Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU"

Transkriptio

1 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella vuotta sitten? Pohjoismaat ja niiden väestöt jääkauden maksimin aikana Eurooppa jääkauden maksimin aikana Pohjoismaiden maa-alueen muotoutuminen jääkauden maksimin jälkeen Pohjoismaiden ilmasto-, kasvillisuus ja villieläinvyöhykkeistä Miltä suunnilta pohjoismaiset väestöt ovat alkujaan tulleet? Tiedosto Pohjoismaalaisten alku A. Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka tämä kokonaisuus on syntynyt? Pohjoismailla tarkoitetaan perinteisesti alueita, jotka nykyään kuuluvat Tanskaan, Norjaan, Islantiin, Ruotsiin ja Suomeen. Pohjoismaiden väestöihin kuuluvat myös valtiottomat saamelaiset, jotka asuvat Norjan, Ruotsin ja Suomen (ja myös Venäjän) alueilla. Kuitenkaan Grönlantia, joka kuuluu itsenäisenä alueena Tanskaan, ei yleensä lueta Pohjoismaihin. Kartta Pohjoismaat 2011 copy. Perinteiset Pohjoismaat: Islanti (I), Tanska (T) (siihen kuuluvat Fäärsaaret, F), Norja (N), Ruotsi (R) ja Suomi (S). Saamelaisia asuu Pohjois-Norjassa, -Ruotsissa ja -Suomessa.

2 2 Pohjoismaiden väestöt eivät muodosta biologisesti (antropologisesti/geneettisesti) yhtenäistä väestöä. Väestöt eivät muodosta myöskään kielellisesti yhtenäistä aluetta, vaan niiden alueilla puhutaan kahteen eri kielikuntaan, indoeurooppalaiseen (tarkemmin pohjoisgermaaniseen) ja suomalais-ugrilaiseen (tarkemmin itämerensuomalais-saamelaiseen eli varhaiskantasuomalaiseen) ryhmään kuuluvia kieliä. Se, että Pohjoismaiden kaikista suurista hallinnollisista, väestöllisistä ja kielellisistä eroistaan huolimatta katsotaan muodostavat kulttuuurisesti yhtenäisen alueen, perustuu pääasiassa historiallisen aikana eli viimeksi kuluneen tuhannen vuoden aikana tapahtuneisiin historiallisiin kehityksiin, ei niinkään näitä vanhempiin kehityksiin. Pohjoismaalaiset ovat kulttuurisesti yhtenäinen mutta biologisesti ja kielellisesti epäyhtenäinen väestö. Pohjoismaiden perusväestöjä voidaan tulkita olleen ennen historiallisen ajan alkua eli vajaat tuhat vuotta sitten kuusi: tanskalaiset, islantilaiset+fäärsaarelaiset, norjalaiset, ruotsalaiset, suomalaiset ja saamelaiset. Niitä valtiollisia vaiheita, joiden kautta nämä väestöt ovat vuosituhannen aikana kehittyneet erillisiksi, eri valtioden väestöiksi, voidaan tulkita olleen viisi: 1) Ensimmäisessä vaiheessa (n ) kyseiset Pohjois-Euroopan kuusi väestöä olivat jakautuneet jo kolmeen valtakuntaan, Tanskaan, Norjaan (johon kuului myös Islanti+Fäärsaaret) ja Ruotsi (johon kuului myös Suomi); saamelaisia kuului kuhunkin kolmeen valtakuntaan ja lisäksi Venäjään. 2) Toisessa vaiheessa ( ) kolme valtiota yhdistyivät Kalmarin unionin ajaksi yhtenäiseksi kolmen valtion liitoksi. Tässä vaiheessa nykyisten Pohjoismaiden alue kuului siis samaan valtioon tai ainakin samaan valtioiden liittoon. 3) Kolmannessa vaiheessa Kalmarin unionin aikainen valtioiden liitto jakautui vuosiksi kahtia siten, että toisen muodosti Tanska-Norja ja toisen Ruotsi (johon Suomikin edelleen kuului). Tämän vaiheen Tanska-Norjan ja Ruotsin alueet laajimmillaan nähdään kartoista T-N ja Ruotsi laajimmillaan. 4) Neljännessä vaiheessa Tanska-Norja hajosi siten, että vuosiksi Norja siirtyi Ruotsin alaisuuteen (Islanti+Fäärsaaret kuului kuitenkin edelleen Tanskaan), ja Suomi siirtyi vuosiksi Venäjän suurruhtinaskunnaksi. 5) Viidennessä vaiheessa tapahtui joukko itsenäistymisiä: a) Norja itsenäistyi Ruotsista vuonna 1905, b) Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, ja c) Islanti itsenäistyi Tanskasta lopullisesti vuonna Tuloksena oli viisi itsenäistä pohjoismaista valtiota. Yhteisten Pohjoismaiden käsite perustuu siis siihen, että niiden alueet ja väestöt ovat viimeksi kuluneen vuosituhannen aikana kuuluneet ainakin jossakin vaiheessa

3 3 samoihin valtioihin tai valtioiden liittoihin. Tämä puolestaan on saanut aikaan sen, että alueiden yhteiskuntajärjestykset ja kulttuurit (myös uskonto) ovat kehittyneet suuressa määrin samanlaisiksi. Historialliselta kehitykseltään lähimpänä Pohjoismaita on Viro, joka kuului Ruotsin valtakuntaan Ennen tätä vaihetta Viro oli kuulunut lähinnä Saksalaiselle ritarikunnalle ja tämän jälkeen ( ) Venäjään. Viro itsenäistyi samoihin aikoihin (1918) kuin Suomi, mutta joutui puoleksi vuosisadaksi ( ) osaksi Neuvostoliittoa, kunnes maa itsenäistyi uudestaan vuonna Kaavio Pohjoismaat vaiheet väri b. Kaaviossa aika kulkee alhaalta ylös; väestöt ja valtiot sijaitsevat vaaka-akselilla. Kolme pystysuoraa valkoista tolppaa kuvaavat saamelaisia. Sa = saksalainen ritarikunta, Ta = tanskalaiset. Mukana ovat myös virolaiset, vaikka näitä ei luetakaan pohjoismaalaisiin; perustelu on se, että virolaiset kuuluivat suuren osan 1600-lukua Ruotsin valtakuntaan.

4 4 Kartta Ruotsi laajimmillaan 8. Ruotsin valtakunta laajimmillaan /1710/1721. Kartta Tanska-Norja copy. Tanska-Norjan kuningaskunta 1700-luvun lopulla. Kuningaskuntaan kuului myös Grönlanti, mutta tätä ei ole osoitettu kartassa. Lähde: Kasper Holl, 2006.

5 5 B. Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Eem-kausi Kartta MST 8. Fennoskandian saari ja Susiluolan paikka eem-kaudella vuotta sitten. Musta ympyrä osoittaa Susiluolan paikan.

6 6 Kartta Eem-kausi. Eem-kaudella merenpinta oli korkeammalla kuin nykyään, koska ilmasto oli lämpimämpää ja vettä ei ollut sitoutunut jäätiköihin niin paljon kuin nykyään. Fennoskandia oli eem-kaudella Fennoskandian saari. Kartta Neandertalilaiset b. Neandertalinihmisen summittaiset asuinalueet. Vaalean harmaa alue kuvaa sitä lisäaluetta, joka perinteiseen alueeseen on lisättävä, jos Susiluolan asukkaat tulkitaan neandertalilaisiksi. Jos Susiluolassa asui suomalaisia tai pohjoismaalaisia, nämä olivat neandertaaleja, eivät homo sapiens lajin ihmisiä eivätkä siis nykyisten suomalaisten tai pohjoismaalaisten geneettisiä

7 7 esivanhempia. Tosin uusimman käsityksen mukaan (Pääbo, Portin) neandertaalit olisivat saattaneet risteytyä homo sapiens ihmisten kanssa, ja ainakin teoriassa Susiluolankin ihmiset olisivat voineet jättää nykyihmisiin omaa geneettistä perimäänsä. Euraasia jääkauden maksimin aikana Kartta Jääkausi yleiskuva. Kartasta nähdään summittaisesti ne alueet, jotka jääkauden maksiminkin aikaan olivat vapaat jäätiköstä ja jotka olivat ihmisen asuttavissa; vrt. kartan vihreät alueet. Eurooppa jääkauden maksimin aikana.

8 8 Kartta Jääkausi maksimi. Laajimmillaan jäätikkö (kartan sininen) peitti Euroopan koko pohjoispuoliskon. Kartta Jääkausi eri alueita. Jäätikkö peitti mm. kaikki pohjoismaat.

9 9 Lähde: Suuri joki. Kokemäenjoen laakson esihistoria. Kuva X. Jäätikkö ja pohjola. Pohjoismaiden maa-alueen muotoutuminen jääkauden maksimin jälkeen Kartta Jääkauden maksimi 8. Jääkauden aikana koko Pohjois-Eurooppa oli jäätikön peittämä. Kartta Fennoskandia A ekr. Kartta Fennoskandia 7000.

10 10 Kartta Fennoskandia Kartta Jäätikönreuna. Jäätikön reunan siirtyminen jääkauden maksimin jälkeen vuotta sitten. Kartan mukaan Fennoskandian pohjoisin osa ja Luoteis-Norjan rannikko alkoivat vapautua jäätiköstä jo noin vuotta sitten eli vaiheessa, jossa mm. koko Suomi ja Keski- ja Pohjois- Ruotsi olivat vielä jäätikön peittäminä. Pohjois-Euroopan ilmasto-, kasvillisuus ja villieläinvyöhykkeistä

11 Kartta Grichuk Keski- ja Itä-Euroopan jääkauden maksimin aikaiset kasvillisuusvyöhykkeet. valkoinen = mannerjää ja meri valkoinen + pisteet = napajäätiköitä (polar deserts) sininen = jääjärviä keltainen = tundraa ja ruohoaroa, jolla kasvaa myös mm. koivua ja mäntyä vihreä = metsäaroa punainen = tundraa ja alppiniittyjä ruskea = aroa värittämättömät alueet: vinoviivat = eteläistä metsäaroa pystyviivat = havumetsää ja metsäisiä vuoristoalueita Fennoskandian länsi- ja pohjoisrannikolla olevat pisteviivoin merkityt alueet = nunatakeja eli mannerjäätiköstä esiin pistäviä jäättömiä vuorenhuippujen alueita. Grichuk, V.P., 1973, Results of the palynol ogical study of continental Pleistocene and historical-floristic criteria of its stratigraphical subdivision, in, M.1. Neustadi, (Ed.) Problems of Palynology: Proceedings of the 3rd International Palynological Congress, Moscow, Nauka, p

12 12 Kartta Kasvillisuus Eur nrot. Euroopan nykyisiä kasvillisuusvyöhykkeitä. 1 = tundra 2 = kylmyysaavikko 3 = boreaalinen vyöhyke 4 = lauhkea lehti- ja sekametsä 5 = heinäaro 6 = vuoriston havumetsä 7 = nahkealehtisen kasvillisuus 1+2 = kylmä vyöhyke = lauhkea vyöhyke 7 = subtropiikki Ilmastovyuöhykkeet vastaavat paljolti kasvillisuusvyöhykkeitä, ja nämä taas vastaavat villieläinvyöhykkeitä: Ilmastosta riippuu paljolti se, minkälaista kasvillisuutta alueella on, ja kasvilliosuudesta riippuu paljolti se, minkälaisia villieläimiä alueella on. Villieläimistä päästään edelleen ihmisväestöihin: väestöt ovat usein erikoistuneet ruaoanhankinnassaan tiettyjen villieläinten metsäsätykseen ja heidän koko kulttuurinsa muokkautuu ruaonahnakintamenetelmien perusteella. Näin siis viime kädessä ilmasto on se tekeijä, josta riippu, mitä väestöä alueella asuu. Esimerkiksi karhunmetsästäjiä ja hirvenmetsästäjiä asuu sellaisilla alueilla, joilla ilmasto on tarpeeksi kylmää sopiakseen karhuille ja hirville, mutta villisian ja saksanhirven metsäsätäjiä alueilla, jotka ovat tarpeeksi lauhkeita villisioille ja saksanhirville. Vrt. kartat karhun levikki b, hirven levikki, villisian levikki ja saksanhirven levikki. Ilmasto, kasvillisuusvyöhykkeet ja villieläinten levikit ovat paljolti muokanneet myös niitä pohjoismaisia väestöjä, jotka asuvat Pohjolassa. Neljä esimerkkiä Pohjolan nykyisistä villieläinvyöhykkeistä

13 13 Kartta karhun levikki b. Ursus arctos on Euroopan suurin petoeläin. Kartta hirven levikki. Euroopan lauhkeiden lehtimetsien nisäkäseläimistöä kuvaavat mm. villisika ja saksanhirvi. Kartta villisian levikki. Kartta saksanhirven levikki.

14 14 Miltä suunnilta pohjoismaiset väestöt ovat alkujaan tulleet? Kartta Euraasia jääkaudella nuolet. Euraasia jääkauden maksimin aikaan. Lähde: Grosswald, M.G. Kartta edustaa viimeisimmän jääkauden maksimikautta noin vuotta sitten, jolloin mannerjää oli laajimmillaan (M.G.Grosswald 1980, Quartenary Research 13, 1-32). Sen noin vuoden aikana, jolloin nykyihmisiä on jo asunut Euroopassa, mannerjään eteläreuna oli välillä etelämpänä ja välillä pohjoisempana aina sen mukaan, mikä oli vallitseva lämpötila. Yleisen käsityksen mukaan ensimmäiset nykyihmiset tulivat Eurooppaan vuotta sitten Aasiasta. Heillä oli käytettävissään kolme tuloporttia ; 1) Siperiasta Mansi-järven (Mansi Lake) eteläpuolitse Turgain (Turgai Channel) poikki Kamalle ja Volgalle, 2) Lounais-Aasiasta Kaukasuksen kautta eli Mustanmeren ja Kaspianmeren altaiden välisen kannaksen kautta Donille ja Dnieprille, ja 3) Lähi-idästä Anatolian kautta eli Marmoran meren (Sea of Marmora) ja Mustanmeren altaan (Novo-Euxinic Basin) välitse Balkanille ja Tonavalle (Danube). Eurooppaan saapujat käyttivät todennäköisesti kaikkia näitä tuloportteja. Kaksi saapujien ryhmää (Y-kromosomin haploryhmien N ja R1a) käytti Mansin järven ja Kaspianmeren altaan välistä kannasta (kartan keltainen ja ruskea nuoli), johon nykyään viitataan tavallisesti aroalueena, yksi

15 ryhmä (Y-kromosomin ryhmä R1b) käytti Kaukasuksen reittiä (kartan punainen nuoli) ja yksi (haploryhmä I) Anatolian reittiä (sininen nuoli). Kartan Euraasia jääkaudella nuolet mukaan niitä väetöjä, jotka ikään kuin odottivat jääkauden päättymistä ja pääsyä Pohjois-Eurooppaan, oli neljäätyyppiä; nämä edustivat Y-kromosomin haplotyhmiä N, R1a, I ja R1b. Nämä ryhmät ovat geneettisessä mielessä nykyisten pohjoismaalaisten päätyypit. 1. Ryhmä N on peräisin Siperiasta. Sitä esiintyy kaikissa pohjoismaalaisissa väestöissä, ylivoimaisestgi eniten kuitenkin suomalaississa ja saamelaisissa. 2. Ryhmä R1a on peräisin Keski-Aasiasta. Sitä esiintyy eniten norjalaisissa ja vähiten suomalaisissa. 3. Ryhmä I on peräisin Lähi-idästä. Sitä on eniten skandinaavisissa väestöissä ja vähiten suomalaisissa. 4. Ryhmä on peräisin Lounais-Aasiasta, ja sitä on eniten norjalaisissa ja vähiten suomalaisissa. Käsittelen tarkemmin pohjoismaisten väestöjen genetiikkaa jäljempänä. 15

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä.

Oppitunti 4 Värit 2. vaaleanvihreä - Tämä on vaaleanvihreä väri. vaaleanvihreä sammakko - Tämä sammakko on vaaleanvihreä. Oppitunti 4 Värit 2 musta - Tämä on musta väri. musta salkku - Tämä salkku on musta. musta sähköpistoke - Tämä sähköpistoke on musta. musta kissa - Tämä kissa on musta. Käännä omalle kielellesi. 1 vaaleanvihreä

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Teorioita suomalaisten juurista

Teorioita suomalaisten juurista Teorioita suomalaisten juurista Suomalaisten juuria ja heidän alkukotiaan on eri aikoina etsitty monin eri menetelmin. Myös tulokset ovat olleet erilaisia. Käsittelen lyhyesti kuutta erilaista teoriaa:

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea 1 valkoinen - Tämä on valkoinen väri. valkoinen luistin - Tämä luistin on valkoinen. valkoinen luuranko - Tämä luuranko on valkoinen. valkoinen kukko - Tämä kukko on

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. toppasaapas / LIME VIHREÄ. toppasaapas / KELTAINEN. toppasaapas / PINKKI

Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. toppasaapas / LIME VIHREÄ. toppasaapas / KELTAINEN. toppasaapas / PINKKI Angry Birds CLASSIC toppasaapas / LIME VIHREÄ Angry Birds CLASSIC toppasaapas / KELTAINEN Angry Birds CLASSIC toppasaapas / PINKKI Angry Birds CLASSIC toppasaapas / MUSTA Angry Birds STELLA toppasaapas

Lisätiedot

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT KANKAAT PEITTÄVIÄ TAI LÄPINÄKYVIÄ KATSO KANKAAN LUONNE KANKAAN KOHDALTA DL-596 Valkoharmaa DL-597 Hopean ruskea DL-598 Harmaan hopea DL-599 Valkovihreä Maksimi tilausleveys 195cm DL-3308 Pinkki violetti

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3 Sininen UUTINEN Tehtävä 16 Punainen UUTINEN Tehtävä 17 Ruskea UUTINEN Tehtävä 18 Harmaa UUTINEN Tehtävä 19 VASTAUSLOMAKE UUTINEN Vartion nimi Numero Sarja Aika alkoi klo Vartio palautti uutisen klo UUTINEN

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

------lmltätieltä Te pu h utte?)

------lmltätieltä Te pu h utte?) N NKIIöTIFDOT Silmien väri: Pituus: Syntymäaika ja -paikka: etunimi sukunimi Sosiaaliturvatunnus: Osoite: Puhelinnumero: Kansalaisuus: lähiosoite kotinumero (Minkämaalainen olette?) postinumero työnumero

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa?

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? 1 Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? Amerikka sai ensimmäiset homo sapiens sapiens -tyyppiset asukkaansa vajaat 20 000 vuotta sitten. Tapahtuma

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Kuluttajatutkimus: Joulukauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa

Kuluttajatutkimus: Joulukauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Joulukauppa Pohjoismaissa 2017 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset suunnittelevat ostavansa joululahjoja verkosta yhteensä 2,2 miljardilla eurolla tänä vuonna YHTEENVETO Joulukauppa

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

vuodesta 1957 ROOMAN SOPIMUSTEN 50-VUOTISJUHLA GRAAFISET OHJEET Logo Typografia Värit

vuodesta 1957 ROOMAN SOPIMUSTEN 50-VUOTISJUHLA GRAAFISET OHJEET Logo Typografia Värit ROOMAN SOPIMUSTEN 50-VUOTISJUHLA GRAAFISET OHJEET Logo Logo Logon koko Suoja-alue Värillinen logo Logon kielikohtaiset versiot Mitä ei saa tehdä Typografia Värit November Marraskuu 2006 Grafikhandbuch

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

20/11/2017 Opetushallitus 1

20/11/2017 Opetushallitus 1 20/11/2017 Opetushallitus 1 Nordplus uutisia Uusi ohjelmakausi 2018-2022 käynnistyi 2.11.2017 Avattu twitter tili: https://twitter.com/wearenordplus Uudistettu käsikirja 2018 (rakenne ja ulkoasu) Seuraa

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

340.000 24.000 769.065 21.398 1.765 24.000 769.065 POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili 2011 340.000 1.765

340.000 24.000 769.065 21.398 1.765 24.000 769.065 POHJOLA JA SINA. Varat, politiikka ja profiili 2011 340.000 1.765 1.554 24.000 340.000 4 769.065 15 112 21.398 1.765 38 24.000 769.065 29 POHJOLA JA SINA 4 340.000 231 Varat, politiikka ja profiili 2011 15 1.765 2 Mika Pohjola on Pohjola on sekä alueen että yhteistyön

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'. Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 6' B. Eurooppalainen näkökulma Edellä käsittelin mitokondriaalisia haploryhmiä ja äitilinjojen muodostamia klaaneja koko maailman näkökulmasta. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA Pohjoismaista verkkokauppaa 34,5 miljardilla Ruotsin kruunulla ESIPUHE Pohjoismaiset kuluttajat arvioivat tehneensä verkko-ostoksia

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma

Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma Oppitunti 7 - osa 1 Numerot 11-26 [yhdestätoista kahteenkymmeneenkuuteen] vaalea ja tumma 1 yksitoista (11) kaksitoista (12) kolmetoista (13) neljätoista (14) viisitoista (15) kuusitoista (16) seitsemäntoista

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.

TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia. PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.

VALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Perinnebiotoopit vanhassa kartta-aineistossa PerinneELOn tutkimusseminaari 3.12.2013 MH, Tikkurila Kaisa Raatikainen, JY

Perinnebiotoopit vanhassa kartta-aineistossa PerinneELOn tutkimusseminaari 3.12.2013 MH, Tikkurila Kaisa Raatikainen, JY Perinnebiotoopit vanhassa kartta-aineistossa PerinneELOn tutkimusseminaari 3.12.2013 MH, Tikkurila Kaisa Raatikainen, JY 18.2. Perinnebiotooppien hoito kestävän kehityksen näkökulmasta 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

ENGINEERING ADVANTAGE

ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit TRV Nordic Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Julia neulebolero A11-J1532 100% puuvilla koot: 98/104, 110/116, 122/128, 134/140, 146/152 värit: pinkki hinta: 17,50. Julia trikoomekko A11-J1534

Julia neulebolero A11-J1532 100% puuvilla koot: 98/104, 110/116, 122/128, 134/140, 146/152 värit: pinkki hinta: 17,50. Julia trikoomekko A11-J1534 Julia 110 Kevät 2011 Julia A11 tuotteet Julia t-paita A11-J1530 värit: valkoinen ja pinkki hinta: 10,50 Julia neulebolero A11-J1532 koot: 98/104, 110/116, 122/128, 134/140, 146/152 värit: pinkki hinta:

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015

Pohjoismainen oikeus uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 uuteen nousuun! Johan Bärlund Pohjoismaisen oikeuden professori NAF:n kokous 7.10.2015 Mitä on pohjoismainen oikeus? Yhteisnimitys Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan oikeudelle + ylikansallinen

Lisätiedot

Leppävaaran Pallo Peli- ja harjoitteluasut 2013 opas pelaajille, joukkueiden avainhenkilöille ja vanhemmille

Leppävaaran Pallo Peli- ja harjoitteluasut 2013 opas pelaajille, joukkueiden avainhenkilöille ja vanhemmille Leppävaaran Pallo Peli- ja harjoitteluasut 2013 opas pelaajille, joukkueiden avainhenkilöille ja vanhemmille Harjoittelu- ja peliasut sekä varusteet 2013 Yhtenäiset peli- ja harjoitteluasut ovat tärkeä

Lisätiedot

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE

TRV Nordic sl. Termostaattit ENGINEERING ADVANTAGE Termostaattianturit - M 30 x 1,5 liitännällä TRV Nordic sl Termostaattit Paineistus & Veden laatu Virtausten säätö Huonelämpötilan säätö ENGINEERING ADVANTAGE Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä

Lisätiedot

SYKSY - TALVI

SYKSY - TALVI SYKSY - TALVI 2012-2013 SYKSY - TALVI 2012-2013 Ylpeänä esittelemme nyt uuden ja upean Fredrikson lasten mallistomme. Mallistossa leikitellään ennakkoluulottomasti erilaisilla teemoilla. Inspiraatiota

Lisätiedot

Suunnistuskartan uudet kuvausohjeet. Uusilla ohjeilla julkaistut kartat täysimääräisesti käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen ISOM2017

Suunnistuskartan uudet kuvausohjeet. Uusilla ohjeilla julkaistut kartat täysimääräisesti käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen ISOM2017 Suunnistuskartan uudet kuvausohjeet Uusilla ohjeilla julkaistut kartat täysimääräisesti käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen Tiivistelmä merkittävimmistä muutoksista ja uudistuksista Kartoittajat Ratamestarit

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Korttelin 53 asemakaavan muutos. Rakennusinventointi 26.5.2014, täydennetty 3.12.2014

Korttelin 53 asemakaavan muutos. Rakennusinventointi 26.5.2014, täydennetty 3.12.2014 Liite Korttelin 53 asemakaavan muutos Rakennusinventointi 26.5.2014, täydennetty 3.12.2014 1 6:351, Kanavakoulu, 53 / 5, YH-1, e=0,30 Käyttötarkoitus: Seura- ja kerhorak. ym. Rakennusvuosi: 1925 Kerrosluku:

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Mitä ovat paikallistuulet? Kuvaa kahden erilaisen paikallistuulen syntymekanismit. (5

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

vko 17 Tulos Aika Paikka Pelinohjaaja Taso Pelimuoto Peliaika ma KP-75 Vihreäkeltainen PPS09 Musta klo. 19:00 Kalevan UP tn, Kerava MaEas

vko 17 Tulos Aika Paikka Pelinohjaaja Taso Pelimuoto Peliaika ma KP-75 Vihreäkeltainen PPS09 Musta klo. 19:00 Kalevan UP tn, Kerava MaEas vko 17 Tulos Aika Paikka Pelinohjaaja Taso Pelimuoto Peliaika ma 24.4.2017 KP-75 Vihreäkeltainen PPS09 Musta klo. 19:00 Kalevan UP tn, Kerava MaEas Perkinen P08 taso 2 5v5 2 X 25 min ma 24.4.2017 KP-75

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

Myytävänä olevat tölkinvedin kukkarot

Myytävänä olevat tölkinvedin kukkarot 1 MUSTA/HOPEA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys, pronssinvärinen nappi Hinta euroa 30 euroa+ postikulut 3 euroa MUSTA/KULTA ISO YMPYRÄ KUKKARO Koko 13 x 13 cm, pronssinvärinen kehys,

Lisätiedot

Liuskekivet - Hiekkakivet

Liuskekivet - Hiekkakivet Liuskekivet - Hiekkakivet UKP0008 Haapakivi 1-6 cm 10-50 cm 90 111 UKP0009 Orava 1.5-8 cm 10-50 cm 90 111 UKP0010 Iltakaste 2-4 cm 10-30 cm 85 105 UKP0011 Korpikangas 2-5 cm 10-50 cm 70 86 UKP0007 Männyn-ruskea

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola

Ilmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen

Lisätiedot

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B.

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B. LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B. Aikataulut: Koulut alkavat pääosin Pohjois-Sipoossa tasatunnein (8.00 10.00) ja päättyvät pääosin tasatunnein

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot