarkentaa arkeologia- ja geeni- ja muiden tieteiden avulla. Tähän vastaa mm. suomensukuisten jatkuvuusteoria. Suomensukuisia väestöjä on ollut ennen vasarakirves- kulttuureja Euroopassa, Suomessa ja Baltiassa ja ennen ko. kampakeramiikan aikaa Ks. Myöh. kartta suomensukuisten alueet 4500 eaa. Ja 900 jaa. Kampakeramiikkaa Tikkurilassa Kuva alla: Suomensukuisten aika n eaa. Tikkurilan Satomäki. Tämä on ollut aikaa hieman ennen vasarakirveskulttuurien vaikutusta. Arkaaista Kaleva - aikaa Suomessa.

17 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 17 / 38 Geneettiset ja arkeologiset tutkimukset osittavat: Suomensukuisten ovat Euroopan alkuperäväestöjä ja suomensukuisten jatkuvuusteoria on mahdollista Euroopan alkuperäisväestöjä ovat toisaalta Euroopan vaaleaihoiset suomensukuiset (the Finns) Alppien pohjoispuolella ja toinen "alkuperä" lähtee Alppien eteläpuolelta julkaistu hollantilainen tutkimus; Suomalaisista suurin osa polveutuu jo muinoin Suomen alueelle jääkauden jälkeen asettuneesta väestöstä (= suomensukuisten jatkuvuusteoria) Dr. M. Kayser, O. Lao* 2008

18 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 18 / 38 The map also identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns and other Europeans....The other is between Italians and the rest. This may reflect the role of the Alps in impeding free flow of people between Italy and the rest of Europe." Suomensukuisten jatkuvuusteoria Suomensukuiset ovat Euroopan alkuperäväestöjä Määritelmä vahvistaa samalla suomensukuisten jatkuvuusteorian Euroopassa jääkauden jälkeisenä aikana laajalla -alueella ja sieltä Suomen alueelle n vuotta sitten. Suomensukuisten genetiikka peräisin Ukrainan - refugin suurriistanmetsästäjien Tat C / N1c ja R1a pohjalta SUOMESSA: arkeologisten tutkimusten perusteella on todettu, että Lahden Ristolan / Orimattilan kivikautisilla alueilla asuneet ovat saapuneet arkeologisten vertailutietojen perusteella etelästä Kundan kulttuurin suomensukuisten alueelta Ks. mm. väitöskirja, Hannu Takala Suomen kielen professori Pauli Saukkonen Suomensukuiset ovat alkuperäisasukkaita (LGM) "Baltia, Suomi, Venäjän Karjala ja Skandinavia ovat ainoita maita, jotka ovat saaneet koko väestöpohjansa varmasti vasta jääkauden jälkeen, ja se näkyy myös itämerensuomalaisessa kielellisessä erillisyydessä (Viitso 2000). Eivät sinne rynnänneet ensimmäisinä eteläisen Euroopan ihmiset, vaan heidän edellään jään reunan läheisyydessä eläneet (suomensukuiset). Alkuperäisväestö on ja elää tutkituissa geenilinjoissa ja sen alkuperä voidaan jäljittää. "Tuntematonta" väestöä ei ole enää olemassakaan, ei siihen voida vedota, sillä genetiikka on antanut kaikille nimet. Professori, Pauli Saukkonen 2006:107

19 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 19 / 38 On samalla lausuma suomensukuisten jatkuvuusteoriaan Eurooppalaisten suomalainen alkuperä- Kalevalaisen kulttuurin juuret Juuri ilmestynyt tutkimus ja sen kartta Euroopasta osoittaa selkeästi, että suomensukuisten vaaleus on ulottuu vieläkin yli jääkauden maksimin ja sen jälkeiselle jäänjättöalueelle pohjoiseen, Ukrainan refugista: Tutkimus Jonathan Rees* 2002 ja kartat 1 ja 2; 1) Peter Frost 2006; vaaleasilmäisten alueet Euroopassa (sinisilmäiset suomalaisia) 2) Peter Frost 2006; vaaleahiuksiset alueet Euroopassa). *Tutkimus Prof. Jonathan Rees, University of Edinburg (BBC News, WORLD EDITION): Researchers predict the last truly natural blonde will be born in Finland the country with the highest proportion of blondes. Vaaleat hiukset (blondit) Euroopassa: Tässä huomattava lähtökohta, alkuperäiset suomalaiset metsästäjäväestöt (n. 75% eurooppalaisten genetiikasta) levittäneet geneettistä vaaleutta Eurooppaan neoliittisen vallankumouksen aikana tulleille indoeurooppalaisille (joiden genetiikkaa on n. 25% eurooppalaisissa (S. Pääbo, Cavalli- Fortza).

20 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 20 / 38 Alla kartta 1. prof. P. Frost Vaaleat hiukset: Eniten Suomessa ja Skandinaviassa, jossa alkuperäisten suomensukuisten geneettinen osuus väestöstä on edelleen vahvinta Euroopassa. Tästä kuvasta näkyy parhaiten se, että indoeurooppalaisten tummempi geenistö on neoliittisen vallankumouksen aikana työntynyt vaaleaihoisten (-hiuksisten) metsästäjien alueille. Vanhan Ukrainan refugin suomensukuisten vaalea väestö on siirtynyt kohti pohjoista, kuten suomensukuisten kielten puhuma-alueetkin. Vaaleimmat alueet ovat Suomessa ja Keski-Ruotsissa, jonne suomensukuisten geenistö on jäänyt vallitsevammaksi perustaksi jääkauden maksimin jälkeisen ns. suomensukuisten jatkuvuusteorian mukaisesti. Lähialueet mm. Baltia, Skandinavian eteläosat ovat edelleen n %:sti vaaleita.

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen Suomalaisten alkuperä jatkuvuusteoria, kirj. Seppo Liukko, koonti 1996-2011 Sivu 1 / 61 Suomalaisten alkuperä- ja jatkuvuusteoria: Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta,

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Liukko- nimitutkimus ja perusteet, Seppo Liukko, vers. 31.01.2011 Sivu 1 / 203 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden

Lisätiedot

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko Euroopan alkuperäväestöjen kielenvaihto, tarkastelu mm. suomen ja baltin kielet, Seppo Liukko Sivu 1 / 31 Liittyy Liukko- nimitutkimukseen, ks. Seppo Liukko kotisivut Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n.

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. 2500 eaa. alkaen (Karttapaikan käyttölupa nro: 317/MML/08 Seppo Liukko). Liukko- Luikko-

Lisätiedot

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo

Lisätiedot

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut Sivu 1 / 374 Paluu Seppo Liukko kotisivulle Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Seppo

Lisätiedot

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko Liukko- sukuvaakuna LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko 20.08.2011 nimitutk. päivitys- Seppo Liukko 1 Liukko sukuseuran sukukokous Kerimäki 20.8.2011 (ed. Keuruu 22.8.2009) Liukko nimitutkimuksen

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 315 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 329 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages):

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages): Haplogroup N -Subclades- ISSOG 10.08.2012 (Lis-27.10.2012) p. 1 / 6 Y-DNA N Haplogroup and its Subclades (ISOGG last version 10.08.2012) N- haplogroup on suomensukuisten miespuolisten väestöjen geenijatkumo

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Luettelo + kartat + kuvat lisää Liukko nimihistoriaa tutkimus (netti) Seppo Liukko koonti PowerPoint + kotisivut 28.8.2013 1 Liukko paikannimistö matkat+kuvat

Lisätiedot

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010)

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) * Tämä kirjoitus on omistettu Aslak Aikion (1963 2009) muistolle. Johdanto Kysymys saamelaisten alkuperästä ja

Lisätiedot

KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto

KATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.

INVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut. INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0.

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Laulu kulttuurisen kommunikaation muotona Ihmisellä on atavistisessa muistissa

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

NIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo

NIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo NIMIARKISTO SUKU 2017 Helinä Uusitalo 16.3.2017 Nimiarkiston aineistot Systemaattinen paikannimien keruu alkoi v. 1915. Kokoelmat: paikannimikokoelmat henkilönnimikokoelmat asiakirjanimikokoelmat karttakokoelmat

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko Sukututkimusta ja suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla DNA- on kuin ihmisen viivakoodi tietoja menneisyydestä; perimästä, esivanhemmista klaaneista/klustereista ja suvusta VANTAAN ROTARYKLUBI

Lisätiedot

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti

Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Kalevalainen tutkimus ja web? Lauri Harvilahti Lönnrotin Kalevala (1849) Suomen Kansan Vanhat Runot SKVR (1908-1997) SKVR-korpus (2007) Lönnrotin Kalevala ja osa Suomen Kansan Vanhojen Runojen xml-korpuksesta

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA PETRI MINKKINEN KARJALA SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISISSÄ SUHTEISSA Karjala-kysymystä tarkastelevassa kirjassaan Petri Minkkinen selittää sen maailmanlaajuisen viitekehyksen, joka luo puitteet keskustelulle

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 ESIRAPORTTI Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Kustantaja:

Lisätiedot

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. A r k e o l o g i p ä i v ä t 2005 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2005 Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa Toimittaneet:

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia.

Esi-isien palvonta oli keskeisellä sijalla. Kuolleet jatkoivat kalmistossa elämää ja seurasivat kylän tapahtumia. USKONTO SUOMESSA SUOMALAISTEN MUINAISUSKO Monia jumalia, joista jokaisella oli oma hallinta-alueensa. Hämäläisten jumalia olivat: Tapio metsä Ahti vesi Turisas sota Ukko Ylijumala ilma, ukkonen, maan kasvu

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan

Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan lektiot Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan Mikko Heikkilä Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 23. elokuuta 2014 Asioiden ajallinen tapahtumajärjestys eli kronologia

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Leena Lehtinen 30.8.2014

Leena Lehtinen 30.8.2014 Rokuan ympäristön muinaisjäännökset mitä ne kertovat varhaisimmasta historiasta suurelle yleisölle Leena Lehtinen 30.8.2014 Inventoinnit (suurin osa löytyy Mj-rekisterin hankerekisteristä). Näiden lisäksi

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin havaintoja ja keskustelua Tampere saamelainen koskiappellatiivi Johdanto Nimen Tampere tähänastiset selitykset ovat tukeutuneet pääosin skandinaavisiin kieliin. Esitän seuraavassa kuitenkin Tampere-nimelle

Lisätiedot

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Siuntio Myrans Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät

Lisätiedot

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot