Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?"

Transkriptio

1 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu > Erillisartikkelit (tässä artikkelien 1-9 lyhyt sisältöesittely, yhteenvetoja ja johtopäätelmiä tutkimustuloksiin perustuen, kirjoittaja Seppo Liukko - linkit laajempiin lähteisiin ja artikkeleihin): 1. Mistä suomalaisilla ja suomensukuisilla yleisin N-haploryhmä on peräisin ja milloin suomensukuinen väestö on saanut alkunsa: (alla 2- kohdassa on selvitetty mm. biologisin perustein milloin suomensukuisille väestöille ominainen vaaleus on muodostunut? - tutkimustuloksiin viitaten). Suomensukuisilla yleinen N-ryhmä on todennäköisesti muodostunut NO- ryhmästä Intian ja Siperian välisellä alueella n eaa. Aikaisemmin ikäarvio oli, että N- ryhmä olisi ollut nuorempaa TMRCA n YBP (=kya, tuhansia vuosia ennen nykyaikaa). Kiinalaisilta on N1C-ryhmää (ks. linkki: Kiinan N1C -Fylogen.tree by Yurgan) niin myös suomensukuisten Eurooppalaisilla, N1c1 haploryhmän nykyisiltä jäseniltä, löytyy SNPtulosten mukaan jokaisen haplotyypin isälinjaketjussa myös N- ryhmän vanhinta mutaatiota N- M231, (ks. suomensukuisten N-ryhmän geneettinen jatkuvuusteoria, linkki s.2 - alla). Siksi on mahdollista, että Siperian N-M231-ryhmä on siirtynyt ensin Eurooppaan Uralvuorten kautta jo ennen jääkauden maksimia (LGM). N-ryhmän M231 mutaation genetiikkaa on siirtynyt Siperiasta Kiinaan. Sieltä löytyy suurinakin pitoisuuksina alueittain esim. N1C, jonka esivanhempien mutaatioiden TMRCA- laskelmat osoittavat (M231 ja LLY22g mutaatioiden) olevan n vuotta vanhaa* (YBP, ks. ydna N-ryhmä, Itä-Aasian alkuperä Tutkimus artikla*, Hon Shi et.al.). Tämän Siperian ja siten myös N-ryhmän ryhmän väestöihin liittynyttä autosomalista genetiikkaa (siis ydna ja mt DNA- autosomalgeonomia), joka on siirtynyt n eaa. myös Beringin salmen kautta Amerikkaan. Siksi esim. suomalaisilta N- ryhmän väestöiltä voi löytyä samaa genetiikkaa esim. Maya- intiaanien jälkeläisten kanssa (esim. tämän kirjoittajalta on samaa 2%, ks. GENO2 -tulos). Uralvuorten ja Euroopan alueen N-haloryhmää voidaan jo pitää erityisesti suomensukuisten väestöjen genetiikkana. Silloin on jo muodostunut suomensukuisten kieli ja suomensukuisille tyypillisin vaaleus ja mm. vaal.hiukset, siniset silmät (ks. Prof. Frost ja Rees-tutkimuskirjoitukset ja kartat - alla kohta 3). Jääkauden maksimilla on ollut suuri vaikutus ihmisen genomiin, - vaikutukset mm. autosomalisiin kromosomeihin (kylmä, auringonvalon vähäisyys). Huomioon on otettava myös suomensukuisten muita korkeampi perimä Neanderthalin ihmiseltä nimenomaan autosomal- koromosomeihin (jopa 2-4%), mahdollisesti se on yhteydessä suomensukuisten erityiseen vaaleuteen (ks. mm. Frost). Suomensukuisten väestö on todennäköisimmin muodostunut Ukarainan- refugissa ( eaa. eli jääkauden maksimin aikana). Tämä ydna N- ryhmä on ollut sen jälkeen suurriistanmetsästäjinä laajalla alueella Euroopassa. Kun suurriista on metsittymisen vuoksi n eaa. jälkeen huomattavasti vähentynyt (tundra -aroheinä väheni), suurriistanmetsästys joutui siirtymään jatkuvasti pohjoisemmaksi (- suurriista kuoli sukupuuttoon n eaa. aikana, mm. viimeisimmät mammutin jäännökset löydetty Wrangelin saarilta Pohjois- Siperiasta - ajoitus n eaa.). Suurriistan siirtymän vuoksi N- haploryhmän väestö oli siirtynyt pohjoisemmaksi ja siksi nyt (nykyisistä väestöstä-) saadut tulokset ovat enimmäkseen pohjoisemmilta alueilta, kuin missä ko. laaja- alaista suurriistanmetsästystä pääasiassa harjoitettiin jääkauden maksimin jälkeen (LGM) n eaa., ks. Finns N- halporyhmän väestöalueet esim eaa.(alla).

2 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 2 / 10 McEvedy kartta 4500 eaa., Metsästäjäväestöt olivat Finns. Nykyisten geenimittausten mukaan Eurooppalaisilla (Alppien pohj.puolella ) on edelleen kivikauden metsästäjien geenien enemmistönä, lähes kaikilla alueilla, Finns eli Pohjois- Euroopan metästäjäväestöjen genetiikka, ei muuttunut. Indoeurooppalaiset maanvilelijäväestöt tulivat etelästä Mustanmeren ja Alppien välistä. Kielenvaihtuminen oli jo alkanut Ertebölle- ja Pontic Sub -Neolitic alueilla, kieli oli jo 4500 eaa. vaihtunut kokonaan Indoeuropeans alueilla, kielenvaihdossa muodostuneeseen esigermanikieleen (esigermaanien alue ulottui tuolloin jo lähelle Itämeren etelärantoja, ks. mm. Weikselin alue- tekstissä linkki > Seppo Liukko- liukkohistoria. N-ryhmän tuloksia saadaan eniten Pohjois-Euroopan alueelta - Siperiaan (Huom. Keski- Euroopaan jäi jäljelle N-ryhmän populaatioita- löytyy edelleen mm. Baltian eteläpuoleltakin - Saksan-Puolan- Belarussien- Ukrainan- alueilta). Euroopasta nykymittausten perusteella eniten N-haploryhmää löytyy Suomesta n. 60% ja Liettua 40%, Viro- Pohjois-Venäjä n % sekä Siperian km. 38% mutta Jakutiasta n. 75% (joka on nuorempaa genetiikkaa esim. Kiinasta siirtynyttä suomensukuisten kielien alueelle, ks. myös autosomal-biologia), sekä Kiinassa ja sen ympäristössä 0-10% :n tihentymiä (mm. tunnettu Han- dynastia on ollut N-ryhmän väestöjä). N- ryhmä alkaa vanhimmasta ydna - genomin N- M231 ja LLY22g mutaatioista tämä geenimutaatio näkyy edelleen kaikissa suomensukuisten N-ryhmässä, kuten mm. tekstin kirjoittajalla (tutkittu SNPs mm. M231, LLy22g ja M46-Tat jne). Tämä ketju on suomenukuisten geneettinen N-ryhmän jatkuvuusteoria. Alla oleva artikkeli on kirjoitettu , Seppo Liukko, siinä on esihistoria- aineiston, arkeologia, väestöliike yms. tietojen pohjalta arvioitu suomensukuisten (N-ryhmän mutaatioiden) ikäarviot v Ne arviot ovat, geenitutkimusten tarkentuessa, harvinaisen oikealla tasolla, esim. N1c1 M-46 mutaation muodostumisaika. Seppo Liukon arvion mukaan, että N1c1 mutaatio on syntynyt eaa. aikana (siis YBP, hieman ennen Kampakeramiikan aikaa). _Liukko_ pdf ) Kun tätä arviota verrataan viimeisimpiin y- kromosomin mutaatioiden SNPs- kautta saatuihin TMRCA-ikälaskelmiin (ISOGG SNP luokittelu), niin - N1c1- ikä on YBP (tuhatta vuotta sitten) eli mutaatio on tapahtunut n eaa (Wäyrynen alla). Arvionie osuu täsmälleen viimeisimpien TMRCA-lakelmien keskelle. mot.

3 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 3 / 10 Lähetetty: Sun 20 lokakuu :38 (en.molgensivusto) Juhani Wäyrynen Source: ( taulukko) TMRCA- y- Haploryhmä N1c1 TAULUKKO (SNP ja haplotypes ) S O U"SNP menetelmä"on vanhemmissa parempi- Sukutaulu menetelmä, "STR menetelmää" käytetään nuoremmissa haplotypes. R SNP menetelmässä ei tarvitse huolehtia väestön historiallisista vaikutuksista, esim. pullonkauloista, jotka voivat C aiheuttaa kömmähdyksen TMRCA-laskemiin, jos käytettäisiin STR menetelmää. E Vas. taulu: ADAM Haplogroup TMRCA A0-T ikä ybp vuotta (lähtökohta) : Oik. taulu: TMRCA taulukko N1c1 /M46 alkaen ikä, vuotta HUOM: Vastaavasti N1C- TMRCA- ikäarvio esim. Shi Hon et.al. Kivikauden Y-kromosomi N- haplogroup Itä- Aasiassa, University of Cambridge, Iso-Britannia tutkimus julk esittää N1C-M46 iäksi kya (tuhatta vuotta sitten =YBP), tämä mutaatio M46 tarkoittanee samaa kuin edellä Wäyrynen N1c1-M46, joka on viimeisimmän ISOGG- tietojen mukainen. TMRCA- ikä vuotta. Nykyisin N1c tarkoittaa mutaatiota L729 ISOGG, siksi vuoden 2013 uusia ryhmityksiä aikaisemmat N1C ikäarviot tarkoittavatkin N1c1-haploryhmän ikää. Aikaisempien mittausten N1C ikä, olisi siten N1c1 ikää tarkoittavia tuloksia; mm. Rootsi et al mukaan ikä on 11,8 +- 6,8 kya,. Mirabal et al. 2009, ikä on 10,7 +- 3,4 ja Lappalainen et al (aineisto Suomi-Itämeren maat ikä on 8,8 +-1,5 kya). Todellisuudessa N1C on ainakin vuotta vanhempaa, kuin N1c1. 2. Suomensukuisten väestöjen ja - kielen jatkuvuusteoria geneettisten ydna / isälinjatietojen pohjalta N- M231 ja LLY22g mutaatioista alkaen. Ukrainan refugin aikana on tapahtunut mutaatio N1C L729, siitä mutaatiosta alkaen n eaa. ajan suurriistanmetsästäjät ovat olleet jo suomensukuisten väestöjen

4 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 4 / 10 alkuperää. Ks. esihistoriaa (evidenssiä mm. tällä sivustolla, mm metsästäjäväestöjen asutushistoria, kielitutk., biologia, arkeologia, genetiikka). Suomalaisten geeneistä on löydettävissä ketju alkaen N-M231, N1C (L729) ja N1c1 (M46 / Tat) aina L708 ja L550 ja uralic- savo-karjalaisten Z-linjoihin saakka. Katkeamaton ketju L550:n saakka, löytyy mm. tekstin kirjoittajalta (tämä mutaatio on tapahtunut n kya). N-haploryhmän ketjun jatkumo löytyy geenitutkimuksien perusteella, myös useimmilta N - haploryhmän suomensukuisilta ja siksi myös mm. Baltian, Ruotsin ja Venäjän, Euroopan alkuperäisväestöjen N- ryhmän väestöiltä. Suomensukuisten N-ryhmää on myöhemmin levinnyt ympäri maailmaa (Esim. John Morton suku USA:ssa, tämä on N-ryhmän väestöjä Suomesta- Marttinen). Geenitutkimus (mm.ftdna+geno2) avaa esihistoriatutkimuksessa uutta vahvaa evidenssiä (faktatietoa) suomensukuisten jatkuvuusteorian perusteluille linkki > _Liukko_ pdf 3. Tässä alla karttakuva allekirjoittaneen DNA- tutkimuksen (Geno2) määritelmästä suomensukuisten N-ryhmän henkilökohtaisesta esi-isälinjasta, kit , N- L550 (Proto-Rurikid) ja muuttoreitistä - migraatioista Afrikasta- Aaasian kautta Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan (se on pääsiassa ns. Pohjois-Euroopan metsästäjien klusteria). Kartta1: Seppo Liukko isälinjan, Euroopan suurriistanmetsästäjien ydna N-L550 ryhmän, matka Afrikasta Eurooppaa / Suomeen (GENO2) Lähde/source: Karttakuvat 1 ja 2 - National Genographic GENO2 - Seppo Liukko N- L550 Proto Rurik, FinnicVikings (Finnic- Baltic Sea areas) 4. Suomalaisten ja suomensukuisten eli m Euroopan alkuperäisväestöjen biologiset- ja geneettiset ominaisuudet, esim. ihmisten vaaleus (valkoisin ihonväri, sinisimmät silmät ja vaaleat hiukset, ne on nähtävissä ja todettavissa edelleen, ks. karttakuva (s.5) levinneisyys Suomi ja Ruotsi Norja keskiosa, jäljellä on eniten vaaleita alkuperäistä suomensukuisten väestöjä eli on eniten vaaleutta, muualle on etelästä ja kaakosta noussutta indoeuroppalaista- väestöä, joiden vaaleus ei ole niin tyypillistä tai alkuperäistä, kuin Pohjois-Eurooppalaisille- suomensukuisille). Vaikka N-haploryhmä voi olla peräisin Kiinasta n vuotta sitten, on ennen

5 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 5 / 10 jääkauden maksimia (LGM) Siperiaan siirtynyt N- väestö sopeutunut vähäiseen auringonvaloon ja melamiinitasoon, jonka vuoksi nämä N-ryhmän Eurooppalaiset ovat erittäin valkoihoista väestöä, vaale hiuksisia- siniset silmät so. suomensukuisten perimää, ks. Ukrainan refugin metsästäjien osuus Alppien pohjoispuolisten alueiden väestöstä (metsästäjien autosomal. krom.yleensä yli 50%, ks. mm. Geno 2 tai Eurogenes Huntervs. Farmer Admixture). Tämä muutos näkyy autosomalisissa geneettisissä tutkimuksissa, ja eroaa huomattavasti esim. Kiinalaisten N-ryhmän väestön ulkonäkö genetiikasta. Ks. prof. tason tutkimukset ko. asiasta, linkki >Suomalaisten ja suomensuisten väestöjen biologiset ominaisuudet (vaaleus), Seppo Liukko Prof. Frost karttakuva 1. Vaaleat hiukset, maximi alue Suomi, Keski-Ruotsi-ja Norja (perimä siirtymä Suomesta). Tässä vaaleat hiukset esiintymistiheys alueittain ks. tarkemmin linkki kuvien yläpuolella, jossa tekstimaininnat ja perustelut suomalaisten vaaleudesta (eniten). HUOM. Vaaleus perimä on lähtöisin suomensukuisten jääkauden maksimin aikaisesta Ukrainan- refugista. Vaaleuden kuten su-väestönkin siirtymä on pohjoiseen (jääkauden jälkeisenä aikoina jatkuvasti), koska etelästä on levinnyt ent. su - alueille indoeurooppalaista väestöä, joka laimentaa niillä alueilla alkuperäisen su - metsästäjäväestön /vaaleus osuutta koko väestöstä (indoeurooppalainen väestö on Euroopassa pääasiassa uutta R- ja I- haploryhmää) Kartta Frost 2, vaaleat (siniset) silmät Euroopassa ja lähialueilla. Tässä kartassa näkyy myös vaaleus - sinisimäisyyden- leviäminen jääkauden maksimin Ukrainan-refugista pohjoiseen. Etelästä, vasta n eaa. tullut uusi väestö (indoeurooppalaiset) ovat olleet harvemmin sinisilmäistä, ja jos ovat olleet, niin näillä on ollut

6 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 6 / 10 jotakin aikaisempaa perimää suomensukuisilta metsästäjiltä. Nykyisin maksimi alueita ovat Pääasiassa Suomi, lisäksi Viro, Novgorodin ja Baltian ja osittai Ruotsin keskialueilla (kuten vallehiuksisuus) lisäksi tähän karttaan on merkitty mm Weikselin vanhan Hampurin kulttuurin su- väestöjen alueita Preussi, Puola ja Saksa (näiltä alueilta löytyvät myös suomensukuisten N-ryhmän lähimmät geenisukulaisuudet (joka on peräisin ennen kansainvaelluksia olevista yhteisistä su- alueista. Nämä alueet ovat nykyisin tutkittuja alueita (siis alue on siirtynyt pohjoiseen), aikaisemmin su- väestöjen alueet ovat lähtöisin Ukrainan refugista (LGM). 5. Suomensukuisten kampakeramiikan alueille tullut ensimmäinen migraatio oli Nuorakeraaminen --Vasarakirveskulttuurin maanviljelyä levittänyt muuttoaalto n eaa. alkaen (N1c1 - genetiikka). Sen vaikutukset alkuperäisiin suomensukuisiin väestöihin mm. Baltiassa, Suomessa ja Ruotsissa olivat merkittäviä. Se oli syy joka aiheutti elinkeinon muuttumiseen metsästyksestä maanviljelyyn (hitaasti vuoden aikana). Kieli ei silloin vaihtunut, mutta suomensukuiseen kieleen tuli suuri määrä esigermaanikielen lainasanoja (maanviljelyyn liittyvää sanastoa). Sen lisäksi Suomen alueen väestön geneettiseen N- ryhmään tuli uutta, suomensukuisten N- ryhmän Baltian (Itämeren alueen suomensukuista) alueen L550+ ja L1025-mutaatioita (ks. erittäin pätevä TMRCA- laskelma -Juhani Wäyrynen taulukko N1c1 - haploryhmän eri mutaatioiden SNPs - ajoituksesta- ks. linkki Weikselin alueelta (Puolan-Saksan ja Baltian kautta) Suomeen ja täältä Ruotsiin. Vasarakirveskulttuurien väestöjen on todettu (mm. TMRC tutkimus edellä) olleen su- N1c1 - väestöjä (silloiset suomensukuiset väestöt olivat ydna N-ryhmää).

7 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 7 / 10 Myöhemmin ko. väestöalueille tuli 500 /100 eaa jaa. germaanien, slaavien ja barbaarien kansainvaellusten seurauksena uutta väestöä ja siksi myös alueen puhuttu kieli hiljalleen vaihtui. Tapahtui kielenvaihtoja, siksi monet aikaisemmin N- ryhmän su - väestöt puhuvat nykyisin erilaisia indoeurooppalaisia kieliä- nykyisissä kansallisuusvaltioissaan, kuten venäjä, baltti, ruotsi, saksa, puola jne.. On huomattava, että vaikka joillakin aikaisemmin suomensukuisilla väestöalueilla on nykyisin erilainen indoeurooppalainen kieli, kuin alkuperäisväestön puhuma su- kieli, niin tosiasia on, että ko. väestön kieli ja N- ryhmän alkuperä on edelleen su- väestöjen N-ryhmää ja näiden puhuma kieli on aikoinaan ollut suomensukuisten su-kieli (suurriistanmetsätäjien Pohjois-Euraasian genetiikkaa*). Vasarakirveskulttuurien migraatio oli pääasiassa suomalaisväestöjen ITÄMEREN alueen migraatio (Weikselin - Preussin alueelta), mutta samalla se oli jo "kaksikielinen" eli suomensukuistenkielinen - ja esigermaanikielinen migraatio (ks. asiasta mm. Jouko Vahtola, Suomen Historia 2003, s 14-15). Kartta Museovirasto. Vasarakirveskulttuurien levinneisyys Suomessa n eaa. aikana. Nämä väestöt assimiloituivat alkuperäisten suomensukuisten kanssa Suomessa, siksi äitien kieli säilyi Suomen väestön kielenä. Ko. kulttuuri toi tullessaan esiasteen maanviljelynkaskiviljelyn ja esigermaanisia maanviljelynlainasanoja. Nuorakeraaminen vasarakirveskulttuuri levisi täältä myös Keski-Ruotsin alueelle (Huurre). 6. Pohjois-Euroopan (koko Euraaasian pohjoisosien) alkuperäinen väestö on suomensukuisten metsästäjien (suurriistanmetsästäjien*) ydna N- haploryhmää sekä H- ja U- mtdna- haploryhmiä (esim. GENO2). Laajojen alueiden suomensukuisten väestöjen kieli ei vaihtunut ennen kansainvaelluksia mm. Ruotsissa, Venäjällä, Baltiassa (pl.estonia-viro); Belaruss, Puola, Preussi, Skandinavia, Ruotsi

8 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 8 / 10 ( kielenvaihtuminen on on alkanut pääasiassa n AD välisenä aikana, joka jatkuu edelleen Venäjällä ja Ruotsissa/Norjassa). Suomalaisten ja suomensukuisten geenit sekä- Pohjois-Euroopan metsästäjien genetiikkaja su- kieli ovat alkuperäisväestöjen ydna N-ryhmää sekä H ja U mtdna halploryhmiä). Kartta2: Seppo Liukko äitilinjan, mtdna U5b1b1a, matka Afrikasta Eurooppaan, on vanhimpia mtdna haploryhmiä Euroopassa ja levinnyt koko Euroopan alueelle, eniten Suomessa. Lähde/source: Karttakuvat 1 ja 2 - National Genographic GENO2-7. Suomalaisten N- ryhmän laajat alueet Euraasiassa, josta seuraa esim. ketkä henkilöt tai mm. mitkä historiasta tunnetut väestöryhmät (hallitsijat), voisivat olla alkuperältään N-ryhmää. Esimerkiksi Kiinan alkuaikojen dynastia, järjestyksessä II, oli geneettisesti ydna N- haploryhmää, (Liu- Li sukunimisten) Han- dynastia N- M231- LLY22g (n. 200 eaa.). Suomensukuista genetiikkaa on Rurik- dynastia N1c1 -L550 n jaa. aikana. (Tätä Rurikids- sukua oli myös myöhemmissä Romanovien hallinnossa). Suomensukuista perimää (ed. seuraava mutaatio) on myös Gediminid- Jagello hallitsijat n AD, ja ovat olleet geeneiltään N1c1- L550, L1025 (Liettua-Puolan.). Näiden edeltäjät (proto-) väestö ja hallitsija sukujen jälkeläiset ovat edelleen geneettisesti tunnistettavissa, nämä ovat su- N1c1- ryhmän isälinjaa. Suomalaista N-ryhmää on mm. USA:n tsenäisyysjulistuskomitean puheenjohtaja, John Morton vuodelta 1776 ( alkujaan Marttinen, Suomesta). Ks. John Morton artikkeli; Isoisän isä Marttinen Suomessa ja Ruotsissa, ed. poika Marttinen Jr. muutto USA:n, hänen poikansa John Mortonin poika, joka oli nimeltään myös John

9 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 9 / 10 Morton (jr.), hänet (seriffi /lakimies) valittiin Philadelphian edustajaksi USA itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajaksi. Ks. lisää tietoja esim. en.wikipedia tai ks. kirjoittajan oma Philadelphia -pohjainen matkakertomus kuvia, tästä myös Anjalan liitto - suomalaisuus artikkelissa, jossa pohditaan mm. miten USA:n ja Suomen itsenäisyysajatukset liittyvät toisiinsa jo 1700-luvulla> kirj Seppo Liukko (täydennys John Morton+kuvia 2013) Kuva Seppo Liukko Independent Hall, Philadelphia. Itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuus, yksi allekirjoittajista on Suomesta lähtöisin olevan Martti Marttisen pojan poika John Morton (muuten hänen sukunsa on myös suomalaista N1c1- haploryhmää) 8. Ruotsin (- ja Norjan) N-haploryhmä on kokonaan suomensukuisten tai Suomesta luvuilta peräisin (siirrettyä) olevaa ydna-linjaa Miksi mm. Ruotsin- ja Norjan alueelta nykyisin löydetyt ydna N- haploryhmän, mm. Proto- Rurik haplotyypit, olisivat "suomalaisia väestöjä" Suomesta. Katso allaolevan artikkelin laskelmat suomensuisten alkuperästä ja Suomesta siirtyneiden (siirrettyjen) N- haploryhmän määrä (osuus ruotsalaisista), verrattuna siihen mikä on Ruotsissa olevien N-ryhmän miesten määrä nyt (tulos on lähes sama n. 7%) Artikkeli. Onko N-ryhmä Ruotsissa kokonaan suomensukuisten- tai Suomesta tullutta genetiikkaa?, Seppo Liukko Ks. mm. GENO 2 kartta (alla, s.10) osoittaa jo alustavasti, mistä suunnasta geneettisen tiedon perusteella tiedetään N-haploryhmän siirtyneen mm. Ruotsin alueelle, ennen germaanien (I-ryhmän) nousua ko. suomensukuisten alueille

10 Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? Seppo Liukko s. 10 / 10 Kartta: GENO2 National Genographic (Seppo Liukko- omat tiedot) 9. Liukko- nimitutkimuksen tuloksia- geenitutkimusten pohjalta - ks. artikkelit, Seppo Liukko Suomalaisten ja suomensukuisten esihistoriaa, -kieli ja genetiikkaa (N-haploryhmän genetiikka korreloi suomensukuisia kieliä, ks.tarkemmin. sivujen yhteenveto)- Liukkohistoriasivujen yhteenveto Suomensukuisten väestöjen laajat alueet, puhuttu kieli ja genetiikka, Seppo Liukko 2. Suomalaisten ja suomensukuisten asutushistoriaa, Euroopassa ja Suomessa, Seppo Liukko 3. Suomalaisuuden perusteet, Kalevala - oma historia, oma kieli - väestö, Seppo Liukko 4. Liukko- nimitutkimuksen perusteita, Seppo Liukko Suomensukuiset väestöt, Seppo Liukko Sisällysluettelo (otsikkosivut):seppo Liukko kotisivut - liukkohistoria etusivu > Liukko - nimipesyeen paikannimistöä Suomessa,n. 300 paikannimeä,ks. kartta Milloin ja miksi nimistö on levinnyt näin laajalle? Miksi Liukko - nimistö on otettu paikannimiksi, - mikä on nimen etymologia? Liukko paikannimistökartta: 317/MML/08- käyttölupa; Seppo Liukko.

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 329 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages):

Finns N haplogroup branches prehistory (short 6 pages): Haplogroup N -Subclades- ISSOG 10.08.2012 (Lis-27.10.2012) p. 1 / 6 Y-DNA N Haplogroup and its Subclades (ISOGG last version 10.08.2012) N- haplogroup on suomensukuisten miespuolisten väestöjen geenijatkumo

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla

ESIHISTORIAA Geenitutkimuksen avulla Vantaan muinaishistoriaa yhdistettynä muinaishistorian kulttuurit (arkeologia) vastaavan ajan. ajan väestö (gen. DNA-tutkimus) -näytekappaleina suomensukuisten ihmisten valmistamia 5000 vuotta vanhoja

Lisätiedot

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko

suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla VANTAAN ROTARYKLUBI 13.03.2014 Seppo Liukko Sukututkimusta ja suomalaisten esihistoriaa DNA - tutkimuksen avulla DNA- on kuin ihmisen viivakoodi tietoja menneisyydestä; perimästä, esivanhemmista klaaneista/klustereista ja suvusta VANTAAN ROTARYKLUBI

Lisätiedot

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen

Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden maksimista alkaen Suomalaisten alkuperä jatkuvuusteoria, kirj. Seppo Liukko, koonti 1996-2011 Sivu 1 / 61 Suomalaisten alkuperä- ja jatkuvuusteoria: Väite; Suomensukuisten kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jääkauden

Lisätiedot

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n.

Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen. liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. Kartta Liukko - nimipesyeen esihistoriatutkimukseen liittyen, Lounais- Suomi; vanhin maanviljelyalue Suomessa n. 2500 eaa. alkaen (Karttapaikan käyttölupa nro: 317/MML/08 Seppo Liukko). Liukko- Luikko-

Lisätiedot

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa 1 / 315 Ote muinaissuomalaisesta Liukko - nimen nimitutkimuksesta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa - mistä suomalaiset ovat tulleet - suomensukuisten väestöjen laajuus Euroopassa -lähdeaineistot;

Lisätiedot

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko

Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat kivikaudella n. 5000 vuotta ennen ajanlaskua. kirj. Seppo Liukko Euroopan alkuperäväestöjen kielenvaihto, tarkastelu mm. suomen ja baltin kielet, Seppo Liukko Sivu 1 / 31 Liittyy Liukko- nimitutkimukseen, ks. Seppo Liukko kotisivut Kielenvaihdot Euroopassa alkoivat

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa)

Kalevala - kulttuurin historiaa (- esihistoriaa) Kalevala - kulttuurin esihistoriaa tutkiva esitelmä 24.2.2011, Seppo Liukko Sivu 1 / 38 Kalevala aika ja historiaa, artikkeli n. 40 siv. Artikkeli selvityksineen liittyy Liukko- nimihistoriaan, tarkemmin

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta,

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Liukko- nimitutkimus ja perusteet, Seppo Liukko, vers. 31.01.2011 Sivu 1 / 203 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden

Lisätiedot

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut

Seppo Liukko. Sukuvaakuna (selitys), Heraldinen Seura nro 1571 Ks. Liukko- sukuseuran kotisivut Sivu 1 / 374 Paluu Seppo Liukko kotisivulle Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta, Seppo

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta)

Seppo Liukko (ks. tutkimusraportti Seppo Liukko kotisivulta) Liukko- nimitutkimuksen yhteenveto ja tutkimusperusteet, Seppo Liukko 7.2.2012 Sivu 1 / 20 Suomalaisten esihistoriaa, tutkimuksperusteiden lyhyt yhteenveto n. 20 sivua Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa

Lisätiedot

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta

Liukko - nimen etymologiatutkimuksen - ja useiden muiden tutkimuslinjojen kautta Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa Liukko- nimitutkimuksen kautta, kirj. Seppo Liukko Sivu 1 / 164 Suomalaisten esihistoriaa ja historiaa muinaissuomalaisen - kalevalaisen Liukko - nimen etymologiatutkimuksen

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan.

Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan ja Amerikkaan. Väyrysniitti 2012 Joulutiedote. Genetiikasta 4. Juhani Väyrynen. Haplogroup Migration Map Nykyihminen syntyi Afrikassa noin 140 000 vuotta sitten ja vaelsi lähi-itään ja sieltä Eurooppaan, Aasiaan, Oceaniaan

Lisätiedot

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik

Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Suomen heimot. Juhani Väyrynen 2011. 1 Phylogenetic Network (Tree) 4.6.0.0.Time Estimates (TMRCA) of Finlands Tribes, N1c1 uomen heimojen yhteiset esi-isät fylogeneettinen puu (network 4.6.0.0.) TMRCA, N1c1 uomen heimot. Juhani Väyrynen 2011.

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma 110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön

Lisätiedot

Y-haploryhmä N. Sisällys

Y-haploryhmä N. Sisällys 1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Jari Kajas ja Håkan Fagerström 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhoja

Lisätiedot

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013

Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Liukko- nimihistoriaan liittyvät matkat 2005-2013 Luettelo + kartat + kuvat lisää Liukko nimihistoriaa tutkimus (netti) Seppo Liukko koonti PowerPoint + kotisivut 28.8.2013 1 Liukko paikannimistö matkat+kuvat

Lisätiedot

Lataa Puiden jäljillä. Lataa

Lataa Puiden jäljillä. Lataa Lataa Puiden jäljillä Lataa ISBN: 9789519655734 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.18 Mb 'Puiden jäljillä - 400 vuotta dendrologian historiaa' kertoo alkuperäisten ja tuotujen puu- ja pensaslajien

Lisätiedot

Suomalaisten monet juuret

Suomalaisten monet juuret Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta

Lisätiedot

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko

LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko Liukko- sukuvaakuna LIUKKO nimitutkimuksen lyhyt päivitys 2011 Seppo Liukko 20.08.2011 nimitutk. päivitys- Seppo Liukko 1 Liukko sukuseuran sukukokous Kerimäki 20.8.2011 (ed. Keuruu 22.8.2009) Liukko nimitutkimuksen

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma

Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma 72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.

Lisätiedot

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää Marja-Liisa Koljonen, RKTL 1 - Kuhan istutustoiminta on laajaa. -Geneettistä monimuotoisuutta ei kuitenkaan juuri ole otettu huomioon, alkuperäinen 650 (28%) järvessä,

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus Katsaus Kirsi Huoponen, Tuuli Lappalainen ja Marja-Liisa Savontaus Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret Mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) ja Y kromosomin muuntelua voidaan käyttää apuna

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa

III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa 136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Geenisukututkimus: mitä, miksi ja miten?

Geenisukututkimus: mitä, miksi ja miten? Geenisukututkimus: mitä, miksi ja miten? Jaakko Häkkinen 18.12.2010 Sisällys: 1. Käsitteet 2. Omiin testituloksiin tutustuminen 3. Geenisukututkimus testitulosten pohjalta Tämän lyhyen oppaan avulla toivon

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.

2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja. DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit

Lisätiedot

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen

Lisätiedot

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012

TUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012 Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

http://ytree.ftdna.c...aft&parent=root

http://ytree.ftdna.c...aft&parent=root 1 The Walk through the Y Chromosome Haplogroup N, WTY. Juhani Väyrynen Uudet SNP t Haploryhmässä N1c1. New SNP s in the Haplogroup N1c1. N1c1d L708, K839 N1c1d L550, Suomalaiset/Varjaagit N1c1d2 L1022,

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014

Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Häkkisten isälinjat ja savolainen ryhmä 4 15 Jaakko Häkkinen 9.12.2014 Haploryhmä: N1c1a (M178) Alahaploryhmä: N1c1a1a2a (Z1935) Pääryhmä: savolainen (YCAII = 18 18) Ryhmä: 4 15 (DYS464 = 15 15 15 15)

Lisätiedot

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta

Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa?

Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? 1 Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? Amerikka sai ensimmäiset homo sapiens sapiens -tyyppiset asukkaansa vajaat 20 000 vuotta sitten. Tapahtuma

Lisätiedot