Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)"

Transkriptio

1 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin Seppo Liukko kotisivuilta Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa) Suomalaisen kulttuurin päivä Tarkoitukseni on selvittää Kalevala - kulttuurin historiallista taustaa. Onko Kalevalaisen kulttuurin todellista historiaa (esihistoriaa) mahdollisuus selvittää lähdetietojen pohjalta? Usein väitetään Kalevala - eepos on vain kirja. Kalevala - eepos ja Kalevala kulttuurin todellisuus? Kuka yrittää selvittää Kalevalaisen kulttuurin historiaa, ottaa vaikean tehtävän. On vaikea konkretisoida Kalevala eepoksen historiallista taustaa. Onko se nykytietämyksen perusteella mahdollista tutkia? Yleensä sanotaan, että Kalevalaista historiaa - tai mitään Kalevalaista suomalaisten esihistoriaa ei ole olemassa. Tutkimuskysymykset: Onko Kalevala Kirja vain mytologiaa, ilman mitään historiaa? Onko se vain jotain tutkimatonta varhaisaikojen suusanallista epiikkaa (kertomarunoutta)? Mitkä voisivat olla ne syyt tai tarpeet, että Kalevala- kulttuuria olisi tarvittu jo kivikauden ajoista alkaen? Kalevalan käsittelyssä käytetyt määritelmät yleensä poissulkevat tavallaan historianäkemyksen, kun puhutaan mytologiasta tai myyteistä. Mytologia: Myyttien tutkimusta. Myytti: Taianomainen, tarina, satu. Onko Kalevala - kulttuuri, jopa perätön juttu?

2 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 2 / 38 Onko Kalevala vain kirja? Mitä peräisin? Onko se Elias Lönnrotin kirjoittama? Mihin sellainen suomalaisten tarina voisi perustua? - ei kai sellainen voi olla tyhjästä syntynyt (yli säettä SKVR- arkistoissa)? SL väite: Suomalaisten Kalevala - kulttuurilla on ollut niin vahva ja pitkäaikainen esihistoriallinen tausta, että se on säilynyt vieraan vallan vaikutuksen yli, vaikka puhdasoppisuuden yhtenä tavoitteena oli Kalevalaisen kulttuurin kitkeminen (asiasta mm. Vahtola 2004:160, Suomen Historia). Kalevala - kulttuuri ei ole yksistään myytti. Tässä artikkelissa esitetään evidenssiä, miten, milloin ja missä Kalevala - kulttuuri on mahdollisesti syntynyt ja vaikuttanut suomensukuisten väestöjen henkisenä elementtinä. Mikä on todellisuus Kalevala myyttiin, onko Kalevala aikaa ollut suomalaisilla väestöillä? Onko Kalevala kulttuuria ollut esihistoriallisena aikana, ennen ruotsinvaltaa ja ennen Kalevala - kirjan kirjoittamista? Näyttö: Historiallisen ajan Kalevalaisuus on varmasti perusteltavissa mm. kirjallisten tietojen avulla (esimerkkejä tässä artikkelissa). Kalevalaisen kulttuurin esihistoriaa on tarkasteltava poikkitieteellisesti mm. jatkuvuusteorian, arkeologisten kulttuurien, genetiikka ja etymologiatutkimusten kautta, jolloin on mahdollista selvittää suomensukuisten laajan alueen ja jatkuvuusteorian suuri merkitys Kalevalaisen kulttuurin muodostumiseen ja muuttumiseen metsästäjien ajan jälkeen, maanviljelyn ja kristinuskon vaikutusten vuoksi. Onko olemassa suomalaisten Kalevalaista esihistoriaa? Voitaisiinko Kalevala - kulttuuria tutkia nykyisen esihistorian, arkeologian, genetiikan, kielitieteen, paikannimistötutkimuksen ja muiden tutkimustulosten pohjalta? Kuinka vanhaa Kalevalaisuus on? - Onko kirjallisia lähteitä? Historiallisia dokumentteja todella löytyy, joten on mahdollista todentaa Kalevala kulttuurin olemassa olo ainakin historiallisena aikana luvuilla.

3 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 3 / 38 Suomalaisten Kalevala - tutkijat mm. Kuusi Anttonen toteavat mm. tyylitutkimuksensa avulla että arkaaisin osa Kalevala kerronnasta viittaa jopa metsästäjäkulttuurien aikaan ja Kalevalamittainen kerronta viittaisi vielä kantasuomalaiseen aikaan, eli kaskiviljelyn aikaiseen kyläkulttuurin esihistoriaan. Muitakin esihistoriaan liittyviä tutkimustuloksia on olemassa, joita on sovellettavissa Kalevalaisen historian selvityksessä. On olemassa myös joitakin kansainvälisiä kronikkatietoja, jotka viittaavat Kalevala kulttuurin olemassaoloon, ajalta ennen kirjoitettua historiaa. Kronikkatieto on suullisen muistitiedon perusteella kirjoitettua perimätietoa, joka on aina tarkistettava. Kalevalainen perimätieto on näitä artikkelissa mainittuja kronikkakirjoituksia huomattavasti vanhempaa ja kirjoitettu pääsääntöisesti talteen vasta luvulla. Kuitenkin myös Kalevalaisen runouden keräysaineisto sisältää itsessään hyvin vanhaa suomensukuisten suullista perimätietoa, mutta sen tulkitseminen nykyajassa, näistä kuvaannollisista ajatuksista, on tietenkin lähes mahdotonta. Kalevalaisen esihistorian ns. kirjoittamatonta historiaa on siksi tutkittava eri tieteen alojen, vertailevien metodien avulla. Tällaista vertailutietoa tarjoavat mm. arkeologia ns. faktatietojen pohjalta sekä väestöliikkeisiin kytkeytyvän tiedon perusteella. Uusimpana geenitutkimukset, joissa on selvitetty eri väestöjen vanhimman geneettisen haplotyyppien markkereita, jotka osaltaan selvittävät tapahtuneita väestöliikkeitä ja siten myös näiden väestöjen mahdollisten uusien kielien ja elinkeinojen vaikutusta alkuperäisten väestöjen aikaisemmin puhumaan kieleen. Tällöin on mahdollista selvittä mm. lainasanojen siirtymissuuntaa ja lainasanojen merkitystä kieleen, sekä näiden muutosten ajankohtaa (terminus ante quem). Samalla on mahdollisuus perustellusti selvittää murteiden syntymistä sekä onko tapahtunut ko. väestölle kielenvaihto. Näillä edellä mainituilla seikoilla on huomattavaa merkitystä myös Kalevalaisen kulttuurin esihistorian tarkastelussa. Myös kielitieteen viimeisimpien etymologia - tutkimustietojen perusteella, voidaan tarkastella suomensukuisten Kalevala- ajan elinkeinon muutoksia ja murteiden kehittymistä, mikäli puhuttu kieli ei vaihtunut. Sillä luotettavaa etymologista näyttöä on olemassa mm. lainasanaston iästä ja paikannimistön muodostumisesta.

4 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 4 / 38 Tässä artikkelissa tuodaan esiin mm. miten nykyinen paikannimistö liittyy Kalevalaiseen suomensukuisten kulttuuriin jo n vuotta ennen ajanlaskua. Onko Kalevala - kulttuuri suomensukuisten esihistoriaa? Kalevalainen kulttuuri on yksinomaan suomensukuisten (laajalta) alueelta alkanutta suomenkielistä kulttuuria. Kalevala - kulttuurin historiaselvitystä (SL): Mikä olisi Kalevalaisuuden lähtökohta? Tässä artikkelissa perustellaan Kalevala-ajan alkaneen jo metsästäjien aikana. Tutkijoiden mielipiteet Kalevalan vanhimman osan arkaaisuudesta osoittavat, että Kalevala aika on vanhempaa ainesta, kuin tunnettu Gilgames - eepos. vertailu myöhemmin (Gilgames- eepos; maanviljely - kaupunki kulttuurin ajalta- Uruk) KALEVALA kaudet (Kalevala tutkimus) KALEVALAINEN TYYLIKAUSI. Prof. Matti Kuusen käyttöönottama termi kaudesta, jonka henkinen kansanperinne tyylipiirteiltään ja tendensseiltään eroaa muiden tyylikausien perinteestä (vrt. arkaainen esisuomalainen tyyli: on vanhin tyyli joka on ajoitettavissa ajalle ennen maanviljelyä Euroopassa). Prof. Matti Kuusen vuoden 1949 väitöskirja Sampo-eepos > Kalevala Kulttuurin Historiatutkimus. Kalevalaisessa runoudessa erotetaan (tutk.perust.): 1-esisuomalainen (kalevalamitan syntyä varhempi) 2-varhaiskalevalainen (Suomeen muuttoa varhempi) (SL: Suomeen muutto? Tarkennus nykytiedoilla; uutta tietoa suomensukuisten jatkuvuusteoriasta, mm. Kayser-Lao, Rees-Frost, Takala) 3-sydänkalevalainen (ristiretkiä varhempi Kalevalamitta), 4-keskiajankalevalainen (uskonpuhdistusta vanhempi), sekä 5-myöhäiskalevalainen (uuden ajan alun) tyylikausi.

5 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 5 / 38 Aluksi artikkelin tiivistelmä ja Kalevala- ajan ajoitushypoteesi (jatkuvuusteorian pohjalta) Kalevala- aika, Seppo Liukko Suomensukuisten väestöjen väestöliikkeistä, etymologista ja genetiikasta uutta tietoa, jonka perusteella on tehtävissä alla oleva Kalevala aikajana (verrattuna esim luvun tietoihin). 1) Arkaainen Kalevala aika, metsästäjä- kalastajien arkaainen tyyli, mahdollisesti jo eaa. aikana, laajan alueen suomensukuisen - kielisen väestön käytössä - suomensukuisten jatkuvuusteoria, arkaainen osa jatkui Suurriistan metsästyksestä, metsästykseen ja Kampakeramiikan ajoille saakka (todennus; Arkeologia genetiikka väestöliikkeet - folklore tyyli) 2) Kaskimaanviljelyn talonpoikainen Kalevala - aika alkoi n eaa. vasarakirvesgermaanien maanviljely ja esigermaanin lainasanat suomensukuisten kieleen. Tällaista uutta ainesta on tullut Kalevalaiseen suomenkieliseen kulttuurin ensimmäisen kerran Itämeren suomen kielen alueella, on syntynyt uusi murre; varhaiskantasuomi > kantasuomeen (todennus; Etymologia arkeologia väestöt - kieli) 3) Kalevalanmitta aika n. 1500eaa (1200) jaa. Tämä on Kalevalamittaisen kerronnan itämerensuomalaista aikaa, kantasuomenkielisellä alueella (Baltia-Suomi) (tod. Kalevalan nimet vrt. etymologia - ja paikannimitutkimus) 4) Kalevala - ajan kriittiset ajat n jaa jaa. Keskiajan ruotsinvalta K. Vaasan ja - poikien uskonpuhdistuksiin saakka, talonpoikainen Kalevala kulttuuri ahtaalla (tod. historiallista tietoa mm. M. Agricola) 5) Kalevala ajan päättyminen, Kultakausi n suomalaisten oppineiden ja pappien Kalevalaisen aineiston keräily alkoi, tieto Kalevalaisesta kulttuurista säilyi. Myöhemmin tapahtui (1700-luvulla) myös suomalaiselle aatelistolle herääminen suomalaisuuteen, pääasiassa

6 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 6 / 38 Kalevalaisen esihistoriakerronnan kautta (ks. Anjalan liitto- suomalaisuus). (Todennus; Kalevala SKVR keräykset, ennen Kalevalaa, ja huomattavasti enemmän kuin Kalevala- kirjassa. Kalevala on muutakin kuin kirja, mm. SKVR:n säettä). Tämän edellä olevan aikajana tapahtumien todentamiseen ja ajoitukseen liittyen esitetään artikkelin asiasisältö ja - lähteet ko. (SL:n) väitteen- eli todennäköisen Kalevala- ajan perustelemiseksi. Yleisesti: FOLKLORE on perimätietoa Folklorella tarkoitetaan henkistä kansankulttuuria yleensä ja etenkin suullista perinnettä; nimitys johtuu englannin sanoista folk, "kansa" ja lore, "perimätieto". Folklore on kulttuuriviestintää: sen sanoma voi välittyä sekä pystysuoraan sukupolvelta toiselle että vaakasuoraan sosiaalisissa ryhmissä tai maantieteellisiltä alueilta toiselle. Kalevalainen perimätieto on suomensukuisten väestöjen laajan alueen viestintää alueelta toiselle. Kalevala kulttuurin aika (perimätieto) Esihistoriassa: Kalevala aika on pääteltävissä tosiasioiden pohjalta (väite- hypoteesi) *Arkaainen Kalevala aika (suom.kiel.) kerronta Suurriistan metsästäjien jälkeinen aika, n eaa. saakka, Kivikauden - Kampakeramiikan ajan suomensukuisten metsästyskulttuurin aikaa, jatkuvuusteorian mukaisten suomensukuisten laajojen alueiden välistä suullista viestintää.

7 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 7 / 38 Itämerensuomen alueella - uutta kulttuuria saapui vasarakirvesgermaanien välityksellä, samassa yhteydessä Baltiaan ja Suomeen saapui maanviljely. Maanviljelyn ja esigermaanikielten yhteisvaikutuksesta mm. Kalevalaiseen nimistöön siirtyi n eaa eaa. aikana esigermaanin lainasanoista muodostuneita nimiä - ja paikannimiä (Baltia ja Suomi). Kalevalaisten kyläyhteisöjen muodostuminen Lounais - Suomeen kaskiviljelyn alkuajoilla. Kalevalamittainen korkeatasoisempi kerronta muodostui ja otettiin käyttöön Itämeren suomensukuisten kaskiviljelyalueilla n eaa jaa. Pakanallisen ajan kyläyhteisön talonpojat harjoittivat Kalevalaisia menoja, jotka olivat silloin vielä kansanuskon henkisessä merkityksessä, keskiajan lopulle saakka. Tästä on historiallisesti merkittävänä mainintana mm. M. Agricolan toteamat kaskiviljelijä kalevanpojat, jotka ovat jo pronssikaudellta alkaen harjoittaneet kaskiviljelyä Suomessa. Kalevalaisuus on ollut talonpoikaista kyläkulttuuria jo pronssi- rautakauden kylien muodostumisesta alkaen. Historiassa: Kalevalan olemassaolo on todistettavissa (lähdeaineistoa): Kalevalaisuus vieraan vallan alle; Kalevalamittaisen loitsujen käyttö talonpoikaisväestön Kalevalaiset menot jatkuivat ruotsinvallan aikana luvulle saakka, vähentyen jatkuvasti. Kristillinen vaikutus; Kalevalaisten pyhien paikkojen (pakko-) lahjoitukset kirkolle (FMU) Puhdasoppisuuden vaikutus, Kalevalaisuus kuolemantuomiolla uhalla kiellettyä toimintaa, Kalevalamittaiset runot ehtyivät, viimeisin on luvulta oleva Elinan Surmaruno Vesilahdelta (Liukko - Laukko- Suomela ks. tarkemmin Seppo Liukko kotisivut). Kalevalaisuus siirtyi Raja- Karjalaan turvaan ruotsinvallan keskuksien ympäriltä luvulla. Kalevalaisuus suomalaisuuden pohjaksi; Kalevalaisuuden säilyminen keräysaika, näitä seurasivat kansallistunteen muodostumisen ja taiteen kultakausi. Muinaissuomalainen Kalevalainen nimistö on myös todellista paikannimistöä - ja nimistöä nykyisissäkin kartoissa Suomessa ja Liettuassa (mm. Liuko- Lauko- nimistö)

8 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 8 / 38 Artikkelin perusteet väitteelle, että Kalevala - kulttuuri on ollut todellista suomensukuisten viestintää kivikaudelta alkaen. Onko Kalevalaisen kulttuurin perimätiedossa yhtymäkohtia todellisuuteen? Onko paikannimistö yksi mahdollisuus tutkia Kalavalaista aikaa? Miksi jokin nimi on ajoitettavissa, etymologisesti? Miksi jokin paikannimistö voidaan tunnistaa tapahtuneeksi esim vuotta ennen ajanlaskua? Onko tällaisia Kalevalaisia nimiä ja paikannimiä olemassa (sukuniminä tai nykykartoissa), jotka esiintyvät myös Kalevalaisessa kerronnassa? Tällainen yhtymäkohta, joka on tutkittavissa, on kaskiviljelyn aloituksen aika. Koska silloin suomensukuisten alueelle on saapunut uusi vieraskielinen kulttuuri, joka on samalla levittänyt maanviljelyä n eaa. aikana. Tämän Baltiaan ja Suomeen saapuneen vasarakirveskulttuurin kieli oli esigermaani. Tarkemmin sanottuna nämä olivat tulijat (miesrymien migraatiot) kaksikielisiä osasivat suomensukuisia kieliä ja esigermaania. Kieli ei vaihtunut. Mutta, näiden esigermaanin lainasanoista on suomensukuisten kielien alueella muodostunut sellaisia muinaissuomalaisia nimiä, jotka kytkeytyvät Kalevalaiseen nimistöön ja ovat pohjaltaan esigermaanisia lainasanoja. Kalevalainen kulttuuri ja vasarakirveskulttuurit ovat olleet Suomessa samanaikaista tapahtumaa Vasarakirveskulttuurien esigermaanikielen vaikutus todellisen paikannimistöön ja samalla Kalevalaiseen nimistöön on todettavissa etymologiatutkimuksilla, lainasanaston siirtymisajankohtien perusteella. Samanaikaisuus on todettavissa myös paikannimistötutkimuksen metodien ja genetiikan viimeisimpien tutkimustuloksien avulla, kun näitä tietoja samalla verrataan ja yhdistetään todellisiin arkeologisiin tutkimustuloksiin. Kalevala- kulttuurin aikaisempi olemassaolo ja vasarakirveskulttuurien saapuminen näille Kalevalaisen kulttuurin suomensukuisten alueille Baltiaan ja Suomeen, on nähtävissä genetiikka-, arkeologia- ja etymologiatutkimuksen lisäksi

9 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 9 / 38 myös yleensä suomensukuisten kielten muutoksien perusteiden pohjalta (esigermaanin lainasanat ja vaikutus mm. suomensukuisten väestöjen murteisiin, itämerensuomi: varhaiskantasuomi > kantasuomi jne..). Kalevalainen - kulttuuri on ollut olemassa vasarakirveskulttuurien saapumisen aikana, ja Kalevalaiseen arkaiseen kerrontaan on tullut myös uutta ainesta vasarakirveskulttuurien maanviljelyn alkuajoista alkaen mm. kaskiviljelyn vaikutuksesta. Kaskiviljelyn aloitus Suomessa on tapahtunut Kalevalaisena aikana, tämä on ko. kulttuurien yhtymäkohta, jonka kautta Kalevalaa on mahdollista tutkia. Kaskiviljely ja maanviljelysanasto liittyvät vasarakirvesgermaanien tuloon: -> Onko Kalevalassa esigermaanisia lainasanoja > nimiä /paikannimiä? Löytyykö Kalevalaisia nimiä, jotka ovat esigermaani- kielten lainasanoja. Tutkittavissa etymologisesti PERUSTELUT lähteitä (ks. asiantuntijoiden tutkimuslainaukset) Evidenssiä: Vasarakirveskulttuurit samanaikaista tapahtumaa, kuin Itämeren suomalaisten kantasuomalainen Kalevala- aika (n eaa.) Sanojen etymologia: Nykysuomen etymologinen sanakirja, prof. Kaisa Häkkinen mm. kaski; tuhka; äiti ; liuti* ovat (esi-) germaanisia lainasanoja (em. lainasanat kaskiviljelyn ajoilta). Paikannimistötutkimus: Prof. Eero Kiviniemi 1974:78. Paikannimistötutkimuksen professori Kiviniemi on vuonna 1974 maininnut, että Suomesta voisi olla mahdollista löytää kaksi - kolmetuhatta vuotta vanha suomalaisten käytössä ollut nimi Vanhimpien kylien muodostumisajat (Ajan ammoisen oloista, 2008:180): Vanhimmat kylien nimet Suomessa (Baltia) ovat pronssikaudelta (prof. Unto Salo)

10 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 10 / 38 Lainasanapohjaiset paikannimet (ikä): Paikannimistö jotka ovat muodostuneet suomenkielisten käyttöön esigermaanisista lainasanoista, esim. iu- diftongin sisältävät sanat, ovat vanhimpia vasarakirveskulttuurin aikaisia lainasanoja, jonka vuoksi ne ovat tutkittavissa etymologisesti ks. Liukolan kylä pronssi- rautakaudelta Nousiainen-Masku-Rusko (nyk. Vahto). Esigermaaniset lainasanat; Näiden lainasanojen lainanantajakieli voidaan yhdistää ns. vasarakirves- kulttuuriin, joka levisi Itämeren seuduille n ekr... Professori Kaisa Häkkinen Arkeologiatutkimukset, vasarakirveskulttuurit (= nuorakeramiikka): Alla arkeologien ja historiankirjoittajien määritelmä, milloin vasarakirveskulttuurit ovat tulleet Suomeen Baltian kautta n eaa. aikana (mm. Huurre / Vahtola) Kansanrunous (professorit Kuusi /Anttonen): Arkaainen Kaleva on metsästyskulttuurien ajoilta ennen aikaa 3000 eaa. KALEVALA - tutkimuksia -> lähteitä Arkaainen Kalevala kulttuuri (vanhin pohja Kalevalassa /SKVR) Turun yliopiston Kalevala- instituutin johtaja prof. Lauri Honko toteaa kirjassaan Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan SKS, 2001: 69 Kalevala vielä vanhempaa kuin Gilgames eepos (kuvaa Urukin aikaa n eaa. Ja kirjoitettu sumeriksi n eaa.): s.69: " Niinpä ikivanhana mainittu sumerilaisten Gilgames -eepos on tässä suhteessa uudenaikaisempi kuin Kalevala. Kalevalaisen perinteen ikä on vanhempi kuin sumerilaisten Gilgames- eepos, joka on n vuotta vanhaa kerrontaa.

11 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 11 / 38 Kalevala kirjallisissa lähteissä Kirjallisia lähteitä Kalevalaiseen historiaan Vanhinta Kalevalaan liittyvää kirjallista kronikkatietoa löytyy 600-luvulta mm. Beowulf ja Widsith, joissa on tallennettua / kirjattua tietoa suomalaisista ja milloin suomalaiset on yhdistetty Kalevala kulttuuriin. (Vrt. Tacitus v. 98 tiesi vain sisämaan metsästäjä hämäläiset eli Fennit / Finnit). Widsith- säkeet Exeterin tuomiokirkon katedraalikirjastosta (MS 3501, ff84b-87a) Englannista kertovat rautakauden ajan Kalevala kulttuurista. Alla mainittu kirjallinen tieto Kalevala- kulttuurista Suomessa tarkoittaa, että on ollut muidenkin kuin suomalaisten tuntemaa Kalevalaisuutta olemassa, jo ainakin 600- luvulla. Angolosaksisessa muinaisrunossa on ajalta n. 600 jaa. merkittynä mm. : "Ja Caelic hallitsi finnejä" (rannikon kaskimaanviljelijöiden katsottiin jo n luvulla olevan Kalevala- kulttuurin hallitsemia) sekä toisessa kohdassa scridefinnit (sisämaan hiihtohämäläiset = ei maanviljelijät). Widsith - runon säkeessä 20 ja 76 mainitaan Caelic sekä säkeessä 79 scridefinnit. Tässä finnit ovat Lounais- Suomalaisia pääasiassa rannikon kaskimaanviljelijöitä (ks. Museoviraston kartta vasarakirveskulttuurien alueet Suomessa - myöh.). Vrt. kuten Mikael Agricola 1551 mainitsee Calevanpojat olivat kaskiviljelijöitä. Novgorodin tuohikirjoitus ja Mikael Agricola Kalevala aika ollut jo ns. laajan alueen suomensukuisilla ennen vasarakirveskulttuurien saapumista, ainakin Kampakeraamisella ajalla (tästä myös tarkemmin myöhemmin)

12 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 12 / 38 Toinen kirjallinen Kalevalan liittyvä löytö on luvulta Novgorodin suomalaisalueilta. Kalevalainen ns. salamaloitsu on tuohikirjeessä nro 292. Kirjoitettu Novgorodin slaavin kyrillisin kirjaimin, mutta kieli on vepsäläisten (ks. mm. vepsän viidennes) Kolmanneksi myös piispa Mikael Agricola toteaa Kalevalaisuuden (ennen Kalevala kirjaa). Kalevalainen kansanusko oli hämäläisten jokapäiväistä elämää, vielä 1551 Davidin Psalttarissa mainittu hämäläisten eli Kalevalaisten "epäjumalien" luettelo mm. Calevanpojat. Kalevalainen kansanusko oli talonpoikaisiin menoihin liittyvää toimintaa keskiajalla (mm. Vahtola, Suomen Historia). Kaski- maanviljelyelinkeinon liittyminen Kalevalaiseen kerrontaan (maanviljelyn tuloajoitus) Vasarakirvesgermaanit eaa., levittivät maanviljelyä ja indoeurooppalaisen esigermaanin lainasanoja suomensukuisten väestöjen alueelle. Tutkijoiden lausumia: Arkeologia: Torsten Edgren tulkitsi jo vuonna 1970, että vasarakirveskansa Suomeen tullessaan muodostui maanviljelijöistä, mutta ei ehkä suuremmin karjankasvattajista (Savon Historia I, Esihistoria, Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander1988:91-95). Historia: Jouko Vahtola (lainausta lyhennetty)

13 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 13 / 38 maahanmuuttajat nuorakeraamiset eli vasarakirveskulttuurin kautena eaa. aiheuttivat Suomen lounais- osissa voimakkaan muutoksen, suorastaan käännekohdan... toivat kielessään indoeurooppalaisia lainasanoja. Kehittyvään suomenkieleen tuli maanviljelyyn ja karjanhoitoon viittaavia sanoja, kuten, kaski, kasvaa, itää, huhta (kaski), siemen, ohra, puuro, ja mm. härkä. Sanat edellyttävät kaskeamista ja karjanhoitoa. Tarkemmin Prof. Jouko Vahtola, Suomen Historia 2004: Mikael Agricola (maininta vahvistaa, että kaskiviljelyajan Kalevanpojista on historiallinen maininta ennen Kalevala kirjaa) Agricolan kirjoituksessa on tämän artikkelin kannalta myös merkittävä maininta Kalevanpojista. Se on viittaus Kalevanpoikiin eli Kalevalaisiin kaskiviljelyajan hämäläisiin. Tässä alla mainitussa Mikael Agricolan vuoden 1551 kirjoituksessa Calevanpoikien metsänkaato, kaskenpoltto ja niittyjen viljely, kuvaa vanhaa kaskiviljelyyn liittyvää Kalevala aikaa: "Epejumalat monet tesse muinen palveltin cauan ja lesse. Neite cumarsit Hemelaiset seke Miehet ette Naiset. Nämet olit Epejumalat cuin he rucolit. Eikö se Cansa wimmattu ole joca neite wsko ja rucole. Calevanpoiat Niittut ia mwdh löit." Kirjoitus viittaa samalla kaskiviljelyyn ja Kalevanpoikiin eli Kalevala - kulttuuriin Kaskiviljely aloitus Suomessa ja Baltiassa 3000 / 2500eaa. > 1500 jaa. (MA kirjoittanut tekstin vuonna 1551 Psalttari teoksessaan): KALEVANPOJAT OLIVAT KASKIVILJELIJÖITÄ

14 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 14 / 38 Kalevalainen aika ja kaskiviljelyn aloitus ovat samanaikaista tapahtumaa: Kaskiviljelyn aloittaminen tapahtui vasarakirveskulttuurien eli nuorakeramiikan aikana Suomessa ja Baltiassa Alla lainaus Viron esihistoriasta, prof. Aivar Kriiska, 2007: Pohjois- Viron nuorakeraamisilta löytöpaikoilta mm. järvien rannoilta ja soista on löydetty ohran ja vehnän siitepölyä, joka on ajoitettu n. vuoteen 2000 eaa. Prof. Aivar Kriiska 2007: Nuorakeramiikan vasarakirvesajan esigermaaninkielisiä miesryhmiä muutti Baltiasta Viron kautta Suomeen n eaa. Ks. kartta nuorakeramiikan eli vasarakirveskulttuurin aikaisen maanviljelyasutuksen laajuus Suomessa, Museovirasto.

15 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 15 / 38 Maanviljelyn aloitusalueet Suomessa = ns. maanviljelyn Kalevala - kulttuurin alueet Siitepölyanalyysi osoittaa, että myös Turun alueella on viljelty viljaa jo 4000 vuotta sitten. Tässä paikannimistön tutkimukseen ja arkeologiaan nojautuva tutkimus kysyy " keitä olivat nämä kaskeajat silloin jo ns. Kiukaisten kulttuurin aikana?" Tällaisen kysymyksen esittää suomenruotsalainen paikannimistötutkija Kurt Zilliacus kirjasssa "Finska skären", ks. HS. fi - Kirjat, Virolaiset Kalevalaa vastaavat kansanrunojen, mm. Kalevipoeg - eepoksen lähes kalevalamittaisen runomitan säkeet kertovat näistä kaskimaanviljelijöistä ja Kalevanpoikien vierailuista Suomessa (Viron sankarieepos, Kreutzwald,1862, mm luvut). Miten perimätieto kertoo vanhemmista ajoista? Kalevalamitta on ollut käytössä jo itämerensuomen aikana (Ks. alla professori tason tutkijat) Kalevalamittaisen kerronnan/ - loitsuamisen ikä on noin vuotta (Balttia oli silloin vielä suomensukuisten - kielien aluetta). Kalevalamitta on muodostunut n eaa.: Prof. Pertti Anttonen ja Matti Kuusi, Kalevala Lipas, SKS, 1999 Kalevalamitta näyttää syntyneen myöhäiskantasuomalaisena aikana, vuotta sitten Ko. Kalevalamitta on kivikauden ajalla ollut erityisen korkeatasoinen hengentuote, sen kehitysaika on ollut ennen prof. Anttonen/Kuusi mainitsemaa myöhäiskantasuomalaista aikaa. Kalevalainen kulttuuri on levinnyt ns. kyläkulttuurina. Kalevalainen kulttuuri on ollut suomalaisten käytössä kalevalamittaisena kylien muodostumisen alkuaikoina Baltiassa ja mm. Länsi- Suomessa jo pronssikaudella (Prof. Unto Salo, Ajan ammoisista ajoista)..

16 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 16 / 38 Vanhin ns. arkaaisin osa Kalevalaista kerrontaa kuvaa metsästäjäkulttuurien aikaa, eli aikaa ennen maanviljelyä. Arkaaisin osa on mahdollisesti peräisin jo suurriistan metsästäjien prestiisiajalta tai sitä seuranneelta metsästäjien laajan alueen suomensukuisten alueelta n eaa., kuitenkin viimeistään *Kampakeramiikan ajalla eaa. Itämerenaltaan ympäristössä. Milloin ko. vanhin Kalevalaisuus olisi voinut alkaa? Vanhemman Kalevalaisen kulttuuriajan selvittämiseksi on tarkasteltava onko se mahdollista? Onko suomensukuisten kieli riittävän vanhaa? Kalevalaan liittyvät vertailevat tiedot on mahdollista tarkentaa arkeologia- ja geeni- ja muiden tieteiden avulla. Tähän vastaa mm. suomensukuisten jatkuvuusteoria. Suomensukuisia väestöjä on ollut ennen vasarakirves- kulttuureja Euroopassa, Suomessa ja Baltiassa ja ennen ko. kampakeramiikan aikaa Ks. Myöh. kartta suomensukuisten alueet 4500 eaa. Ja 900 jaa. Kampakeramiikkaa Tikkurilassa Kuva alla: Suomensukuisten aika n eaa. Tikkurilan Satomäki. Tämä on ollut aikaa hieman ennen vasarakirveskulttuurien vaikutusta. Arkaaista Kaleva - aikaa Suomessa.

17 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 17 / 38 Geneettiset ja arkeologiset tutkimukset osittavat: Suomensukuisten ovat Euroopan alkuperäväestöjä ja suomensukuisten jatkuvuusteoria on mahdollista Euroopan alkuperäisväestöjä ovat toisaalta Euroopan vaaleaihoiset suomensukuiset (the Finns) Alppien pohjoispuolella ja toinen "alkuperä" lähtee Alppien eteläpuolelta julkaistu hollantilainen tutkimus; Suomalaisista suurin osa polveutuu jo muinoin Suomen alueelle jääkauden jälkeen asettuneesta väestöstä (= suomensukuisten jatkuvuusteoria) Dr. M. Kayser, O. Lao* 2008

18 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 18 / 38 The map also identifies the existence of two genetic barriers within Europe. One is between the Finns and other Europeans....The other is between Italians and the rest. This may reflect the role of the Alps in impeding free flow of people between Italy and the rest of Europe." Suomensukuisten jatkuvuusteoria Suomensukuiset ovat Euroopan alkuperäväestöjä Määritelmä vahvistaa samalla suomensukuisten jatkuvuusteorian Euroopassa jääkauden jälkeisenä aikana laajalla -alueella ja sieltä Suomen alueelle n vuotta sitten. Suomensukuisten genetiikka peräisin Ukrainan - refugin suurriistanmetsästäjien Tat C / N1c ja R1a pohjalta SUOMESSA: arkeologisten tutkimusten perusteella on todettu, että Lahden Ristolan / Orimattilan kivikautisilla alueilla asuneet ovat saapuneet arkeologisten vertailutietojen perusteella etelästä Kundan kulttuurin suomensukuisten alueelta Ks. mm. väitöskirja, Hannu Takala Suomen kielen professori Pauli Saukkonen Suomensukuiset ovat alkuperäisasukkaita (LGM) "Baltia, Suomi, Venäjän Karjala ja Skandinavia ovat ainoita maita, jotka ovat saaneet koko väestöpohjansa varmasti vasta jääkauden jälkeen, ja se näkyy myös itämerensuomalaisessa kielellisessä erillisyydessä (Viitso 2000). Eivät sinne rynnänneet ensimmäisinä eteläisen Euroopan ihmiset, vaan heidän edellään jään reunan läheisyydessä eläneet (suomensukuiset). Alkuperäisväestö on ja elää tutkituissa geenilinjoissa ja sen alkuperä voidaan jäljittää. "Tuntematonta" väestöä ei ole enää olemassakaan, ei siihen voida vedota, sillä genetiikka on antanut kaikille nimet. Professori, Pauli Saukkonen 2006:107

19 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 19 / 38 On samalla lausuma suomensukuisten jatkuvuusteoriaan Eurooppalaisten suomalainen alkuperä- Kalevalaisen kulttuurin juuret Juuri ilmestynyt tutkimus ja sen kartta Euroopasta osoittaa selkeästi, että suomensukuisten vaaleus on ulottuu vieläkin yli jääkauden maksimin ja sen jälkeiselle jäänjättöalueelle pohjoiseen, Ukrainan refugista: Tutkimus Jonathan Rees* 2002 ja kartat 1 ja 2; 1) Peter Frost 2006; vaaleasilmäisten alueet Euroopassa (sinisilmäiset suomalaisia) 2) Peter Frost 2006; vaaleahiuksiset alueet Euroopassa). *Tutkimus Prof. Jonathan Rees, University of Edinburg (BBC News, WORLD EDITION): Researchers predict the last truly natural blonde will be born in Finland the country with the highest proportion of blondes. Vaaleat hiukset (blondit) Euroopassa: Tässä huomattava lähtökohta, alkuperäiset suomalaiset metsästäjäväestöt (n. 75% eurooppalaisten genetiikasta) levittäneet geneettistä vaaleutta Eurooppaan neoliittisen vallankumouksen aikana tulleille indoeurooppalaisille (joiden genetiikkaa on n. 25% eurooppalaisissa (S. Pääbo, Cavalli- Fortza).

20 Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä , Seppo Liukko Sivu 20 / 38 Alla kartta 1. prof. P. Frost Vaaleat hiukset: Eniten Suomessa ja Skandinaviassa, jossa alkuperäisten suomensukuisten geneettinen osuus väestöstä on edelleen vahvinta Euroopassa. Tästä kuvasta näkyy parhaiten se, että indoeurooppalaisten tummempi geenistö on neoliittisen vallankumouksen aikana työntynyt vaaleaihoisten (-hiuksisten) metsästäjien alueille. Vanhan Ukrainan refugin suomensukuisten vaalea väestö on siirtynyt kohti pohjoista, kuten suomensukuisten kielten puhuma-alueetkin. Vaaleimmat alueet ovat Suomessa ja Keski-Ruotsissa, jonne suomensukuisten geenistö on jäänyt vallitsevammaksi perustaksi jääkauden maksimin jälkeisen ns. suomensukuisten jatkuvuusteorian mukaisesti. Lähialueet mm. Baltia, Skandinavian eteläosat ovat edelleen n %:sti vaaleita.

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010)

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) * Tämä kirjoitus on omistettu Aslak Aikion (1963 2009) muistolle. Johdanto Kysymys saamelaisten alkuperästä ja

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0.

Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Runolaulu aineettomana kulttuuriperintönä Kainuussa (kuvassa Jussi Huovinen) linkki: https://www.youtube.com/watch?v=mu0hj_izgg0. Laulu kulttuurisen kommunikaation muotona Ihmisellä on atavistisessa muistissa

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. A r k e o l o g i p ä i v ä t 2005 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2005 Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa Toimittaneet:

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin havaintoja ja keskustelua Tampere saamelainen koskiappellatiivi Johdanto Nimen Tampere tähänastiset selitykset ovat tukeutuneet pääosin skandinaavisiin kieliin. Esitän seuraavassa kuitenkin Tampere-nimelle

Lisätiedot

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO

Siuntio Myrans. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Siuntio Myrans Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus Mäntsälä-Siuntio maakaasuputkilinjalla MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Kaivausmenetelmät

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Ulla Aikio-Puoskari Saamen tutkimuksen seminaari Levi 01.10.2010 Tutkimuksen lähtökohtia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7) Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

DDD. D Vuokrattu, ks. huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

DDD. D Vuokrattu, ks. huomautukset ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS h ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS DDD Tunnistetiedot Kunta: _u_l_v_i_la Inventointinumero:...l..::z.9~64:t...:L...:3wO'------- Alue: Luokka:..., Nimi: Tuohimaa Ajoitus: k.::;1:::.:.v:..=i:.!:k::::a~u:=...s1=.

Lisätiedot

<e.g. must, essential, conditional> Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan

Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan lektiot Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan Mikko Heikkilä Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 23. elokuuta 2014 Asioiden ajallinen tapahtumajärjestys eli kronologia

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

LIITE 1 Kuva 1. Mustiaisen Kuoliosaari. Saaren hiekanotossa tuhoutunutta keskiosaa. Kuvattu Kuivasmäelle johtavalta kylätieltä itäkoilliseen. Kuva 2. Mustiaisen Kuoliosaari. Saaren hiekanotossa tuhoutunutta

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Suomen Lions-liitto ry

Suomen Lions-liitto ry Suomen Lions liitto ry 1 DOKUMENTIN YLEISTIEDOT Dokumentti sisältää lyhennetyn tapahtumien tallennusohjeen. Mahdolliset kysymykset voit lähettää osoitteeseen lionsraportointi (at) lions.fi. 2 TAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti

Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti Johdanto: Semanttinen Kalevala projekti 2004-2009 Prof. Eero Hyvönen Helsinki University of Technology (TKK) and University of Helsinki Semantic Computing Research Group (SeCo) http://www.seco.tkk.fi/

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot