Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä
|
|
- Annemari Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen kielistä aikaa n vuotta ennen ajanlaskua, sillä juuri Balttian suunnalta saapuneiden germaanien lainasanat* muuttivat kielen varhaiskantasuomeksi. Liukko - nimen etymologian perusteella ja Liukko- paikannimikartaston avulla näkyy selkeästi, että rannikon uudisraivaajien kaskiviljelyn alueet ja Liukko - nimet ovat kaskiviljelyyn nimenomaan sopivilla alueilla. Nimien siirtyminen jatkuu rannikolta sisämaahan päin vesireittejä pitkin. Liukko - nimellä on huomattavan vanha perinne, joka on todettavissa mm. seuraavin Liukko - paikannimistön ikää ja historiaa määrittelevin metodein. Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Tässä erityisesti vain (liuti- liuco) > Liuko- Liukko paikannimet: 1. Siirrynnäisnimien lievä muuttuminen: Paikannimien ja niiden siirrännäisten suhteen saattaa tapahtua muuttumista, kun aikakausi ja kieliolosuhteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi germaanien maahantulo ja uudet maanviljelysanastot ja uudet poikkeavat maanviljelytavat esimerkiksi kaskiviljely, joka voidaan paikantaa sellaisille alueille, joissa ei nykyisin enää viljellä maata. Nämä Liukko - Luikko paikannimet sijaitsevat kaskiviljelyyn sopivilla hiekkapitoisilla mäkialueilla (savipohjaiset alueet eivät sovellu kaskiviljelyyn ja sen aikaisiin muokkaustapoihin ja kalustoon). Esimerkkinä tällaisista alueista voidaan mainita Tammelan Kuivajärven siitepölyanalyysit ennen ajanlaskua (FT Alanen 2004:11). Tässä Liukko - nimiset paikannimet sijaitsevat ko. järven läheisyydessä. Siitepölyanalyysien avulla varhainen maanviljelys ja sen vakiintuminen alueelle voidaan havaita, Tammelassa se on alkanut ennen ajanlaskua ja vakiintunut jo rautakaudella (Tammelan Kuivajärvi ja Liukko - nimiset paikat ovat vierekkäin). 2. Nimen ikää kuvaava peruste löytyy paikannimien laajuutta tarkasteltaessa. Liukko- Luikko paikannimiä on huomattavan paljon pronssi- rautakautisten suurten vesistöjen varsilla. Liukko- nimen muinaisuutta voi todentaa mm. se, että Liukko - nimet sijaitsevat hyvin vanhojen germaanisperäisten muiden
2 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 2 / 7 esikristillisiksi nimiksi todettujen nimien kanssa. Tällaisia alueita on nähtävissä vielä nykyisissäkin kartoissa Liukko nimen kanssa ja yhdessä. Liukko nimi näyttää olevan kaikkein laajimmalle levinnein muinainen esikristillinen nimi Suomessa. Liukko, Luikko, Luikku, Liukki jne. paikannimiä on yli 300 Suomen paikannimikartoissa. 3. Liukko paikannimiä on huomattavan paljon paikannimistökartoissa, Liukko paikannimistö sijaitsee yleensä sellaisilla alueilla, joissa nykyisin vain kuivuneita järviä tai suonpohjia tai laajoja metsäalueita, mäkiä, jotka ovat vanhan kaskenpolton- viljelyn jälkeen metsittyneet käyttämättöminä (Liukonpelto Someroniemi, Liukkometsä Renko) tai ovat edelleen peltoina tai talojen niminä, vaikka nykyiset omistajat eivät ole olleet nimeltään Liukko- Luikkoja ainakaan :n vuoteen (Esim. Suomusjärven Liukontalo, Someron Kimalan kartanon Liukopelto tai Myrskylän Luikontalo ja Luikonpalonpelto). 4. Liukko- nimi Kalevalaisena uhri- tai kulttipaikkana Esimerkiksi Myrskylän Liukonmäki- vieressä Hiisikallio, Vesilahden Liukonvuori tai Naantalin - Maskun Luikkionmäet. Liukko nimisten paikannimien tai talojen lähistöllä on hämmästyttävän usein rautakautinen löytöpaikka (Vesilahden Liukko ja Tyrvään - Sastamalan Liukko ja Luikko talojen vieressä). Ks. tarkemmin Kalevalainen aika: Kalevalan aika ja ikä (faktaa); noitavainolait puhdasoppisuuden aikana 5. Nimen määrittelyssä täytyy olla looginen lähtökohta, joka toimii yhtälönä, joka toteutuu kussakin ajassa
3 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 3 / 7 (Lalli talon vieressä on talonpoikaistalo Luikala ja Luikki- talo, ks. peruste Liukko- historia artikkeli). Esihistorian ja historiallisen ajan talonpoikaistapahtumissa (mm. Vesilahden Historian Liukko). Historian Liukko - talosta tarkemmin Vesilahdella artikkelin A. osa LIUKKO- HISTORIA, lyhyt 13s. 6. Vakiintuneen maanviljelyn aikana 500 eaa jaa. luvulla Maanviljelyn vakiintuessa olivat metsästys-kalastus ja kaskiviljely sivuelinkeinona. Silloin vakinaisille maanviljelytaloille vallattiin laajoja metsäsarkoja ja eräsija- alueita kaskenpolttoa ja toisaalta kalatus-metsätystä turkiskaudella, jopa myyntiä /vaihtoa varten. Nämä eräsijat saattoivat sijaita kaukanakin ko. taloista. Yleensä nämä uudetkin alueet muualla saivat ko. kaskenpolttoon liittyvien henkilöiden ja em. talojen mukaisen siirrännäisnimen. Esim. Vesilahden Liukko talossa on asunut Liukko - ja Luikko nimisiä henkilöitä todennäköisesti jo vakiintuneen maanviljelyn aikoihin. Liukko (liuti- liuta- liuko)- nimiset henkilöt ovat liikkunet siirtyneet paikasta toiseen uusien kaskiviljelyalueiden tarpeen mukaan. paikannimistö on vakiintunut ko. paikalle ja säilynyt ko. alueelle vakinaiseksi jääneen asutuksen muistissa. Vesilahden Liukko- paikannimistö mm- Liukonvuori ja Liukko- talonnimet ovat siirrännäisiä jo aikaisemmalta vanhimmilta kaskiviljelyn eli Lounais- Suomen alueelta. Turun Nousiaisten- Köyliön mm. Ruskon Liukolan kylästä ja/tai Kokemäenjoen varrelta. Nämä Vesilahden kiinteän maanviljelyasutuksen talot ovat ilmeisesti olleet olemassa ainakin jo myöhäisemmän rautakauden aikana, mahdolliseti jopa 300- luvulta (Vahtola 1996:30). Vesilahden Liukko talolla silloiset metsälohkot olivat kaskialueita. Näitä kutsuttiin myöhemmin metsäsaroiksi. Liukko taloon kuului läheinen mm. Puontilan lohko/sarka oli n. 20 km pitkä ja satoja metrejä leveä. Liukko taloon kuuluva metsäsarka ja laajat eräsijat ovat kirjattuna 1540 maakirjoihin (Seppo Suvanto), tällä Puontilansaran alueella sijaitseen myös paikannimi Liukonvuori.
4 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 4 / 7 Eräsijojen hankinta muualta Hämeessä on ollut mahdollista ja todennäköistä, koska vanhoja samannimisiä Liukko- talojen ja -paikannimiä löytyy mm. Kangasala- Sääksmäki- Asikkala- Janakkala- Renko- Somero- Tammela alueilta (siirtymän suuntaa on kuitenkin vaikea määrittää). 7. Talojen lähimetsien valtausten jälkeen talot aloittivat varsinaisesti eräsijojen valtaukset (n luvuilla). Eräsijat vallattiin aluksi kannattavan turkismetsästyksen (kalastuksen) vuoksi ja yleensä ne kohdistuivat asumattomille alueille taloista muutaman päivän matkan päähän (n penikulmaa eli km). Vesilahtelaisten - Pirkkalalaisten eräsijat olivat Ylä- Satakunnan käräjäoikeuksien mukaan oli jo olemassa luvun kirjausten perusteella. Mutta nämä eräsijat saattoivat olla olemassa aikaisemminkin ainakin jo luvulla. Vesilahden Liukko talolla oli ainakin Ruovedellä (Virroilla) ja mahdollisesti mm. Merikaarrossa, Perhossa ja Keuruulla sekä todennäköisesti Rautalammin suurpitäjässä suuret eräsijat. Näiden asuttajat olivat aluksi ko. talojen henkilöitä ja mm. näin Liukko - nimi siirtyi vallatuille eräsijoille. Sen jälkeen Liukko nimi on siirtynyt Päijänteen pohjoispuolitse Savoon ja Karjalaan luvuilla, mutta pääasiassa keski - ja uudenajan vaihteessa. Sellaisia ovat mm. Liukkola nimiset talot ja Liukkonen tai Liukkoinen sukunimillä, Liukko nimen lisäksi. Tällöin puhutaan siirrännäisnimestä, joka voi edetessään ajassa ja toiselle paikkakunnalle muuttua, kuten savolainen Liukko + nen on ilmestynyt n luvulla. 8. Liukko nimen kanssa yhdessä siirtyneet nimet ns. rinnakkaisten siirrynnäisnimien vertailu: Liukko - nimipesyeen nimet esiintyvät vierekkäin useiden muiden pakanallisen ajan paikannimien yhteydessä eri paikkakunnilla mm. Vesilahdella, Suomusjärvellä, Somerolla, Tammelassa, Janakkalassa ja Myrskylässä ja mahdollisesti ensimmäisten n eaa. Suomeen tulleiden baltti- germaani maanviljelijöiden tulosuunnassa esim. Liettuassa on Liukon - nimisiä paikannimiä ja myös Laukon nimellä.
5 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 5 / 7 Tällaisia muinaissuomalaisia eli pakanallisia kalevalaisia nimiä ja nimipareja esiintyy rinnakkain: a) Liukko ja Laukko nimipari: Liukko ja Laukko nimet esiintyvät usealla alueella mm. Vesilahdella, Somerolla sekä Kalevalaisissa Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa jne. (Seppo Liukko 2007 /SKS/ SKVR/ paikannimikartat), ks. Liukko- Laukko nimiparina ja myös paikannimistöä Baltti- germaaninen kaskiviljelijöiden tulosuunta koska nimiä on Virossa ja Liettuassa, jossa nimet myös yhdessä...selvitys kesken Suomessa Laukko nimistö ikään kuin loppuu vanhan Hämeen alueelle, jossa se esiintyy samojen seutukuntien nimistössä Liukko nimen kanssa, Somerolla, vesilahdella jne. Liukko nimistö on sensijaan levinnyt lähes koko Suomen alueelle, joitakin ruotsinkielisiä alueita lukuun ottamatta. Näillä ruotsinkielisillä alueilla on kuitenkin ilmeisesti ollut samantyyppinen peitto nimistössä kuin muualla, mutta luvun aikana tullut ruotsalainen väestö migraatio ja näiden uudet ruotsinkieliset nimet ovat korvanneet suurimman osan vanhoista suomenkielisistä nimistä. b) Tanni ja Liukko /Luikko myös Suomela ja Liukko (Tanni ja Liukko; Suomela ja Liukko Vahtola), talojen nimet Vesilahti, Köyliö, Tyrvää, Masku, Pirkkala, Suomusjärvi, ja Somero, Tammela... c) Hyvikkälä ja Liukko (Hyvikkälä germ. alkuperää; Mikkonen 1984:10 s.4-6), esiintyy Hyvikkälä ja Liukola Janakkalassa sekä Hykkilä ja Liukonsuo Tammelassa- Kuivajärvi, d) Hiisi ja Liukko, Myrskylä, Masku sekä mm. Vesilahti, Suomusjärvi (mm. Hiisi, myös Calevanpoikia, jotka olivat kaskiviljelijöitä; Agricola 1551), mahdollisesti myös Hintsa ja Liukko Vesilahti, Suomusjärvi e) Mutila- Mustiala- Muttila- Mustiainen ja Liukko, vierekkäiset nimet mm. Myrskylä-, Tammela-, Janakkala-, Vesilahti- alueilla. f) Ahti ja Liukko yhdessä mm. Suomusjärvi ja Vesilahti (ks. Agricola 1551; Ahti - nimi on myös niitä kaskenpolttaja Calevanpoikia eli hämäläisten kalevalaisia epäjumalia). Ovat mm. kalevalaisia nimiä.
6 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 6 / 7 g) Liukko ja Lemu (Lemo), ovat ehkä Länsi-Suomen kaskiviljelyajan kaikkein läheisimpiä siirrynnäisnimiä. Nämä nimet esiintyvät nimenomaan vain vanhimmalla kaskiviljelyalueella, Lounais- Suomen alueella, kylien ja talojen nimistössä. Lemun- kunta, Liukolan- kylä ovat vierekkäin Turun pohjoispuolella. Lemun- säterikartanolla on Liukko- niminen pelto-metsäalue Kaarinassa. Salon- Someron - Suomusjärven alueella on useita Lemu- Liuko- nimistöön kuuluvaa paikannimeä vierekkäin (toisaalla karttakuvasto lemu- Liukko- nimistä - ks. Seppo Liukko kotisivulta). Nimistön alkuperä saattaa olla samaa perua. 9. Liukko- nimipesyeen nimistö on syntynyt pääasiassa vieraskielisen hallitsijan ja virkamiehistön aikana (mm. reversaalivirhe): Kieliolosuhteiden muutoksen mukana syntyi Liuko- Liukko- nimestä uusia versioita. Osa nimistöstä on voinut muuttua jo siirtymisen aikana, kuten toisaalla on osoitettu, esimerkiksi Liuko> Liukko> Liukkola > Liukkonen. Usein nimen taustalla voi olla samakantainen tai saman nimipesyeen toinen henkilönimi (Liukko- Luikko jne.), joka elää siirtyessään ajassa toiseen aikaan ja uudelle paikkakunnalle. Näin on muuttunut alkuperäinen Liuco - ensin lännessä Liuko ja Luiko- muotoon, rannikolta - sydänhämeeseen mennessä Liukko ja Luikko nimiksi sekä Savossa myöhemmin luvulla Liukko ja Liukkola ja uusi nimi Liukkonen. 10. Liukko - nimen syntyajat osuvat samalle ajalle kuin em. tutkijoiden mukaan Suomessa ja Viro- Balttiassa on ollut Kalevalainen aika. Turun - Rauman - Salon ympäristön Kalevanpojat ovat raivanneet niittuja ja kaataneet metsiä kaskiviljelyä varten, kuten mm. Mikael Agricola on 1551 muistiin merkinnyt ja sitä kaskiviljelyä nimenomaan tarkoittaen: "Calevanpiat Niittut ia mwdh löit". Liukko - ja sen kanssa yhtäaikaisesti pronssi- rautakaudella kaskiviljelyä (maataloutta) levittäneet, ja alueelta toiselle siirtyneet rinnakkaisnimet liittyvät Suomen maanviljelyn historiaan ja myös muinaiseen Kalevalaiseen perinteeseen.
7 Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 7 / 7 Alla, paluu Seppo Liukko kotisivuille: Teksti ja kuvat Seppo Liukko PALUU SEPPO LIUKKO KOTISIVUN ETUSIVULLE: =>
Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013
Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Luettelo + kartat + kuvat lisää Liukko nimihistoriaa tutkimus (netti) Seppo Liukko koonti PowerPoint + kotisivut 28.8.2013 1 Liukko paikannimistö matkat+kuvat
LisätiedotLIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko
Liukko- sukuvaakuna LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko 20.08.2011 nimitutk. päivitys- Seppo Liukko 1 Liukko sukuseuran sukukokous Kerimäki 20.8.2011 (ed. Keuruu 22.8.2009) Liukko nimitutkimuksen
LisätiedotLiukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta
Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen
LisätiedotLiukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta,
Liukko- nimitutkimus ja perusteet, Seppo Liukko, vers. 31.01.2011 Sivu 1 / 203 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden
LisätiedotLiukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta
Suomalaisten esihistoriaa muinaissuomalaisen Kalevalaisen Liukko nimitutkimuksen kautta Sivu 1 / 256 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen
LisätiedotSeppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)
Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,
LisätiedotNimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella
Nimistönsuunnittelun periaatteet Kirkkonummella PAIKANIMET OVAT OSA HISTORIAA Ennen maatalousvaltainen kuntamme on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä enemmän kuin sitä ennen vuosisadassa. MIHIN KAAVANIMIÄ
LisätiedotKalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)
Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä 24.2.2011, Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin
LisätiedotKielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko
Euroopan alkuperäväestöjen kielenvaihto, tarkastelu mm. suomen ja baltin kielet, Seppo Liukko Sivu 1 / 31 Liittyy Liukko- nimitutkimukseen, ks. Seppo Liukko kotisivut Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotAsuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-
Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotSeppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut
Sivu 1 / 374 Paluu Seppo Liukko kotisivulle Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Seppo
LisätiedotVihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa
Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)
KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA
LisätiedotItä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO
Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä
LisätiedotKartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n.
Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. 2500 eaa. alkaen (Karttapaikan käyttölupa nro: 317/MML/08 Seppo Liukko). Liukko- Luikko-
LisätiedotHistoriallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö. Georg Haggrén 16.5.2014
Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén 16.5.2014 Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa
LisätiedotTurun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
LisätiedotYhdistys. Puoluekokous 2010: yhdistysten edustajamäärät piiri- ja liittojärjestöt listan lopussa erikseen. Puoluekokousedustajia
Puoluekokous 2010: yhdistysten edustajamäärät piiri- ja liittojärjestöt listan lopussa erikseen Puoluekokousedustajia Yhdistys 2010 Piiri Joroisten vihreät ry 0 Etelä-Savo Kerimäen Vihreät ry 1 Etelä-Savo
LisätiedotJuankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1
Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun
LisätiedotTurun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
LisätiedotPuoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan
Puoluekokous 16.-17.6.2018 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 6
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotLIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy
1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI
LisätiedotHelsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00
Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00
LisätiedotPalveluja tuottava toimipaikka: Evantia Kuntoutus Oy Espoo (OID-tunnus ) Kuunsäde 10 C Espoo
Lisätiedot
Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet
ten henkilöjäsenmäärät 31.12.2017 sekä valittavien liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten määrät alueittain Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet Etelä-Suomi
LisätiedotPuoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.
Puoluekokous 15.-16.6.2019: äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan. Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajat Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki 5
LisätiedotPuoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan
Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki
LisätiedotReittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari
Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
LisätiedotKARJALAN LIITON JÄSENYHTEISÖJEN TOIMINTAKILPAILUT 2017 TULOKSET
KARJALAN LIITON JÄSENYHTEISÖJEN TOIMINTAKILPAILUT 2017 TULOKSET Seurat yli 300 jäsentä 1 Hyvinkään Karjala-seura ry 7931 2 Oulun Karjalaseura ry 4693 Seurat 201-300 jäsentä 1 Paimion Karjalaseura ry 8019
LisätiedotLEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015
1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotAurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä
Eura Punkalaidun Ypäjä ssa asuvien työllisten työpaikat 41-100 101-198 Eura Punkalaidun Humpp Ypäjä ivassalo ssa asuvien työllisten työpaikat 11-200 201-400 401-1000 1001-1099 Raseb Some antali Raseborg
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotHISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA
HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen
LisätiedotAIEMPIEN VUOSIKYMMENTEN NIMISTÖNTUTKIMUSTA NIMISAMMON TAONNASSA
AIEMPIEN VUOSIKYMMENTEN NIMISTÖNTUTKIMUSTA NIMISAMMON TAONNASSA EERO KIVINIEMI 1971: SUOMEN PARTISIIPPINIMISTÖÄ Nimistöntutkimuksen suurmiehen Eero Kiviniemen väitöstyö. Aiheena ensimmäisen partisiipin
LisätiedotYhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
LisätiedotKATARINA, MARGARETA, KRISTINA. Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto
KATARINA, MARGARETA, KRISTINA NAISTEN NIMET KESKIAJAN SUOMESSA Jaakko Raunamaa Helsingin yliopisto ITÄMEREN ALUE VUOSINA 1100-1300 Vaikutteita antavat innovointikeskukset : Gotlanti, Kööpenhamina, Mälaren,
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotYhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
LisätiedotAFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi
AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,
Lisätiedotnäkökulma lähekkäisten vedenkokoumien nimeämiseen
näkökulma lähekkäisten vedenkokoumien nimeämiseen http://www.cs.helsinki.fi/u/leino/jutut/ktp-03/ leino@cs.helsinki.fi aleino@kotus.fi 13. toukokuuta 2003 Sivu 0 / 6 Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri
LisätiedotForssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012
1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisällys: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat...
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotMiten uudet kalatalousalueet muodostuvat?
Miten uudet kalatalousalueet muodostuvat? Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien kalastusaluepäivä 15.12.2016 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, Lapin ELY-keskus Esityksen sisältö
LisätiedotSUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA
SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA Tärkeimpiä poimintoja reviireittäin Lounais-Suomen DNAtuloksista kaudelta 2017 2018. (Pori Tampere Helsinki linjan lounaispuoli.) Antti Härkälä / Luke, suurpetotutkimus
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Varkauden kaupunki 101 km 2 Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotMaanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :
Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotLaitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.
Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Tuulipuistoinventointi 1.7.2013 Kari Uotila ja Ulla Moilanen Muuritutkimus ky Tiivistelmä Laitilan kunnan alueella tarkastettiin yhteensä neljä KukkoTuuli Oy:n suunnittelemaa
LisätiedotReferenssiprojektit Suomessa
Referenssiprojektit Suomessa 1. Laserkeilausprojektit Laserkeilaus helikopterista; luokiteltu pisteaineisto n. 10 pistettä/m² 2013 Espoon kaupunki 345 km² Laserkeilaus lentokoneesta metsäinventointia ja
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotForssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Forssa-Jokioinen-Tammela Kiimassuon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Voimavapriikki Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Suunitelmakartta...
LisätiedotVesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009
1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes
LisätiedotSuomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta
Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Sirkka Paikkala ruotsinsuomalainen kielineuvosto, Tukholma 27.4.2018 Eksonyymit ja endonyymit endonyymit: paikallisia,
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotVammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012
Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto / PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotKARJALAN LIITON JÄSENYHTEISÖJEN TOIMINTAKILPAILUT 2018 TULOKSET
KARJALAN LIITON JÄSENYHTEISÖJEN TOIMINTAKILPAILUT 2018 TULOKSET Seurat yli 300 jäsentä 1 Hyvinkään Karjala-seura ry 9235 2 Oulun Karjalaseura ry 4707 Seurat 201-300 jäsentä 1 Paimion Karjalaseura ry 7261
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotRESERVILÄISLIITTO RY Uudet jäsenet piireittäin
RESERVILÄISLIITTO RY Uudet jäsenet piireittäin.. -.. Uudet Jäsenm. Uudet-% 9 Tavoite 9 8 7 6 Etelä-Häme 7 9, 7 89 6 6 8 7 Etelä-Karjala,67 9 66 6 9 9 76 8 8 6 Etelä-Pohjanmaa 6 899,7 8 6 6 7 9 67 9 7 Helsinki
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (196 terveyskeskusta) yhden päivän
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotKirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit
Kirkonkirjojen mikrofilmit ja kortit, Suomen Sukututkimusseuran 29.10.2009 historiakirjojen jäljennösten mikrofilmit sekä voudintilien mikrofilmit Kirjastoon on hankittu mahdollisimman täydellisinä Pirkanmaan
LisätiedotEläkkeelle numeroina 2013
Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke
LisätiedotL a u t t a s a a r i - S e u r a
L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,
LisätiedotTehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain
Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto
Lisätiedot