ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla"

Transkriptio

1 Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja kampakeramiikan palasia Tikkurilan Satomäki alueelta (omia peltolöytöjä 1980-luvulta) ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Tikkurilan Rotaryklubi Seppo Liukko n min. (Diat 1-24) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist. Su-väestöt-DNA-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 1

2 VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko Esitelmöitsijän - esittely: Vantaa esihistoriasta 2003 oli allekirjoittaneen haastattelu Vantaa Sanomissa, silloin pääosassa arkeologiaa - nyt genetiikan pohjalta (silloin sanoin suomalaisten olevan n. 15% metsästäjiä - nyt genetiikan uuden tiedon pohjalta väitän että SU- väestö onkin yli 65%:sti metsästäjien taustaa - tod.) harrastukset: -urh.+ kivien keräys**/arkeologia + historia (n.30v. SU-väestöt -kieli) Historia Seppo Liukko Kotisivut 2008 > - yli käyntiä (Google ) Artikkelit +kotisivukirjoituksia netti = n. 700 siv. Printattuna - Wikipedia 2006 mm. Eurooppalaisten alkuperä (linkki) Anjalan Liitto ja Suomen itsenäisyys (Cr+R) ROTARYYN -84 / MS: Rotary vaihto-oppilas Randy Fraiman PHIL -70v+Morton Nimitutkimus: Liukko sukuseura / sukuselvityksiä Vesilahti < 1500-luku: Juuret sukututkimus: Liukko - nimihistoriaa kirjoitukset+ isän puolen suku: DNA: Jokainen ihminen on erilainen- esim. ydna tai mtdna - kuin viivakoodi - tunnistus 100%- Omat (SL) geenitulokset 2012 ydna+ff+ geenitutk.yl.*> artikkelit suomalaisten - väestöjen alkuperä - esihistoriaa geenitutkimuksen avulla >>>

3 Esihistoriaa (DNA*): Fokuksessa esihistoriallisen ajan ihmiset - geenitutkimus Tiedot muuttuvat esim. 60-luvun tiedot vrt nyt, genetiikka täydentää esihistoriaa* - antaa uutta luotettavaa AJANKOHTAISTA tietoa - kivikauden ajoista yleensä: - mitä, missä ja miksi? Vertaan arkeol. kulttuureja + väestögen.tietoja tapahtumia - samaan aikaan (poikkit.vert.) Esitelmäni pohjautuu pääasiassa genetikkaan koska arkeologiasta on hyvä kirja (suosittelen): Leskinen Pesonen 2008 Vantaan (rikas- ) esihistoria, - Arkeologiasta omakohtaisia kokemuksia Tikkurila, Jokiniemi -Satomäki - Stenkulla Maarinkunnaan- kaivauksissa viitteet tutkimuksiin ja -kirjallisuuteen löytyvät, linkki> Seppo Liukko Kotisivut VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 3

4 Vantaan esihistoriaa (DNA (DNA- tutk. pohjalta) Esihistorialla tarkoitetaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä.. Arkeologia > muinaishistoriaa arkeol. kulttuurit (tavallaan väestöjä, tarkenn. vaatii DNA-tutkim.) kivikausi paleol- mesol- neol.- kaudet - em. sisältyy arkeol. kulttuurit: Suomusjärven-, kampakeramiikan-, vasarakirves- eli nuorakeramiikan-, ja Kiukaisten kulttuurit, sitten >>> metallikaudet : pronssikausi ja rautakausi + lyhyt selv. > ims. + kansainvaellukset Genetiikka > ihmiset 2001 ihmisen DNA - haploryhmien sekvensointi (2005 SNP) - mitä väestöä em. kausien kulttuurien aikana on ollut esim Vantaan Jönsaksen mesol. Tikkurilan k-keram. alueilla VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 4

5 IHMISEN KROMOSOMIEN SEKVESOINTI 2001 OK - sen jälkeen geenituloksien kautta huomattavan paljon uutta tietoa esihistoriasta, ja genetiikasta -alku A-haploryhmä Y- Adam TMRCA n eaa. Afrikassa alla ydna haploryhmä fylogen.puu (STR+SNP) haplotyyppi) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

6 Vanhimpien suomensukuisten väestöjen migraatiot Eurooppaan ja Suomeen (Baltiaan) N - haploryhmät - geenikartta (Siperiassa mutaatio ydna N), Eurooppalaisista suomalaisilla on eniten N - ryhmää 63% (Baltia 40%) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 6

7 Esihistoriasta ennen n. LGM (n eaa.) Weiksel- jääkausi Europpa (Amerikka), erilainen Aasiassa - Siperiassa Siperian - Ukrainan Refugi - Suomi -Maapallolla 6-8 jääkautta. Jääkauden pituudet yl. n vuotta. - Weiksel eaa eaa. Jääkauden aikana ei jatkuvasti mannerjäätä. tundraaroheinää- suurriistaa mm. Suomessa on useita mammuttilöytöjä esim. Vuosaaresta - Hlsmlsk - Vantaa n eaa. Tark. Oliko ennen LGM asukkaita Suomessa? - se on todennäköistä, koska CM Eurooppaan Ural vuorten yli t.eaa. (+ sitä aik. Neant.) Suomessa Susivuori ihminen? eaa. Kristiina, jos oli niin Neanderthalin, myös CroMagnon jos eaa. Ennen jääkauden maksimia su - väestöillä yleisin mtdna on U - ikä n vuotta - levinnyt laajalle al. Euroopassa. SL oma mtdna on U5b1b1a PS. CroM + Neaderthalin ihminen asuivat n vuotta yhdessä Euraasiassa- näkyy nyk. ihmisen geeneissä (Geno2 tutkimus oma 1.8%) Homidi mittaus / Natinal Genographic VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 7

8 Suomalaisten alkuperä (ens. N- mutaatio) migraatiot ja genetiikka Siperian -Ukrainan LGM-refugit :Aasian N-ryhmän + Euroopan mtdna U+H = SU-väestöjä Siperiassa ei mannerjäätä -kuivaa-ikirouta 1 km edelleen asuttava- suurriistaa. Siperian eteläosien vuoriston läheiset kesät lämpimiä esim. Tuva- Baikal Mal`ta s-metsästäjien kulttuurit* N1c > su väestöjä * vuotta sitten (elgm) N- ryhmän mutaatio* M231 suomal. - länteen Eurooppaan, kiinalaiset HAN- kansa n. 200 eaa. itään /etelään sekä Koillis-Aasian väestöä Amerikkaan (esim. Maya) Kaikkialla - merenpinnat n. 150 m nykyistä alenpanamaakannakset: Gen. tutkimus nyt - voidaan havaita yhteys Siperiasta- suomalais iin> myös maya - intiaaneille (hlök. Tulos Maya 2.18%, Family Tree DNA) ydna Geenikartta Matka Afrikasta - A > NO. suomal. N - ryhmä Aasiasta, Eurooppaan - ero kiinal. mtdna U+ H autosomal VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 8

9 PS. LGM eaa. (> eaa.) Weiksel- jääkausi Euroopassa: Ei mannerjäätä jatkuvasti (alussa paljon lämpimiä interstadiaali kausia- Kesto eaa. = vuotta Alkoi Ruotsin vuoristosta, ei pohj.navalta - mannerjää 2-3 km (vuoristot tas.) - maa lommolle m > nousema - suurriistanmetsästys p-tundra+steppe Jääkauden maks. vkl ast. LGM- ihminen > Refugit sen.jlk. Hampuri Britannia- Weikselin alueelle+ Alpit - sulavesijoet Tonava- Volga- DON - Dnjepr - Rein jne. Vrt. Pohjois- Amerikka oli myös saman ajan jääkausi VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 9

10 N-ryhmä; alku TatC > N1C > N1c1 (U + H) väitteet- tod. Metsästäjäsuomensukuisten geenit ja -suomensukuisten kielet: Fylogenettinen puu: N- ryhmän väestöjä on tullut Aasiasta Eurooppaan Uralvuorten yli ainakin jo vuotta sitten (eri aikoina). Suurriistanmetsästäjät SU- väestöjä ydnan N- ja mtdna:n H ja U -haploryhmiä ( suomalaisilla yleisimmin Euroopassa)-Suurriistanmetsästys eaa. Sen jälk. pienriistan metsästystä N* isälinjaryhmä on ollut LGM- ajalla - laajan Ukrainan- Siperian refugin alueella ks. Suurriistan metsästyksen jälkeen suomensukuiset muodostivat -tilkkutäkkialueita, siksi useat suomensukuiset kansat löytyvät Euroopan laajoilla alueilla edelleen (veps, marit, komit, metserät, hantit jne. ja nykyiset kansallisvaltiot; virolaiset, suomalaiset, unkarilaiset = tilkkutäkki alueita Euroopassa.) em. osoittaa myös su- väestöjen laajaa esihist. ajan levinneisyyttä. Näkyy geenituloksissa nykyisin ko. alueilla (alkuperäisväestönä- tih.laimentuneena). Suomensukuiset väestöt - autosomalisten mutaatioiden n vuoden aikana ns. vaaleaihoiseen sinisilmäiseen suuntaan jääkauden aikana (auringon vähyys - D-vitam. Ei riittävästi) Su- väestä + kieli N1C (TatC) > N1c1 haploryhmäksi (n eaa. (LGM alkaen). > Suomusjärven kulttuuri (n ) Kampak alk. su- väestöjen ydna N ryhmää ja mtdna u+ H- ryhmää, nyt edellen n. 65% PS. IE-geenit /-kieli (R ja I- ryhmät) eivät vielä silloin olleet Euroopassa, mutta tulivat vanhoille suomensukuisten suurriistanmetsästyksen jälkeisille alueille, Mustameri - Weiksel - Alpit n eaa. alkaen VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 10

11 Jääkauden loppuvaihe ensimmäisten asukkaiden Suomeen siirtymiset migraatiot eaa. Euroopan metsittyminen- tundra ja sitten aroheinä loppui, -suurriista ja sen metsästys loppui n eaa. SU- Ukrainan refugin väestöä > Hampuri-Svidryn kulttuuri> (Kunda) eaa. Kundan Maglemosen kulttuuri (su-hampurin kulttuuri) Etelä- Suomi vapautumassa jäästä, maa n. 500 m. lommolla eaa. SUOMEEN Suomusjärven kulttuuri: Keskonmäki + Hakunila+ lentoaseman kalliot näkyvissä n eaa. Ensimmäiset su- asukkaat metsästäjät etelästä - kaakosta Karjalaan* - Lahden Hollolan Salpausselkä seuduille + etelän saarille nyk.kork. mäet - Lahti (arkeol.) Ihmiset su- N- ja U+ H- ryhmää - n vuotta Suomessa (jtkv. teor.) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 11

12 OMAT- tiedot > esihistoriaan Nyky SU - ryhmä koostuu (PE+KA metsäst. yht. n. 60%): Nykyisille suomalaisille tulleet väestökomponentit Esihistoriallinen alueselvitys mistä- milloin? >>>> Seppo Liukko (GENO 2 tulokset) DNA-tutkimusten perusteella, ennen heimoja ja kansallisvaltioita 50% POHJOIS - EUROOPAN n eaa. (SU- alkup.- metsästäjä- ker.), 21% VÄLIMEREN n eaa. (hedelm. puolikuun maanviljely I -ryhm.), 18% VARSINAIS AASIAN n eaa. (Gurgan paimentolaiset R1a-ryhm.), 8% KOILLIS-AASIAN n eaa. (NO -ydna yht. SU+kiinal.+ intiaanit) 2% INTIAANI - yht eaa. Siperia - Koillis-Aasia (autosomal kautta) Osalla suomalaisten vanhimpia geenejä saattaa löytyä myös yhteys Koillis-Aasian komponentin kautta myös Amerikan alkuperäisasukkaisiin eaa. on ollut yhteinen asuinalue Siperiassa, josta gen. leviäminen myös Beringinsalmen kautta, josta johtuu su- väestöijen (0-3%) gen. autosomal. yhteys Native American intiaani (Maya) väestöihin, jotka ovat lähtöisin Siperian NO ydna+autos. Mal`ta- kulttuurien alueilta läheltä Baikal järveä

13 N- haploryhmä ydna mutaatio M231 (su-autosom.) - TMRCA n eaa. Siperiassa A- geneettinen Y- Adam Afrikasta, leviäminen eaa. Lähi-itään n vuotta sitten, Siperia-Eurooppa eaa VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 13

14 N- haplogroup nyk. alueet Euroopassa siirtyneet suurriistanmetsästyksen mukana pohjoisemmaksi, kuin aikaisemmin VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 14

15 ydna SNP Test > suomensuk.- mistä?** mutaatioiden ajoitukset TMRCA osoittavat: su- jatkuvuusteoria (aika+alueet): 1. N - M231+ SIPERIASSA n eaa. (ens. N- haplogr.mutaatio, nyk. n. 62% suomal.) (levinnyt länteen- itään ja koillisen kautta Amerikkaan - jälkiä myös suom. 2. N1 - LLYg22+ LGM:n aikana (Siperiasta eri suuntiin, ks. autosomal erot kiinal /suomala. ( Suurriistanmetsästäjät - 1, 2 ja 3) 3. * N1C L729, n eaa.ukrainan refugi jlk. Ural-Atlantti suurriista/ural-su 4. **N1c1 - M46+ (= Tat+) n eaa. Su-väestö+ kieli 4. > (ural kieli 1-3) > Svidry -Hampurin > Kunda > SUOMEEN su väestöjä 5. N1c1a -M178+ b n eaa. (Laajan- alueen suomensukuisten Kampakeramiikan aikaa-) 6. N1c1a1 L708+ n eaa. Vasarakirvesk. Aika (*Kaikki suomensuk. Mm. L708 Savo - Karjala yms. Su Ural välillä 3000 eaa.) 7. N1c1a1a = N1c1 V29 itämerensuomalaiset eaa. Kiuk.k.- Pronssikausi - myös rautakaudelle- kansainvaellukset AD 8. N1c1a1a1 = N1c1 - L550 = N- L550 (+) Suomi+ suomensukuiset Skandinavia > Fin-Viikingit N- ryhmä Proto Rurik mutaatio 1200eaa -800 AD. 9>* sitten erikseen L708 jlk.haarautumat / mutaaatiot edellisiin ero hämäläiset- baltialaiset varangian jne.> isälinjat ural, savo karjalaiset ryhmä, ks. Fylogen.puu) *Kaikilla suomalaisilla N- ryhmän 1-6 pääsääntöisesti, sitten puu haarautuu (SL johtopäätelmät / omat tulokset 2012) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist. Su-väestöt-DNA-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 15

16 Suomensukuisten N-ryhmän gen. jatkuvuusteoria < mutaatiot / väestö-kieli- alkup.su alueet edelleen: Siperia-Ural- Volga- Karjala Savo Venäjä- Baltia-Hämäläiset Finnic- southbalt -Varangian- -Rurikit- Gediminids gen. puun haaraumat näkyvät nyk.genetiikassa ks. RURIK ja Proto- Rurik esim. N- ryhmän Viikingit VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 16

17 Seppo Liukko: Sukututkimus + YDNA67 (TMRCA) + FF+ Geno2 (+ uusi Big Y ) Henkilökohtainen sukututkimus- ja DNA- tutkimus yhdessä (Seppo Liukko Liukkohist.): 1. Sukututkimuksen mukaan (isänisän- äidin jne. puolelta); Hallila + Kuhalampi 1500-luku > Heikkilä - Kuhalampi*- Louko Hillberg (Kuortane- Lapua- Nurmo- Alavus) Lisäksi löytyy 2014 myös sukuyhteys kahta kautta (Ilmajoen ja Lapuan kautta) Nuijasodan henkilöihin: *Tuomaala, Piri ja Jaakko Ilkka - Peltoniemi 2. ydna L-550 RURIK- isälinjan kautta SL lähimmät- etäisyys GD7, on ollut yhteinen esi-isä 24 sukupolvea sitten 1. Seppo Liukko Proto- Rurik esi-isälinja Rurik- klaanille-läh.dg: 2. prof. A. Karlsson- Werme Proto Rurik (SWE) 3. count V. Tatiscecev Rurikids >Novgorod/Pihkova (s-viim.kenraali 1918 saakka) 4. Dag Rune Kalvatn NO Proto- Rurik (esi-isälinja > Rurik) Esim. Subclades N; Heiska; Finland; (lähellä 8 N1c; Korsstrom; NJY5C N50634) FIN sudclades N1c1, N Tatiscecev Rurikids (P-rurik?) (lähellä 4 N Khilkov; Russian; Rurikids) subclades N1c1, N; VERCOUTERE E15839 BEL/FRA (lähellä 7 N1c1d; Vadbolsky; Rurikids ) 3. Serkkulistat FF - nyt henkilöä, isät-äidit-siskot ja 2-6 serkut (kromosomi kiert. samanl. pituuksia cm= mitt.osumia - ilmoitus sähköpostiin FT DNA) 4. GENO 2 homiditutkimus- Neandertalin 1.8%, sekä nykyihmisistä mm. 2% Mayaintiaanien kanssa samaa genetiikkaa (ks. Mistä se voisi johtua)

18 Suomensukuiset Euroopassa ydna N - ryhmä Geneettisten N haploryhmä - mutaatioiden ikä TMRCA YBP Juhani Väyrynen 2013 (tark. osoite- Seppo Liukko kotisivut) Osoittaa esim. Suomusjärven kulttuurin ajan> N1c1 on mahd.> Mutaatiot TMRCA RURIK isälinja on Finnic L550- TMRCA L550 n eaa. ajalta Rurik dynastia tutk yllätys se onkin suomensuk. N- haplor. tarkennus SNP- L550 (L1025-), ei ole R- linjaa (ei slaavi) Proto Rurik esi-isälinjaa löyd. Suomessa 8 - henkilöllä nyt > lisää - Myös kaikki Viikinkien N- ryhmät ovat su- väestöjen pohjaa N+R+T+Sc + Normandy Engl. jne.) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 18

19 Vantaan Jönsaksen +Jokiniemen rikkaat löytöalueet>> Suomusjärven eaa. - katkeamaton jatkuvuus: mm. paikannimistön säilyminen mahdollista Kuva: Leskinen-Pesonen Vantaan Esihistoria 2008 >>>lainaus VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 19

20 Vantaan kampakeramiikkaa 5000 vuotta sitten Vantaan Jokiniemen vanhin esine on Pohjoismaiden vanhin ihmistä kuvaava idoli Suomi asutusta eaa. alkaen Vantaa saaria: Jönsas Kuva: Vantaan 5000 vuotta vanhaa kampa-keramikkaa + idoli (P-Eur. Vanhin ihmistä kuvaava idoli Vantaa runsaita esihistoriallisen ajan löydöksiä Vantaa n eaa. alkaen löytöp. JÖNSAS + muita * yl. meren rannat tyypill. K-keramiikka 5000 eaa. -Satomäki* asuttu vuotta sitten: Stenkulla - Museovirasto- Heureka. Vasarakirveskultturien su + esigerm. kielisten väestöjen saap. Baltiasta- Suomeen >>esigerm. - lainsanat + kaskiviljely Suomi+ Vantaa;paikannimistö esigerm.>> VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 20

21 Suomeen ja suomensukuisten alueille ensikerran uutta väestöä uusi elinkeino +kieli-lainasanoja paikannimistöä +genetiikkaa Suomeen Baltian kautta nuorakeraaminen l. vasarakirveskulttuuri suuret muutokset: Kampakeramiikan alueiden päälle Baltian suunta Huurre Vasarakirveskulttuurin mies-ryhmiä Baltiasta - Suomeen n / eaa. Kaskimaanviljely (su + esigerm. lainasanoja su-kieleen >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Lounais- Suomessa (Vantaalla) maanviljelyn alku- esigerm. lainasanat mm. erikoinen iu- diftongi Suomeen HUOM nuor. slaavi- germaanikiessä ei ole diftongia (liud.) Ruotsinkielisillä alueilla alkuperäiset su- tai esi-germ. muinaissuom. paikannimet vaihtuivat aikana (esim. vasarakirv. ajan Liuko- nimet - ei rannikoilla, ei säilynyt VANTAA - vasta Suomusjärvi- Liuko, Myrskylä, Lohja, Hyvinkää ylöspäin >> ks. Kartta dia 23 ). Esigerm. lainasanoja kirves (kivi-) kaski tuhka jevo - jyvä ohra ruis kaura akana humala itää kasvaa niittää äiti (emo) assim. liuta- liuko > liukko lauko > laukko kansa ihmiset joukko - liuta härkä (hevonen?) vuohi merta, verkko VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 21

22 Suomusjärven kulttuurin >Kampakeramiikan > Vasarakirveskulttuurit > Kiukaisten kulttuuri (+ esigerm. kielisten - itämerensuomalaisten migraatiot n eaa.) > maanvilj. kaskivilj. - Pronssikausi (kyläyhteisöt - maanvilj.aloitus) Kansainvaellusajan luvulla- mm. Baltia väestön kielen vaihtuminen >>> kuva: Jokiniemi tyypill.kampakeramiikkaa + oik. Vasarakirveskultt. alueet Suomessa VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

23 Vasarakirveskulttuurit Suomeen n eaa. Alkaen Weiksel alueelta - Baltian kautta (assimil.) SU- alueilla kieli ei vaihtunut: uutta paikannimistöä + mv.- liittyviä lainasanojamm. (iu- diftongi) prof. E. Kiviniemi > liuti* > liuko (Liuko-la) > Liukko ko. viljeliy- joukon kaskiviljelypaikkaa os. nimi. Suomessa n. 300 Liukko- paikannimeä Liukko nimi - ei ruotsinkiel.rannikkoalueilla- enää, on voinut olla aik. mm. VANTAA VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

24 Itämerensuomalaiset (ims.) + kansainvaellukset ITÄMEREN YMPÄRISTÖN ALKUPERÄISET SU ASUKKAAT. kansainvaellusten aikaan saakka (alkup. su- geenit säilyvät N- ja U + H- ryhmää su- kieli vaihtunut) Balttian alkuperäinen Su - väestö + esigerm. n eaa.) > kieli vaihtui kv- vaikutuksesta- balttoslaaviksi mm. Novgorod, ks. alueen N + U ryhmät RAUTAKAUDEN SU-kumpuhautoja. mm. Suomi Rapola+ Baltia+ Novgorod+ Uppsala alla Kernave Liettua- läh. Liukonys su+esig Huom. slaavi kansainvaell. ( AD)>> Suomesukuisten esihistoriaa / - alueet Skandinavia (Baltia+Novgorod) : kansainvaell. loppuaika 500/ 900 AD Slaavien R1a nousu ja germ.länteen ydna J + R > Tanska+Ruotsi+Norja> germ VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 24

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko Sukututkimusta ja suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla DNA- on kuin ihmisen viivakoodi tietoja menneisyydestä; perimästä, esivanhemmista klaaneista/klustereista ja suvusta VANTAAN ROTARYKLUBI

Lisätiedot

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo

Lisätiedot

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages):

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages): Haplogroup N -Subclades- ISSOG 10.08.2012 (Lis-27.10.2012) p. 1 / 6 Y-DNA N Haplogroup and its Subclades (ISOGG last version 10.08.2012) N- haplogroup on suomensukuisten miespuolisten väestöjen geenijatkumo

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 329 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen Suomalaisten alkuperä jatkuvuusteoria, kirj. Seppo Liukko, koonti 1996-2011 Sivu 1 / 61 Suomalaisten alkuperä- ja jatkuvuusteoria: Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n.

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. 2500 eaa. alkaen (Karttapaikan käyttölupa nro: 317/MML/08 Seppo Liukko). Liukko- Luikko-

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 315 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta,

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Liukko- nimitutkimus ja perusteet, Seppo Liukko, vers. 31.01.2011 Sivu 1 / 203 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden

Lisätiedot

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut Sivu 1 / 374 Paluu Seppo Liukko kotisivulle Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Seppo

Lisätiedot

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko Euroopan alkuperäväestöjen kielenvaihto, tarkastelu mm. suomen ja baltin kielet, Seppo Liukko Sivu 1 / 31 Liittyy Liukko- nimitutkimukseen, ks. Seppo Liukko kotisivut Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat

Lisätiedot

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa) Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä 24.2.2011, Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin

Lisätiedot

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Luettelo + kartat + kuvat lisää Liukko nimihistoriaa tutkimus (netti) Seppo Liukko koonti PowerPoint + kotisivut 28.8.2013 1 Liukko paikannimistö matkat+kuvat

Lisätiedot

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan.

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Väyrysniitti 2012 Joulutiedote. Genetiikasta 4. Juhani Väyrynen. Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan

Lisätiedot

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko Liukko- sukuvaakuna LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko 20.08.2011 nimitutk. päivitys- Seppo Liukko 1 Liukko sukuseuran sukukokous Kerimäki 20.8.2011 (ed. Keuruu 22.8.2009) Liukko nimitutkimuksen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) DNA-project Asko Vuorinen askovuorinen(at)gmail.com 16.8.2014 Espoo Finland 1 DYS511 DYS425 DYS413 DYS557 DYS594 DYS436

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012 Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin!

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin! Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät

Lisätiedot

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Haploryhmä: N1c1a (M178) Alahaploryhmä: N1c1a1a2a (Z1935) Pääryhmä: savolainen (YCAII = 18 18) Ryhmä: 4 15 (DYS464 = 15 15 15 15)

Lisätiedot

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 Majoitus Olemme tehneet seuraavat

Lisätiedot

Kalmin Sukuseura. Pääkirjoitus

Kalmin Sukuseura. Pääkirjoitus Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 41 Kesäkuu 2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Pääkirjoitus Tämän lehden

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 1. Kivikausi Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ajattelemaan kivikauden olosuhteita. Millaiset täällä asumisen edellytykset olivat? Miten ihmiset elättivät itsensä? Jne. Materiaali: Faktalehti.

Lisätiedot

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus Katsaus Kirsi Huoponen, Tuuli Lappalainen ja Marja-Liisa Savontaus Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret Mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) ja Y kromosomin muuntelua voidaan käyttää apuna

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti

Molekyyligenetiikka. Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Arto Orpana, FT dos. apulaisylikemisti Molekyyligenetiikka Pikaperusteet Miten meillä Automaation aika Geenitestien käyttö Mihin menossa Molekyyligenetiikka: pikaperusteet DNAn rakennevirheet

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010)

Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (OSA 1)* (Jaakko Häkkinen, 1.6.2010) * Tämä kirjoitus on omistettu Aslak Aikion (1963 2009) muistolle. Johdanto Kysymys saamelaisten alkuperästä ja

Lisätiedot

PikkuKakkonen KAKKOSTEN SUKUYHDISTYKSEN KOLMASTOISTA LEHTI

PikkuKakkonen KAKKOSTEN SUKUYHDISTYKSEN KOLMASTOISTA LEHTI PikkuKakkonen KAKKOSTEN SUKUYHDISTYKSEN KOLMASTOISTA LEHTI Hyvät sukulaiset Maaliskuun alussa sain yllättävän puhelinsoiton. Vuokko Pärssinen-Tainio soitti ja kertoi, että Suomen Sukututkimusseura ry on

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru Koekaivaus kivikautisella asuinpaikalla 1985 Matti Bergström KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru 1 Kunta: KUOPIO Kylä Syrjäsaari Tila: Välisalmi Rnro 8:8,

Lisätiedot

levittäytyvät pohjoiseen

levittäytyvät pohjoiseen Pioneeriasutus Suomessa on arkeologiassa hyvin tuore tutkimusalue. Tiedot Suomen asuttamisen vaiheista ovat vielä harvojen löytöjen varassa, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet uusia asuinpaikkoja.

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'. Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 6' B. Eurooppalainen näkökulma Edellä käsittelin mitokondriaalisia haploryhmiä ja äitilinjojen muodostamia klaaneja koko maailman näkökulmasta. Seuraavaksi

Lisätiedot

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus

JALASJÄRVI Kohtakangas. Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus JALASJÄRVI Kohtakangas Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2007 1 KAIVAUSKERTOMUS Kohteen nimi: Jalasjärvi Kohtakangas Muinaisjäännöslaji:

Lisätiedot

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 MUHOS PYHÄKOSKI 5 Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 / MUHOS PYHÄKOSKI 5 Koekuopitus 22.5. - 26.5.2000 Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva OULUN YLIOPISTO Arkeologian

Lisätiedot

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- M PORI Leppäkorpi Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- 1 1 Pori Leppäkorpi Kunta: Pori Kylä tms: Leppäkorpi Tila: Kortteli 47, tontti 3, Saniaistentie,

Lisätiedot

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus

HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2007 1 KAIVAUSKERTOMUS Kohteen nimi: Hauho Adenius Muinaisjäännöslaji: rautakautinen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Lohja Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston

Lisätiedot

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa

II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa 30 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 2' II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa Käsittelen miesten kehittymisen ensimmäisestä homo sapiens sapiens -tyyppisestä

Lisätiedot

0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki

0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki 0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.

Lisätiedot

Jaakoon jäljillä. Otto Talvitie 1914-2007. Jaakko Ilkan Suku ry:n jäsentiedote 2007. In memoriam

Jaakoon jäljillä. Otto Talvitie 1914-2007. Jaakko Ilkan Suku ry:n jäsentiedote 2007. In memoriam Jaakoon jäljillä Jaakko Ilkan Suku ry:n jäsentiedote 2007 In memoriam Otto Talvitie 1914-2007 Otto Talvitien elämänarvoihin kuuluivat selkeästi perhe, syvä uskonnollisuus, oikeudenmukaisuus, vähäosaisten

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki

Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen. Kustantaja: Lapuan kaupunki 1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten inventointi. 2010 V. 2009 inventoinnin täydennys- ja jatkotyö Timo Jussila Tapani Rostedt

Lisätiedot

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä:

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä: 6 Tämä kuoppa-asumus esiintyy yhtä lukuun ottamatta tällä alueella tervahautojen läheisyydessä tai aivan vieressä. Etelä-Suomessa kutsuisin tätä tervapirtiksi. Tosin etelämpänä en ole havainnut kuoppapirttejä,

Lisätiedot

Muistoja ja muinaistekniikkaa

Muistoja ja muinaistekniikkaa Muistoja ja muinaistekniikkaa Elämyksellisen oppimisen jäljillä Liedon Nautelankosken museossa Elsa Hietala & Leena Viskari Nautelankosken museo Liedon paikallismuseo Jatkaa 1950-luvulla perustetun Liedon

Lisätiedot

Leena Lehtinen 30.8.2014

Leena Lehtinen 30.8.2014 Rokuan ympäristön muinaisjäännökset mitä ne kertovat varhaisimmasta historiasta suurelle yleisölle Leena Lehtinen 30.8.2014 Inventoinnit (suurin osa löytyy Mj-rekisterin hankerekisteristä). Näiden lisäksi

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto 4 1.1. Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto 4 1.1. Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja Närpiö Norrskogen/kaatopaikka-alue Kaatopaikka-alueen länsipuolen röykkiöiden kaivaus 7. 11.5.2007 Katja Vuoristo 2007 SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto

Lisätiedot

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005

IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen

Lisätiedot

Geenisukututkimus: mitä, miksi ja miten?

Geenisukututkimus: mitä, miksi ja miten? Geenisukututkimus: mitä, miksi ja miten? Jaakko Häkkinen 18.12.2010 Sisällys: 1. Käsitteet 2. Omiin testituloksiin tutustuminen 3. Geenisukututkimus testitulosten pohjalta Tämän lyhyen oppaan avulla toivon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä 20. 6. - 28. 6. 196o.

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä 20. 6. - 28. 6. 196o. M Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä 20. 6. - 28. 6. 196o. Porin maalaiskunnan Tuoreniemen kylässä on Sjögrenin ja Vainio- Mattilan metsäsaroilla lfihekkäin kolme

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991

Inventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991 ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Tunnistetiedot: Kunta: Laitila Alue: Nimi: Virilän Vainionmäki C Kohteen laji: asuinpaikka Kohteesta muita kortteja: - Tarkastaja: Jyri Saukkonen Inventointinumero: - Luokka:

Lisätiedot

Fyysinen Antropologinen näkökulma, prof. Markku Niskanen

Fyysinen Antropologinen näkökulma, prof. Markku Niskanen The origin of the Finnic-baltic +Jatkuvuusteoria-vrs.kielitieteenteoria.SL-lis.Seppo Liukko siv.1 / 20 Alkuperä Itämeren-suomalaisista Fyysinen Antropologinen näkökulma, prof. Markku Niskanen Oulun yliopisto,

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 4 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 15.11.2011, kello 18.00 19.20 Kokouspaikka Ilmajoen kunta, kunnanhallituksen kokoushuone, Ilkantie 18 Saapuvilla olleet jäsenet

Lisätiedot