ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla"

Transkriptio

1 Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja kampakeramiikan palasia Tikkurilan Satomäki alueelta (omia peltolöytöjä 1980-luvulta) ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Tikkurilan Rotaryklubi Seppo Liukko n min. (Diat 1-24) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist. Su-väestöt-DNA-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 1

2 VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko Esitelmöitsijän - esittely: Vantaa esihistoriasta 2003 oli allekirjoittaneen haastattelu Vantaan Sanomissa; silloin pääosassa arkeologiaa - nyt genetiikan pohjalta (silloin sanoin suomalaisten olevan n. 15% metsästäjiä - nyt genetiikan uuden tiedon pohjalta väitän että SU- väestö onkin yli 60%:sti metsästäjien taustaa - tod.) harrastukset: -urh.+ kivien keräys*-arkeologia + historia (n.30v. SU-väestöt -kieli) Historia Seppo Liukko Kotisivut 2008 > - yli käyntiä (Google ) Artikkelit +kotisivukirjoituksia netti = n. 700 siv. Printattuna - Wikipedia 2006 mm. Eurooppalaisten alkuperä (linkki) Anjalan Liitto ja Suomen itsenäisyys (Cr+R) ROTARYYN -84 / MS: Rotary vaihto-oppilas Randy Fraiman PHIL -70v+Morton Nimitutkimus: Liukko sukuseura / sukuselvityksiä Vesilahti < 1500-luku: Juuret sukututkimus: Liukko - nimihistoriaa kirjoitukset+ isän puolen suku: DNA: Jokainen ihminen on erilainen- esim. ydna tai mtdna - kuin viivakoodi - tunnistus 100%- Omat (SL) geenitulokset 2012 ydna+ff+ geenitutk.yl.*> artikkelit suomalaisten - väestöjen alkuperä - esihistoriaa geenitutkimuksen avulla >>>

3 Esihistoriaa (DNA*): Fokuksessa esihistoriallisen ajan ihmiset - geenitutkimus Tiedot muuttuvat esim. 60-luvun tiedot vrt nyt, genetiikka täydentää esihistoriaa* - antaa uutta luotettavaa AJANKOHTAISTA tietoa - kivikauden ajoista yleensä: - mitä, missä ja miksi? Vertaan arkeol. kulttuureja + väestögen.tietoja tapahtumia - samaan aikaan (poikkit.vert.) Esitelmäni pohjautuu pääasiassa genetikkaan koska Vantaan arkeologiasta on hyvä kirja (suosittelen): Leskinen Pesonen 2008 Vantaan (rikas- ) esihistoria, - Arkeologiasta omakohtaisia kokemuksia Tikkurila, Jokiniemi -Satomäki - Stenkulla Maarinkunnaan- kaivauksista viitteet tutkimuksiin ja -kirjallisuuteen löytyvät, linkki> Seppo Liukko Kotisivut VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 3

4 Vantaan esihistoriaa (DNA (DNA- tutk. pohjalta) Esihistorialla tarkoitetaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä.. Arkeologia > muinaishistoriaa arkeol. kulttuurit (tavallaan väestöjä, tarkenn. vaatii DNA-tutkim.) kivikausi paleol- mesol- neol.- kaudet - em. sisältyy arkeol. kulttuurit: Suomusjärven-, kampakeramiikan-, vasarakirves- eli nuorakeramiikan-, ja Kiukaisten kulttuurit, sitten >>> metallikaudet : pronssikausi ja rautakausi + lyhyt selv. > ims. + kansainvaelluksten vaikutukset su- väestöille Genetiikka > ihmiset 2001 ihmisen DNA - haploryhmien sekvensointi (2005 SNP) mitä väestöä em. kausien kulttuurien aikana on ollut esim. Vantaan Jönsaksen mesol. Tikkurilan k-keram. alueilla VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 4

5 IHMISEN KROMOSOMIEN SEKVESOINTI sen jälkeen geenituloksien kautta huomattavan paljon uutta tietoa mm. esihistoriasta, ja genetiikasta - alku A-haploryhmä Y- Adam TMRCA n eaa. Afrikassa alla ydna haploryhmä fylogen.puu (STR+SNP) haplotyyppi) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

6 Vanhimpien suomensukuisten väestöjen migraatiot Eurooppaan ja Suomeen (Baltiaan) N - haploryhmät - geenikartta (Siperiassa mutaatio ydna N), Eurooppalaisista suomalaisilla on eniten N - ryhmää 63% (Baltia 40%) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 6

7 Esihistoriasta ennen n. LGM (n eaa.) Weiksel- jääkausi Europpa (Amerikka), erilainen Aasiassa - Siperiassa Siperian - Ukrainan Refugi - Suomi -Maapallolla 6-8 jääkautta. Jääkauden pituudet yl. n vuotta. - Weiksel eaa eaa. Jääkauden aikana ei jatkuvasti mannerjäätä. tundraaroheinää- suurriistaa mm. Suomessa on useita mammuttilöytöjä * esim. Vuosaaresta - Hlsmlsk - Vantaa n eaa. Tark. Oliko ennen LGM asukkaita Suomessa? - se on todennäköistä, koska CM Eurooppaan Ural vuorten yli t.eaa. (+ sitä aik. Neant.) Suomessa Susivuori ihminen? eaa. Kristiina, jos oli niin Neanderthalin, jos ennen eaa. myös CroMagnon jos löydöt* eaa. Ennen jääkauden maksimia SU - väestöillä yleisin mtdna on U - ikä n vuotta - levinnyt laajalle al. Euroopassa. SL oma mtdna on U5b1b1a PS. CroM + Neadertalin ihminen asuivat n vuotta yhdessä Euraasiassa- näkyy nyk. ihmisen geeneissä (Geno2 tutkimus- oma Neandert. osuus on 1.8% Homidi mittaus / Natinal Genographic VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 7

8 Suomalaisten alkuperä (ens. N- mutaatio) migraatiot ja genetiikka Siperian -Ukrainan LGM-refugit :Aasian N-ryhmän + Euroopan mtdna U+H = SU-väestöjä Siperiassa ei mannerjäätä -kuivaa-ikirouta 1 km edelleen asuttava- suurriistaa. Siperian eteläosien vuoriston läheiset kesät lämpimiä esim. Tuva- Baikal Mal`ta s-metsästäjien kulttuurit* N1c > su väestöjä * vuotta sitten N- ryhmän mutaatio* M231 suomal. - länteen Eurooppaan, kiinalaiset HAN- kansa n. 200 eaa. itään /etelään sekä Koillis-Aasian väestöä Amerikkaan (esim. Maya) Kaikkialla - merenpinnat n. 150 m nykyistä alenpanamaakannakset: Gen. tutkimus nyt - voidaan havaita yhteys Siperiasta- suomalais iin> myös maya - intiaaneille (hlök. tulos on Maya yht. gen. 2.18%, Family Tree DNA) ydna Geenikartta Matka Afrikasta - A > NO. suomal. N - ryhmä Aasiasta, Eurooppaan - ero kiinal. mtdna U+ H autosomal. Osuus suomal. n. 65% VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 8

9 PS. LGM eaa. (> eaa.) Veiksel- jääkausi Euroopassa: Ei mannerjäätä jatkuvasti (alussa paljon lämpimiä interstadiaali kausia - Kesto eaa. = vuotta Alkoi Ruotsin vuoristosta, ei pohj.navalta - mannerjää 2-3 km (vuoristot tas.) - maa lommolle m > nousema - suurriistanmetsästys p-tundra+steppe Jääkauden maks. vkl ast. LGM- ihminen > Refugit sen.jlk. Hampuri Britannia- Weikselin alueelle+ Alpit - sulavesijoet Tonava- Volga- DON - Dnjepr - Rein jne. Vrt. Pohjois- Amerikka oli myös saman ajan jääkausi VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 9

10 N-ryhmä; alku TatC > N1C > N1c1 (U + H) väitteet- tod. Metsästäjäsuomensukuisten geenit ja -suomensukuisten kielet: Fylogenettinen puu: N- ryhmän väestöjä on tullut Aasiasta Eurooppaan Uralvuorten yli ainakin jo vuotta sitten (eri aikoina). Suurriistanmetsästäjät SU- väestöjä ydnan N- ja mtdna:n H ja U -haploryhmiä ( suomalaisilla yleisimmin Euroopassa)-Suurriistanmetsästys eaa. Sen jälk. pienriistan metsästystä N* isälinjaryhmä on ollut LGM- ajalla - laajan Ukrainan- Siperian refugin alueella ks. Suurriistan metsästyksen jälkeen suomensukuiset muodostivat -tilkkutäkkialueita, siksi useat suomensukuiset kansat löytyvät Euroopan laajoilla alueilla edelleen (veps, marit, komit, metserät, hantit jne. ja nykyiset kansallisvaltiot; virolaiset, suomalaiset, unkarilaiset = tilkkutäkki alueita Euroopassa.) em. osoittaa myös su- väestöjen laajaa esihist. ajan levinneisyyttä. Näkyy geenituloksissa nykyisin ko. alueilla (alkuperäisväestönä- tih.laimentuneena). Suomensukuiset väestöt - autosomalisten mutaatioiden n vuoden aikana ns. vaaleaihoiseen sinisilmäiseen suuntaan jääkauden aikana (auringon vähyys D-vitam. Ei riittävästi) Su- väestä + kieli N1C (TatC) > N1c1 haploryhmäksi (n eaa. eli LGM alkaen). Suomensukuisten laajat alueet ennen neoliittisen vallankumouksen (mv.) iekielisen maanviljelyväestön saapumista suomensukuisten alueille Keski - Pohjois- Eurooppaan (ja mm. Suomeen ks. alla): > Suomusjärven kulttuuri (n ) + Kampak alk. Ovat su - väestöjen ydna N ryhmää on 63% ja mtdna u+ H- ryhmää nyt edelleen n. 65% PS. IE-geenit /-kieli (R ja I- ryhmät) eivät vielä silloin olleet Euroopassa, mutta tulivat vanhoille suomensukuisten suurriistanmetsästyksen jälkeisille alueille, Mustameri -Veiksel- Alpit n eaa alkaen. VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 10

11 Jääkauden loppuvaihe ensimmäisten asukkaiden Suomeen siirtymiset migraatiot (tilkkutäkkialueet) eaa. Euroopan metsittyminen- aroheinä loppui, - metsittymisen vuoksi > suurriista loppui ja metsästys n eaa. - SU- Siperia- Ukrainan refugin väestöä > Hampuri - Svidryn kulttuuri > Kunda eaa. su-hampurin kulttuuri > Kundan Maglemosen kulttuuri Etelä- Suomi vapautumassa jäästä, maa n. 500 m. lommolla. Maanousema jatkuu edelleen esim. Helsingin rannoilla n. 32 cm /100 vuotta 8900 eaa. Kundan su > SUOMEEN= Suomusjärven kulttuuri: Keskonmäki + Hakunila+ lentoaseman kalliot näkyvissä n eaa. Ensimmäiset su- asukkaat metsästäjät etelästä - kaakosta Karjalaan* - Lahden Hollolan Salpausselkä seuduille + etelän saarille nyk. kork. mäet - Lahti (arkeol.) Ihmiset su- N- ja U+ H- ryhmää - n vuotta Suomessa (= jtkv. teor.) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 11

12 OMAT- tiedot > esihistoriaan Nyky SU - ryhmä koostuu, PE+KA metsäst. yht. n. 60%: Nykyisille suomalaisille tulleet väestökomponentit Esihistoriallinen alueselvitys mistä- milloin? >>>> Seppo Liukko (GENO 2 tulokset) DNA-tutkimusten perusteella, ennen heimoja ja kansallisvaltioita 50% POHJOIS EUROOPAN - n eaa. (SU- alkuper.- metsästäjä- ker.), 21% VÄLIMEREN - n eaa. (hedelm. puolikuun maanviljely I -ryhm.), 18% VARSINAIS AASIAN - n eaa. (Kurgan paimentolaiset R1a- ryhm.), 8% KOILLIS-AASIAN n eaa. (NO -ydna yht. SU+ kiinal.+ intiaanit) 2% INTIAANI - yht eaa. Siperia - Koillis-Aasia (autosomal kautta) Osalla suomalaisten vanhimpia geenejä saattaa löytyä myös yhteys Koillis-Aasian komponentin kautta myös Amerikan alkuperäisasukkaisiin eaa. on ollut yhteinen asuinalue Siperiassa, josta gen. leviäminen myös Beringinsalmen kautta, josta johtuu su- väestöijen (0-3%) gen. autosomal. yhteys Native American intiaani (Maya) väestöihin, jotka ovat lähtöisin Siperian NO ydna+autos. Mal`ta- kulttuurien alueilta läheltä Baikal järveä

13 N- haploryhmä ydna mutaatio M231 (su-autosom.) - TMRCA n eaa. Siperiassa A- geneettinen Y- Adam Afrikasta, leviäminen eaa. Lähi-itään n vuotta sitten > Siperia - Eurooppa eaa VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 13

14 N- haplogroup nyk. alueet Euroopassa N- ryhmän genetiikka on siirtynyt suurriistanmetsästyksen siirtymisen mukana pohjoisemmaksi, kuin aikaisemmin (N- ryhmän alueille etelästä uutta ie- maanviljelijöiden genetiikkaa) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 14

15 ydna SNP Test > suomensuk.- mistä?** Vanhimmat mutaatiot 1-6 löytyvät esim. allekirj. (SL): su- jatkuvuusteoria aika + alueet: 1. N - M231+ SIPERIASSA n eaa. (ensim. N- haplogr.mutaatio, nyk. n. 63% suomal.) -levinnyt mm. länteen, tämä vanhin M231- löytyy kaikilta N- ryhmän suomalaisilta. 2. N1 - LLYg22+ LGM:n aikana (Siperiasta eri suuntiin, ks. autosomal erot kiinal /suomala. ( Suurriistanmetsästäjät - 1, 2 ja 3) 3. * N1C L729, n eaa.ukrainan refugi jlk. Ural-Atlantti suurriista/ural-su 4. **N1c1 - M46+ (= Tat+) n eaa. Su-väestö+ kieli 4. > (ural kieli 1-3) > Svidry -Hampurin > Kunda > SUOMEEN su väestöjä 5. N1c1a -M178+ b n eaa. (Laajan- alueen suomensukuisten Kampakeramiikan aikaa-) 6. N1c1a1 L708+ n eaa. Vasarakirvesk. Aika (* suomensuk. mm. L708 Savo Karjala, pre/proto- Fin yms. Su Ural välillä 3000 eaa.) 7. N1c1a1a = N1c1 V29 itämerensuomalaiset eaa. Pronssikausi ja rautakaudelle, kansainvaellukset AD 8. N1c1a1a1 = N1c1 - L550 = N- L550 (+) Suomi+ suomensukuiset Skandinavia > Fin-Viikinkien N- ryhmä Proto Rurik mutaatio 1200eaa AD. >* sitten erikseen L708 jlk.haarautumat / mutaaatiot edellisiin ero hämäläiset - baltialaiset varangian jne.> isälinjat ural, savo karjalaiset ryhmä, ks. Fylogen.puu) *Kaikilla suomalaisilla N- ryhmän 1-6 pääsääntöisesti, sitten puu haarautuu (SL johtopäätelmät / omat tulokset 2012 > Proto- Rurik) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist. Su-väestöt-DNA-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 15

16 Suomensukuisten N-ryhmän gen. jatkuvuusteoria < mutaatiot / väestö-kieli- SU- alueet klaanitklusterit: Siperia-Ural- Volga- Karjala Savo Venäjä- Baltia-Hämäläiset Finnic- southbalt -Varangian- -Rurikit- Gediminids < gen. puun su-haaraumat näkyvät nyk.mittauksissa haplotyyppien (kit) genetiikassa ks. RURIK ja Proto- Rurik sekä N- ryhmän Viikingit VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 16

17 Seppo Liukko: Sukututkimus + YDNA67 (TMRCA) + FF+ Geno2 (+ uusi Big Y ) Henkilökohtainen sukututkimus- ja DNA- tutkimus yhdessä (Seppo Liukko Liukkohist.): 1. Sukututkimuksen mukaan (isänisän- äidin jne. puolelta); Hallila + Kuhalampi 1500-luku > Heikkilä - Kuhalampi*- Louko Hillberg (Kuortane- Lapua- Nurmo- Alavus) Lisäksi löytyy 2014 myös sukuyhteys kahta kautta (Ilmajoen ja Lapuan kautta) Nuijasodan henkilöihin: *Tuomaala, Piri ja Jaakko Ilkka - Peltoniemi 2. ydna L-550 RURIK- isälinjan kautta SL lähimmät- etäisyys GD7, on ollut yhteinen esi-isä 24 sukupolvea sitten 1. Seppo Liukko Proto- Rurik esi-isälinja Rurik- klaanille-läh.dg: 2. prof. A. Karlsson- Werme Proto Rurik (SWE) 3. count V. Tatiscecev Rurikids >Novgorod/Pihkova (s-viim.kenraali 1918 saakka) 4. Dag Rune Kalvatn NO Proto- Rurik (esi-isälinja > Rurik)- FIN-Viikinki Esim. Subclades N; Heiska; Finland; (lähellä 8 N1c; Korsstrom; NJY5C N50634) FIN sudclades N1c1, N Tatiscecev Rurikids (P-rurik?) (lähellä 4 N Khilkov; Russian; Rurikids) subclades N1c1, N; VERCOUTERE E15839 BEL/FRA (lähellä 7 N1c1d; Vadbolsky; Rurikids ) 3. Serkkulistat FF - nyt henkilöä, isät-äidit-siskot ja 2-6 serkut (kromosomi kiert. samanl. pituuksia cm= mitt.osumia - ilmoitus sähköpostiin FT DNA) 4. GENO 2 homiditutkimus- Neandertalin 1.8%, sekä nykyihmisistä mm. 2% Mayaintiaanien kanssa samaa genetiikkaa (ks. Mistä se voisi johtua)

18 Suomensukuiset Euroopassa ydna N - ryhmä Geneettisten N haploryhmä - mutaatioiden ikä TMRCA YBP Juhani Väyrynen 2013 >>>>>>>> (tark. osoite- Seppo Liukko kotisivut). TMRCA- osoittaa esim. Suomusjärven kulttuurin ajan> FIN - N1c1 on mahd.>> Mutaatiot TMRCA RURIK isälinja on Finnic L550- TMRCA L550 n eaa. ajalta Rurik dynastia tutk yllätys se onkin suomensuk. N- haplor. tarkennus SNP- L550 (L1025-), Rurikit eivät ole R- linjaa (ei slaavi) Proto Rurik esi-isälinjaa löyd. Eniten Suomessa 8 - henkilöllä nyt > löytyy vielä lisää (lisää ydna-mitt.) Myös kaikki Viikinkien N- ryhmät ovat su- väestöjen pohjaa N+R+T +Sc + Normandy Engl.- Esp. jne.) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 18

19 Vantaan Jönsaksen + Jokiniemen rikkaat löytöalueet>> Suomusjärven eaa.- alkaen > Kampakeramiikka-, nuorakeramiikka (= vasarakirvesk.)- Kiukaisten kulttuuri-, pronssikausi-, rautakausi eli kaikkien kausien kulttuurien löytöjä on mm. Vantaalla Huom. - katkeamaton jatkuvuus: mm. paikannimistön säilyminen mahdollista (SL) Kuva: Leskinen-Pesonen Vantaan Esihistoria 2008 >>>lainaus VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 19

20 Vantaan kampakeramiikkaa 5000 vuotta sitten Vantaan Jokiniemen vanhin esine on Pohjoismaiden vanhin ihmistä kuvaava idoli Suomi asutusta eaa. alkaen Vantaa saaria: mm. Jönsas - Hakkila Vantaa runsaita esihistoriallisen ajan löydöksiä Vantaa mesol. ajasta alk. alkaen asutusta; JÖNSAS + muita * yl. Kivikauden löydöt + meren rannat kampa-keramiikkaa 5000 eaa. Esim. Tikkurila; Satomäki* Jokiniemi ympäristö asuttu vuotta sitten: Stenkulla - Museovirasto- Heureka. Vasarakirveskultturien su + esigerm. kielisten väestöjen saap. Baltiasta- Suomeen >> esigerm. (lainsanat) + kaskiviljely Suomi + Vantaa; paikannimistö esigerm. > Kuvassa: Vantaan alueen asukkaiden n vuotta sitten valmistamaa kampakeramiikkaa > idoli P-Eur. Vanhin ihmistä kuvaava idoli VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 20

21 Suomeen ja suomensukuisten alueille ensikerran uutta väestöä uusi elinkeino +kieli-lainasanoja paikannimistöä +genetiikkaa Suomeen Baltian kautta nuorakeraaminen l. vasarakirveskulttuuri suuret muutokset: Kampakeramiikan alueiden päälle Baltiasta Huurre Vasarakirveskulttuurin mies- ryhmiä Baltiasta - Suomeen n / eaa. Kaskimaanviljely, kaksikielisiä su + esigerm. Mv. lainasanoja su-kieleen (mm. äiti- sana, su- naisten äidinkieli jäi seur. Sukupolviin - kieli ei vaihtunut (ks. emo > äiti ) >>>>>>> Lounais- Suomessa (+Vantaalla) maanviljelyn alku- esigerm. lainasanat mm. erikoinen iu- diftongi Suomeen HUOM nuor. slaavi- germaanikiessä ei ole diftongia (liud.) Ruotsinkielisillä alueilla alkuperäiset su- tai esi-germ. muinaissuom. paikannimet vaihtuivat aikana (esim. vasarakirv. ajan Liuko- nimet ei säilynyt ruotsink. rannikoilla, esim. VANTAA - vasta Suomusjärvi (Liuko), Myrskylä, Lohja, Hyvinkää ylöspäin >> ks. Kartta dia 23 ). Esigerm. lainasanoja kirves (kivi-) kaski tuhka jevo - jyvä ohra ruis kaura akana humala itää kasvaa niittää äiti (emo) assim. liuta- liuko > liukko lauko > laukko kansa ihmiset joukko - liuta härkä (hevonen?) vuohi merta, verkko VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 21

22 Suomusjärven kulttuurin >Kampakeramiikan > Vasarakirveskulttuurit > Kiukaisten kulttuuri (+ esigerm. kielisten - itämerensuomalaisten migraatiot Suomeen n eaa.) > maanvilj. kaskivilj. - Pronssikausi (kyläyhteisöt - maanvilj.aloitus) Kansainvaellusajan vaikutukset > luvulla - mm. Skandin.+ Baltia väestönjen alkup. su- kielen vaihtuminen >>> kuva: Jokiniemi tyypill.kampakeramiikkaa + oik. Vasarakirveskultt. alueet Suomessa VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 22

23 Vasarakirveskulttuurit Suomeen n eaa. Alkaen Weiksel alueelta - Baltian kautta (assimil.) SU- alueilla kieli ei vaihtunut: uutta paikannimistöä + mv.- liittyviä lainasanojamm. (iu- diftongi) prof. E. Kiviniemi > liuti*, josta SL; liuko (Liuko-la) > Liukko ko. viljeliy- joukon kaskiviljelypaikkan nimi. Suomessa n. 300 Liukko- paikannimeä Liukko nimi - ei ruotsinkiel.rannikkoalueilla- enää, on voinut olla aik. mm. VANTAALLA VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

24 Itämerensuomalaiset (ims.) + kansainvaellukset ITÄMEREN YMPÄRISTÖN ALKUPERÄISET SU ASUKKAAT. kansainvaellusten aikaan saakka (alkup. su- geenit säilyvät N- ja U + H- ryhmää su- kieli vaihtunut) Balttian alkuperäinen Su - väestö + esigerm. n eaa.) > kieli vaihtui kv- vaikutuksesta- balttoslaaviksi mm. Novgorod, ks. alueen N + U ryhmät RAUTAKAUDEN SU-kumpuhautoja. mm. Suomi Rapola+ Baltia+ Novgorod+ Uppsala alla Kernave Liettua- läh. Liukonys su+esig Huom. slaavi kansainvaell. ( AD)>> Suomesukuisten esihistoriaa / - alueet Skandinavia (Baltia+Novgorod) : kansainvaell. loppuaika 500/ 900 AD Slaavien R1a nousu ja germ.länteen ydna J + R > Tanska+Ruotsi+Norja> germ VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 24

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. A r k e o l o g i p ä i v ä t 2005 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2005 Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa Toimittaneet:

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS ~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Suomusjärvi lnventointinumero: Alue: Laperla Luokka: II Nimi: Viitamäki N Ajoitus: Kivikautinen Kohteen laji: louhos, asuinpaikka

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS URJALA 35, HÄIHÄLÄ 2 Jyri Saukkonen 2002 887 01 0035 PERUSTIEDOT Kunta: Nimi: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Rauhoitusluokka: Lukumäärä: Peruskartta: Merkitty

Lisätiedot

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005.

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. M 1 Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. ~~~ ehtiin Kerkkoon kyläyhdistyksen toimesta ja se liittyy osaprojektina

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) DNA-project Asko Vuorinen askovuorinen(at)gmail.com 16.8.2014 Espoo Finland 1 DYS511 DYS425 DYS413 DYS557 DYS594 DYS436

Lisätiedot

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin!

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin! Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI

HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI HOLLOLA LAKIKALLIO TARKASTUSRAPORTTI Lahden museot (Päijät-Hämeen maakuntamuseo) suoritti tarkastuskäynnin Hollolan Lakikalliolie keskiviikkona 4.9.2013. Maastotarkastuksen suoritti tämän raportin laatija.

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012 Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA KAIV AUSKERTOMUS YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA NORTHERN CULTURES AND SOCIETIES OULUN YLIOPISTOKANSANVÄLINEN KURSSI ANDRE COSTOPOULOS 2007 ABSTRAKTI Yli-Ii 59 Karjalankylä Kotikangas Peruskartta:

Lisätiedot

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015

Turun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015 Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna

DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna Heikki J. Kortesoja DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna lähinnä oman näytteen tulosten valossa Esitelmä Lapua 2011 Isälinjan kartoitus Aivan ensiksi on tehtävä ero käsitteiden DNA-tutkimus ja DNA-kartoitus

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32.

Mikkelin läänin maakuntayhtymän Kiinteät muinaisjäännökset luettelossa kohde on numerolla 32. 1 TARKASTUS Mikkeli Kenkäveronniemi 1000002232 Laji: kiinteä muinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Ajoitus: rautakautinen Koordinaatit: P: 6838662 I: 514945 P

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Kaarina Muinaisjäännösrekisteritunnus:

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.

- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 Suomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 Suomen heimot. Juhani Väyrynen

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

PETRI JUUPAJÄRVI AJOHISTORIA 1982 ALK. ( RALLI )

PETRI JUUPAJÄRVI AJOHISTORIA 1982 ALK. ( RALLI ) PETRI JUUPAJÄRVI AJOHISTORIA 1982 ALK. ( RALLI ) Ensin Rallin nimi, aika, paikka, lähtönumero, 1.kuljettaja, 2. kuljettaja, kilpa-auto, yleiskilpailun tulos, luokkatulos, viimeisenä auton rekisterinumero.

Lisätiedot

Suomalaisten monet juuret

Suomalaisten monet juuret Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta

Lisätiedot

Haplogroup Migration Map

Haplogroup Migration Map Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Haploryhmä N syntyi Kiinassa noin 15 000-20

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Loppi Kaartjärvi Antinniemi

Loppi Kaartjärvi Antinniemi f. 144125 Loppi Kaartjärvi Antinniemi Ranta-asemakaavan muutosalueen inventointi Kreetta Lesell 2007 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen

Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos 2001 Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen Henkilötiedot Suku- ja etunimet Henkilötunnus (pv,kk,vv ja tunnusosa) Äidinkieli

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen

PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen R A P O R T T I PÄLKÄNE Laitikkala, Suttinen Pintapoiminta Suttisen kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 29.2.2016 PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO KREETTA LESELL Tiivistelmä Sarsa ry ja Pirkanmaan maakuntamuseo

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 30.4.2009 tilanne 1 Yleistä 30.4.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Kalmin Sukuseura. Pääkirjoitus

Kalmin Sukuseura. Pääkirjoitus Kalmin Sukuseura Sukutiedote n:o 41 Kesäkuu 2013 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Pääkirjoitus Tämän lehden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Rakennustyömaan valvonta kivikautisella asuinpaikalla

Rakennustyömaan valvonta kivikautisella asuinpaikalla M Kaustinen 2 Kangas Rakennustyömaan valvonta kivikautisella asuinpaikalla 6. - 13.12.1995 Taisto Karjalainen Museovirasto Sisällysluettelo Sivu: Arkistotiedot Ote peruskartasta Jätevesipuhdistamotyömaan

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Tuulipuistoinventointi 1.7.2013 Kari Uotila ja Ulla Moilanen Muuritutkimus ky Tiivistelmä Laitilan kunnan alueella tarkastettiin yhteensä neljä KukkoTuuli Oy:n suunnittelemaa

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen

Toimintatehtävä: Mene puhelimellasi osoitteeseen Missio Rasti 1. Kirkon uusi lähetyksen peruslinjaus on nimeltään Yhteinen todistus. Kuinka monta lähetysjärjestöä kirkossamme toimii? A. Kaksi B. seitsemän C. yhdeksän Mene puhelimellasi osoitteeseen www.sakasti.evl.fi/yhteinentodistus

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili

AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Desktop ja mobiili Autotalli.comin tyypillinen kävijä, desktop 90 % Mies 69 % 30 59 vuotias 39 % Johtavassa asemassa

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 1 Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Teemu Tiainen Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 5 Inventointi...

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011.

Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Askola Monninkylä voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Kustantaja: Kymenlaakson Sähköverkko Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Yleiskartta... 7 Vanhat

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot