ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla"

Transkriptio

1 Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja kampakeramiikan palasia Tikkurilan Satomäki alueelta (omia peltolöytöjä 1980-luvulta) ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Tikkurilan Rotaryklubi Seppo Liukko n min. (Diat 1-24) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist. Su-väestöt-DNA-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 1

2 VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko Esitelmöitsijän - esittely: Vantaa esihistoriasta 2003 oli allekirjoittaneen haastattelu Vantaan Sanomissa; silloin pääosassa arkeologiaa - nyt genetiikan pohjalta (silloin sanoin suomalaisten olevan n. 15% metsästäjiä - nyt genetiikan uuden tiedon pohjalta väitän että SU- väestö onkin yli 60%:sti metsästäjien taustaa - tod.) harrastukset: -urh.+ kivien keräys*-arkeologia + historia (n.30v. SU-väestöt -kieli) Historia Seppo Liukko Kotisivut 2008 > - yli käyntiä (Google ) Artikkelit +kotisivukirjoituksia netti = n. 700 siv. Printattuna - Wikipedia 2006 mm. Eurooppalaisten alkuperä (linkki) Anjalan Liitto ja Suomen itsenäisyys (Cr+R) ROTARYYN -84 / MS: Rotary vaihto-oppilas Randy Fraiman PHIL -70v+Morton Nimitutkimus: Liukko sukuseura / sukuselvityksiä Vesilahti < 1500-luku: Juuret sukututkimus: Liukko - nimihistoriaa kirjoitukset+ isän puolen suku: DNA: Jokainen ihminen on erilainen- esim. ydna tai mtdna - kuin viivakoodi - tunnistus 100%- Omat (SL) geenitulokset 2012 ydna+ff+ geenitutk.yl.*> artikkelit suomalaisten - väestöjen alkuperä - esihistoriaa geenitutkimuksen avulla >>>

3 Esihistoriaa (DNA*): Fokuksessa esihistoriallisen ajan ihmiset - geenitutkimus Tiedot muuttuvat esim. 60-luvun tiedot vrt nyt, genetiikka täydentää esihistoriaa* - antaa uutta luotettavaa AJANKOHTAISTA tietoa - kivikauden ajoista yleensä: - mitä, missä ja miksi? Vertaan arkeol. kulttuureja + väestögen.tietoja tapahtumia - samaan aikaan (poikkit.vert.) Esitelmäni pohjautuu pääasiassa genetikkaan koska Vantaan arkeologiasta on hyvä kirja (suosittelen): Leskinen Pesonen 2008 Vantaan (rikas- ) esihistoria, - Arkeologiasta omakohtaisia kokemuksia Tikkurila, Jokiniemi -Satomäki - Stenkulla Maarinkunnaan- kaivauksista viitteet tutkimuksiin ja -kirjallisuuteen löytyvät, linkki> Seppo Liukko Kotisivut VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 3

4 Vantaan esihistoriaa (DNA (DNA- tutk. pohjalta) Esihistorialla tarkoitetaan aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä.. Arkeologia > muinaishistoriaa arkeol. kulttuurit (tavallaan väestöjä, tarkenn. vaatii DNA-tutkim.) kivikausi paleol- mesol- neol.- kaudet - em. sisältyy arkeol. kulttuurit: Suomusjärven-, kampakeramiikan-, vasarakirves- eli nuorakeramiikan-, ja Kiukaisten kulttuurit, sitten >>> metallikaudet : pronssikausi ja rautakausi + lyhyt selv. > ims. + kansainvaelluksten vaikutukset su- väestöille Genetiikka > ihmiset 2001 ihmisen DNA - haploryhmien sekvensointi (2005 SNP) mitä väestöä em. kausien kulttuurien aikana on ollut esim. Vantaan Jönsaksen mesol. Tikkurilan k-keram. alueilla VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 4

5 IHMISEN KROMOSOMIEN SEKVESOINTI sen jälkeen geenituloksien kautta huomattavan paljon uutta tietoa mm. esihistoriasta, ja genetiikasta - alku A-haploryhmä Y- Adam TMRCA n eaa. Afrikassa alla ydna haploryhmä fylogen.puu (STR+SNP) haplotyyppi) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

6 Vanhimpien suomensukuisten väestöjen migraatiot Eurooppaan ja Suomeen (Baltiaan) N - haploryhmät - geenikartta (Siperiassa mutaatio ydna N), Eurooppalaisista suomalaisilla on eniten N - ryhmää 63% (Baltia 40%) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 6

7 Esihistoriasta ennen n. LGM (n eaa.) Weiksel- jääkausi Europpa (Amerikka), erilainen Aasiassa - Siperiassa Siperian - Ukrainan Refugi - Suomi -Maapallolla 6-8 jääkautta. Jääkauden pituudet yl. n vuotta. - Weiksel eaa eaa. Jääkauden aikana ei jatkuvasti mannerjäätä. tundraaroheinää- suurriistaa mm. Suomessa on useita mammuttilöytöjä * esim. Vuosaaresta - Hlsmlsk - Vantaa n eaa. Tark. Oliko ennen LGM asukkaita Suomessa? - se on todennäköistä, koska CM Eurooppaan Ural vuorten yli t.eaa. (+ sitä aik. Neant.) Suomessa Susivuori ihminen? eaa. Kristiina, jos oli niin Neanderthalin, jos ennen eaa. myös CroMagnon jos löydöt* eaa. Ennen jääkauden maksimia SU - väestöillä yleisin mtdna on U - ikä n vuotta - levinnyt laajalle al. Euroopassa. SL oma mtdna on U5b1b1a PS. CroM + Neadertalin ihminen asuivat n vuotta yhdessä Euraasiassa- näkyy nyk. ihmisen geeneissä (Geno2 tutkimus- oma Neandert. osuus on 1.8% Homidi mittaus / Natinal Genographic VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 7

8 Suomalaisten alkuperä (ens. N- mutaatio) migraatiot ja genetiikka Siperian -Ukrainan LGM-refugit :Aasian N-ryhmän + Euroopan mtdna U+H = SU-väestöjä Siperiassa ei mannerjäätä -kuivaa-ikirouta 1 km edelleen asuttava- suurriistaa. Siperian eteläosien vuoriston läheiset kesät lämpimiä esim. Tuva- Baikal Mal`ta s-metsästäjien kulttuurit* N1c > su väestöjä * vuotta sitten N- ryhmän mutaatio* M231 suomal. - länteen Eurooppaan, kiinalaiset HAN- kansa n. 200 eaa. itään /etelään sekä Koillis-Aasian väestöä Amerikkaan (esim. Maya) Kaikkialla - merenpinnat n. 150 m nykyistä alenpanamaakannakset: Gen. tutkimus nyt - voidaan havaita yhteys Siperiasta- suomalais iin> myös maya - intiaaneille (hlök. tulos on Maya yht. gen. 2.18%, Family Tree DNA) ydna Geenikartta Matka Afrikasta - A > NO. suomal. N - ryhmä Aasiasta, Eurooppaan - ero kiinal. mtdna U+ H autosomal. Osuus suomal. n. 65% VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 8

9 PS. LGM eaa. (> eaa.) Veiksel- jääkausi Euroopassa: Ei mannerjäätä jatkuvasti (alussa paljon lämpimiä interstadiaali kausia - Kesto eaa. = vuotta Alkoi Ruotsin vuoristosta, ei pohj.navalta - mannerjää 2-3 km (vuoristot tas.) - maa lommolle m > nousema - suurriistanmetsästys p-tundra+steppe Jääkauden maks. vkl ast. LGM- ihminen > Refugit sen.jlk. Hampuri Britannia- Weikselin alueelle+ Alpit - sulavesijoet Tonava- Volga- DON - Dnjepr - Rein jne. Vrt. Pohjois- Amerikka oli myös saman ajan jääkausi VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 9

10 N-ryhmä; alku TatC > N1C > N1c1 (U + H) väitteet- tod. Metsästäjäsuomensukuisten geenit ja -suomensukuisten kielet: Fylogenettinen puu: N- ryhmän väestöjä on tullut Aasiasta Eurooppaan Uralvuorten yli ainakin jo vuotta sitten (eri aikoina). Suurriistanmetsästäjät SU- väestöjä ydnan N- ja mtdna:n H ja U -haploryhmiä ( suomalaisilla yleisimmin Euroopassa)-Suurriistanmetsästys eaa. Sen jälk. pienriistan metsästystä N* isälinjaryhmä on ollut LGM- ajalla - laajan Ukrainan- Siperian refugin alueella ks. Suurriistan metsästyksen jälkeen suomensukuiset muodostivat -tilkkutäkkialueita, siksi useat suomensukuiset kansat löytyvät Euroopan laajoilla alueilla edelleen (veps, marit, komit, metserät, hantit jne. ja nykyiset kansallisvaltiot; virolaiset, suomalaiset, unkarilaiset = tilkkutäkki alueita Euroopassa.) em. osoittaa myös su- väestöjen laajaa esihist. ajan levinneisyyttä. Näkyy geenituloksissa nykyisin ko. alueilla (alkuperäisväestönä- tih.laimentuneena). Suomensukuiset väestöt - autosomalisten mutaatioiden n vuoden aikana ns. vaaleaihoiseen sinisilmäiseen suuntaan jääkauden aikana (auringon vähyys D-vitam. Ei riittävästi) Su- väestä + kieli N1C (TatC) > N1c1 haploryhmäksi (n eaa. eli LGM alkaen). Suomensukuisten laajat alueet ennen neoliittisen vallankumouksen (mv.) iekielisen maanviljelyväestön saapumista suomensukuisten alueille Keski - Pohjois- Eurooppaan (ja mm. Suomeen ks. alla): > Suomusjärven kulttuuri (n ) + Kampak alk. Ovat su - väestöjen ydna N ryhmää on 63% ja mtdna u+ H- ryhmää nyt edelleen n. 65% PS. IE-geenit /-kieli (R ja I- ryhmät) eivät vielä silloin olleet Euroopassa, mutta tulivat vanhoille suomensukuisten suurriistanmetsästyksen jälkeisille alueille, Mustameri -Veiksel- Alpit n eaa alkaen. VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 10

11 Jääkauden loppuvaihe ensimmäisten asukkaiden Suomeen siirtymiset migraatiot (tilkkutäkkialueet) eaa. Euroopan metsittyminen- aroheinä loppui, - metsittymisen vuoksi > suurriista loppui ja metsästys n eaa. - SU- Siperia- Ukrainan refugin väestöä > Hampuri - Svidryn kulttuuri > Kunda eaa. su-hampurin kulttuuri > Kundan Maglemosen kulttuuri Etelä- Suomi vapautumassa jäästä, maa n. 500 m. lommolla. Maanousema jatkuu edelleen esim. Helsingin rannoilla n. 32 cm /100 vuotta 8900 eaa. Kundan su > SUOMEEN= Suomusjärven kulttuuri: Keskonmäki + Hakunila+ lentoaseman kalliot näkyvissä n eaa. Ensimmäiset su- asukkaat metsästäjät etelästä - kaakosta Karjalaan* - Lahden Hollolan Salpausselkä seuduille + etelän saarille nyk. kork. mäet - Lahti (arkeol.) Ihmiset su- N- ja U+ H- ryhmää - n vuotta Suomessa (= jtkv. teor.) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 11

12 OMAT- tiedot > esihistoriaan Nyky SU - ryhmä koostuu, PE+KA metsäst. yht. n. 60%: Nykyisille suomalaisille tulleet väestökomponentit Esihistoriallinen alueselvitys mistä- milloin? >>>> Seppo Liukko (GENO 2 tulokset) DNA-tutkimusten perusteella, ennen heimoja ja kansallisvaltioita 50% POHJOIS EUROOPAN - n eaa. (SU- alkuper.- metsästäjä- ker.), 21% VÄLIMEREN - n eaa. (hedelm. puolikuun maanviljely I -ryhm.), 18% VARSINAIS AASIAN - n eaa. (Kurgan paimentolaiset R1a- ryhm.), 8% KOILLIS-AASIAN n eaa. (NO -ydna yht. SU+ kiinal.+ intiaanit) 2% INTIAANI - yht eaa. Siperia - Koillis-Aasia (autosomal kautta) Osalla suomalaisten vanhimpia geenejä saattaa löytyä myös yhteys Koillis-Aasian komponentin kautta myös Amerikan alkuperäisasukkaisiin eaa. on ollut yhteinen asuinalue Siperiassa, josta gen. leviäminen myös Beringinsalmen kautta, josta johtuu su- väestöijen (0-3%) gen. autosomal. yhteys Native American intiaani (Maya) väestöihin, jotka ovat lähtöisin Siperian NO ydna+autos. Mal`ta- kulttuurien alueilta läheltä Baikal järveä

13 N- haploryhmä ydna mutaatio M231 (su-autosom.) - TMRCA n eaa. Siperiassa A- geneettinen Y- Adam Afrikasta, leviäminen eaa. Lähi-itään n vuotta sitten > Siperia - Eurooppa eaa VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 13

14 N- haplogroup nyk. alueet Euroopassa N- ryhmän genetiikka on siirtynyt suurriistanmetsästyksen siirtymisen mukana pohjoisemmaksi, kuin aikaisemmin (N- ryhmän alueille etelästä uutta ie- maanviljelijöiden genetiikkaa) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 14

15 ydna SNP Test > suomensuk.- mistä?** Vanhimmat mutaatiot 1-6 löytyvät esim. allekirj. (SL): su- jatkuvuusteoria aika + alueet: 1. N - M231+ SIPERIASSA n eaa. (ensim. N- haplogr.mutaatio, nyk. n. 63% suomal.) -levinnyt mm. länteen, tämä vanhin M231- löytyy kaikilta N- ryhmän suomalaisilta. 2. N1 - LLYg22+ LGM:n aikana (Siperiasta eri suuntiin, ks. autosomal erot kiinal /suomala. ( Suurriistanmetsästäjät - 1, 2 ja 3) 3. * N1C L729, n eaa.ukrainan refugi jlk. Ural-Atlantti suurriista/ural-su 4. **N1c1 - M46+ (= Tat+) n eaa. Su-väestö+ kieli 4. > (ural kieli 1-3) > Svidry -Hampurin > Kunda > SUOMEEN su väestöjä 5. N1c1a -M178+ b n eaa. (Laajan- alueen suomensukuisten Kampakeramiikan aikaa-) 6. N1c1a1 L708+ n eaa. Vasarakirvesk. Aika (* suomensuk. mm. L708 Savo Karjala, pre/proto- Fin yms. Su Ural välillä 3000 eaa.) 7. N1c1a1a = N1c1 V29 itämerensuomalaiset eaa. Pronssikausi ja rautakaudelle, kansainvaellukset AD 8. N1c1a1a1 = N1c1 - L550 = N- L550 (+) Suomi+ suomensukuiset Skandinavia > Fin-Viikinkien N- ryhmä Proto Rurik mutaatio 1200eaa AD. >* sitten erikseen L708 jlk.haarautumat / mutaaatiot edellisiin ero hämäläiset - baltialaiset varangian jne.> isälinjat ural, savo karjalaiset ryhmä, ks. Fylogen.puu) *Kaikilla suomalaisilla N- ryhmän 1-6 pääsääntöisesti, sitten puu haarautuu (SL johtopäätelmät / omat tulokset 2012 > Proto- Rurik) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist. Su-väestöt-DNA-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 15

16 Suomensukuisten N-ryhmän gen. jatkuvuusteoria < mutaatiot / väestö-kieli- SU- alueet klaanitklusterit: Siperia-Ural- Volga- Karjala Savo Venäjä- Baltia-Hämäläiset Finnic- southbalt -Varangian- -Rurikit- Gediminids < gen. puun su-haaraumat näkyvät nyk.mittauksissa haplotyyppien (kit) genetiikassa ks. RURIK ja Proto- Rurik sekä N- ryhmän Viikingit VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 16

17 Seppo Liukko: Sukututkimus + YDNA67 (TMRCA) + FF+ Geno2 (+ uusi Big Y ) Henkilökohtainen sukututkimus- ja DNA- tutkimus yhdessä (Seppo Liukko Liukkohist.): 1. Sukututkimuksen mukaan (isänisän- äidin jne. puolelta); Hallila + Kuhalampi 1500-luku > Heikkilä - Kuhalampi*- Louko Hillberg (Kuortane- Lapua- Nurmo- Alavus) Lisäksi löytyy 2014 myös sukuyhteys kahta kautta (Ilmajoen ja Lapuan kautta) Nuijasodan henkilöihin: *Tuomaala, Piri ja Jaakko Ilkka - Peltoniemi 2. ydna L-550 RURIK- isälinjan kautta SL lähimmät- etäisyys GD7, on ollut yhteinen esi-isä 24 sukupolvea sitten 1. Seppo Liukko Proto- Rurik esi-isälinja Rurik- klaanille-läh.dg: 2. prof. A. Karlsson- Werme Proto Rurik (SWE) 3. count V. Tatiscecev Rurikids >Novgorod/Pihkova (s-viim.kenraali 1918 saakka) 4. Dag Rune Kalvatn NO Proto- Rurik (esi-isälinja > Rurik)- FIN-Viikinki Esim. Subclades N; Heiska; Finland; (lähellä 8 N1c; Korsstrom; NJY5C N50634) FIN sudclades N1c1, N Tatiscecev Rurikids (P-rurik?) (lähellä 4 N Khilkov; Russian; Rurikids) subclades N1c1, N; VERCOUTERE E15839 BEL/FRA (lähellä 7 N1c1d; Vadbolsky; Rurikids ) 3. Serkkulistat FF - nyt henkilöä, isät-äidit-siskot ja 2-6 serkut (kromosomi kiert. samanl. pituuksia cm= mitt.osumia - ilmoitus sähköpostiin FT DNA) 4. GENO 2 homiditutkimus- Neandertalin 1.8%, sekä nykyihmisistä mm. 2% Mayaintiaanien kanssa samaa genetiikkaa (ks. Mistä se voisi johtua)

18 Suomensukuiset Euroopassa ydna N - ryhmä Geneettisten N haploryhmä - mutaatioiden ikä TMRCA YBP Juhani Väyrynen 2013 >>>>>>>> (tark. osoite- Seppo Liukko kotisivut). TMRCA- osoittaa esim. Suomusjärven kulttuurin ajan> FIN - N1c1 on mahd.>> Mutaatiot TMRCA RURIK isälinja on Finnic L550- TMRCA L550 n eaa. ajalta Rurik dynastia tutk yllätys se onkin suomensuk. N- haplor. tarkennus SNP- L550 (L1025-), Rurikit eivät ole R- linjaa (ei slaavi) Proto Rurik esi-isälinjaa löyd. Eniten Suomessa 8 - henkilöllä nyt > löytyy vielä lisää (lisää ydna-mitt.) Myös kaikki Viikinkien N- ryhmät ovat su- väestöjen pohjaa N+R+T +Sc + Normandy Engl.- Esp. jne.) VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 18

19 Vantaan Jönsaksen + Jokiniemen rikkaat löytöalueet>> Suomusjärven eaa.- alkaen > Kampakeramiikka-, nuorakeramiikka (= vasarakirvesk.)- Kiukaisten kulttuuri-, pronssikausi-, rautakausi eli kaikkien kausien kulttuurien löytöjä on mm. Vantaalla Huom. - katkeamaton jatkuvuus: mm. paikannimistön säilyminen mahdollista (SL) Kuva: Leskinen-Pesonen Vantaan Esihistoria 2008 >>>lainaus VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 19

20 Vantaan kampakeramiikkaa 5000 vuotta sitten Vantaan Jokiniemen vanhin esine on Pohjoismaiden vanhin ihmistä kuvaava idoli Suomi asutusta eaa. alkaen Vantaa saaria: mm. Jönsas - Hakkila Vantaa runsaita esihistoriallisen ajan löydöksiä Vantaa mesol. ajasta alk. alkaen asutusta; JÖNSAS + muita * yl. Kivikauden löydöt + meren rannat kampa-keramiikkaa 5000 eaa. Esim. Tikkurila; Satomäki* Jokiniemi ympäristö asuttu vuotta sitten: Stenkulla - Museovirasto- Heureka. Vasarakirveskultturien su + esigerm. kielisten väestöjen saap. Baltiasta- Suomeen >> esigerm. (lainsanat) + kaskiviljely Suomi + Vantaa; paikannimistö esigerm. > Kuvassa: Vantaan alueen asukkaiden n vuotta sitten valmistamaa kampakeramiikkaa > idoli P-Eur. Vanhin ihmistä kuvaava idoli VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 20

21 Suomeen ja suomensukuisten alueille ensikerran uutta väestöä uusi elinkeino +kieli-lainasanoja paikannimistöä +genetiikkaa Suomeen Baltian kautta nuorakeraaminen l. vasarakirveskulttuuri suuret muutokset: Kampakeramiikan alueiden päälle Baltiasta Huurre Vasarakirveskulttuurin mies- ryhmiä Baltiasta - Suomeen n / eaa. Kaskimaanviljely, kaksikielisiä su + esigerm. Mv. lainasanoja su-kieleen (mm. äiti- sana, su- naisten äidinkieli jäi seur. Sukupolviin - kieli ei vaihtunut (ks. emo > äiti ) >>>>>>> Lounais- Suomessa (+Vantaalla) maanviljelyn alku- esigerm. lainasanat mm. erikoinen iu- diftongi Suomeen HUOM nuor. slaavi- germaanikiessä ei ole diftongia (liud.) Ruotsinkielisillä alueilla alkuperäiset su- tai esi-germ. muinaissuom. paikannimet vaihtuivat aikana (esim. vasarakirv. ajan Liuko- nimet ei säilynyt ruotsink. rannikoilla, esim. VANTAA - vasta Suomusjärvi (Liuko), Myrskylä, Lohja, Hyvinkää ylöspäin >> ks. Kartta dia 23 ). Esigerm. lainasanoja kirves (kivi-) kaski tuhka jevo - jyvä ohra ruis kaura akana humala itää kasvaa niittää äiti (emo) assim. liuta- liuko > liukko lauko > laukko kansa ihmiset joukko - liuta härkä (hevonen?) vuohi merta, verkko VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 21

22 Suomusjärven kulttuurin >Kampakeramiikan > Vasarakirveskulttuurit > Kiukaisten kulttuuri (+ esigerm. kielisten - itämerensuomalaisten migraatiot Suomeen n eaa.) > maanvilj. kaskivilj. - Pronssikausi (kyläyhteisöt - maanvilj.aloitus) Kansainvaellusajan vaikutukset > luvulla - mm. Skandin.+ Baltia väestönjen alkup. su- kielen vaihtuminen >>> kuva: Jokiniemi tyypill.kampakeramiikkaa + oik. Vasarakirveskultt. alueet Suomessa VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 22

23 Vasarakirveskulttuurit Suomeen n eaa. Alkaen Weiksel alueelta - Baltian kautta (assimil.) SU- alueilla kieli ei vaihtunut: uutta paikannimistöä + mv.- liittyviä lainasanojamm. (iu- diftongi) prof. E. Kiviniemi > liuti*, josta SL; liuko (Liuko-la) > Liukko ko. viljeliy- joukon kaskiviljelypaikkan nimi. Suomessa n. 300 Liukko- paikannimeä Liukko nimi - ei ruotsinkiel.rannikkoalueilla- enää, on voinut olla aik. mm. VANTAALLA VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko

24 Itämerensuomalaiset (ims.) + kansainvaellukset ITÄMEREN YMPÄRISTÖN ALKUPERÄISET SU ASUKKAAT. kansainvaellusten aikaan saakka (alkup. su- geenit säilyvät N- ja U + H- ryhmää su- kieli vaihtunut) Balttian alkuperäinen Su - väestö + esigerm. n eaa.) > kieli vaihtui kv- vaikutuksesta- balttoslaaviksi mm. Novgorod, ks. alueen N + U ryhmät RAUTAKAUDEN SU-kumpuhautoja. mm. Suomi Rapola+ Baltia+ Novgorod+ Uppsala alla Kernave Liettua- läh. Liukonys su+esig Huom. slaavi kansainvaell. ( AD)>> Suomesukuisten esihistoriaa / - alueet Skandinavia (Baltia+Novgorod) : kansainvaell. loppuaika 500/ 900 AD Slaavien R1a nousu ja germ.länteen ydna J + R > Tanska+Ruotsi+Norja> germ VANTAAN ESIHISTORIAA (arkeol +esihist.väestöt-dna-tutkimuksen pohjalta) Seppo Liukko 24

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko Sukututkimusta ja suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla DNA- on kuin ihmisen viivakoodi tietoja menneisyydestä; perimästä, esivanhemmista klaaneista/klustereista ja suvusta VANTAAN ROTARYKLUBI

Lisätiedot

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo

Lisätiedot

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages):

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages): Haplogroup N -Subclades- ISSOG 10.08.2012 (Lis-27.10.2012) p. 1 / 6 Y-DNA N Haplogroup and its Subclades (ISOGG last version 10.08.2012) N- haplogroup on suomensukuisten miespuolisten väestöjen geenijatkumo

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 329 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen Suomalaisten alkuperä jatkuvuusteoria, kirj. Seppo Liukko, koonti 1996-2011 Sivu 1 / 61 Suomalaisten alkuperä- ja jatkuvuusteoria: Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden

Lisätiedot

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n.

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. 2500 eaa. alkaen (Karttapaikan käyttölupa nro: 317/MML/08 Seppo Liukko). Liukko- Luikko-

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 315 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

DNA sukututkimuksen tukena

DNA sukututkimuksen tukena Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa

Lisätiedot

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko Euroopan alkuperäväestöjen kielenvaihto, tarkastelu mm. suomen ja baltin kielet, Seppo Liukko Sivu 1 / 31 Liittyy Liukko- nimitutkimukseen, ks. Seppo Liukko kotisivut Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta,

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Liukko- nimitutkimus ja perusteet, Seppo Liukko, vers. 31.01.2011 Sivu 1 / 203 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut Sivu 1 / 374 Paluu Seppo Liukko kotisivulle Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Seppo

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Luettelo + kartat + kuvat lisää Liukko nimihistoriaa tutkimus (netti) Seppo Liukko koonti PowerPoint + kotisivut 28.8.2013 1 Liukko paikannimistö matkat+kuvat

Lisätiedot

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa) Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä 24.2.2011, Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan.

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Väyrysniitti 2012 Joulutiedote. Genetiikasta 4. Juhani Väyrynen. Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan

Lisätiedot

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko Liukko- sukuvaakuna LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko 20.08.2011 nimitutk. päivitys- Seppo Liukko 1 Liukko sukuseuran sukukokous Kerimäki 20.8.2011 (ed. Keuruu 22.8.2009) Liukko nimitutkimuksen

Lisätiedot

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Sukukokous 1.7.2017 TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Kansasten DNA-sukututkimus TAUSTAA Mitä on DNA-sukututkimus? Vahvistaa perinteisin sukututkimusmenetelmin saatuja tuloksia. Tutkitaan henkilön DNA-näytettä.

Lisätiedot

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa muinaissuomalaisen Kalevalaisen Liukko nimitutkimuksen kautta Sivu 1 / 256 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.218 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

Suomalaisuuden alkuperä, mitä geenit kertovat?

Suomalaisuuden alkuperä, mitä geenit kertovat? Suomalaisuuden alkuperä, mitä geenit kertovat? Ikääntyvien yliopisto Jyväskylän yliopiston päärakennus, 31.10.2018 Professori Päivi Onkamo Turun yliopisto 1.11.2018 1 Geenit ja genomi Autosomien DNA periytyy

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Sukuseuran ensimmäinen kokous Puolangalla oli kerännyt kokoon runsaasti kansaa, useita satoja.

Sukuseuran ensimmäinen kokous Puolangalla oli kerännyt kokoon runsaasti kansaa, useita satoja. 1 16.6.18 Väyrysten sukukokous/juhani A Väyrynen Genetiikkaa suvun kautta Sukuseuran ensimmäinen kokous Puolangalla oli kerännyt kokoon runsaasti kansaa, useita satoja. Kaikki näyttivät tutuilta, mutta

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä

Paikannimistön tutkimuksen metodeja ja niihin liittyviä selvityksiä Liukko - paikannimistön tutkimusmetodeja, Seppo Liukko Sivu 1 / 7 Liukko - nimen etymologia liittyy kiinteästi kaskiviljelyyn ja kansanrunouteen sekä nimen syntyajat ajoittuvat aikaan ennen varhais- kantasuomen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Riekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset

Riekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset Riekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset 15.7.2017 kolehmainen.ari@gmail.com Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Kotoisin Juvalta, asun Mikkelissä. Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010

Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 ESIRAPORTTI Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Kustantaja:

Lisätiedot

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja. DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus Katsaus Kirsi Huoponen, Tuuli Lappalainen ja Marja-Liisa Savontaus Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret Mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) ja Y kromosomin muuntelua voidaan käyttää apuna

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa.

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologia ja kulttuuri. Uutta kivikauden tutkimuksessa. A r k e o l o g i p ä i v ä t 2005 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2005 Arkeologia ja kulttuuri & Uutta kivikauden tutkimuksessa Toimittaneet:

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS ~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Suomusjärvi lnventointinumero: Alue: Laperla Luokka: II Nimi: Viitamäki N Ajoitus: Kivikautinen Kohteen laji: louhos, asuinpaikka

Lisätiedot

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen

Muinaisjäännösten kunnostaminen ja viitoittaminen esittelykuntoon Luistarissa, Käräjämäellä ja Linnavuorella Luistarin muinaispuiston kehittäminen Arkeologista tutkimusta on tehty viime vuosisadalta lähtien jatkuvasta. Pelastuskaivausten lisäksi kunta on rahoittanut maamme merkittävintä tutkimuskaivausta Luistarin alueella vuosina 1969-92. Tutkittua

Lisätiedot

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 1. Kivikausi Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ajattelemaan kivikauden olosuhteita. Millaiset täällä asumisen edellytykset olivat? Miten ihmiset elättivät itsensä? Jne. Materiaali: Faktalehti.

Lisätiedot

Niskaset ja DNA-avusteinen sukututkimus sekä sukututkimuksen jatko Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

Niskaset ja DNA-avusteinen sukututkimus sekä sukututkimuksen jatko Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Niskaset ja DNA-avusteinen sukututkimus sekä sukututkimuksen jatko 11.8.2018 kolehmainen.ari@gmail.com Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely Kotoisin Juvalta, asun Mikkelissä. Suomen

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Teorioita suomalaisten juurista

Teorioita suomalaisten juurista Teorioita suomalaisten juurista Suomalaisten juuria ja heidän alkukotiaan on eri aikoina etsitty monin eri menetelmin. Myös tulokset ovat olleet erilaisia. Käsittelen lyhyesti kuutta erilaista teoriaa:

Lisätiedot

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 Majoitus Olemme tehneet seuraavat

Lisätiedot

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005.

Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. M 1 Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. ~~~ ehtiin Kerkkoon kyläyhdistyksen toimesta ja se liittyy osaprojektina

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012 Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus

Lisätiedot

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat

Suomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790

Lisätiedot

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa

Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen. muinaisjäännösinventointi Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 1 Viljakkala Särkänmäki II asemakaavan ja Särkänmäki asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila ja Timo Sepänmaa 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kaavakarttaote 1:4000...

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti

Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) sukujen DNA-projekti Mulikka-Keisari-Roivanen (MKR) DNA-project Asko Vuorinen askovuorinen(at)gmail.com 16.8.2014 Espoo Finland 1 DYS511 DYS425 DYS413 DYS557 DYS594 DYS436

Lisätiedot

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Haploryhmä: N1c1a (M178) Alahaploryhmä: N1c1a1a2a (Z1935) Pääryhmä: savolainen (YCAII = 18 18) Ryhmä: 4 15 (DYS464 = 15 15 15 15)

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 Suomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 Suomen heimot. Juhani Väyrynen

Lisätiedot

DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna

DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna Heikki J. Kortesoja DNA-kartoitus sukututkimuksen apuna lähinnä oman näytteen tulosten valossa Esitelmä Lapua 2011 Isälinjan kartoitus Aivan ensiksi on tehtävä ero käsitteiden DNA-tutkimus ja DNA-kartoitus

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS URJALA 35, HÄIHÄLÄ 2 Jyri Saukkonen 2002 887 01 0035 PERUSTIEDOT Kunta: Nimi: Muinaisjäännöstyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus: Rauhoitusluokka: Lukumäärä: Peruskartta: Merkitty

Lisätiedot

ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala

ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala ALKUPERÄISKANSAT KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala Kulttuurinen approriaatio / kulttuurinen väärinkäyttö?! https://www.theguardian.com/film/filmblog/2016/sep/26/moanapolynesia-disney-cultural-blunders

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija: FK Kreetta

Lisätiedot

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin!

O H J E L M A. 39. Valtakunnallisten sukututkimuspäivien. Muista mist oot kotoosin! Muista mist oot kotoosin! Tällä kehotuksella ovat monet eteläpohjalaisäidit ja -isät saatelleet jälkikasvuaan maailmalle jo usean sukupolven ajan. Sillä on muistutettu, että kotiseudulta saadut elämäneväät

Lisätiedot

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi

AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,

Lisätiedot

Suomalaisten monet juuret

Suomalaisten monet juuret Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI

Lisätiedot

Haplogroup Migration Map

Haplogroup Migration Map Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Haploryhmä N syntyi Kiinassa noin 15 000-20

Lisätiedot

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA KAIV AUSKERTOMUS YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA NORTHERN CULTURES AND SOCIETIES OULUN YLIOPISTOKANSANVÄLINEN KURSSI ANDRE COSTOPOULOS 2007 ABSTRAKTI Yli-Ii 59 Karjalankylä Kotikangas Peruskartta:

Lisätiedot

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27

Lisätiedot

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018!

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Matti Jormakka Sivu 1 (4) Hyvät sukulaiset! Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Sukuseuran kuulumiset Kuluva vuosi on sukuseuran 30. toimintavuosi. Ensi helmikuussa tulee kuluneeksi 30

Lisätiedot